Katsaus SAK:n edustajakokouskauteen 2011–2016

1. 19. EDUSTAJAKOKOUS | TAMPERE | 6.–8.6.2016
Vahvaa sopimista Suomen
työelämän hyväksi
Katsaus edustajakokouskauteen 2011-2016

2. ISBN 978-951-714-302-8
Painokarelia Oy 2016
Kuvat piirsi Janne Toriseva

3. 3
Sisällys
Esipuhe 5
Talous ja työllisyys 6
Työmarkkinaratkaisut työttömyysturvan kehittäjinä 6
SAK ponnisteli työllisyyden vahvistamiseksi 6
Nuorisotakuu toimii 7
Harmaan talouden torjunta 7
Trendityöryhmä 7
Tasa-arvon edistysaskelia 8
Maahanmuuttajien kotouttaminen 8
Reilu työ 8
SAK:n tavoiteohjelma Oma työ, yhteiset oikeudet 2011–2016 8
Euroopan paras työelämä 8
Valtio investoi 8
Työttömien määrä kasvoi 9
Koulutuspolitiikka muutoksessa 9
Aikuiskoulutustuki 9
Osaamisen kehittämisen toimintamalli 9
Ammatillisen koulutuksen tutkinnot 10
SAK:n kehitys järjestönä 10
Järjestöllinen kehittäminen 10
Liittorakenne ja jäsenmäärän kehitys 10
Työmarkkinaratkaisut 2011–2016 10
Raamisopimus 10
Työurasopimus 12
Työllisyys- ja kasvusopimus 12
Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmas vuosi 2015 13
Eläkejärjestelmä uudistuu 13
Kilpailukykysopimus 13
Vaalit ja vaikuttaminen 14
Eduskuntavaalit 2011 14
Kuntavaalit 2012 14
Europarlamenttivaalit 2014 14
Eduskuntavaalit 2015 14
Kataisen hallitus 22.6.2011–24.6.2014 14
Stubbin hallitus 24.6.2014–29.5.2015 14
Sipilän hallitus 29.5.2015– 14
Hankkeet 15
Työelämän koulutusneuvojat 15
Hakaniemen hankekeskus 15
Digiosaajaksi työelämään 15

4. 4
Tutkimustoiminta 15
Työolobarometri 15
Hyvän työn mittari 15
Luottamushenkilöpaneeli 16
Jäsentutkimus 16
Historiantutkimus 16
Tapahtumat ja kampanjat 16
Sopimusta ei jätetä 16
Operaatio Vakiduuni 16
#STOP! 2015 16
Kihloista kahleisiin? 16
Ääni työttömälle 16
Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö 16
Uusi keskusjärjestö -hanke 16
Palkansaajien edunvalvontaa EU:ssa 17
Kesäduunari-info 17
Työsuojeluvalvonta 17
Kestävä työ 17
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT 18
Helsinki Pride 18
Kansainvälinen toiminta 18
EAY 18
ITUC 18
ILO 18
PAY 19
SASK 19
Kehityspoliittinen toimikunta 19
Finnwatch 19
Muu kansainvälinen yhteistyö 19

5. 5
Esipuhe
SAK, Akava ja STTK järjestivät pakkolakeja vastustaneen
#STOP-mielenilmauksen 18. syyskuuta 2015. Helsingin
Rautatientorille kokoontui arviolta 30 000 ihmistä. Eri
puolilla Suomea mielenilmauksiin osallistui liki 300 000
palkansaajaa.
Hankalista olosuhteista huolimatta työmarkkinoilla on
neuvoteltu edustajakokouskaudella useita laajoja sopimuk-
sia.
• Raamisopimus 2011–2013
• Työurasopimus 2012
• Työllisyys ja kasvusopimus 2013–2016
• Eläkejärjestelmän uudistaminen 2014
• Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmas vuosi 2015
• Kilpailukykysopimus 2016
Edustajakokouskauden loppupuolella vuonna 2015 käyn­
nistyi hanke uuden palkansaajakeskusjärjestön perus­ta­
mi­seksi. Hankkeeseen osallistui ammattiliittoja kaikista
nykyisistä keskusjärjestöistä sekä keskusjärjestöihin kuulu-
mattomia liittoja.
SAK:n edustajakokouskautta 2011–2016 ovat leimanneet
maailmanlaajuinen ja kotimainen taloudellinen taantuma,
Euroopan velka- ja rahoituskriisi, Ukrainan kriisi ja sen
seurauksena Venäjän pakotteet. Muutokset talouden tilas-
sa ovat näkyneet työmarkkinoilla muun muassa pitki­nä ja
vaikeina neuvotteluina.
Suomen talouskasvu on ollut heikkoa tai jopa negatii­vista
vuodesta 2008 lähtien. Edustajakokouskauden kaikki sopi-
mukset onkin neuvoteltu poikkeuksellisen vaativis­sa olo-
suhteissa,kun työttömien määrä on kasvanut yli 150 000:lla
ja työttömänä on nyt lähes 370 000 ihmistä. Vuonna 2011
työttömiä työnhakijoita oli TE-toimistoissa noin 244 000
(työ- ja elinkeinoministeriö).
Valtion heikkenevä taloustilanne ja irtisanomiset ovat luo-
neet paineita niin edunvalvontaan kuin yhteiskunnalliseen
keskusteluun. Syksyllä 2015 maan hallitus ilmoitti pakko-
lakipaketista. Toteutuessaan pakkolait olisivat leikanneet
työehtoja kohtuuttomasti ja epätasaisesti, lisäksi ne olisivat
tehneet työmarkkinoista vaikeasti ennakoitavat ja epäva-
kaat.
Suomi on taistellut talousongelmissa koko edustajakokouskauden ajan –
talouskasvu on ollut heikkoa tai jopa negatiivista.

