BUILD UPON: Pasi Tainio - Yhteishankinta: Energiahankkeita edullisesti ja hel...
Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa
1.
Energiatehokkuus ja ekologisuus
kokonaisvaltaisessa suunnittelua
Antti Lippo [FIGBC] Tampere 28.9.2011
2. FIGBC -puolueetonta yhteistyötä
kansainvälisessä verkostossa
• Green Building Council Finland perustettiin 19.4.2010
• Kansalliset Green Building Councilit ovat voittoa
tavoittelemattomia yhdistyksiä (n. 80 maassa)
• Jäseniksi voivat liittyä ammattimaisesti toimivat
• Käyttäjäorganisaatiot
• Omistajat ja investoijat
• Kunnat, julkishallinto
• Infra-ala
• Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat
• Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat
• Yhteistoimintajäsenet: järjestöt joilla on yhteinen
strateginen tavoite
3. FIGBC Tavoitteet
• Tuoda kestävän kehityksen näkökulma
luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja
rakentamisalan toimintaa
• Toiminta ulottuu koko rakennettuun
ympäristöön ja sen elinkaareen
4. Energia- ja ilmastopolitiikka,
julkinen ohjaus
20-20-20 vuoteen 2020 mennessä
-painoa erityisesti metsähake, tuulivoima, lämpöpumput
2050 tavoitteet
-80% päästövähennys vuoden 1990 tasosta
EPBD Recast
Uudet rakennusmääräykset 2012, D3
EU Ecolabel and Green Public Procurement
for Buildings
EED – Energiatehokkuusdirektiivi esitys
ERA17
5. EPBD Recast
• 2019 alusta kaikki uudet julkiset rakennukset lähes
nollaenergiataloja
• 2021 alusta kaikki uudisrakennukset lähes
nollaenergiataloja
• Energiatehokkuus tulee ulottaa myös korjausrakentamiseen
(puitedirektiivi: direktiivin 25% sääntö tulkitaan eri tavoin)
• Trendi on kohdistaa uudisrakentamisen vaatimukset yhä
pienempiin kokonaisuuksiin
• Tukitoimia kaikissa maissa
”Paras päästöleikkaus negawatti = käyttämätön watti”
6. Lähes nollaenergiarakentamiseen 10 vuodessa
D3:
kokonaisenergiatarkastelu
-oma energiantuotanto lasketaan
hyödyksi
-energiamuotojen kertoimet
-tiukemmat asetukset
eristykselle, ilmanvaihdolle ja
sisäilmastolle
24.5.201
Jarek Kurnitski 1
7. Energiatehokkuuden
parantaminen
Ilmanvaihto
Tavoitteena: 36 %
• hallittua korjausrakentamista
Yläpohja
6%
• sisäilmaston laadun parantaminen –
vaikeata ottaa huomioon Ikkunat
15 %
kannattavuuslaskelmissa Ulkoseinät
17 %
Lämmitys Viemäriin
60 % 22 %
Kohdistuu: Sähkönkäyttö
20 % Alapohja
Aurinko ja 4 %
• ulkoseinät, ikkunat ja vesikatot ihmiset
20 %
• asuntojen ilmanvaihtoratkaisut (putkiremonteissa)
• yhteistilojen ilmanvaihtoratkaisut
• lämmitysjärjestelmät tyypillisesti hyväkuntoisia – yleensä
pienempiä korjauksia/säätöjä
• lisä- ja täydennysrakentamista
8. Johtopäätökset
2010-luvun suuret muutokset:
• 2012 kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla
nostaa rakennusten energiankäytön suunnittelun uudelle
laadulliselle tasolle
• energiatodistuksen uusimistyö
• korjausrakentamisen määräysten kehittäminen
• rakennusten energiatehokkuusdirektiivi antaa suuntaviivat 2021
asti:
– kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille
– menetelmää ei tarvitse enää muuttaa
– lähes nollaenergiarakentaminen tarkoittaa vaatimustason
kiristämistä useammassa portaassa
• Korjausrakentaminen ratkaise rakennuskannan
energiankulutuksen kehityssuunnan
• Asuinrakennusten peruskorjauksissa lähtökohtaisesti
lämmitysenergian kulutus pitäisi puolittaa sähkönkulutuksen
pysyessä ennallaan
9.
