Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa

848 views

Published on

FIGBC:n esitys rakennushankkeen pääsuunnittelijan täydennyskoulutuksessa 28.9.2011. TTY.

Published in: Real Estate
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
848
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelussa

  1. 1.       Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnitteluaAntti Lippo [FIGBC] Tampere 28.9.2011
  2. 2. FIGBC -puolueetonta yhteistyötäkansainvälisessä verkostossa•  Green Building Council Finland perustettiin 19.4.2010•  Kansalliset Green Building Councilit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä (n. 80 maassa)•  Jäseniksi voivat liittyä ammattimaisesti toimivat •  Käyttäjäorganisaatiot •  Omistajat ja investoijat •  Kunnat, julkishallinto •  Infra-ala •  Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat •  Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat•  Yhteistoimintajäsenet: järjestöt joilla on yhteinen strateginen tavoite
  3. 3. FIGBC Tavoitteet•  Tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa•  Toiminta ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen
  4. 4. Energia- ja ilmastopolitiikka,julkinen ohjaus 20-20-20 vuoteen 2020 mennessä -painoa erityisesti metsähake, tuulivoima, lämpöpumput 2050 tavoitteet -80% päästövähennys vuoden 1990 tasosta EPBD Recast Uudet rakennusmääräykset 2012, D3 EU Ecolabel and Green Public Procurement for Buildings EED – Energiatehokkuusdirektiivi esitys ERA17
  5. 5. EPBD Recast •  2019 alusta kaikki uudet julkiset rakennukset lähes nollaenergiataloja •  2021 alusta kaikki uudisrakennukset lähes nollaenergiataloja •  Energiatehokkuus tulee ulottaa myös korjausrakentamiseen (puitedirektiivi: direktiivin 25% sääntö tulkitaan eri tavoin) •  Trendi on kohdistaa uudisrakentamisen vaatimukset yhä pienempiin kokonaisuuksiin •  Tukitoimia kaikissa maissa ”Paras päästöleikkaus negawatti = käyttämätön watti”
  6. 6. Lähes nollaenergiarakentamiseen 10 vuodessa D3: kokonaisenergiatarkastelu -oma energiantuotanto lasketaan hyödyksi -energiamuotojen kertoimet -tiukemmat asetukset eristykselle, ilmanvaihdolle ja sisäilmastolle 24.5.201 Jarek Kurnitski 1
  7. 7. Energiatehokkuudenparantaminen IlmanvaihtoTavoitteena: 36 %•  hallittua korjausrakentamista Yläpohja 6%•  sisäilmaston laadun parantaminen – vaikeata ottaa huomioon Ikkunat 15 % kannattavuuslaskelmissa Ulkoseinät 17 % Lämmitys Viemäriin 60 % 22 %Kohdistuu: Sähkönkäyttö 20 % Alapohja Aurinko ja 4 %•  ulkoseinät, ikkunat ja vesikatot ihmiset 20 %•  asuntojen ilmanvaihtoratkaisut (putkiremonteissa)•  yhteistilojen ilmanvaihtoratkaisut•  lämmitysjärjestelmät tyypillisesti hyväkuntoisia – yleensä pienempiä korjauksia/säätöjä•  lisä- ja täydennysrakentamista
  8. 8. Johtopäätökset2010-luvun suuret muutokset:•  2012 kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla nostaa rakennusten energiankäytön suunnittelun uudelle laadulliselle tasolle•  energiatodistuksen uusimistyö•  korjausrakentamisen määräysten kehittäminen•  rakennusten energiatehokkuusdirektiivi antaa suuntaviivat 2021 asti: –  kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille – menetelmää ei tarvitse enää muuttaa –  lähes nollaenergiarakentaminen tarkoittaa vaatimustason kiristämistä useammassa portaassa•  Korjausrakentaminen ratkaise rakennuskannan energiankulutuksen kehityssuunnan•  Asuinrakennusten peruskorjauksissa lähtökohtaisesti lämmitysenergian kulutus pitäisi puolittaa sähkönkulutuksen pysyessä ennallaan