6. 6
Talous ja työllisyys
• Työmarkkinaratkaisut työttömyysturvan kehittäjinä
• SAK ponnisteli työllisyyden vahvistamiseksi
• Nuorisotakuu toimii
• Harmaan talouden torjunta
• Trendityöryhmä
• Tasa-arvon edistysaskeleet
• Maahanmuuttajien kotouttaminen
• Reilu työ
• SAK:n tavoiteohjelma Oma työ, yhteiset oikeudet
• Euroopan paras työelämä
• Valtio investoi
• Työttömien määrä kasvoi
Vuonna 2011 Euroopan talous- ja rahaliittoa vaivasi velka-
kriisi, jonka seurauksena investoinnit ja kulutus vähenivät.
Eurooppalaiset pankit eivät olleet niin vakavaraisia kuin
oletettiin. Rahoitusmarkkinoiden luottamus katosi ja nii-
den toiminta halvaantui.
EU-alueen talouskasvua heikensivät myös laajat julkisten
menojen leikkaukset ja verojen kiristykset. Toimilla yri-
tettiin hakea markkinoiden luottamusta, mutta kiristykset
hidastivat talouskasvua entisestään vuoden 2011 lopulla.
Suomen vienti jäi odotettua pienemmäksi.
Keskimäärin työllisyys nousi, mutta työllisten lukumäärän
kasvu pysähtyi vuoden 2011 loppupuolella.
Suomen tuotanto kasvoi vielä vuoden 2012 alussa, mutta
vuoden lopussa tuotanto kääntyi laskuun. Vuosi 2013 aloi-
tettiin melko synkissä tunnelmissa työttömyyden noustessa
ja tuotannon kasvun hidastuessa.
Työnantajat nostivat jälleen esille palkkojen alentamisen
ja työajan pidentämisen ilman korvausta. Myös sopimus-
shoppailu eli työehtosopimusten halpuuttaminen työnan-
tajaliittoa vaihtamalla nousi keskusteluun. SAK:n valtuusto
huomautti päätöslauselmassaan marraskuussa 2013:
”SAK:n perusarvoihin kuuluu kunnioittaa sopimusrajoja,
siksi SAK:n valtuusto tuomitsee jyrkästi työnantajien sopi-
muskeinottelun. Työnantajien härski sopimusshoppailu na-
kertaa sopimusyhteiskunnan perusteita.”
Kansantalouden kasvua söivät myös EU:n vuonna 2014
asettamat Venäjä-pakotteet ja niiden vastapakotteet.
SAK:laisilla aloilla pakotteet vaikuttavat muun muassa elin-
tarviketeollisuuteen.
Työmarkkinaratkaisut työttömyysturvan
kehittäjinä
Työttömyysturvan kehittäminen oli vahvasti mukana edus-
tajakokouskaudella tehdyissä työmarkkinaratkaisuissa.
SAK sai läpi useita pitkäaikaisia tavoitteitaan koskien tur-
van tasoa, ansioturvalle pääsyä sekä työn ja työttömyystur-
van yhteensovittamista.
Edustajakokouskauden aikana sovittiin muun muassa seu-
raavista parannuksista:
Raamisopimuksessa vuonna 2011 poistui lomakorvauksen
jaksotus, mikä lyhensi monien työttömien alkukarenssia.
Sovitellun päivärahan työaikaraja nousi 80 prosenttiin,
minkä myötä useampi osa-aikaista työtä tekevä sai mah-
dollisuuden soviteltuun päivärahaan.
Työurasopimuksessa vuonna 2012 sovittiin työssäoloeh-
don lyhenemisestä kuuteen kuukauteen, mikä helpotti an-
sioturvan piiriin pääsyä. Työttömyysetuuksien aktiivikoro-
tuksia korotettiin ja yksinkertaistettiin.
Työllisyys- ja kasvusopimus vuonna 2013 lyhensi omavas-
tuuajan viiteen päivään. Otettiin käyttöön 300 euron suo-
jaosa, joka helpotti ansiotulojen ja työttömyysturvan yh-
teensovittamista. Sovitellun päivärahan katto nousi, mikä
paransi useiden osa-aikatyöntekijöiden päivärahaa.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus ilmoitti kesällä 2015 työt-
tömyysturvan isoista leikkauksista. Syksyllä 2015 hallitus
ilmoitti toteuttavansa 200 miljoonan euron leikkaukset
lyhentämällä ansiopäivärahan kestoa sadalla päivällä, pa-
lauttamalla omavastuuajan takaisin seitsemään päivään,
poistamalla pitkän työhistorian jälkeisen työttömyysturvan
korotusosan ja pienentämällä aktiiviajan korotusosia. SAK
vastusti leikkauksia.
SAK ponnisteli työllisyyden
vahvistamiseksi
Vaativat taloudelliset ajat ovat edellyttäneet SAK:lta te-
hokasta elinkeinopolitiikkaa. Vaikuttamalla elinkeinojen
kehittämiseen sekä liikenne- ja infrastruktuuri-investoin-
teihin SAK pyrkii luomaan Suomeen uutta, korkean tuot-
tavuuden työtä.
Oikein suunnattu politiikka ilmastonmuutoksen torjumi-
seksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi luo uusia mah-
dollisuuksia muun muassa puhtaan teknologian aloilla.
SAK on toiminut näillä aloilla aktiivisena vaikuttajana ja
päivittänyt kantaansa säännöllisesti.
Vaikeina aikoina SAK on puolustanut tutkimus-, kehittä-
mis-, ja innovaatiotoiminnan rahoitusta. SAK:n tavoitteena
on, että valtio lisää harkitusti välineitään yritysrahoituksen,
vientirahoituksen ja pääomasijoitusten kasvattamiseksi
Suomessa.
Asunto- ja maankäyttöpolitiikassa SAK on tuonut Suo-
meen ajattelumallin, jossa liikennehankkeiden toteutta-
miseen velvoittaa kuntia kaavoittamaan maata asuntora-
kentamiseen. Tavoitteena on käynnistää merkittävä määrä
asuntorakentamista toimivien liikenneyhteyksien äärelle.
Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi länsimetro, Raide-Jo-
keri ja Tampereen raitiotie.
SAK vaikutti vuonna 2013 hallituksen päätökseen pääomit-
taa Finaviaa 200 miljoonalla. Tämä mahdollisti miljardin
investoinnit Suomen lentokenttiin. Rakennusajan työlli-

7. 7
syysvaikutukset on arvioitu 14 000 henkilötyövuodeksi.Py-
syviä työpaikkoja Helsinki-Vantaalle syntyy arviolta 5 000
ja maakuntiin noin 1 700.
Tampereen rantaväylähankkeen varmistumiseen SAK vai-
kutti Rakennusliiton myötävaikutuksella vuonna 2013.
Muun muassa asuntotuotannon on arvioitu luovan
11 000–13 000 työpaikkaa.
Vuonna 2013 SAK vaikutti myös hallituksen päätökseen
avustaa asuntorakentamista budjettiriihen elvytyspaketista.
Rakennushankkeiden ja niihin liittyvien välillisten vaiku-
tusten on arvioitu tuovan 20 000 henkilötyövuotta.
Nuorisotakuu toimii
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus linjasi hallitusohjel-
massaan toteuttavansa nuorten yhteiskuntatakuun vuoteen
2013 mennessä. Takuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaal-
le nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan
tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutus-
paikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttö-
mäksi joutumisesta.
Keskeisten ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen, Suo-
men Yrittäjien, Kuntaliiton, Kelan ja Allianssin muodos-
tama työryhmä esitti keväällä 2012 suositukset takuun
toteuttamisesta. Työn tuloksena nuorisotakuuseen lisättiin
nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO), jolla tarjottiin
ammatillista koulutusta 20–29-vuotiaille kouluttamatto-
mille nuorille.
Nuorisotakuu tuli voimaan vuonna 2013. Sen sisältö on
pitkälti sama kuin SAK:n kymmenen vuotta aiemmin esit-
tämässä ohjelmassa. Samana vuonna etsivä nuorisotyö ta-
voitti 16 640 nuorta.
Kevään 2014 seurannassa takuun piirissä olevista nuoris-
ta yli 70 prosenttia oli työllistynyt, päässyt koulutukseen
tai saanut työpaikan. Nuorten aikuisten osaamisohjelman
kautta oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutukses-
sa aloitti noin 8 000 nuorta.
Nuorisotakuu-työryhmän työ loppui keväällä 2015. SAK
osallistui sen työhön koko kauden ajan. Sipilän hallitus vä-
hensi nuorisotakuun rahoitusta 60 miljoonan euron vuo-
sibudjetista 10 miljoonaan euroon koko hallituskaudelle.
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ei varattu jatkorahoi-
tusta.
Nuorisotakuun jatkona toteutettavaa nuorten yhden luu-
kun Ohjaamo-palvelumallia kehitetään Euroopan sosiaa-
lirahasto (ESR) rahoituksella. SAK on mukana Ohjaamon
ohjausryhmässä.
Harmaan talouden torjunta
SAK julkaisi tavoitteensa harmaan talouden torjumiseksi
marraskuussa 2010. Tavoitteita olivat ulkomaisen työvoi-
man käyttöön liittyvä verovalvonta, tilaajavastuulain tehos-
taminen ja tilaajan vastuun laajentaminen verovastuuksi
sekä pääomatulojen verovalvonta.Yksityisillä palvelualoilla
edistettiin tyyppihyväksyttyjen, omalla muistilla varustet-
tujen kassakoneiden käyttöönottoa.
SAK perusti liitoille yhteistyöfoorumiksi hankkeen, joka
teki toimintasuunnitelman vuosille 2012–2015. Hanke-
ryhmä on järjestänyt vuosittain harmaasta taloudesta kes-
kimäärin kaksi seminaaria. Seminaareihin on osallistunut
muun muassa verohallinnon ja eduskuntaryhmien edusta-
jia.
Lisäksi SAK on osallistunut mediassa aktiivisesti harmaata
taloutta koskevaan keskusteluun. Harmaasta taloudesta ja
korruptiosta on myös kirjoitettu Talous- ja yhteiskuntapo-
litiikka -lehteen.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hyväksymä har-
maan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma kat-
toi vuodet 2012–2015. Ohjelman myötä käyttöön tulivat
rakennusalan työntekijöiden pakolliset veronumerot, ve-
rottajan julkinen verovelkarekisteri sekä kaupan ja palvelu-
alojen kuittipakko. Tulli ja poliisi saivat lisää resursseja. Oh-
jelman tavoitteita tehtiin tunnetuksi viestintäkampanjalla
Harmaa talous – musta tulevaisuus.
SAK pitää harmaan talouden torjuntaohjelman onnistu-
mista puolittaisena. Pettymyksiä olivat tilaajavastuulain
uudistamisen jääminen puolitiehen ja puutteet pääomatu-
lojen verovalvonnassa.
Tilaajavastuulaki ei SAK:n mielestä puutu riittävän tehok-
kaasti harmaaseen talouteen. Se ei myöskään estä ulko-
maisten työntekijöiden palkkojen polkemista. SAK esitti
heinäkuussa 2013, että alipalkkaus tulee säätää rikoslaissa
rangaistavaksi. SAK ajaa arvopaperien hallintarekisterien
avaamista niin, että myös kansainvälisen sijoitustoiminnan
tuotot saadaan verotuksen piiriin.
Trendityöryhmä
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuonna 2011 kolmikan-
taisen trendityöryhmän selvittämään työvoiman käyttö-
tapojen ja työn tekemisen muotojen muuttumista. Hanke
perustui Kataisen hallitusohjelmaan.
Työryhmä selvitti itsensä työllistäjien asemaa ja rajapin-
taa yrittäjiin. Väliraportti jätettiin vuonna 2012. Lop­pu­
raportissaan tammikuussa 2015 työryhmä totesi, että eri-
laiset työnteon muodot lisääntyvät ja samalla työmarkkinat
moninaistuvat. Yhä useampi työllistää itse itsensä.
Kolmikantaryhmä oli yhtä mieltä siitä, ettei yrittäjien ja
palkansaajien väliin tule perustaa kolmatta ryhmää. Osa-
aikaisilla työntekijöiden huolena on toimeentulo. Toisaalta
esimerkiksi pienten lasten äidit ja opiskelijat työskentelevät
osa-aikaisesti omasta tahdostaan. Työryhmän mukaan työ-
markkinoita on myös jatkossa tarkasteltava sukupuolten
tasa-arvon näkökulmasta, sillä osa-aikatyö on selvästi su-
kupuolittunutta ja sitä tekevät paljon naiset.