10. EU Ecolabel and Green Public
Procurement for Buildings
• Tarkoituksena on antaa mahdollisuus edelläkävijäyrityksille osoittaa tuotteensa (tässä
tapauksessa tuote on koko rakennus) paremmuudesta.
• Sekä pakollisia toimenpiteitä (mm. ylläpitosuunnitelma, huoltokirja, käyttäjäopas) että
lisäksi lista erilaisia toimenpiteitä, joista osa pitää toteuttaa tietty määrä saadakseen
käyttöönsä Ecolabel merkin.
• Kaikki materiaalit tulee listata, jotta uudelleenkäyttäminen ja kierrättäminen olisi
helpompaa. Rajoituksia myös materiaalien alkuperästä.
• Rakennuksen kokonaislämmitysenergiantarve saa olla enintään 30 kWh/m2 ja vähintään
50% kaikesta käytetystä energiasta tulee olla uusiutuvaa.
• Pakollisia kriteerejä liittyen esimerkiksi sisäilman laatuun, valaistukseen, päivänvalon
määrään, ja sisustusmateriaaleihin.
• Ecolabel on vapaaehtoinen työkalu, mutta se on kuitenkin linkitetty ”Green Public
Procurement” kriteereihin, ja näin ollen julkisten hankintojen osalta on mahdollista, että
se tulee jatkossa pakolliseksi.
• Kyseisestä toimistojen kriteereistä on olemassa versiot sekä uudis- että
korjausrakentamiselle.
• Osa listalla nyt olevista asioista ovat ainakin osittain suomalaiseen rakentamiskäytäntöön
ja ilmastoon huonosti soveltuvia.
(VALMIS
2012?)
11. EED – uusi energiatehokkuus-
direktiiviesitys
• Annettu 22.6.2011
http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm
• Velvoittaa julkisen sektorin edelläkävijäksi – korjausvelvoite 3 %
julkisen sektorin rakennuskannasta vuosittain, täyttämään
korjausrakentamisen energiatehokkuuden minimivaatimukset
(Suomessa vasta valmisteilla)
• Määräys tulisi voimaan 1.1.2014 ja tarkoittaisi julkisten rakennusten
peruskorjaamisen noin kaksinkertaistamista nykyisestä
• Energian myyjät ja jakelijat velvoitetaan säästämään asiakkaidensa
energiaa 1,5% vuosittain, mutta tämä voidaan saavuttaa muillakin
keinoilla, esim. esimerkiksi Suomessa käytetyt
energiansäästösopimukset
• Kaikkiin rakennuksiin vaaditaan myös loppuasiakkaiden
energiamittareita, mikä Suomessa ei vielä ole toteutunut lämmön
mittauksen osalta
• Kaavoitukseen määräyksiin vaaditaan, että kaikki yli 20 MW
lämpövoimalaitokset tulee sijoittaa niin, että yhteistuotantolämpö
voitaisiin käyttää rakennusten lämmitykseen
• Julkisiin hankintoihin energiatehokkuuden vaatimuksia, osa jo
voimassakin
12. KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖ JA OMISTUS
1. Alueille ja rakennuksille ympäristöluokitukset
2. Kannustimet energiatehokkuuteen
3. Kiinteistöalalle päästökauppajärjestelmä
4. Energiaviisautta edistävien palveluiden ja
toimintamallien lanseeraaminen
5. Käyttö- ja kiinteistöpalvelut ajan tasalle
13. Kiinteistöjen / alueiden
ympäristöluokitusjärjestelmät
• Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai
ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen
ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan
• Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko
elinkaaren aikana.
• Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille
annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien
laatua.
• Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän
akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka
on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön
• Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin
(olemassaoleva kohde) suoritustasoihin
16. LEED (US)
BREEAM (UK)
• LEED: Leadership in Energy and
Environmental Design (USGBC, US)
– Sertifioituna n. 8.500 rakennusta ympäri maailmaa ja
rekisteröity n. 25.000 kohdetta , rekisteröityjä
ammattilaisia on yhteensä 155.000
– Suomessa 12 sertifioitua ja 27 rekisteröityä projektia
sekä 40 LEED rekisteröityä ammattilaista
– Sertifikaatit myöntää aina USGBC
– Tasot: Certified, Silver, Gold tai Platinum.