  9. 9. EU Ecolabel and Green PublicProcurement for Buildings •  Tarkoituksena on antaa mahdollisuus edelläkävijäyrityksille osoittaa tuotteensa (tässä tapauksessa tuote on koko rakennus) paremmuudesta. •  Sekä pakollisia toimenpiteitä (mm. ylläpitosuunnitelma, huoltokirja, käyttäjäopas) että lisäksi lista erilaisia toimenpiteitä, joista osa pitää toteuttaa tietty määrä saadakseen käyttöönsä Ecolabel merkin. •  Kaikki materiaalit tulee listata, jotta uudelleenkäyttäminen ja kierrättäminen olisi helpompaa. Rajoituksia myös materiaalien alkuperästä. •  Rakennuksen kokonaislämmitysenergiantarve saa olla enintään 30 kWh/m2 ja vähintään 50% kaikesta käytetystä energiasta tulee olla uusiutuvaa. •  Pakollisia kriteerejä liittyen esimerkiksi sisäilman laatuun, valaistukseen, päivänvalon määrään, ja sisustusmateriaaleihin. •  Ecolabel on vapaaehtoinen työkalu, mutta se on kuitenkin linkitetty ”Green Public Procurement” kriteereihin, ja näin ollen julkisten hankintojen osalta on mahdollista, että se tulee jatkossa pakolliseksi. •  Kyseisestä toimistojen kriteereistä on olemassa versiot sekä uudis- että korjausrakentamiselle. •  Osa listalla nyt olevista asioista ovat ainakin osittain suomalaiseen rakentamiskäytäntöön ja ilmastoon huonosti soveltuvia. (VALMIS  2012?)  
  10. 10. EED – uusi energiatehokkuus-direktiiviesitys•  Annettu 22.6.2011 http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm•  Velvoittaa julkisen sektorin edelläkävijäksi – korjausvelvoite 3 % julkisen sektorin rakennuskannasta vuosittain, täyttämään korjausrakentamisen energiatehokkuuden minimivaatimukset (Suomessa vasta valmisteilla)•  Määräys tulisi voimaan 1.1.2014 ja tarkoittaisi julkisten rakennusten peruskorjaamisen noin kaksinkertaistamista nykyisestä•  Energian myyjät ja jakelijat velvoitetaan säästämään asiakkaidensa energiaa 1,5% vuosittain, mutta tämä voidaan saavuttaa muillakin keinoilla, esim. esimerkiksi Suomessa käytetyt energiansäästösopimukset•  Kaikkiin rakennuksiin vaaditaan myös loppuasiakkaiden energiamittareita, mikä Suomessa ei vielä ole toteutunut lämmön mittauksen osalta•  Kaavoitukseen määräyksiin vaaditaan, että kaikki yli 20 MW lämpövoimalaitokset tulee sijoittaa niin, että yhteistuotantolämpö voitaisiin käyttää rakennusten lämmitykseen•  Julkisiin hankintoihin energiatehokkuuden vaatimuksia, osa jo voimassakin
  11. 11. KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖ JA OMISTUS 1.  Alueille ja rakennuksille ympäristöluokitukset 2.  Kannustimet energiatehokkuuteen 3.  Kiinteistöalalle päästökauppajärjestelmä 4.  Energiaviisautta edistävien palveluiden ja toimintamallien lanseeraaminen 5.  Käyttö- ja kiinteistöpalvelut ajan tasalle
  12. 12. Kiinteistöjen / alueidenympäristöluokitusjärjestelmät•  Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan•  Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko elinkaaren aikana.•  Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua.•  Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön•  Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassaoleva kohde) suoritustasoihin
  13. 13. Kansainvälisiäluokitusjärjestelmiä
  14. 14. Luokitusjärjestelmienkehitys
