Koonnut MLL:n asiantuntijalakimies Esa Iivonen

1. Ajankohtaiskatsaus
lapsiperhe-
köyhyyteen
17/5/2013
Esa Iivonen

2. Köyhyys on taloudellista niukkuutta,
joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua
yleisesti vallitsevaan elämäntapaan
• Köyhyys voidaan määritellä usealla eri tavalla.
• Köyhyytenä voidaan pitää kykenemättömyyttä osallistua yleisesti
vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi
katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi.
• Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan.
• Myös ns. absoluuttinen köyhyys on hyvin pitkälle suhteellista.
• Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeä.
2

3. Köyhyys on taloudellista ulkopuolisuutta
Ulkopuolisuuden muotoja*
• sosiaalinen
• koulutuksellinen
• työelämän
• taloudellinen
• oikeudellinen
• Terveydenhoidollinen
*Norjan tilastoviraston määritelmä ulkopuolisuuden muodoista, ks. ulkopuolisuuden määrittelystä
TEM:n julkaisu 12/2011; Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella.
3

4. Köyhyys on lapsen kehitykselle ja
hyvinvoinnille haitallista (1)
• Lapsiperheköyhyydellä on aineellisia, sosiaalisia ja psyykkisiä
vaikutuksia lasten elämään. Perheen varattomuus vaikuttaa lapsen
mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja
valintoihin.
• Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys.
Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole.
• Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien
kulutustottumusten ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja
ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti
mielenterveyteen.
4

5. Köyhyys on lapsen kehitykselle ja
hyvinvoinnille haitallista (2)
• Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat
huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta.
• Lapsuudessa koettu köyhyys kasvattaa terveyseroja.
• Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden
ylisukupolvistumista.
• Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen
tila. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat
riskitekijä vanhempien jaksamiselle – vanhempien väsyminen,
uupuminen ja masentuminen.
5

6. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja
nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos 2012
THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden
ikäluokasta (1)
• Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy
voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, sosioekonomisen
aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan.
• Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema
ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen.
• Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat
nuorten hyvinvointiin.
6

7. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja
nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos 2012
THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden
ikäluokasta (2)
• Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu
ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen
ehkäisemisessä.
• Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään.
Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien
mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjessa, joten on oleellista,
että eri kasvuympäristöt, kuten päivähoito, koulu ja harrastukset
toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä
vahvistaen.
7

8. Lähde: Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2010
Perheen toimeentulovaikeudet
huolestuttavat lapsia ja nuoria
• Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen
riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Lisäksi taloudellisesti
tiukka tilanne kiristää nuorten mielestä perheen keskinäisiä välejä ja
vaikuttaa mielialaan.
• Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta myös
syyllisyyttä. He eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia
asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että
vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään.
8

9. Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho:
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (1)
• Kelan tutkimuksessa analysoitiin, miten taloudellinen eriarvoisuus
näkyy 5.- ja 8.-luokkalaisten lasten arjessa.
• Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa erityisesti
erilaisina kulutusmahdollisuuksien eroina.
• Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten
tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella.
• Myös lapsen tavaroiden määrä ja niiden merkit, ikä ja mallit
huomataan lasten vertaissuhteissa.
9

10. Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho:
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (2)
• Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sisältyy tiettyjä
odotuksia.
• Taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen,
ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen.
• Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua
niin ”rikas” kuin ”köyhä” lapsi, mutta lasten kokemusmaailmassa
kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden
taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat.
10

11. Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho:
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (3)
• Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla se, minkälaisena
muut samanikäiset lapset hänet näkevät.
• Paremmassa taloudellisessa asemessa olevan perheen lapsella on
enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada kaveriseuraa,
koska hän on materiaalisten resurssiensa takia kiinnostava ja hän voi
säädellä muiden suhtautumista itseensä.
• Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet
muuttaa muiden hänestä muodostamaa kuvaa ovat vähäisemmät.
11

12. Lähde: Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija
Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna-Kaisa Tukiala. Soccan työpapereita 2012:1
Lapsiperheet leipäjonojen asiakkaina
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkimuksessa
haastateltiin Vantaan leipäjonoissa käyvien lapsiperheiden äitejä:
• Äitien mielestä rahanpuute jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
• Perheen arjessa köyhyyttä ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan
lapsia haluttiin suojella köyhyyden kokemukselta.
• Keksittiin itse tekemistä ja harrastuksia, jotka eivät vaadi paljon
rahaa kuten eväsretket lähipuistoon.
• Tiedon puutteen koettiin eristävän yhteisöstä ja palveluista.
12

13. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin
– lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5
Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1)
• Vanhempien työttömyys. Huomattavaa kuitenkin on, että joka
toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy töissä, kun sen sijaan
lapsettomissa köyhissä kotitalouksissa on vain vähän työssä käyviä.
• Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja
työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus
• Työttömyyttä ja heikkoa työmarkkina-asemaa selittävät mm.
alhainen koulutustaso sekä työelämän ja työn muutokset.
Toisaalta noin 15 % köyhien lapsiperheiden huoltajista on
korkeakoulututkinto.
13

14. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin –
lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5
Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2)
• Yksinhuoltajuus kolminkertaistaa köyhyysriskin.
• Köyhissä lapsiperheissä on alle kouluikäisiä lapsia selvästi useammin
kuin ei-köyhissä lapsiperheissä.
• Köyhissä lapsiperheissä on kolme tai sitä enemmän lapsia selvästi
useammin kuin keskituloisissa lapsiperheissä.
• Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista
tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna.
• Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten
koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti.
14

15. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin –
lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5
Asuminen ja lapsiperheiden toimeentulo
• Asumisen rahoitus vaikuttaa keskeisesti perheen toimeentuloon.
• Kahden huoltajan perheistä 82 % asui omistusasunnossa
vuonna 2009. Yksinhuoltajista 48 % asui omistusasunnoista.
• Nuorten lapsiperheiden asunnot ovat yleensä velkaisia.
• Lapsiperheissä asuntovelat muodostavat veloista noin 75 %.
• Vuokralla asuvien lapsiperheiden vuokrien reaalinen nousu on ollut
tulokehitystä nopeampaa koko 2000-luvun.
• Kahdessa alimmassa tuloviidenneksessä vuokrat nousivat
noin 30 %, mutta tulot vain noin 20 %. Muissa tuloviidenneksissä tulot
nousivat vuokria nopeammin.
15

16. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 ja THL, Toimeentulotuki 2011
Ks. pienituloisuuden määritelmä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/kas.html
Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten
perheissä ja monilapsisissa perheissä
suurempi köyhyysriski
• Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on lähes kolminkertainen
kahden vanhemman perheisiin verrattuna.
• Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle
kouluikäisiä.
• Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä.
• Yksinhuoltajaperheissä koetaan toimeentulovaikeuksia
merkittävästi yleisemmin kuin kahden vanhemman perheissä.
• Yksinhuoltajaperheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen
viisi kertaa yleisemmin kuin kahden huoltajan perheet.
16

17. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011;
http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/02/tjt_2011_02_2013-03-20_tie_002_fi.html
Pienituloisuusaste 1995-2011, prosenttia
Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti
(ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien
käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta
väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain.
17
0
2
4
6
8
10
12
14
1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Lapsiväestö Koko väestö

18. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011, Pienituloisuus
Pienituloisuusaste: Yksinhuoltaja-
kotitaloudet ja parit, joilla lapsia 2000-
2011, prosenttia
18
0
5
10
15
20
25
2000 2005 2009 2010 2011
Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia

19. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 – Subjektiivinen toimeentulo
http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/01/tjt_2011_01_2012-12-28_tie_001_fi.html
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet
vuonna 2011, prosenttia kotitalouksista
19
47,5
24,3
17,5
21,5 23,7
20,3
8,1
5,1 5,6 7,9
Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin
lapsi alle 7 v
Parit, joilla nuorin
lapsi 7-12 v
Parit, joilla nuorin
lapsi 13-17 v
Kaikki kotitaloudet
Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia
Suurimmissa vaikeuksissa

20. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, 2010 ja 2011
Subjektiivinen toimeentulo
Toimeentulovaikeuksia 2009-2011,
prosenttia kotitalouksista
20
0
10
20
30
40
50
60
2009 2010 2011
Yksinhuoltajat
Parit, joilla nuorin lapsi
alle 7 v
Parit, joilla nuorin lapsi
7-12 v
Parit, joilla nuorin lapsi
13-17 v

21. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti, 2011
Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on
selvästi heikompi kuin 1990-luvulla
Vuodesta 1994 vuoteen 2011
• 1. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %.
• 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %.
• 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %.
• Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %.
• Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %.
Lapsilisien ostovoima laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset
jätetään toteuttamatta vuosina 2013-2015.
21

22. Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet
vuonna 2011
• Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 50 157 lapsiperhettä.
• yksinhuoltajaperheitä 28 441
• kahden huoltajan perheitä (avio- tai avopariperheitä) 21 716
• Lapsia (0-17-vuotiaita) oli toimeentulotukea saaneissa lapsiperheissä
• yhteensä 94 621 (8,7 % kaikista lapsista).
Vrt. Vuonna 1995 toimeentulotukea sai 84 704 lapsiperhettä, joissa oli
yhteensä 155 026 lasta (13,3 % kaikista lapsista).
22

23. Lähde: THL, Toimeentulotuki 2011
Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet
lapsiperheet 1995-2011, prosenttia
23
9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7
30,7 31,9 31,3
29,5
28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9
25,2
23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet

24. Lapsen oikeuksien sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060
Lapsen oikeuksien komitean viimeisimmät (2011) Suomea koskevat päätelmät:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=82628&GUID={08815486-C2F7-4348-A1DC-0985FA9542EC}
Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää
toimia lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi
• Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea on
kehottanut (2011), että Suomi tehostaa pyrkimyksiään tukea
vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden
riittävään elintasoon.
• Lapsen oikeuksien komitea myös suosittelee, että Suomi toteuttaa
tarvittavat toimet lasten köyhyyttä koskevien tietojen kokoamiseksi
ja analysoimiseksi laajamittaisesti, jotta ongelmaan voidaan puuttua
tehokkaasti.
24

25. Lähde: European Commission Recommendation of 20.2.2013:
Investing in children – breaking the cycle of disadvantage
Investoidaan lapsiin ja katkaistaan
huono-osaisuuden kierre (1)
Euroopan komissio on antanut 20.2.2013 suositukset jäsenmaille
lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi:
• Lasten vanhempien osallistumista työmarkkinoille tulee tukea.
• Lasten riittävä elintaso tulee turvata etuusjärjestelmän avulla.
• Pienten lasten eriarvoisuutta tulee vähentää investoimalla
varhaiskasvatukseen.
• Yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulee parantaa koulutuksessa.
• Terveydenhuoltojärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin
huono-osaisten lasten tarpeita.
25

26. Lähde: European Commission Recommendation of 20.2.2013:
Investing in children – breaking the cycle of disadvantage
Investoidaan lapsiin ja katkaistaan
huono-osaisuuden kierre (2)
• Lapsille tulee varmistaa turvallinen ja sopiva asuminen ja
elinympäristö.
• Perheiden tukea tulee lisätä ja varmistaa sijaishuollon laatu.
• Lasten osallistumista leikkiin, virkistykseen, liikuntaan ja
kulttuuriharrastuksiin tulee tukea.
• Lasten osallistumista heidän elämäänsä vaikuttavaan
päätöksentekoon tulee tukea.
• Sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja koordinaatiota tulee vahvistaa.
• Tulee kehittää näyttöön perustuvia politiikkatoimia.
26

27. Lähde: European Commission Recommendation of 20.2.2013:
Investing in children – breaking the cycle of disadvantage
Investoidaan lapsiin ja katkaistaan
huono-osaisuuden kierre (3)
• Lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalinen syrjäytymisen ottaminen tulee
ottaa keskeiseksi asiaksi Eurooppa 2020 -strategiassa.
• EU:n rahoituslähteiden antamia mahdollisuuksia tulee käyttää
tukemaan lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen
vastaista työtä.
• Suositukseen sisältyy ehdotus seurantaindikaattoreiksi.
Komission suositus : http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/c_2013_778_en.pdf
27

28. Linkkejä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): www.thl.fi
Kansaneläkelaitos (Kela): www.kela.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö: www.stm.fi
Tilastokeskus: www.tilastokeskus.fi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fi
Ensi- ja turvakotien liitto: www.ensijaturvakotienliitto.fi
Pelastakaa Lapset: www.pelastakaalapset.fi
Lastensuojelun Keskusliitto: www.lskl.fi
Väestöliitto: www.vaestoliitto.fi
EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto: www.eapn-fin.org
SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys ry: www.soste.fi
28