• BREEAM: Building Research Establishment’s
Environmental Assessment Method (BRE, UK)
– >200.000 luokiteltua rakennusta, järjestelmään on
rekisteröity n. 1.000.000 kohdetta
– Luokitusjärjestelmä joka on mahdollista kansallistaa
(mm. Ruotsi, Norja, Hollanti)
– Suomessa 14 BREEAM Assessor:ia (yhteensä 1360),
muutama kohde työn alla
– Sertifikaatit haetaan tällä hetkellä Iso-Britanniasta
– Tasot: Past, Good, Excellent, Outstanding
18. LEED New Construction
Kategorioiden sisällöistä ja tavoitteista
kasvillisuuden
ja
biodiversitee=n
tukeminen
ja
suojelu
|
pesintäalueet
|
eroosion
ehkäiseminen
|
SIJANTI
käyDömullan
kerääminen
|
sadevesien
ohjaus|
saasteet
ja
myrkylliset
aineet
ilmaan
JA
KESTÄVÄ
luonnollisen
kasvillisuuden
käyDö
ja
avoimet
vyöhykkeet
|
etäisyys
lähipalveluihin
|
kevyt
&
MAANKÄYTTÖ
julkinen
liikenne
|
pyörävarastot
|
suihkut|
brownfield
|
varjoisat
paikat
VEDENKÄYTÖN
Vähentää
veden
käyDöä
kiinteistön
sisä-‐
ja
ulkopuolella
20
prosenJa
TEHOKKUS
sadevedenkeruu
|
hanojen
virtausnopeudet
|
innova=ivinen
jätevesiteknologia
12-‐48%
vähemmän
energian
käyDöä
ja
CO2-‐päästöjä
vs.
vastaava
rakennus
|
laiDeiden
säädöt
ja
ENERGIA
toimintojen
verifioin=
|
kohteessa
tuotetun
uusiutuvan
energian
osuus
|
35%
vihreää
sähköä
|
valaistus
ja
päivänvalon
hyödyntäminen
rakennuksen
osien
uusiokäyDö
|
rakennusjäte
|
eri
jäteas=at
|
kierrätetyt
huonekalut
ja
muu
MATERIAALIT
JA
irtaimisto
|
uusiutuvien
materiaalien
käyDö
(kasvuaika
<10v.)
|
paikalliset
materiaalit
|
KIERRÄTYS
ser=fioitu
puu
|
vähäpäästöiset
materiaalit
käyDäjäystävälliset
=lat
|
ei
epäpuhtauksia
|
tupakoin=paikat
|
tuloilman
laadun
tarkkailu
SISÄILMAN
(pienhiukkaset)
|
laatu
rakentamisvaiheessa
&
muuDoa
odotellessa
|
vähäpäästöiset
maalit
ja
LAATU
päällysteet
|
valaistus
ja
terminen
mukavuus
Logot SKANSKA
INNOVAATIOT
kehiDää
uusia
ratkaisuja
ympäristötehokkaassa
rakentamisessa
SUUNNITTELUSSA
19. Hyvän luokitustyökalun ominaisuuksia
§ Ohjaa
suunniDelua
ja
auDaa
johtamisessa
–
ei
ole
pelkästään
arvioin=työkalu
§ KaDaa
laajas=
rakentamisen
eri
ympäristönäkökulmat
§ HelppokäyDöinen
ja
läpinäkyvä
kaikille
toimijoille
§ Kansainvälinen,
joDa
globaalit
toimijat
voivat
paremmin
verrata
rakennusprojektejaan
§ TäyDää
koko
alan
todelliset
tarpeet
(käyDäjät,
urakoitsijat,
kehiDäjät,
sijoiDajat)
§ Sopii
paikallisiin
olosuhteisiin
(säädökset,
ilmasto,
toimitusketju)
Kaisa Kekki, SKANSKA
20. LEED New construction &
major refurbishment
Water 10 % of total points
• Water Use Reduction, prerequisite
– Employ strategies that in aggregate use 20% less water than the
water use baseline calculated for the building (not including
irrigation).