  15. 15. LEED (US) BREEAM (UK)•  LEED: Leadership in Energy and Environmental Design (USGBC, US) –  Sertifioituna n. 8.500 rakennusta ympäri maailmaa ja rekisteröity n. 25.000 kohdetta , rekisteröityjä ammattilaisia on yhteensä 155.000 –  Suomessa 12 sertifioitua ja 27 rekisteröityä projektia sekä 40 LEED rekisteröityä ammattilaista –  Sertifikaatit myöntää aina USGBC –  Tasot: Certified, Silver, Gold tai Platinum.•  BREEAM: Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method (BRE, UK) –  >200.000 luokiteltua rakennusta, järjestelmään on rekisteröity n. 1.000.000 kohdetta –  Luokitusjärjestelmä joka on mahdollista kansallistaa (mm. Ruotsi, Norja, Hollanti) –  Suomessa 14 BREEAM Assessor:ia (yhteensä 1360), muutama kohde työn alla –  Sertifikaatit haetaan tällä hetkellä Iso-Britanniasta –  Tasot: Past, Good, Excellent, Outstanding
  16. 16. LEED Platinum–luokiteltutoimistorakennus
  17. 17. LEED New Construction Kategorioiden sisällöistä ja tavoitteista kasvillisuuden  ja  biodiversitee=n  tukeminen  ja  suojelu  |  pesintäalueet  |  eroosion  ehkäiseminen  |   SIJANTI     käyDömullan  kerääminen  |  sadevesien  ohjaus|  saasteet  ja  myrkylliset  aineet  ilmaan     JA  KESTÄVÄ   luonnollisen  kasvillisuuden  käyDö  ja  avoimet  vyöhykkeet  |  etäisyys  lähipalveluihin  |  kevyt  &   MAANKÄYTTÖ   julkinen  liikenne  |  pyörävarastot  |  suihkut|    brownfield  |  varjoisat  paikat   VEDENKÄYTÖN   Vähentää  veden  käyDöä  kiinteistön  sisä-­‐  ja  ulkopuolella  20  prosenJa   TEHOKKUS   sadevedenkeruu  |  hanojen  virtausnopeudet  |  innova=ivinen  jätevesiteknologia   12-­‐48%  vähemmän  energian  käyDöä  ja  CO2-­‐päästöjä  vs.  vastaava  rakennus  |  laiDeiden  säädöt  ja   ENERGIA   toimintojen  verifioin=  |  kohteessa  tuotetun  uusiutuvan  energian  osuus  |  35%  vihreää  sähköä  |   valaistus  ja  päivänvalon  hyödyntäminen       rakennuksen  osien  uusiokäyDö  |  rakennusjäte  |  eri  jäteas=at  |  kierrätetyt  huonekalut  ja  muu   MATERIAALIT  JA     irtaimisto  |  uusiutuvien  materiaalien  käyDö  (kasvuaika  <10v.)  |  paikalliset  materiaalit  |       KIERRÄTYS   ser=fioitu  puu  |  vähäpäästöiset  materiaalit   käyDäjäystävälliset  =lat  |  ei  epäpuhtauksia  |  tupakoin=paikat  |  tuloilman  laadun  tarkkailu   SISÄILMAN     (pienhiukkaset)  |  laatu  rakentamisvaiheessa  &  muuDoa  odotellessa  |  vähäpäästöiset  maalit  ja   LAATU   päällysteet  |  valaistus  ja  terminen  mukavuus  Logot SKANSKA INNOVAATIOT     kehiDää  uusia  ratkaisuja  ympäristötehokkaassa  rakentamisessa   SUUNNITTELUSSA  
  18. 18. Hyvän luokitustyökalun ominaisuuksia§  Ohjaa  suunniDelua  ja  auDaa  johtamisessa  –  ei  ole  pelkästään   arvioin=työkalu  §  KaDaa  laajas=  rakentamisen  eri  ympäristönäkökulmat  §  HelppokäyDöinen  ja  läpinäkyvä  kaikille  toimijoille  §  Kansainvälinen,  joDa  globaalit  toimijat  voivat  paremmin  verrata   rakennusprojektejaan  §  TäyDää  koko  alan  todelliset  tarpeet  (käyDäjät,  urakoitsijat,   kehiDäjät,  sijoiDajat)  §  Sopii  paikallisiin  olosuhteisiin  (säädökset,  ilmasto,  toimitusketju)     Kaisa Kekki, SKANSKA