8. 8
SAK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt korostivat, että
trendityöryhmän johtopäätelmät jäivät puolitiehen. Niiden
mukaan työnantajapuoli oli haluton käsittelemään työelä-
män muutosten esiin nostamia ongelmia. Lainsäädäntö ei
myöskään tunnista nykyistä tapaa käyttää osa-aika- ja nol-
lasopimuksia eikä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa
yleistyvää itsensä työllistämistä tai näiden yhdistelmiä.
Tasa-arvon edistysaskelia
Tasa-arvotoiminnassa saavutettiin tärkeitä edistysaske-
lia vuosina 2011–2016. Raamisopimuksen myötä vuonna
2011 perhevapaiden rakennetta selkeytettiin, isyysvapaa
piteni kahdella viikolla 54 arkipäivään ja sen käytöstä tuli
joustavampaa.
Raamiratkaisu johti osaltaan prosessiin, jonka tuloksena
eduskunta uudisti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait. Tasa-
arvolakiin tuli selkeämmät säädökset tasa-arvosuunnitel-
masta ja palkkakartoituksesta, kun uusi lainsäädäntö tuli
voimaan vuoden 2015 alusta. SAK:n, Akavan ja STTK:n
yhteinen tasa-arvo-opas ilmestyi vuonna 2016.
Keväällä 2016 SAK julkisti ehdotuksensa perhevapaiden
uudistamiseksi. SAK ehdotti perhevapaajärjestelmän päi-
vittämistä niin, että se tukisi työllistymistä nykyistä parem-
min, kannustaisi isiä perhevapaalle sekä huomioisi kaikki
perheet tasapuolisesti.
Maahanmuuttajien kotouttaminen
SAK osallistui Maahanmuutto 2020 -strategiaan, joka oli
yksi Jyrki Kataisen hallituksen kärkihankkeista. Toimenpi-
deohjelma valmistui maaliskuussa 2014.
SAK:n tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien työl-
lisyyttä ja työelämälähtöistä kotouttamista, johon kuuluu
muun muassa kielikoulutus.
SAK osallistui myös hallituksen kotouttamisohjelmaa tu-
kevaan työmarkkinajärjestöjen kannanottoon. Järjestöt
painottivat tarvetta edistää yhteiskunnan ja erityisesti työ-
yhteisöjen myönteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan,
maahanmuuttajien työllisyyttä lisäämistä sekä työelämän
monimuotoisuuden vahvistamista.
Maahanmuuton tilanne Suomessa on muuttunut turva-
paikanhakijoiden määrän noustua nopeasti loppukesästä
2015. SAK avasi maahanmuuttajille maksuttoman työsuh-
deneuvonnan maaliskuussa 2016.
Tarjoamalla lakineuvontaa SAK tukee edustajakokouksen
päätöksen mukaisesti maahanmuuttajataustaisia työnte-
kijöitä työelämän ja kotoutumisen alkuun. Samalla heitä
kannustetaan liittymään ammattiliittoon. Neuvonnan tar-
koituksena on myös estää halpatyömarkkinoiden syntymi-
nen.
Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta on osa Helsingin
kaupungin hallinnoimaa ja Euroopan sosiaalirahaston
ESR:n rahoittamaa Töissä Suomessa -hanketta, johon osal-
listuvat myös Helsingin seudun kauppakamari, monikult-
tuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry sekä Van-
taan ja Espoon kaupungit.
SAK:n vuoden 2018 elokuun loppuun jatkuvan neuvon-
tapalvelun kustannuksiin osallistuvat myös Palvelualojen
ammattiliitto PAM ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
JHL.
Reilu työ
Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään
-hanke toteutettiin vuosina 2010–2011. SAK:n tavoitteena
oli edistää työntekijöiden yhdenvertaista asemaa ja oikeuk-
sia. Lisäksi pyrittiin kohentamaan työntekijän kohtelua
lainsäädännössä ja sopimuksissa huolimatta työn teettämi-
sen tai tekemisen tavasta. Hanketta rahoittivat SAK, PAM,
JHL, Teme, PAU ja Muusikkojen liitto.
SAK:n tavoiteohjelma Oma työ, yhteiset
oikeudet 2011–2016
SAK:n edustajakokous hyväksyi kesäkuussa 2011 tavoi-
teohjelman Oma työ, yhteiset oikeudet. Siinä SAK linjasi
toimintaansa vuoteen 2016. Turvallinen, inhimillinen ja
oikeudenmukainen työelämä koostuu tavoiteohjelman
mukaan muun muassa vahvasta työlainsäädännöstä ja kat-
tavista työehtosopimuksista. SAK linjasi tehtäväkseen hy-
vinvointiyhteiskunnasta huolehtimisen.
Euroopan paras työelämä
SAK osallistuu Työelämä 2020 -hankkeeseen. Vuonna 2013
aloitettu hanke jatkuu myös pääministeri Juha Sipilän hal-
lituskaudella. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman
hankkeen tavoitteena on parantaa työlli­syysastetta, työelä-
män laatua,työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.Hankkee-
seen osallistuvat muun muassa palkansaajakeskusjärjestöt,
työterveyslaitos ja noin 60 muuta organisaatiota.
Valtio investoi
Vuosi 2014 oli tilastojen mukaan kolmas peräkkäinen
vuosi, jolloin bruttokansantuote supistui. Keskimääräinen
ansiotaso nousi vuoteen 2013 verrattuna 1,4 prosenttia ja
kotitalouksien reaaliansiot 0,4 prosenttia.
Vuonna 2014 palvelualat kokivat poikkeuksellisen irtisano-
misaallon. Yksityisten palvelualojen yritykset irtisanoivat
6 400 työntekijää. Lisäystä vuoteen 2013 kertyi 60 prosent-
tia. Määrä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin teollisuus-
aloilla. SAK piti palvelualojen työllisyystilannetta poikke-
uksellisen synkkänä.
Työllisyyttä edistävä hallituksen 600 miljoonan euron kas-
vupaketti sai SAK:lta kiitosta. Paketti suuntasi rahaa muun
muassa asuntoinvestointeihin ja yritysrahoitukseen vuo-
sille 2014 ja 2015. SAK kiitti myös periaatepäätöstä Pisara-
radasta ja 50 miljoonan euron liikennehankkeista.