• Water Efficient Landscaping, 2…4 points
– Reduce potable water consumption for irrigation by 50% from a
calculated midsummer baseline case.
– OR treat 50% of wastewater on-site to tertiary standards. Treated
water must be infiltrated or used on-site.
• Innovative Wastewater Technologies, 2 points
– Reduce potable water use for building sewage conveyance by 50%
through the use of water-conserving fixtures (e.g., water closets,
urinals) or nonpotable water (e.g., captured rainwater, recycled
graywater, on-site or municipally treated wastewater).
• Water Use Reduction, 2…4 points
– Employ strategies that in aggregate use less water than the water
use baseline calculated for the building (not including irrigation). The
minimum water savings percentage for each point threshold is as
follows: 30% 2 points, 35% 3 points, 40% 4 points
21. BREEAM Europe 2009
Water 6% of total points
• Water Consumption, max 3 credits (min 2 credits in outstanding)
– To minimise the consumption of potable water in sanitary applications by
encouraging the use of low water use fittings.
• 1 credit where consumption is 4.5 - 5.5m3 per person per year, 2 credits 1.5 - 4.4 m3
per person per year, 3 credits <1.5 m3 per person per year
• Water Meter, 1 credit (min 1 credit in outstanding)
– To ensure water consumption can be monitored and managed and
therefore encourage reductions in water consumption.
• Major Leak Detection, 1 credit
– To reduce the impact of major water leaks that may otherwise go
undetected.
• Sanitary Supply Shut Off, 1 credit
– To reduce the risk of minor leaks in toilet facilities.
• Water recycling, 1 credit
• Irrigation Systems, 1 credit
– To reduce the consumption of potable water for ornamental planting and
landscape irrigation.
• Sustainable on-site water treatment, 2 credits
– To encourage the treatment and re-use of waste water on-site to reduce
the need for environmentally damaging centralised water treatment
systems and enable the recycling of water and nutrients in a shorter time
and distance.
22. Promise: Hanke
Vesi 3 % kokonaispisteistä
• Vesikalusteet
– Vesikalusteissa on käytetty vähäkulutuksellisia vesikalusteita (Hanat,
suihkut, WC-istuimet, pisuaarit)
• Hanat, joiden veden virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa.
Vastaanottotilaisuudessa tulee olla esillä säätöpöytäkirja.
• Pienikulutukselliset suihkusiivilät
• WC-istuimet, jotka toimivat 4 litran tai alle kertahuuhtelulla tai niiden
huuhtelumäärän voi valita isoksi/pieneksi huuhteluksi.
• Toimisto- ja kaupparakennuksissa yleisötilojen hanojen sekä
saniteettikalusteiden varustamista esimerkiksi liiketunnistimilla
• Vedenkulutuksen seuranta
– Merkittävimmät kuluttajat (keittiö, kahvila, sauna tms.) on varustettu
omilla mittareillaan.
– Rakennuksen kokonaisvedenkulutusta voidaan seurataan reaaliaikaisella
mittauksella.
– Asunnoissa vedenkulutuksen seurannaksi lasketaan myös pelkkä kylmän
käyttöveden mittaus (lämpimän veden kierron ongelmien välttämiseksi),
mikäli kylmän veden kulutuksiin perustuen laskutetaan myös
käyttöveden lämmityksen energiankulutus.
• Sadeveden ja harmaan veden käyttö
– Kohteessa on toteutettu tai asennettu riittävät varaukset
(kaksivesijärjestelmä, säiliövaraukset) sade- tai harmaaveden käyttöön.
– Sadevesien keräys on voitu toteuttaa esimerkiksi kaivokeräyksellä piha-
alueiden kasteluun tms.