  19. 19. LEED New construction &major refurbishmentWater 10 % of total points•  Water Use Reduction, prerequisite –  Employ strategies that in aggregate use 20% less water than the water use baseline calculated for the building (not including irrigation).•  Water Efficient Landscaping, 2…4 points –  Reduce potable water consumption for irrigation by 50% from a calculated midsummer baseline case. –  OR treat 50% of wastewater on-site to tertiary standards. Treated water must be infiltrated or used on-site.•  Innovative Wastewater Technologies, 2 points –  Reduce potable water use for building sewage conveyance by 50% through the use of water-conserving fixtures (e.g., water closets, urinals) or nonpotable water (e.g., captured rainwater, recycled graywater, on-site or municipally treated wastewater).•  Water Use Reduction, 2…4 points –  Employ strategies that in aggregate use less water than the water use baseline calculated for the building (not including irrigation). The minimum water savings percentage for each point threshold is as follows: 30% 2 points, 35% 3 points, 40% 4 points
  20. 20. BREEAM Europe 2009Water 6% of total points•  Water Consumption, max 3 credits (min 2 credits in outstanding) –  To minimise the consumption of potable water in sanitary applications by encouraging the use of low water use fittings. •  1 credit where consumption is 4.5 - 5.5m3 per person per year, 2 credits 1.5 - 4.4 m3 per person per year, 3 credits <1.5 m3 per person per year•  Water Meter, 1 credit (min 1 credit in outstanding) –  To ensure water consumption can be monitored and managed and therefore encourage reductions in water consumption.•  Major Leak Detection, 1 credit –  To reduce the impact of major water leaks that may otherwise go undetected.•  Sanitary Supply Shut Off, 1 credit –  To reduce the risk of minor leaks in toilet facilities.•  Water recycling, 1 credit•  Irrigation Systems, 1 credit –  To reduce the consumption of potable water for ornamental planting and landscape irrigation.•  Sustainable on-site water treatment, 2 credits –  To encourage the treatment and re-use of waste water on-site to reduce the need for environmentally damaging centralised water treatment systems and enable the recycling of water and nutrients in a shorter time and distance.
  21. 21. Promise: HankeVesi 3 % kokonaispisteistä•  Vesikalusteet –  Vesikalusteissa on käytetty vähäkulutuksellisia vesikalusteita (Hanat, suihkut, WC-istuimet, pisuaarit) •  Hanat, joiden veden virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Vastaanottotilaisuudessa tulee olla esillä säätöpöytäkirja. •  Pienikulutukselliset suihkusiivilät •  WC-istuimet, jotka toimivat 4 litran tai alle kertahuuhtelulla tai niiden huuhtelumäärän voi valita isoksi/pieneksi huuhteluksi. •  Toimisto- ja kaupparakennuksissa yleisötilojen hanojen sekä saniteettikalusteiden varustamista esimerkiksi liiketunnistimilla•  Vedenkulutuksen seuranta –  Merkittävimmät kuluttajat (keittiö, kahvila, sauna tms.) on varustettu omilla mittareillaan. –  Rakennuksen kokonaisvedenkulutusta voidaan seurataan reaaliaikaisella mittauksella. –  Asunnoissa vedenkulutuksen seurannaksi lasketaan myös pelkkä kylmän käyttöveden mittaus (lämpimän veden kierron ongelmien välttämiseksi), mikäli kylmän veden kulutuksiin perustuen laskutetaan myös käyttöveden lämmityksen energiankulutus.•  Sadeveden ja harmaan veden käyttö –  Kohteessa on toteutettu tai asennettu riittävät varaukset (kaksivesijärjestelmä, säiliövaraukset) sade- tai harmaaveden käyttöön. –  Sadevesien keräys on voitu toteuttaa esimerkiksi kaivokeräyksellä piha- alueiden kasteluun tms.