9. 9
Työttömien määrä kasvoi
Työttömien määrä on lisääntynyt koko edustajakokous-
kauden ajan. Eniten on kasvanut pitkäaikaistyöttömien
määrä.Yli vuoden työttömänä olleita on vuonna 2016 jo yli
122 000. Vuonna 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli
9,4 prosenttia. Työttömien lisäksi työvoiman ulkopuolella
olevia henkilöitä on noin 144 000.
SAK on arvostellut hallituksen työttömyysturvaan ja aktii-
viseen työvoimapolitiikkaan kohdistuvia leikkauksia. SAK
totesi elokuussa 2015, että työttömyys on kasvanut, mutta
samaan aikaan työvoimapalveluita on vähennetty.
Palkkatuet ja starttirahat loppuivat monin paikoin. TE-toi-
mistojen työntekijöitä on vähennetty ja työttömiä siirretty
sähköiseen asiointiin. Etenkin erityisryhmät ja heikommin
koulutetut ovat kärsineet palvelujen heikentämisestä.
Koulutuspolitiikka
muutoksessa
• Aikuiskoulutustuki
• Osaamisen kehittämisen toimintamalli
• Ammatillisen koulutuksen tutkinnot
Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on kohdistunut
vuosina 2011–2016 poikkeuksellisen suuri leikkauspaine,
joka jatkuu tulevina vuosina.
SAK on muistuttanut maan kulloistakin hallitusta leik-
kausten riskeistä ja siitä, että ne heikentävät merkittävästi
nuorten ja aikuisten pääsyä ammatilliseen koulutukseen.
Koulutuksen leikkaukset alkoivat pääministeri Jyrki Katai-
sen hallituksen kaudella, kun hallitus jäädytti kustannusten
nousua kompensoivat rahoitusindeksit. Esitys 260 miljoo-
nan euron säästöistä kaatui kuitenkin eduskunnassa kevät-
talvella 2015.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti ohjelmassaan to-
teuttaa lisäsäästöjä koulutukseen. Koulutuksen resurssien
arvioidaan pienenevän noin miljardilla eurolla vuoteen
2019 mennessä.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu 190 miljoonan eu-
ron säästö vuonna 2017. Ensi vuonna säästöt tehdään vä-
hentämällä opiskelijapaikkoja ammatillisista perustutkin-
noista ja leikkaamalla koulutuksen järjestäjälle maksettavaa
yksikköhintaa. Hallituskauden aikana lopetetaan nuorten
aikuisten osaamisohjelma sekä hankkeet aikuisten osaami-
sen vahvistamiseksi ja työpaikalla oppimisen kehittämisek-
si.
Hallituksen tavoitteena on tehostaa toisen asteen amma-
tillista koulutusta ja poistaa raja-aidat aikuisten ja nuorten
koulutuksesta. Samalla kootaan koulutustarjontaa sekä
uudistetaan rahoitusjärjestelmä, lainsäädäntö ja ohjaus.
Kyseessä on suurin muutos ammatillisessa koulutuksessa
vuosikymmeniin.
Aikuiskoulutustuki
Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut viiden viime vuo-
den aikana yhä useammalle palkansaajalle kouluttautumi-
sen opintovapaalla.
Hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmassa muuttaa
aikuiskoulutustuen perusosan valtion takaamaksi lainaksi
vuodesta 2017 alkaen.
Palkansaajakeskusjärjestöt pyrkivät yhdessä vaikuttamaan
hallitukseen päätöksen muuttamiseksi. Kilpailukykysopi-
muksessa sovittiin vaihtoehtoisesta tavasta säästää aikuis-
koulutuksen tuesta kertyvissä menoissa: Tuen perusosa
pienenee 15 prosenttia ja enimmäiskesto lyhenee 19:stä 15
kuukauteen. Leikkausten jälkeen vastuu aikuiskoulutustu-
en rahoituksesta siirtyisi Työttömyysvakuutusrahastolle.
Työntekijät osallistuvat työnantajan maksamaan koulutukseen selvästi toimihenkilöitä harvemmin.

10. 10
Osaamisen kehittämisen toimintamalli
Laki työntekijän osaamisen kehittämisen toimintamallista
tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Sitä edelsi työmarkkina-
osapuolten pitkä kiista raamisopimuksessa sovitusta kol-
men päivän koulutusoikeudesta.
SAK on kerännyt tietoa mallin ottamisesta käyttöön. SAK:n
lokakuussa 2014 toteuttama luottamushenkilöpaneeli
osoitti, että koulutussuunnitelma oli tekemättä useilla työ-
paikoilla. Joulukuussa 2015 tehty kysely vahvisti, etteivät
luottamusmiehet usko toimintamallin lisäävän koulutusta
ja osaamisen kehittämistä työpaikoillaan.
SAK ja Työväen sivistysliitto TSL tekivät 2014 kouluttautu-
mista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla esittelevän
oppaan Osaamisen kehittäminen työpaikalla. Käsikirjaa on
toimitettu muun muassa liittoihin.
Ammatillisen koulutuksen tutkinnot
Edustajakokouskaudella SAK osallistui kaikkiin ammatil-
lisen koulutuksen tutkintojärjestelmää kehittäviin hank-
keisiin (TUTKE 1, 2 ja 3). SAK tavoitteena on työelämän
tarpeita vastaava ja selkeä ammatillisen koulutuksen tut-
kintorakenne. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä
2015 asettama TUTKE 3 keskittyy ammatti- ja erikoisam-
mattitutkintoihin.
SAK:n kehitys järjestönä
• Järjestöllinen kehittäminen
• Liittorakenne ja jäsenmäärän kehitys
Järjestöllinen kehittäminen
Edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK ryhtyi uu-
distamaan sääntöjään syksyllä 2012. Työtä ohjasi liitto-
edustajista koottu sääntöryhmä, SAK:ssa työstä vastasi
asiantuntijatiimi. Uudistuksen aikana kuultiin Patentti- ja
rekisterihallitusta sekä STTK:n sääntömuutostyöstä vas-
tannutta henkilöä.
SAK:n hallitus hyväksyi uudistetut säännöt marraskuussa
2015. Ennakkotarkastus tehtiin huhtikuussa, jonka jälkeen
säännöt on toimitettu hyväksyttäviksi edustajakokoukselle.
Vuoden 2011 edustajakokouksen jälkeen SAK:n kolmetois-
ta alueellista toimipistettä on järjestetty viideksi suuralu-
eeksi. Vuoden 2015 alusta Rovaniemen, Joensuun, Porin ja
Lahden toimistoissa on työskennelty vain asioiden hoita-
misen edellyttäessä paikalla oloa.
Edustajakokouskaudella päivitettiin myös SAK:laisten liit-
tojen keskinäinen sopimus Järjestöepäselvyyksien, työnan-
tajapuolen yksipuolisten liitto- ja sopimusvaihdosten ennal-
taehkäisemiseksi ja työehtosopimusten soveltamispykälän
tulkintaan liittyvien erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
SAK:n hallitus hyväksyi päivitetyn sopimuksen elokuussa
2015. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa SAK:laisten liit-
tojen vuorovaikutusta ja ennaltaehkäistä ulkoapäin tulevaa
järjestöllistä painetta.
Liittorakenne ja jäsenmäärän kehitys
Liittorakenteessa tapahtui edustajakokouskauden aikana
vain vähäisiä muutoksia.
Rautatieläisten liitto liittyi vuoden 2012 alussa osaksi Jul-
kisten ja hyvinvointialojen liittoa JHL:ää ja muodosti Rai-
deammattilaisten yhteisjärjestön.
Suomen Huippu-Urheilijoiden Unioni SHU liittyi SAK:n
täysjäseneksi marraskuussa 2012. SHU:n jäsenjärjestöistä
jääkiekon, jalkapallon ja pesäpallon pelaajayhdistyksillä ja
SAK:lla on ollut yhteistyösopimukset usean vuoden ajalta.
JHL:n yhteisöjäsen Merivartioliitto ja STTK:lainen Raja-
vartioliitto yhdistyivät toukokuussa 2015. Uudesta Raja-
turvallisuusunionista tuli JHL:n yhteisöjäsen.
Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys liittyi liittyi Auto-
ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n yhteisöjäseneksi vuo-
den 2015 lopulla.
Metallityöväen Liiton, Puuliiton, Paperiliiton ja Teollisuus-
alojen ammattiliiton TEAMin hanke teollisuusliiton perus-
tamiseksi eteni niin, että aiesopimuksen mukaan uusi liitto
aloittaisi toimintansa loppusyksystä 2017.
SAK:n kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa
992 716, mikä oli 43 948 jäsentä vähemmän kuin vuoden
2011 lopussa.
Työmarkkinaratkaisut
2011–2016
• Raamisopimus 2011–2013
• Työurasopimus 2012
• Työllisyys ja kasvusopimus 2013–2016
• Työllisyys ja kasvusopimuksen kolmas vuosi 2015
• Eläkejärjestelmän uudistaminen 2014
• Kilpailukykysopimus 2016
Raamisopimus
SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoit-
tivat raamisopimuksen kilpailukyvyn ja työllisyyden tur-
vaamiseksi 28. marraskuuta 2011. Raamissa sovittiin 4,3
prosentin palkankorotuksista kahden vuoden sopimuskau-
delle ja ensimmäisen vuoden 150 euron kertakorvaukses-
ta. Työehtosopimusten päättymiset yhtenäistettiin pääosin
seitsemän kuukauden sisälle.
Raamisopimuksessa sekä siinä sovituissa kolmi- ja kaksi-
kantatyöryhmissä SAK vaikutti siihen, että työttömyyskor-