23. Kansainväliset työkalut…
…sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä
paranna suomalaisen rakennetun ympäristön
vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin
toisella ilmastoalueella
– Painovoimainen ilmanvaihto
– Valkeat / vihreät katot www.treehugger.com
– Sadeveden keruualtaat
– Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät
vesivirtaamat
… mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun
liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin
yhteyksiin
– Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / www.
rainwaterservices.com
ostajina
– Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa
yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen
– Kansainvälinen yritys vuokralaisena
– Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit)
halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli
www.treehugger.com
24. Kansainväliset työkalut…
…sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä
paranna suomalaisen rakennetun ympäristön
vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin
toisella ilmastoalueella
€
€
– Painovoimainen ilmanvaihto
–
–
–
Valkeat / vihreät katot
Sadeveden keruualtaat
Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät
€ www.treehugger.com
vesivirtaamat
… mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun
liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin
yhteyksiin
– Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / www.
rainwaterservices.com
ostajina
– Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa
yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen
– Kansainvälinen yritys vuokralaisena
– Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit)
halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli
www.treehugger.com
25.
26. Promise
• Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu
rakennusten ympäristöluokitteluun.
• Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin,
mikä rajoittaa sen käyttöä ja
hyödyntämistä kansainvälisesti.
• Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin
peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja
asuinrakennus)
• Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja
ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto,
kauppakeskus ja asuinrakennus)
27. Ympäristöluokiteltuja
kiinteistöjä Suomessa yli 1500
• Promise
– viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500
kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola,
Kesko, VVO, ATT
• LEED
– 12 LEED-sertifioitua kohdetta: KOy
Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea 6
taloa ja 1 huoneisto, Kauppakeskukset
Sello, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Sello kauppakeskus
Business Garden
– Lisäksi järjestelmään on rekisteröity 14
muuta kohdetta (marraskuu 2010)
• BREEAM
– 4 kohdetta: KOy Vantaan Honkatalot,
Spondan Unionin ja Fabianinkadun
kiinteistön kunnostus, Business Park
Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 (API) Moveres Business Garden
31. 9/28/11 31
Overlap of requirements between
common and tool metrics
30%
Overlap
National SBA 100%
Assessment Common Overlap
Scheme Metrics
National
SBA
Common
Metrics
Assessment
32.
Vähähiilisen kiinteistö- ja
rakennusalan ydinindikaattorit
Värkki
Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki
33. Värkki-projekti
Edistää eko- ja energiatehokkuutta kuvaavien mittarien ja
tunnuslukujen (ydinindikaattorien) kansallista harmonisointityötä.
• Luodaan indikaattoreille suomalaiseen ilmastoon ja lainsäädäntöön
mukautetut tavoitearvot (määräystaso, hyvä, haastava).
Parantaa rakennus- ja kiinteistöalan valmiuksia tehdä oikeita
päätöksiä rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
• Osoitetaan asioita, joita tulisi huomioida johtamisprosessien
eri vaiheissa.
Edistää energiaviisautta ja kestävää kehitystä ohjaavien työkalujen
käyttöönottoa KIRA-alan ympäristöjohtamisprosesseihin.
Yhteistyökumppaneina mm. Sitra, Rakli, Metropolia, KTI…
yhdessä FIGBC:n jäsenten kanssa.
Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki
35. Johtamisprosessien kuvauksesta
indikaattorien määrittämiseen
TUTKIMUS
miDaa
ja
arvioi
millä
on
merkitystä
kestävälle
rakennetulle
ympäristölle
PROSESSIKUVAUKSET
Määritellään
järkevimmät
toimintatavat
YDININDIKAATTORIT
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen
Työkaluja
prosessinohjaamiseen
ja
ydinindikaaDorien
hallintaan
LAINSÄÄDÄNTÖ
ohjaa
toimintaa
ja
päätöksentekoa,
varmistetaan
minimitaso
36. YMPÄRISTÖMITTARIT JA VERTAILUTASOT
Mahdolliset ydinindikaattorit ja mitattavat ominaisuudet:
ENERGIAN-‐
SIJAINTI
/
VESI
+
KESTÄVÄ
SISÄILMASTO/
RAKENNUS
JÄTTEET
KÄYTTÄJÄ-‐
KULUTUS
MAANKÄYTTÖ
JOHTAMINEN
TYYTYVÄISYYS
kWh/m2
Liikenne
kgCO2/m3
kg/€/hlö
Ekotehokkaiden
S1-‐S3
€
Lähipalvelut
lajit
sopim.
määrä%
Energian
laatu
kierrätys%
Tilatehokkuus
ja
lähde
m3/hlö/a
Koulutus
Hulevedet
SuunniDelu-‐
SidoDu
Yleinen
Infra
Jätevedet
prosessi
Elinympäristön
rakennusten
ekotehokkuus
Maansiirto
laatu
Asukasdemokra=a
E-‐luokkaan
CO2ekv/asukas/a
Täydennysrak.