  22. 22. Kansainväliset työkalut……sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättäparanna suomalaisen rakennetun ympäristönvihreyttä samassa suhteessa kuin jollakintoisella ilmastoalueella –  Painovoimainen ilmanvaihto –  Valkeat / vihreät katot www.treehugger.com   –  Sadeveden keruualtaat –  Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät vesivirtaamat… mutta ovat hyödyllisiä silloin, kunliiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiinyhteyksiin –  Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / www.  rainwaterservices.com   ostajina –  Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen –  Kansainvälinen yritys vuokralaisena –  Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com  
  23. 23. Kansainväliset työkalut……sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättäparanna suomalaisen rakennetun ympäristönvihreyttä samassa suhteessa kuin jollakintoisella ilmastoalueella  €  €     –  Painovoimainen ilmanvaihto –  –  –  Valkeat / vihreät katot Sadeveden keruualtaat Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät € www.treehugger.com   vesivirtaamat… mutta ovat hyödyllisiä silloin, kunliiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiinyhteyksiin –  Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / www.  rainwaterservices.com   ostajina –  Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen –  Kansainvälinen yritys vuokralaisena –  Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com  
  24. 24. Promise•  Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun.•  Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja hyödyntämistä kansainvälisesti.•  Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)•  Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)
  25. 25. Ympäristöluokiteltujakiinteistöjä Suomessa yli 1500•  Promise –  viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500 kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola, Kesko, VVO, ATT•  LEED –  12 LEED-sertifioitua kohdetta: KOy Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea 6 taloa ja 1 huoneisto, Kauppakeskukset Sello, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Sello kauppakeskus   Business Garden –  Lisäksi järjestelmään on rekisteröity 14 muuta kohdetta (marraskuu 2010)•  BREEAM –  4 kohdetta: KOy Vantaan Honkatalot, Spondan Unionin ja Fabianinkadun kiinteistön kunnostus, Business Park Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 (API) Moveres Business Garden  
  26. 26. Tarja  Häkkinen,  toim.:  Kestävän  rakentamisen  prosessit  (2011)  
  27. 27. Sustainable  Building  Alliance   9/28/11 30 www.sballiance.org    
  28. 28. 9/28/11 31 Overlap of requirements between common and tool metrics 30% OverlapNational SBA 100%Assessment Common OverlapScheme Metrics National SBA Common Metrics Assessment
  29. 29.       Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit VärkkiVähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki
  30. 30. Värkki-projekti Edistää eko- ja energiatehokkuutta kuvaavien mittarien ja tunnuslukujen (ydinindikaattorien) kansallista harmonisointityötä. •  Luodaan indikaattoreille suomalaiseen ilmastoon ja lainsäädäntöön mukautetut tavoitearvot (määräystaso, hyvä, haastava). Parantaa rakennus- ja kiinteistöalan valmiuksia tehdä oikeita päätöksiä rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi. •  Osoitetaan asioita, joita tulisi huomioida johtamisprosessien eri vaiheissa. Edistää energiaviisautta ja kestävää kehitystä ohjaavien työkalujen käyttöönottoa KIRA-alan ympäristöjohtamisprosesseihin. Yhteistyökumppaneina mm. Sitra, Rakli, Metropolia, KTI… yhdessä FIGBC:n jäsenten kanssa.Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki
  31. 31. Kohderyhmät(omistajasegmentit)1.  Ammattimainen kiinteistöliiketoiminta•  Käyttäjäorganisaatiot•  Omistajat•  Ylläpito, palveluntarjoajat2. Asunto-osakeyhtiöt ja vuokratalot•  Isännöinti•  Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset•  Vuokra-asuntotarjoajat•  Asukkaat3. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu•  Infrastruktuuri•  Viranomaiset, päätöksenteko, luottamushenkilöt4. Pientalorakentajat ja –omistajat•  Pilottirakentajat•  Omakotiliitto
  32. 32. Johtamisprosessien kuvauksestaindikaattorien määrittämiseen TUTKIMUS   miDaa  ja  arvioi  millä  on   merkitystä  kestävälle   rakennetulle  ympäristölle   PROSESSIKUVAUKSET   Määritellään  järkevimmät   toimintatavat   YDININDIKAATTORIT   Ekologinen   Sosiaalinen   Taloudellinen   Työkaluja  prosessinohjaamiseen  ja     ydinindikaaDorien  hallintaan       LAINSÄÄDÄNTÖ   ohjaa  toimintaa  ja   päätöksentekoa,     varmistetaan  minimitaso  
  33. 33. YMPÄRISTÖMITTARIT JA VERTAILUTASOT Mahdolliset ydinindikaattorit ja mitattavat ominaisuudet: ENERGIAN-­‐   SIJAINTI  /   VESI  +   KESTÄVÄ   SISÄILMASTO/   RAKENNUS   JÄTTEET   KÄYTTÄJÄ-­‐   KULUTUS   MAANKÄYTTÖ   JOHTAMINEN   TYYTYVÄISYYS   kWh/m2    Liikenne    kgCO2/m3                kg/€/hlö    Ekotehokkaiden  S1-­‐S3   €      Lähipalvelut                      lajit    sopim.  määrä%   Energian  laatu                            kierrätys%    Tilatehokkuus   ja  lähde                            m3/hlö/a    Koulutus                                       Hulevedet   SuunniDelu-­‐ SidoDu   Yleinen   Infra   Jätevedet   prosessi   Elinympäristön   rakennusten     ekotehokkuus   Maansiirto       laatu   Asukasdemokra=a   E-­‐luokkaan   CO2ekv/asukas/a   Täydennysrak.   UusiokäyDö   Ekosysteemi-­‐     Rakennetun  maan         Tiheys   vaikutukset   arvo           E-­‐luokka       kg     As  Oy:n  strategia   Asukaskyselyt   Asumisen  energia   Hiilijalanjälki     kWh/m2   Seuranta  ja   +  työ-­‐  ja  vapaa-­‐ kgCO2/  asukas   litraa   etäluenta       ajan  liikkuminen         kgCO2/asukas   Ylläpidon  ser=fikaa=t         ET-­‐luku   Hiilijalanjälki     Omavalvonta-­‐     kgCO2/  asukas   suunnitelma      
  34. 34. Ympäristömittarit ja vertailutasot RAKENNUS SIJAINTI / MAANKÄYTTÖ kgCO2 1.  Haastava 80 kWh/m2 ENERGIAN- KULUTUS RAKENNUS kWh/m2 kgCO2 E-luokka kgCO2 YDININDIKAATTORIT 2. Hyvä 120 kWh/m2 Ekologinen Sosiaalinen Taloudellinen SISÄILMASTO/ VESI + JÄTTEET KÄYTTÄJÄ- 3. Lakisääteinen TYYTYVÄISYYS 170 kWh/m2 m3 / kg S1/S2/S3 % KESTÄVÄ JOHTAMINEN TAVOITETASOKÄYTTÄJÄ Kpl / % / € ASIANTUNTIJA V E R K O S T O (n. 100 organisatiota) ENERGIA   MAANKÄYTTÖ   RAKENTA-­‐   VESI  +   JOHTAMINEN   SISÄILMASTO   MINEN     JÄTTEET  
  35. 35. KONSEPTOINTI JA TULOSTEN VIESTINTÄLoppuraportti 12/2012§  Ydinindikaattorit ja tavoitetasot§  Eko- ja energiatehokkaan ympäristöjohtamisen olemassa olevat työkalut§  Eri omistajasegmenttien prosessimallit§  Luokitusjärjestelmä suosituksiaKannustinjärjestelmän rakentaminen§  Palkitsemisjärjestelmä, jolla voidaan antaa tunnustusta kaikille niille, jotka ovat systemaattisesti aloittaneet ympäristötehokkuuden seuraamisen ja toisaalta palkita ne, jotka ovat saavuttaneet parhaat tulokset. esim. III-taso: MITTAAMINEN JA SEURANTA II-taso: KOLMANNEN OSAPUOLEN AUDITOINTI I-taso: KANSALLISESTI MERKITTÄVÄ KOHDE / LAATUPALKINTOSidosryhmät, mediaTuottaa tietoa ja materiaalia viestintää ja koulutusta varten.