11. 11
Sopimuksessa sovittiin lisäksi, että osatyökykyisten työl-
lisyyden edistämiseksi laaditaan kattava toimintaohjelma
tukitoimien, palvelujärjestelmien, lainsäädännön ja asen-
teiden kehittämiseksi.
Maan hallitus tuki raamisopimuksen syntymistä 400 mil-
joonan euron paketilla. Hallitus perui esityksensä vuo-
rotteluvapaan heikennyksistä ja osallistui lomautusajan
ansiopäivärahojen rahoitukseen väliaikaisesti vuosina
2012–2013.
Raamisopimuksen taustalla oli SAK:n edustajakokouksen
päätös kesällä 2011. Sen mukaan Suomen suurin palkan-
saajakeskusjärjestö pyrkii työllisyyden ja kilpailukyvyn
turvaamiseksi työmarkkinasopimukseen. Elinkeinoelämän
keskusliitto EK ei ollut alkuun halukas neuvottelemaan kes-
kitetystä tulopoliittisesta ratkaisusta.
Lisää: www.sak.fi/aineistot/arkisto/raamisopimus
vausta lykkäävä lomakorvauksen jaksotus poistui ja sovitel-
lun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostettiin 75:sta 80
prosenttiin. Isyysvapaa piteni kahdella viikolla 54 arkipäi-
vään ja sen käytöstä tuli joustavampaa.
Vuokratyön määräaikaisuutta tarkastellut työryhmä sai pa-
rannettua vuokratyöntekijöiden asemaa työsopimuslain ja
tilaajavastuulain uusilla säännöksillä.
Raamisopimuksessa sovittiin myös työntekijöiden mah-
dollisuudesta osallistua osaamista tukevaan koulutukseen
kolmena päivänä vuodessa. Koulutusoikeuden kolmikan-
tainen lainsäädäntövalmistelu alkoi joulukuussa 2011.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallitus ei kuitenkaan
hyväksynyt lakiehdotusta. Lopulta pitkän työmarkkina-
kiistan jälkeen laki työntekijän osaamisen kehittämisen toi-
mintamallista tuli voimaan vuoden 2014 alusta.
Suomen huippu-urheilijat liittyivät SAK:n täysjäseneksi marraskuussa 2012.

12. 12
Työurasopimus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt hyväksyivät neuvotte-
lutuloksen työurien pidentämiseksi eli työurasopimuksen
22. maaliskuuta 2012. SAK:n keskeinen neuvottelutavoite
oli tuoda sopimukseen keinoja, joilla palkansaajat kokisivat
mielekkäänä jatkaa työssä pidempään.
SAK toi työurasopimukseen nuorten työllistymisen edistä-
misen, työssä jaksamisen tukemisen sekä raamisopimuksen
ikäohjelman ja osatyökykyisten työllisyyden lisäämisen.
Sopimukseen kirjattiin muun muassa alakohtainen työhy-
vinvoinnin kartoittaminen ja siihen liittyvät toimenpide-
ohjelmat. Sovittiin myös tilaajavastuulain piiriin kuuluvien
yritysten velvollisuudesta tarkistaa alihankkijoiden työter-
veyshuollon asianmukaisuus.
Ansioturvalle pääsy helpottui, kun oikeuden ansiopäivära-
haan sai sopimuksen myötä kuuden kuukauden työskente-
lyn jälkeen. Sopimuksessa sovittiin korotuksesta irtisanot-
tujen päivärahan alkupäähän, jos työttömän työnhakijan
työura on kestänyt yli kaksikymmentä vuotta.
Työuria sopimuksen arvioitiin pidentävän noin vuodella.
Julkista taloutta sen laskettiin tasapainottavan yli kahdella
miljardilla eurolla.
Työurasopimuksessa sovittiin myös työeläkejärjestelmän
jatkokehittämisen lähtökohdista. SAK ilmoitti, että nuoria
ja fyysisesti tai henkisesti kuluttavaa työtä tekeviä on koh-
deltava eläkeuudistuksessa tasapuolisesti.
Osana työurasopimusta keskusjärjestöt sitoutuivat etsi-
mään keinoja helpottamaan nuorten pääsyä työelämään.
Tavoitteena oli löytää nuorille työ- ja kouluttautumismah-
dollisuuksia yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtu-
vaa oppimista. Ehdotukset valmistuivat syksyllä 2012.
Lisää: www.sak.fi/aineistot/arkisto/tyourasopimus-2012
Työllisyys- ja kasvusopimus
SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoit-
tivat työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) 25. lokakuuta
2013. Sopimuksen kestoksi sovittiin noin kolme vuotta.
Palkat nousivat tykan ensimmäisenä vuonna 20 euroa. Toi-
sen vuoden palkankorotus oli 0,4 prosenttia.
Työttömät saivat mahdollisuuden ansaita 300 euroa ilman
työttömyysturvan heikkenemistä. Vuoden 2014 työttö-
myysvakuutusmaksuja alennettiin. Eläkemaksut sovittiin
vuosille 2014–2016 ja niitä nostettiin aiemmin sovitusti.
Osana tykaa sovittiin sopimus- ja neuvottelujärjestelmän
kehittämisestä. Työmarkkinajärjestöjen edustajista muo-
dostetun työryhmän oli määrä arvioida työehtosopimus-
lakiin ja työriitojen sovittelulakiin perustuvan neuvottelu-
järjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita syksyn 2014
loppuun mennessä.Työryhmän työ päättyi tuloksettomana.
Hankalista olosuhteista huolimatta työmarkkinoilla on neuvoteltu edustajakokouskaudella useita laajoja sopimuksia.

13. 13
Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmas
vuosi 2015
Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta eli kolmannen
vuoden palkkaratkaisusta syntyi sopimus 15. kesäkuuta
2015. Yleiskorotukseksi sovittiin 16 euroa kuukaudessa tai
vähintään 0,43 prosenttia.
Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi, että työttömyysva-
kuutusmaksut nousevat työnantajilla 0,5 ja palkansaajilla
0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2016.
Tykaonpoikkeuksellisenkattavatyömarkkinasopimus,kun
yli 90 prosenttia palkansaajista on sen piirissä. SAK:laisista
sopimusaloista ulkopuolella ovat Finnairin työntekijät, osa
metsäteollisuudesta, Postin työntekijät ja muusikot. Sopi-
muksen ulkopuolelle jäivät myös sähköala, rakennusala ja
osa palvelualoista.
Lisää: www.sak.fi/aineistot/arkisto/tyollisyys--ja-kasvuso-
pimus
Eläkejärjestelmä uudistuu
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat sopimuk-
sen uudesta eläkejärjestelmästä 26. syyskuuta 2014. Siinä
sovittiin, että yleinen eläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen.
Sopimuksessa sovittiin myös työeläkemaksuista (24,4 pro-
senttia TyEL-palkoista) vuoteen 2019 saakka.Eläkeuudistus
tulee voimaan vuoden 2017 alusta.
SAK neuvotteli eläkeuudistukseen keskeisiä tavoitteitaan:
Nuorille aiempaa paremman eläkekarttuman ja kuormitta-
vaa työtä tekeville työuraeläkkeen. Työttömyysturvan lisä-
päivät säilyivät, kuten myös edellisessä eläkeuudistuksessa
(2005) sovitut nuorten, koulutettujen ja naisten asemaa
parantavat ratkaisut. Osittainen varhennettu vanhuuseläke
korvaa osa-aikaeläkkeen.
Maan hallitus edellytti uudistukselta myös valtiontalouden
kestävyysvajeen kuromista umpeen prosentilla.
Tammikuussa 2014 alkaneisiin neuvotteluihin osallistuivat
palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK, työnanta-
jajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyön-
antajat KT.
Lisää: www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma
Kilpailukykysopimus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutu-
lokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta (kiky)
29. helmikuuta 2016. Palkansaaja- ja työnantajaliittojen
neuvottelut kikyn soveltamiseksi työehtosopimuksiin päät-
tyivät 31. toukokuuta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hal-
linnot arvioivat kattavuutta ja maan hallituksen sopimuk-
seen liittyvät toimet 3. kesäkuuta.
Sopimuksen taustalla on maan hallituksen tavoite kilpailu-
kykyä vahvistavasta yhteiskuntasopimuksesta. Pääministeri
Juha Sipilän hallitus pyrki yhteiskuntasopimukseen touko-,
kesä- ja heinäkuussa 2015. SAK torjui hallituksen ensim-
mäiset esitykset yksipuolisina ja esitteli oman kriisimallinsa
syyskuussa.
SAK ei suostunut keväällä 2015 hallituksen esittämään sadan tunnin työajan pidennykseen.