UusiokäyDö
Ekosysteemi-‐
Rakennetun
maan
Tiheys
vaikutukset
arvo
E-‐luokka
kg
As
Oy:n
strategia
Asukaskyselyt
Asumisen
energia
Hiilijalanjälki
kWh/m2
Seuranta
ja
+
työ-‐
ja
vapaa-‐ kgCO2/
asukas
litraa
etäluenta
ajan
liikkuminen
kgCO2/asukas
Ylläpidon
ser=fikaa=t
ET-‐luku
Hiilijalanjälki
Omavalvonta-‐
kgCO2/
asukas
suunnitelma
37. Ympäristömittarit ja vertailutasot
RAKENNUS
SIJAINTI /
MAANKÄYTTÖ
kgCO2
1. Haastava
80 kWh/m2
ENERGIAN-
KULUTUS RAKENNUS
kWh/m2 kgCO2
E-luokka
kgCO2
YDININDIKAATTORIT 2. Hyvä
120 kWh/m2
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen SISÄILMASTO/
VESI +
JÄTTEET
KÄYTTÄJÄ- 3. Lakisääteinen
TYYTYVÄISYYS 170 kWh/m2
m3 / kg S1/S2/S3
%
KESTÄVÄ
JOHTAMINEN TAVOITETASO
KÄYTTÄJÄ Kpl / % / €
ASIANTUNTIJA V E R K O S T O (n. 100 organisatiota)
ENERGIA
MAANKÄYTTÖ
RAKENTA-‐
VESI
+
JOHTAMINEN
SISÄILMASTO
MINEN
JÄTTEET
38. KONSEPTOINTI JA TULOSTEN VIESTINTÄ
Loppuraportti 12/2012
§ Ydinindikaattorit ja tavoitetasot
§ Eko- ja energiatehokkaan ympäristöjohtamisen
olemassa olevat työkalut
§ Eri omistajasegmenttien prosessimallit
§ Luokitusjärjestelmä suosituksia
Kannustinjärjestelmän rakentaminen
§ Palkitsemisjärjestelmä, jolla voidaan antaa tunnustusta kaikille niille, jotka ovat
systemaattisesti aloittaneet ympäristötehokkuuden seuraamisen ja toisaalta palkita
ne, jotka ovat saavuttaneet parhaat tulokset. esim.
III-taso: MITTAAMINEN JA SEURANTA
II-taso: KOLMANNEN OSAPUOLEN AUDITOINTI
I-taso: KANSALLISESTI MERKITTÄVÄ KOHDE / LAATUPALKINTO
Sidosryhmät, media
Tuottaa tietoa ja materiaalia viestintää ja koulutusta varten.