  36. 36. Rakennetun ympäristönympäristöjohtamisen tarve 1.400.000 Rakennettua kiinteistöä Vaikuttavuus / 320.000 Yritystä kehittäminen 300+ Kuntaa ja valtionhallintoKansainvälinen 0,1…1 % 300…3000 1.400…14.000 99…99,9 % 319.700 1.150.000 50.000 199.000 300+ Kansallinen Käyttäjät Rakennukset Yhdyskunta Omakoti- Kerros- Palvelu / Palvelu / ja rivitalo talo julkinen yksityinen
  37. 37. Kestävän rakennetunympäristön konteksti
  38. 38. Kestävän rakennetun ympäristön kontekstija holistinen suunnittelukulttuuri RAKENNUKSEN ARKKITEHTUURISTA ONGELMAN ARKKITEHTUURIIN •  Yksityiskohdista laajempaan kestävään kokonaisuuteen •  Ymmärretään eri osien yhteisvaikutus •  Tarkastellaan kohdetta osana ympäristöä USEIDEN KESTÄVIEN RATKAISUJEN KAUTTA KOHTI NOLLATASOA •  Low2No-filosofia •  Elinympäristön muiden toimintojen ymmärtäminen osana suunnittelua •  Rakennetun ympäristön asettamat ehdot joita ei voi kytkeä ON/OFF SOSIAALINEN NÄKÖKULMA •  Vähähiilistä elämäntapaa tukevat toiminnot ja palvelut •  Rakennettu ympäristö + kuluttaminen •  Ihminen mukana muutoksessa aktiivisena osallistujana •  Keskustelu ja ymmärrys
  39. 39. Kestävän rakentamisen valintakohdat 1/2Alueen  ja  vision  kehiOämisstrategia  •  Kestävän  rakentamisen  tavoiDeet  soviteDuna  alueen  strategiaan    Alueen  eko-­‐  ja  energiatehokkuuden  potenTaalit  ja  arviot  (esim.  uusiutuva  energia)  •  Tunnistetaan  poten=aaliset  vaihtoehdot  ja  mahdollisuudet  •  Yhteisratkaisumenetelmät  (esim.  ruokakaupan  lämpö  –  asuintalo)  •  Tehdään  arvioita  ja  laskelmia  eri  vaihtoehtojen  energia-­‐,  KHK-­‐  ja  kustannusvaikutuksista.    Palvelutarjonnan  suunniOelu  ja  kehityskumppaneiden  valinta  •  Kestävän  rakentamisen  indikaaDorit  palvelutarjonnan  suunniDelussa  •  Palvelujen  muutostarve  ja  kehiDyminen  •  Kestävän  rakentamisen  osaaminen  ja  tavoiDeellisuus  mukana  kehityskumppaneilla            (oman  toiminnan  ser=fikaa=t,  ekotehokkaat  sopimiskäytännöt)    Jätehuollon  ja  kierrätyksen  mahdollisuudet  •  Arviot  jätemäärien  kehityksestä  ja  eri  vaihtoehdoista  keräykseen  ja  kierrätykseen  •  Eri  keräysjärjestelmät;  imukeräyksen  mahdollisuus,  jakeiden  paikallinen  käsiDely       Tarja  Häkkinen  (2011)  
  40. 40. Kestävän rakentamisen valintakohdat 2/2Kevyen  ja  julkisen  liikenteen  reiTt  ja  järjestelmät  •  Tarpeet  ja  vaihtoehtoiset  ratkaisut  •  Kytketään  yhteen  koko  alueen  palvelutarjonnan  suunniDeluun  •  Tietoliikenteen  poten=aali  liikennetarpeen  vähentämiseksi  •  Tarkistetaan  vastaavuus  strategisiin  tavoiDeisiin  (alueen  vision  ja  kehiDämistrategian  kestävän   kehityksen  tavoiDeet)  Kaupunkikuvan  suunniOelu  ja  talosuunniOelu  •  Asetetaan  osa-­‐alueille,  korDeleille  ja  kiinteistöille  alueen  tavoiDeisiin  sopivat  toimivuustavoiDeet  ja   ympäristövaikutusten  tavoiDeet  •  Sosiaali-­‐psykologiset  näkökulmat:  prosenJtaide,  virikkeellisyys,  neljän  sekunnin  kaupunki=la    Yhteistyö  alueen  yritysten  ja  organisaaToiden  kanssa  •  Toimintojen  ja  työpaikkojen  monimuotoisuus  •  Yhteis=lat,  korDelihuone,  työpaikkahotellit  •  Kestävä  rakentaminen  esille  eri  toimijoiden  omassa  markkinoinnissa  Kuuleminen  ja  esiOely  •  Tarjotaan  riiDäväs=  =etoa  suunnitelmista,  tavoiDeista  ja  hyödyistä  asukkaille  •  Avoimet  ovet   Tarja  Häkkinen  (2011)  