14. 14
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n päätös muuttaa sääntö-
jään ja lopettaa keskitettyjen ratkaisujen tekeminen huh-
tikuun lopun 2016 jälkeen vaikeutti osaltaan neuvottelu-
ja. Kaikkiaan neuvottelut kestivät eri vaiheissaan keväästä
2015 kevääseen 2016, jolloin yhteiskuntasopimusneuvot-
teluina alkanut prosessi päättyi kilpailukykysopimuksen
syntymiseen.
Kiky pohjaa monilta osin SAK:n laajalti kiitosta saaneeseen
kriisiesitykseen kilpailukyvyn parantamiseksi. Sopimuk-
seen sisältyy myös SAK:n ajatus Suomen mallin kehittämi-
sestä.
SAK:lle oli tärkeää, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat
maan hallituksen esittämiä pakkolakeja tai niitä vastaavia
toimia reilumman ja tasapuolisemman sopimuksen. Halli-
tus ilmoittikin maaliskuun alussa,että kilpailukykysopimus
korvaa pakkolait eikä niiden valmistelua jatketa.
Pakkolakien poistamisen lisäksi SAK:lle oli tärkeää turvata
paikallisen sopimisen ydin: kilpailukykysopimuksella SAK
varmisti, että työpaikoilla tehtävän sopimisen reunaehdot
määritellään edelleen palkansaaja- ja työnantajaliittojen
neuvottelemissa työehtosopimuksissa. Ei lainsäädännön
kautta.
Lisää: www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne
Vaalit ja vaikuttaminen
• Eduskuntavaalit 2011
• Kuntavaalit 2012
• Europarlamenttivaalit 2014
• Eduskuntavaalit 2015
• Kataisen hallitus 22.6.2011–24.6.2014
• Stubbin hallitus 24.6.2014–29.5.2015
• Sipilän hallitus 29.5.2015–
Eduskuntavaalit 2011
SAK:n kampanja: Työn ja sen tekijän puolesta
Kampanja näkyi ulkomainontana, sosiaalisessa ja painetus-
sa mediassa. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät
yhteisen vaalipaneelin. Paikallisjärjestöt järjestivät yhteensä
70 tilaisuutta.
Kuntavaalit 2012
SAK:n kampanja: Kunta-asioista päätämme me kaikki
SAK teetti esitteen Kunta-asioista päätämme me kaikki.
Esitteessä linjattiin kuntien palvelujen saatavuutta, otettiin
kantaa palvelumaksuihin sekä kunnan rooliin työnantajana
ja demokratian edistäjänä. Kampanjaan liittyi myösYouTu-
be-piirrosvideo.
Europarlamenttivaalit 2014
SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen kampanja: Ääniä Suo-
mesta
Ammattiliittojen ja palkansaajajärjestöjen vaalikampanja
pyrki lisäämään kiinnostusta EU-vaaleja kohtaan. Ammat-
tiliitojen koordinoima kampanjatoimisto toimi Hakanie-
messä. Osana kampanjaa toteutettiin muun muassa Suo-
mi-kiertue ja tilaisuuksia eri paikkakunnilla.
Eduskuntavaalit 2015
SAK:n kampanja: Hyvää työtä tai hyvää yötä, Suomi
Kampanja muistutti äänestämisen tärkeydestä ja jakoi kan-
salaisille ja ehdokkaille tietoa SAK:laisista vaalitavoitteista.
Hyvää (t)yötä Suomi -ohjelmassaan SAK esitti keinoja
työllisyyden, tuottavuuden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden
parantamiseksi.Vaaliteemoja olivat myös tuloerojen kaven-
taminen ja turvattu työ.
Kampanjan teemoista tehtiin liittolehdille ilmoituspohjat.
Ulkomainontakampanja toteutettiin maaliskuussa 2015.
Kampanjaan kuului radiomainoksia ja sosiaalisen median
kampanja sekä verkkosivut. Eri puolilla Suomea järjestet-
tiin 18 tilaisuutta. Lisäksi paikallisjärjestöt järjestivät noin
60 tilaisuutta. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen vaali-
paneeli järjestettiin Helsingissä 25. maaliskuuta.
Kataisen hallitus 22.6.2011–24.6.2014
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen halli-
tuksen hallitusohjelman työttömyysturvalinjaukset olivat
SAK:n tavoitteiden mukaisia. Työttömien perusturva nousi
sata euroa kuukaudessa vuoden 2012 alusta.
Raamisopimusneuvotteluissa syksyllä 2012 kohennettiin
työttömyysturvaa muun muassa poistamalla lomakorva-
uksen jaksotus ja nostamalla sovitellun päivärahan työaika-
rajaa. Maan hallitus perui esityksensä vuorotteluvapaakor-
vauksen tason leikkaamisesta.
Hallitus kirjasi perheen ja työn yhteensovittamisen paran-
nuksista, jotka seurasivat SAK:n linjauksia. Isien perheva-
paiden pidennys ja vapaan ehtojen suurempi joustavuus
tuli voimaan vuoden 2013 alussa.
Myös SAK:n maahanmuuttoa koskevat tavoitteet saatiin
osaksi hallitusohjelmaa. SAK painotti, että maahanmuuton
tulee perustua työvoimatarpeeseen. Syyskuussa 2011 tuli
voimaan SAK:n kannattama laki maahanmuuttajien ko-
toutumisesta.
Stubbin hallitus 24.6.2014–29.5.2015
Kokoomuksen Alexander Stubb peri pääministerin paikan
Jyrki Kataiselta kesäkuussa 2014.Yleinen taloustilanne, hal-
lituksen sisäiset ongelmat ja lähestyvät eduskuntavaalit hei-
kensivät merkittävästi hallituksen kykyä tehdä päätöksiä.
Sipilän hallitus 29.5.2015–
Jo ennen hallituksen muodostamista ja hallitusohjelman
kirjoittamista keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä neuvot-

15. 15
teli työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa Suomen kilpai-
lukykyä lisäävästä yhteiskuntasopimuksesta. Neuvottelut
johtivat monien vaiheiden jälkeen työmarkkinoiden kes-
kusjärjestöjen sopimaan kilpailukykysopimukseen.
Sipilän hallituksen ohjelma teki historiallisen suunnan-
muutoksen, siinä ei mainittu lainkaan työelämän kehittä-
mistä.
Ennen tätä kaikki hallitukset vuodesta 1987 lähtien ovat
pyrkineet kehittämään työelämän laatua ja työhyvinvoin-
tia. Parannusten sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu lukui-
sia toimia, jotka käytännössä heikentävät työelämän laatua
ja palkansaajan turvaa.
Hankkeet
• Työelämän koulutusneuvojat
• Hakaniemen hankekeskus
• Digiosaajaksi työelämään
Työelämän koulutusneuvojat
SAK osallistui Työväen sivistysliiton TSL:n kanssa Työelä-
män koulutusneuvojat -hankkeeseen, joka valmensi noin
200:aa työelämän koulutusneuvojaa. Ensimmäiset neuvojat
aloittivat toimintansa työpaikoilla vuonna 2011. Neuvojat
tukivat ja ohjasivat työntekijöitä ammattitaitoa edistävään
koulutukseen työpaikoilla ja ammattiliitoissa.
Hankkeen tavoitteena oli edistää työllisyyttä ja saada eri-
tyisesti vähemmän kouluttautuneille työntekijöille koulus-
ta. Sen yhteydessä tarjottiin myös luki-seulontapalvelua.
Vuonna 2014 päättynyt hanke oli osa työ- ja elinkeinomi-
nisteriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-ohjelmaa
(Euroopan sosiaalirahasto).
Hakaniemen hankekeskus
SAK perusti Hakaniemen hankekeskuksen Työväen sivis-
tysliiton TSL:n kanssa joulukuussa 2013. Keskus auttaa
ammattiliittoja jalostamaan kehittämisideansa hankkeiksi,
tiedottaa rahoituslähteistä ja niiden hakuajoista. Hankekes-
kus auttaa EU-rahoituksen hakemisessa ja kokoaa yhteen
hankkeiden valmistelijat SAK:laisista liitoista.
Digiosaajaksi työelämään
Hakaniemen hankekeskus aloitti ensimmäisen suuren
hankkeensa keväällä 2016. Kohderyhmänä ovat yli 30-vuo-
tiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset henkilöt, joilla ei
ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tutkinto on vanhen-
tunut. Kohderyhmään kuuluvat myös yksinyrittäjät.
Osatoteuttajina toimivat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja
Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Adu-
cate. Pääosin EU:n rahoittamana hanke pyrkii paranta-
maan Etelä-Savon työllisyyttä. SAK, Palvelualojen ammat-
tiliitto PAM, Mikkelin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki
toimivat hankkeessa yhteistyökumppaneina.
Tutkimustoiminta
• Työolobarometri
• Hyvän työn mittari
• Luottamushenkilöpaneeli
• Jäsentutkimus
• Historiantutkimus
Työolobarometri
SAK:n työolobarometriin kerätään joka toinen vuosi tietoa
jäsenliittojen jäsenten kokemuksista ja näkemyksistä työ-
hön ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista.
Päättyvällä edustajakokouskaudella tutkimus toteutettiin
vuosina 2012 ja 2014.
Seuraavan barometrin aineisto kerättiin vuoden 2016 ke-
väällä. Sen teemoja ovat muun muassa työajat ja työaika-
järjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn
mielekkyys sekä toimeentulo ja palkitseminen.
Hyvän työn mittari
Työelämän laadun arvioimiseksi vuoden 2014 työolobaro-
metrin osaksi luotiin uusi Hyvän työn mittari. Sen pohjan
muodostavat SAK:n tavoiteohjelmassa ja Hyvä työ -asiakir-
jassa määritellyt hyvän työn kriteerit.
Mittarin luokitus muodostuu kahdesta osasta: Työelämän
perusasioista ja työnteon sujumiseen liittyvistä tekijöitä.
Perusasioihin kuuluvat terveys, turvallisuus, toimeentulo,
työsuhteen varmuus ja sopivuus sekä työntekijöiden tasa-
puolinen kohtelu. Työnteon sujuvuuteen liittyvät vaikutus-
mahdollisuudet, työn ilo ja mielekkyys, työtahti, työnanta-
jan tuki sekä työyhteisön asenne ja yhteenkuuluvuus.
Vuoden 2014 Hyvän työn mittarin tuloksista saattoi päätel-
lä, että hyvät työt olivat harvassa. SAK:laisten liittojen jäse-
nistä 56 prosenttia teki työtään olosuhteissa, joita voidaan
kuvailla keskinkertaiseksi. Joka neljännellä oli vähintään
melko hyvät työolot, kun taas viidenneksen työoloja voi
luonnehtia melko huonoiksi tai huonoiksi.
Kesäkuussa 2016 julkaistu Hyvän työn mittari osoittaa, että
työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet
merkittävästi työpaikoilla kahden viime vuoden aikana. Sa-
maan aikaan työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuu-
desta on vahvistunut, huoli työn terveyshaitoista selvästi
vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet.