39. Rakennetun ympäristön
ympäristöjohtamisen tarve
1.400.000 Rakennettua kiinteistöä
Vaikuttavuus / 320.000 Yritystä
kehittäminen
300+ Kuntaa ja valtionhallinto
Kansainvälinen
0,1…1 % 300…3000 1.400…14.000
99…99,9 % 319.700 1.150.000 50.000 199.000 300+
Kansallinen
Käyttäjät Rakennukset Yhdyskunta
Omakoti- Kerros- Palvelu / Palvelu /
ja rivitalo talo julkinen yksityinen
41. Kestävän rakennetun ympäristön konteksti
ja holistinen suunnittelukulttuuri
RAKENNUKSEN ARKKITEHTUURISTA ONGELMAN ARKKITEHTUURIIN
• Yksityiskohdista laajempaan kestävään kokonaisuuteen
• Ymmärretään eri osien yhteisvaikutus
• Tarkastellaan kohdetta osana ympäristöä
USEIDEN KESTÄVIEN RATKAISUJEN KAUTTA KOHTI NOLLATASOA
• Low2No-filosofia
• Elinympäristön muiden toimintojen ymmärtäminen osana suunnittelua
• Rakennetun ympäristön asettamat ehdot joita ei voi kytkeä ON/OFF
SOSIAALINEN NÄKÖKULMA
• Vähähiilistä elämäntapaa tukevat toiminnot ja palvelut
• Rakennettu ympäristö + kuluttaminen
• Ihminen mukana muutoksessa aktiivisena osallistujana
• Keskustelu ja ymmärrys
42. Kestävän rakentamisen valintakohdat 1/2
Alueen
ja
vision
kehiOämisstrategia
• Kestävän
rakentamisen
tavoiDeet
soviteDuna
alueen
strategiaan
Alueen
eko-‐
ja
energiatehokkuuden
potenTaalit
ja
arviot
(esim.
uusiutuva
energia)
• Tunnistetaan
poten=aaliset
vaihtoehdot
ja
mahdollisuudet
• Yhteisratkaisumenetelmät
(esim.
ruokakaupan
lämpö
–
asuintalo)
• Tehdään
arvioita
ja
laskelmia
eri
vaihtoehtojen
energia-‐,
KHK-‐
ja
kustannusvaikutuksista.
Palvelutarjonnan
suunniOelu
ja
kehityskumppaneiden
valinta
• Kestävän
rakentamisen
indikaaDorit
palvelutarjonnan
suunniDelussa
• Palvelujen
muutostarve
ja
kehiDyminen
• Kestävän
rakentamisen
osaaminen
ja
tavoiDeellisuus
mukana
kehityskumppaneilla
(oman
toiminnan
ser=fikaa=t,
ekotehokkaat
sopimiskäytännöt)
Jätehuollon
ja
kierrätyksen
mahdollisuudet
• Arviot
jätemäärien
kehityksestä
ja
eri
vaihtoehdoista
keräykseen
ja
kierrätykseen
• Eri
keräysjärjestelmät;
imukeräyksen
mahdollisuus,
jakeiden
paikallinen
käsiDely
Tarja
Häkkinen
(2011)
43. Kestävän rakentamisen valintakohdat 2/2
Kevyen
ja
julkisen
liikenteen
reiTt
ja
järjestelmät
• Tarpeet
ja
vaihtoehtoiset
ratkaisut
• Kytketään
yhteen
koko
alueen
palvelutarjonnan
suunniDeluun
• Tietoliikenteen
poten=aali
liikennetarpeen
vähentämiseksi
• Tarkistetaan
vastaavuus
strategisiin
tavoiDeisiin
(alueen
vision
ja
kehiDämistrategian
kestävän
kehityksen
tavoiDeet)
Kaupunkikuvan
suunniOelu
ja
talosuunniOelu
• Asetetaan
osa-‐alueille,
korDeleille
ja
kiinteistöille
alueen
tavoiDeisiin
sopivat
toimivuustavoiDeet
ja
ympäristövaikutusten
tavoiDeet
• Sosiaali-‐psykologiset
näkökulmat:
prosenJtaide,
virikkeellisyys,
neljän
sekunnin
kaupunki=la
Yhteistyö
alueen
yritysten
ja
organisaaToiden
kanssa
• Toimintojen
ja
työpaikkojen
monimuotoisuus
• Yhteis=lat,
korDelihuone,
työpaikkahotellit
• Kestävä
rakentaminen
esille
eri
toimijoiden
omassa
markkinoinnissa
Kuuleminen
ja
esiOely
• Tarjotaan
riiDäväs=
=etoa
suunnitelmista,
tavoiDeista
ja
hyödyistä
asukkaille
• Avoimet
ovet
Tarja
Häkkinen
(2011)
45. RAKENNUSPROJEKTIN TRIMMAUS
• Kestävän
kehityksen
mukaisten
tavoiOeiden
sisäistäminen
ja
projekTryhmän
sitouOaminen.