  41. 41. Elinkaaren vaatimusluokat ja suunnittelutekijät EKOLOGINEN   SOSIAALINEN     TALOUDELLINEN     KESTÄVYYS  
  42. 42. RAKENNUSPROJEKTIN TRIMMAUS•  Kestävän  kehityksen  mukaisten  tavoiOeiden  sisäistäminen  ja  projekTryhmän   sitouOaminen.      •  Ymmärrys  siitä,  miksi  jokin  tavoite  aseteOu  ja  miksi  jotain  jäteOy  pois    •  Kestävän  rakentamisen  check-­‐list:      -­‐ohjaa  rakentamista  kestävän  rakentamisen  aseOamien  vaaTmusten  mukaiseksi    hankkeen  alkuvaiheista  saakka.      -­‐kaOaa  eri  osapuolten  tekemien  valintojen  ja  päätösten  ajoituksen      -­‐eri  osapuolien  vastuut  ja  tehtävät  rakennushankkeen  eri  vaiheissa    -­‐alihankkijoiden  oman  toiminnan  serTfikaaTt,  ekotehokkaat  sopimuskäytännöt,    aseteOavat  kriteerit  toimijoille  ja  hankintaan,  uloOuu  ylläpitöön  asT    •  RakennusjäOeen  seuranta  ja  käsiOely    •  LopputuoOeen  esiOely    •  Huolto-­‐  ja  käyOöohjeen  laaTminen  
  43. 43. Case: ToimitilaYmpäristövaikutuksiin eniten vaikuttavat tekijätja niiden johtaminen TILANKÄYTÖN   m2/hlö RAKENNUKSEN   kWh/m2 TEHOKKUS   €/hlö ENERGIANKULUTUS   SÄHKÖN     TYÖMATKAT   TUOTANTOTAPA   SANEERAUSTEN     €€€   YLLÄPIDÖN     AJOITUS   kWh,  kgCO2   PALVELUT   uusi  käyDäjä,  muut  toimenpiteet   olosuhteet,  työvoiman  saatavuus  Ympäristövaikutukset: Journal of Industrial Ecology, Junnila S./2006
  44. 44. Institutionaalisten vuokra-asuntoyhtiöiden ongelmia: •  Korjaustarve ja –velka •  Alhainen peruskorjausikä •  Taloudelliset reunaehdot •  Asukkaiden vaatimustason kasvu •  Lisääntyvä päiväkäyttö •  Avuttomuus, osaamattomuus •  Monikulttuurisuuden huomioiminen •  Väestön ikääntyminen •  Peruskorjauksen aikaiset ongelmat •  Asuntojen tekniikka vaatii opettelua Kuva:  An  Sunell  
  45. 45. Asuinkerrostalojen kehittäminen•  Yleisluonteisten markkinakatsausten sijaan asukkaat mukaan suunnitteluprosessiin Ymmärretään miten asutaan ja eletään•  Pilottikohteiden ja kokeilujen merkitys•  Kestävät ratkaisut esille•  Kulutusviestintä•  Niukkojen neliöiden vastapainoksi yhteistiloja•  Asumista tukevat palvelut•  Heterogeeninen asukaskanta•  Asukasdemokratia•  Vanhojen tilojen uusiokäyttö
  46. 46. Vihreistä katoista lisää tilaa?
  47. 47. On myös muita hyviä esimerkkejä kestävänja viisaan asumisen tukemisesta esim. HOAS-laboratorio
  48. 48. Energiatehokkuus ja ekologisuus läpi elinkaaren   integroitu  elinkaarisuunniDelu:  rakennusten  ja  rakenteiden  koko  elinkaaren  vaiheet            suunniOelu    -­‐  valmistus  -­‐  käyOö    kunnossapito  -­‐  korjaukset    purku  -­‐  uusiokäyOö  -­‐  jätehuolto         TavoiDeiden  asetanta,  sisäistäminen  ja  mo=voin=.         seuranta,  valvonta,  viesTntä         käyDöikä,  takaisinmaksuaika,  kustannustehokkuus,  op=moin=     +     innovaTiviset  muutokset  ihmisten  arvoihin  ja  tapaan,  jolla  he  elävät           KESTÄVÄN  KEHITYKSEN  STRATEGIA  
  49. 49. Jokaisen kansakunnan tulee palata omassa historiassa taaksepäin… … kestävät ratkaisut riippuvatilmasto- ja kulttuurivyöhykkeestä Karan  Grover,  arkkiteh=,  In=a  
  50. 50. KIITOS.Antti Lippo Maija Virtaprojektipäällikkö toimitusjohtajaantti.lippo@figbc.fi maija.virta@figbc.fip. 046 810 4034 p. 040 1344 822 www.figbc.fi www.vihrearakentaminen.fi www.facebook.com/figbc

×