16. 16
Luottamushenkilöpaneeli
SAK:n luottamushenkilöpaneeli perustettiin alkuvuodesta
2011. Paneeli kartoittaa luottamushenkilöiden näkemyksiä
ja odotuksia. Vastauksia hyödynnetään työelämän kehittä-
misessä ja edunvalvonnassa. Paneeli kerää myös ajankoh-
taista tietoa SAK:laisten työpaikkojen arjesta.
Paneeliin on osallistunut vuosittain noin 1 200 luottamus-
henkilöä. Luottamusmiehiä paneelin jäsenistä on noin 700,
työsuojeluvaltuutettuja noin 300 ja molemmissa tehtävissä
toimivia noin 200. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin
SAK:n jäsenjakaumaa.
Jäsentutkimus
SAK on vuodesta 1984 lähtien selvittänyt viiden vuoden
välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunval-
vontaan kohdistuvia odotuksia.
Edustajakokouksen alla on kartoitettu jäsenten näkemyksiä
liittojen onnistumisesta tehtävissään sekä odotuksia liitto-
jen tulevalle toiminnalle.
Vuoden 2015 jäsentutkimuksen yhteydessä toteutettiin net-
tiaivoriihi korkeintaan vuoden ammattiliiton jäsenenä ol-
leille. Siinä kysyttiin, mitä ammattiliittojen pitäisi tulevai-
suudessa tehdä ja mistä liittojen toiminnassa pitäisi luopua.
Historiantutkimus
SAK julkaisi vuonna 2012 historiahankkeeseensa liittyvän
perusteoksen Kohti Tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. Suo-
men Ammattiliittojen Keskusjärjestö 1969–1977.
Edustajakokouskaudella julkaistiin myös teokset SAK:n his-
toria (2013) ja A History of the SAK (2016).
Tapahtumat ja kampanjat
• Sopimusta ei jätetä 2013
• Operaatio Vakiduuni 2014–
• #STOP! 2015
• Kihloista kahleisiin 2016
• Ääni työttömälle 2016–
Sopimusta ei jätetä
SAK:laisten liittojen luottamushenkilöiden tapaamisessa
Helsingissä tammikuussa 2013 korostettiin sopimus- ja
neuvottelukulttuurin merkitystä ja vaadittiin raamisopi-
muksessa sovitun kolmen päivän koulutusoikeuden toteut-
tamista.
Operaatio Vakiduuni
Metallityöväen liiton nuorten aloitteesta joulukuussa 2014
käynnistyi pätkätyöläisten aseman parantamiseksi Ope-
raatio Vakiduuni. Kampanjan aikana SAK:laiset nuoret ja
muut aktiivit keräsivät 62 500 nimeä nollatuntisopimusten
kieltämisen vaativaan kansalaisaloitteeseen. Aloite luovu-
tettiin eduskunnalle joulukuussa 2015.
#STOP! 2015
SAK, Akava ja STTK järjestivät #STOP-mielenilmauksen
syyskuussa 2015 Helsingin Rautatientorilla. Tapahtuma oli
vastalause maan hallituksen esitykselle työehtoja heikentä-
vistä pakkolaeista, joilla hallitus tavoitteli palkkojen alenta-
mista. Mielenilmaus keräsi Rautatientientorille noin 30 000
kansalaista. Eri puolilla Suomea mielenilmauksiin osallistui
liki 300 000 palkansaajaa.
Kihloista kahleisiin?
Yli 400 SAK:laista luottamushenkilöä kokoontui keskus-
telemaan työmarkkinatilanteesta Tampereelle 23. tammi-
kuuta 2016. Kihloista kahleisiin -tapahtumassa arvosteltiin
hallituksen pakkolakiesityksiä, jotka olisivat toteutuessaan
heikentäneet palkansaajien työoloja.
Ääni työttömälle
Ääni työttömälle -kampanja alkoi helmikuussa 2016. Kam-
panja pyrkii poistamaan työttömyyteen liittyviä leimoja
tuomalla kuuluville työttömien äänen. Kampanjan järjes-
tävät SAK, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ja
Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY.
Työmarkkinajärjestöjen
yhteistyö
• Uusi keskusjärjestö -hanke
• Palkansaajien edunvalvontaa EU:ssa
• Kesäduunari-info
• Työsuojeluvalvonta
• Kestävä työ
• Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT
• Helsinki Pride
Uusi keskusjärjestö -hanke
Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön ilmoittautuneet am-
mattiliitot kokoontuivat hankkeen viralliseen aloituskoko-
ukseen tammikuussa 2015.
Liitot painottivat, että Suomeen tarvitaan uudenlainen
keskusjärjestö vastamaan työelämän, työmarkkinoiden ja
palkansaajaliikkeen muutokseen sekä kiinnittämään myös
itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät ja pätkätyöläiset ammatti-
liittojen toimintaan.

17. 17
Hankkeeseen mukaan lähteneet liitot totesivat, että uusi jär-
jestö tulee olemaan poliittisesti sitoutumaton ja että se ottaa
vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja
kansainväliset tehtävät. Lisäksi todettiin, että uuden keskus-
järjestön toiminta pohjautuu demokraattiseen edustukseen,
joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet.
Marraskuussa 2015 mukana oli yhteensä 49 ammattiliit-
toa. Hankkeen selvitysvaihe päättyi maaliskuussa 2016, kun
ohjausryhmä viimeisteli selvitystyön keskeiset linjaukset
uuden järjestön toiminnasta. Selvitystyö lähetettiin kaikil-
le hankkeeseen osallistuneille liitoille. Liitot ottivat kantaa
selvitystyöhön 1. kesäkuuta mennessä. Liittojen kokous kä-
sitteli hanketta 1. kesäkuuta 2016.
Palkansaajien edunvalvontaa EU:ssa
FinUnions valvoo Brysselissä palkansaajien etua ja välittää
Suomeen tietoa työelämään liittyvästä Euroopan unionin
päätöksenteosta. FinUnions edustaa yli kahta miljoonaa
suomalaisten ammattiliittojen jäsentä. Sen työtä ohjaa
SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajien muodostama johto-
ryhmä.
Palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat vuorottelevat Fin-
Unionsin johtajan paikalla. SAK:n kansainvälisten asioiden
asiantuntija Pekka Ristelä aloitti FinUnionsin kolmivuoti-
sen johtajakauden vuonna 2014.
Joulukuussa 2014 FinUnions järjesti palkansaajakeskus-
järjestöille investointipolitiikkatapaamisen EU:n komissi-
on varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kanssa. Yhteistyötä
muiden maiden ay-edustajien kanssa se vahvisti vuonna
2015.
Euroopan parlamentti puolestaan hyväksyi heinäkuussa
2015 Yhdysvaltojen ja EU:n välisiä vapaakauppaneuvotte-
luja koskevan TTIP-mietinnön, joka vastaa keskeisiltä osil-
taan suomalaisten palkansaajajärjestöjen linjauksia.
Kesäduunari-info
Palkansaajien keskusjärjestöjen yhteinen maksuton puhe-
linpalvelu Kesäduunari-info on vakiintunut jokakesäiseksi.
Kesäduunarineuvoja palvelee sekä kesätyöntekijöitä että
työnantajia. Palvelu on avoinna toukokuusta elokuuhun.
Työsuojeluvalvonta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloitti selvitystyön
työsuojeluvalvonnan parantamiseksi keväällä 2012. Tavoit-
teena oli parantaa työsuojeluviranomaisten puhelinpalve-
lua, turvata työsuojeluvastuualueiden riippumattomuus ja
tehostaa ministeriön ohjausta.
Palkansaajien keskusjärjestöt ja Elinkeinoelämän keskus-
liitto jättivät STM:lle yhteisen kannanoton tavoitteiden
edistämiseksi vuonna 2013.
SAK painotti keväällä 2015, että toimivuuden varmistami-
seksi työsuojelu tulisi keskittää valtakunnallisesti yhteen
paikkaan.
Kestävä työ
Kestävän kehityksen toimikunta uudisti kestävän kehityk-
sen kansallisen strategian vuonna 2013. Strategian sijaan
Liki 300 000 palkansaajaa eri puolilla Suomea sanoi #STOP pakkolaeille syyskuussa 2015.