• Ymmärrys
siitä,
miksi
jokin
tavoite
aseteOu
ja
miksi
jotain
jäteOy
pois
• Kestävän
rakentamisen
check-‐list:
-‐ohjaa
rakentamista
kestävän
rakentamisen
aseOamien
vaaTmusten
mukaiseksi
hankkeen
alkuvaiheista
saakka.
-‐kaOaa
eri
osapuolten
tekemien
valintojen
ja
päätösten
ajoituksen
-‐eri
osapuolien
vastuut
ja
tehtävät
rakennushankkeen
eri
vaiheissa
-‐alihankkijoiden
oman
toiminnan
serTfikaaTt,
ekotehokkaat
sopimuskäytännöt,
aseteOavat
kriteerit
toimijoille
ja
hankintaan,
uloOuu
ylläpitöön
asT
• RakennusjäOeen
seuranta
ja
käsiOely
• LopputuoOeen
esiOely
• Huolto-‐
ja
käyOöohjeen
laaTminen
46. Case: Toimitila
Ympäristövaikutuksiin eniten vaikuttavat tekijät
ja niiden johtaminen
TILANKÄYTÖN
m2/hlö RAKENNUKSEN
kWh/m2
TEHOKKUS
€/hlö ENERGIANKULUTUS
SÄHKÖN
TYÖMATKAT
TUOTANTOTAPA
SANEERAUSTEN
€€€
YLLÄPIDÖN
AJOITUS
kWh,
kgCO2
PALVELUT
uusi
käyDäjä,
muut
toimenpiteet
olosuhteet,
työvoiman
saatavuus
Ympäristövaikutukset: Journal of Industrial Ecology, Junnila S./2006
47. Institutionaalisten vuokra-
asuntoyhtiöiden ongelmia:
• Korjaustarve ja –velka
• Alhainen peruskorjausikä
• Taloudelliset reunaehdot
• Asukkaiden vaatimustason kasvu
• Lisääntyvä päiväkäyttö
• Avuttomuus, osaamattomuus
• Monikulttuurisuuden huomioiminen
• Väestön ikääntyminen
• Peruskorjauksen aikaiset ongelmat
• Asuntojen tekniikka vaatii opettelua
Kuva:
An
Sunell
48. Asuinkerrostalojen kehittäminen
• Yleisluonteisten markkinakatsausten sijaan
asukkaat mukaan suunnitteluprosessiin
Ymmärretään miten asutaan ja eletään
• Pilottikohteiden ja kokeilujen merkitys
• Kestävät ratkaisut esille
• Kulutusviestintä
• Niukkojen neliöiden vastapainoksi yhteistiloja
• Asumista tukevat palvelut
• Heterogeeninen asukaskanta
• Asukasdemokratia
• Vanhojen tilojen uusiokäyttö
50. On myös muita hyviä esimerkkejä kestävän
ja viisaan asumisen tukemisesta
esim. HOAS-laboratorio
51. Energiatehokkuus ja ekologisuus läpi elinkaaren
integroitu
elinkaarisuunniDelu:
rakennusten
ja
rakenteiden
koko
elinkaaren
vaiheet
suunniOelu
-‐
valmistus
-‐
käyOö
kunnossapito
-‐
korjaukset
purku
-‐
uusiokäyOö
-‐
jätehuolto
TavoiDeiden
asetanta,
sisäistäminen
ja
mo=voin=.
seuranta,
valvonta,
viesTntä
käyDöikä,
takaisinmaksuaika,
kustannustehokkuus,
op=moin=
+
innovaTiviset
muutokset
ihmisten
arvoihin
ja
tapaan,
jolla
he
elävät
KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
STRATEGIA
52.
53.
54. Jokaisen kansakunnan tulee palata
omassa historiassa taaksepäin…
… kestävät ratkaisut riippuvat
ilmasto- ja kulttuurivyöhykkeestä
Karan
Grover,
arkkiteh=,
In=a
55. KIITOS.
Antti Lippo Maija Virta
projektipäällikkö toimitusjohtaja
antti.lippo@figbc.fi maija.virta@figbc.fi
p. 046 810 4034 p. 040 1344 822
www.figbc.fi
www.vihrearakentaminen.fi
www.facebook.com/figbc