Presentation by Jyri Seppälä of Finland's environmental authority at WWF Finland and Metso's seminar in Helsinki May 15, 2012

1. BIOENERGIALLA VÄHÄHIILISTÄ JA
RESURSSITEHOKASTA HYVINVOINTIA
SUOMELLE
Professori Jyri Seppälä
WWF:n ja Metson järjestämä bioenergiaseminaari
Finlandia-talo, Helsinki 15.5.2012

2. Suomen mahdollisuudet ja haasteet
Suomella suurin biokapasitteetti per asukas Euroopassa
perustuu nimenomaan meidän metsävarantoon
mutta metsämme valjastettu jo nyt palvelemaan
kymmenien miljoonien ulkomaalaisten kuluttajien
tarpeita
Suomella nyt valtavat materiaalivirrat ja korkea
kasvihuonekaasupäästöt per asukas
myös kun katsotaan asioita kulutusperusteisesti (ilman
vientiteollisuutta)
pohjoinen sijainti, harva asutus, korkea elintaso ja
etenkin väylärakentamisen abioottiset materiaalivirrat
syynä korkeisiin lukuihin

3. Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten
polttoaineiden kulutus 1960–2010
- Suomessa käytettävästä energiasta noin viidennes tuotetaan puulla ja
puupohjaisella jäteliemellä
- bioenergiasta puun ja puupohjaisen jäteliemen osuus 95 %
- kierrätyspolttoaineet, biokaasu, peltobiomassat ja biopohjaisten
polttoaineiden osuus noin 5 % bioenergiasta

4. Näkökohtia
Biokaasun energiapotentiaali Suomessa (Rintala 2011)
Teoreettinen 24,5 TWh/a, teknis-taloudellinen 9,2 TWh/a
Maatalouden raaka-ainepohjan (lannat, nurmet, oljet, muut)
osuus 89 %
W-Fuel-hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan paikallisista
raaka-aineista (Turun ja Salon alueelta, pääkaupunkiseudulta
sekä Kymenlaaksosta) saisi biokaasua autojen polttoaineeksi
3 TWh/a verran, mikä vastaa noin 170 000 henkilöauton
vuosikulutusta.
Ekologisesti kestävä biopolttoaine !
Muiden peltopohjaisten liikennepolttoaineiden
ongelmana ilmastokestävyyskriteerien täyttyminen
(EU:n RES-direktiivi 35 % khk-päästövähenemä fossiilisiin
biopolttoaineisiin),
Kestävän olkipohjaisen etanolin potentiaali?
Muiden biopohjaisten kuin metsän energialähteiden
mahdollisuudet vähäiset Suomen energiatarpeen
tyydyttämiseen 4

5. Metsän käyttö kestävän, resurssitehokkaan
yhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta
Tuotannossa ja kulutuksessa pitäisi pyrkiä absoluuttiseen energian- ja
materiaalinkäytön vähenemiseen
Puuraaka-aineen käytön määrää rajoittaa kestävyysnäkökulma: käyttö ei saa
vähentää ”sovittua” metsän khk-päästötasetta, metsäluonnon monimuotoisuutta ja maaperän
kasvuolosuhteita (ravinteet, orgaaninen aines, eroosio) ; elinkaarinäkökulma !
Puuraaka-aineen ohjauduttava sinne, josta saadaan suurin ilmastohyöty
energiakäytössä puupohjainen raaka-aine ensisijaisesti fossiilisten
polttoaineiden ja turpeen korvaamiseen energiatuotannossa
metsäraaka-aineen ohjaaminen liikennepolttoaineisiin jos
• tuotteen elinkaariset kasvihuonekaasu- ja energiataseet kunnossa
• polttoaineen raaka-aineen muut elinkaariset kestävyyskriteerit toteutuvat
• fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaaminen energiatuotannossa onnistutaan tekemään
jollakin muulla päästöttömällä tavalla
• biopolttoaine pystytään käyttämään jo olemassa olevassa autokannassa
5

6. BIOENERGIAN LISÄYSMAHDOLLISUUDET
METSÄSTÄ
Kokonaiskäyttö 70, 8 milj. m3 (raakapuuna) 2010
62,4 milj. m3 metsäteollisuudessa
• Sahateollisuus 21,9 milj. m3 sahatavaraa 9,5 milj. m3
• Vaneriteollisuus 2,3 milj. m3
• Kotimaista puuta 53,1 milj. m3 (tuonti 9,3 milj. m3 tuotiin)
8,4 milj. m3 poltettiin
• Pientaloissa 5,4 milj. m3
• Lämpö- ja voimalaitoksissa 3 milj. m3
• Metsähaketta (hakkuutähteet ja kannot) 3,2 milj. m3
Tuontipuun osuus 15 % (2000-luvun alussa 22 %)
Kokonaiskäyttö n. 10 milj. m3 vähemmän kuin huippuvuosina
2006-2007
Suomi vei 1,4 milj. m3 puuta
6