18. 18
laadittiin yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme
2050. SAK, STTK ja Akava liittyivät sitoumukseen, jossa
on mukana myös julkishallinnon organisaatioita ja muita
toimijoita.
Palkansaajien keskusjärjestöt ovat sitoumuksessa luvanneet
järjestää ammattiliittojen jäsenille kestävän työn koulutus-
ta. Koulutuksessa kerrotaan keinoista, joilla työpaikoilla
voidaan vähentää hiilipäästöjä, säästää energiaa ja lisätä
energiatehokkuutta.
Kestävä työ -koulutuspaketin luottamushenkilöt saivat
käyttöönsä vuonna 2014. Liittojen omille kouluttajille jär-
jestettiin kaksi pilottikoulutusta vuonna 2015.
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT
Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL yhdistyi toi-
mihenkilöiden T-lomat ry:n ja akavalaisen A-lomat ry:n
kanssa tammikuussa 2011. Syntyi Palkansaajien hyvinvoin-
ti ja terveys PHT, jonka tavoitteena on edistää työikäisten
hyvinvointia. Perheet voivat hakeutua PHT:n kautta liikun-
nallisille hyvinvointijaksoille eri puolille Suomea.
Helsinki Pride
Palkansaajien keskusjärjestöt ovat osallistuneet vuodesta
2012 lähtien Helsinki Pride -tapahtumaan. Pride tukee sek-
suaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. SAK
on osallistunut tapahtumaan vuodesta 2009.
Priden yhteydessä SAK, Akava ja STTK ovat järjestäneet
seminaareja sekä osallistuneet tapahtuman kulkueeseen ja
puistojuhlaan.
Kansainvälinen toiminta
• Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY
• Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC
• Kansainvälinen työjärjestö ILO
• Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
• Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
• Kehityspoliittinen toimikunta
• FinnWatch
• Muu kansainvälinen yhteistyö
SAK:n hallitus hyväksyi järjestön ensimmäisen kansainvä-
listen asioiden ja EU-strategian keväällä 2013. Strategia pai-
nottaa EU-edunvalvonnan tärkeyttä.
Euroopan unionin työelämää koskevien direktiivien ja so-
pimusten valmistelu on merkittävä osa SAK:n sopimuspo-
litiikkaa, kun yhä useampi työelämään vaikuttava laki- tai
sopimusmuutos saa alkunsa eurooppalaisessa sopimispro-
sessissa, jonka jälkeen työ jatkuu kotimaassa.
SAK:n kansainväliset asiantuntijat -työryhmä aloitti toi-
mintansa syksyllä 2011.
EAY
SAK osallistuu aktiivisesti Euroopan ammatillisen yhteis-
järjestön EAY:n (engl. ETUC) toimintaan. SAK on hyväk-
synyt järjestön vuosien 2011–2015 toimintaohjelman Liik-
keelle sosiaalisen Euroopan puolesta.
EAY:n tehtävä on vaikuttaa Euroopan komission, parla-
mentin ja neuvoston päätöksentekoon sekä varmistaa pal-
kansaajaliikkeen edustajien mukanaolo Euroopan unionin
neuvoa-antavissa elimissä. EAY edustaa noin 60 miljoonaa
palkansaajaa.
EAY moitti vuonna 2012 Euroopan unionia sosiaalisen
näkökulman puuttumisesta taloushallinnon järjestämises-
sä. EAY on järjestänyt Euroopan talous- ja työllisyyskriisin
vuoksi neljä ylimääräistä kokousta, joihin myös SAK on
osallistunut.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly valittiin toiselle nelivuo-
tiskaudelle EAY:n hallitukseen ja työvaliokuntaan keväällä
2015. Kun Suomen hallitus uhkasi palkansaajia pakkolaeilla
syksyllä 2015, suomalaiset palkansaajat saivat tukea muun
muassa Suomessa tuolloin vierailleelta EAY:n pääsihteeriltä
Luca Visentiniltä.
ITUC
SAK toimii palkansaajaliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n
(International Trade Union Confederation) hallituksessa
ja naiskomiteassa. ITUC julkaisee vuosittain ay-oikeuksien
raportin.
SAK osallistui ITUCin kolmanteen maailmankongressiin
Berliinissä toukokuussa 2014. Pääteemoja olivat järjestäy-
tyminen, ammattiyhdistysoikeudet ja kestävät työpaikat.
SAK vastaanotti Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n joh-
don delegaation elokuussa 2012. Saman vuoden maalis-
kuussa SAK vieraili vastavuoroisesti Pekingissä ja Shang-
haissa.
ILO
SAK osallistuu Kansainvälisen työjärjestön ILOn toimin-
taan. Suomen ILO-neuvottelukunnassa SAK oli mukana
vuonna 2013, jonka jälkeen uuden kotitaloustyöntekijöitä
koskevan yleissopimuksen voimansaattamiseen tarvittavaa
valmistelua jatkettiin kotimaassa.
ILOn pääjohtaja Guy Ryder vieraili Suomessa vuonna 2014.
Vierailun yhteydessä keskusteltiin lakko-oikeudesta. Sama-
na vuonna SAK isännöi pohjoismaisten ILO-vastaavien ko-
kousta Helsingissä.
ILOn työkonferenssin komitea ei ole pystynyt täysin toteut-
tamaan tehtäväänsä, kun sen työnantajajäsenet ovat toistu-
vasti kiistäneet palkansaajien oikeuden lakkoon. ILOn kol-
mikantainen kokous hyväksyi vuonna 2015 yhteislausuma,
joka ei juuri mainitse lakko-oikeutta. Lausuma on voimassa
vuoden 2016 loppuun.

19. 19
PAY
Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAYn jäseniä ovat lä-
hes kaikki pohjoismaiden palkansaajakeskusjärjestöt, myös
SAK. PAY otti kantaa vuonna 2015 EU:n ja USA:n vapaa-
kauppasopimusta valmisteleviin TTIP-neuvotteluihin. Jär-
jestö korosti TTIP:n myönteisiä työllisyysvaikutuksia.
SASK
SAK:lla on edustus Suomen Ammattiliittojen Solidaari-
suuskeskuksen SASKin hallituksessa ja työvaliokunnassa.
SAK:sta osallistuttiin SASKin hankematkalle Vietnamiin
vuonna 2011.Ammattiyhdistysoikeuksien toteutumista ke-
hittyvissä maissa SAK tuki vuonna 2012.
Kehityspoliittinen toimikunta
SAK:lla on ollut palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen
edustajan paikka Kehityspoliittisessa toimikunnassa vuo-
desta 2003.
Finnwatch
SAK on tehnyt yhteistyötä kansalaisjärjestö Finnwatchin
kanssa tukemalla sen toimintaa ja osallistumalla yhteis-
hankkeiden ohjausryhmiin.
Muu kansainvälinen yhteistyö
PERC Yleiseurooppalainen ay-neuvosto PERC (Pan Euro-
pean Regional Council) pyrkii vahvistamaan demokraattis-
ta kehitystä sekä työntekijöiden oikeuksia Euroopassa. Pai-
nopistealueet ovat ay-liikkeen vahvistaminen, siirtolaisuus
ja energiakysymykset. SAK:lla on järjestössä edustus.
BSLF (Baltic Sea Labour Forum) on vuonna 2011 perustet-
tu Itämerenalueen kolmikantayhteistyöfoorumi.
BOA Baltic Organising Academy (BOA) on ainoa toimin-
nassa oleva palkansaajien järjestämisprojekti Baltian mais-
sa.Virossa ja Liettuassa toteutetuissa sektorikohtaisissa osa-
projekteissa BOA on saavuttanut myönteisiä tuloksia.
BASTUN Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaan
SAK on osallistunut mahdollisuuksien mukaan.