7. Metsiemme käytön näkymiä vuoteen 2020
mennessä – kasvun rajat?
Metsäbiomassan lisäys energiatuotantoon
- risupaketti : 8,5 milj. m3 / vuosi lisäys (nyk. 5 milj. m3 /vuosi)
Metsäteollisuuden puun käyttö (?)
- Eräs näkemys: kotimainen ainespuun käyttö pysyy samalla tasolla kuin
2005-2008 (tekeminen vähenee, mutta tuonti korvautuu kotimaisella
puulla), 57 milj. m3 ; uudet tuotteet
- jäteliemien käyttö energiatuotannossa vähenee (42,5 TWh vuonna 2007)
- puurakentaminen lisääntyy ?
- 4 uutta biojalostamoa : 8 milj. m3 / vuosi (?)
Kasvusta osa varataan nielukäyttöön (Durbanin päätös)
(kasvu nyt yli100 milj. m3 vuodessa, käyttö 70 milj. m3)
16.5.2012
Metsien monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää Etelä-Suomen
metsien suojelupinta-alan kasvattamisesta nykyisestä 2,3
prosentista

8. Hiilinielun kehittyminen ?
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielu
100
Päästöt
80
60
40
Tg CO2 ekv
20
0
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
-20
-40
-60 Hiilinielu
Vuodet

9. Ekologisesti kestävästi Slovakia
lisättävän bioenergiapotentiaalin Slovenia
määrä (MtOE) 2010-2030 Poland
Latvia
eri Euroopan maissa Lithuania
Hungary
Arviointikriteerinä luonnon Estonia
monimuotoisuuden heikkeneminen Czech Republic
United Kingdom
Suomen haasteena:
Sweden
Portugal
- hidas kasvu Netherlands
- metsiemme jo olemassa oleva Italy
intensiivinen hyödyntäminen Ireland
France
Finland
Spain
Denmark
Germany
Belgium
Austria
-5 0 5 10 15 20
Lähde:
EEA 7/2006

10. Välilliset vaikutukset huomioitava – yli
maan rajojen
Land area Increased
for biofuel
land area
rawmaterial for biofuel
rawmaterial
Land area
for e.g. food
production
Land area
for e.g. food
production
Land area Reduced land area
for ecosystem for ecosystem
services services
Lähde: Soimallio ym. 2009: Assessing the sustainability of biofuels from
evolving technologies
10

11. Aikatekijän merkitys ilmastokestävyyteen
Lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä:
biomassan hiilen vapautuminen ja varastointi,
kasvunopeus, kasvupaikan khk-päästöihin vaikuttavat muutokset
tulosten tulkinnan aikajänne
Kumulatiivinen säteilypakote
2,5E-02
2,0E-02
average dF [mW/m2]
1,5E-02
1,0E-02
5,0E-03
9,0E-17
2000 2050 2100 2150 2200 2250 2300
-5,0E-03
Year
Selitteet= --- hiili, - biopolttoaine 1, - biopolttoaine 2
11

12. Suomen bioenergian käytön kehittämisen
suuntaviivoja
Bioenergian käyttö osana biotalouden viisasta kehittämistä
Ekologinen kestävyysulottuvuus toimii biomassojemme hyödyntämisen
sekä rajoittajana että mahdollistajana
Miten paljon resursseja (erit. puuta) on käytettävissä erilaisille
käyttötarkoituksille kun otetaan huomioon vaikutukset
• ekosysteemien hiili- ja ravinnetaseisiin
• luonnon monimuotoisuuteen
• fossiilisten polttoaineiden khk-päästöjen korvaajana
• abioottisten materiaalien ja kemikaalien khk-päästöjen korvaajana
• luonnonvarojen riittävyyden mahdollistajana
Uusia toimintamalleja ja ohjauskeinoja sekä tutkimusta, jotta biomassat
ohjautuvat kokonaiskestävyyden kannalta oikeisiin kohteisiin.
Suomen biotalouden innovaatioiden tulisi merkittävällä tavalla olla
luomassa ratkaisuja, joilla vähennetään haitallisten materiaalivirtojen
käyttöä, mutta samalla luodaan toimintamalleja ja teknologioita, joissa
mahdollistetaan biomassojen säästeliäs käyttö
paremmat valmiudet hoitaa kotimaan ja ulkomaiden haasteita
• Uusiutuvista luonnonvaroista globaalisti niukkuusresurssi