Director, externala networkas& project developement Vesa Karvonen puhui puhtaan juomaveden valmistamisen haasteesta LUT yliopistolla 19.3.2015 Energiaa ennakointiin seminaarissa.

2. ENERGIAA ENNAKOINTIIN
19.3.2015
PUHDAS VESI
TkT Vesa Karvonen, LUT
vesa.karvonen@lut.fi

3. Poltammeko
kaiken
loppuun?
Jätämmekö
ihmiskunnan kärsimään
pilaamastaan vedestä?
Hautaammeko
tulevaisuutemme
jätteiden mukana?
ETSIMME VASTAUKSIA AVAINKYSYMYKSIIN
Annammeko
Euroopan taantua
maailman takapihaksi?
EMME. VAIKUTAMME UUDELLA TAVALLA.

4. Onhan meillä vettä?
KAIKESTA MAAILMAN VEDESTÄ 2,5 %
ON MAKEAA JA SIITÄKIN VAIN 1 % ON
HELPOSTI KÄYTETTÄVISSÄ

5. Veden kulutus globaalisti
Käytettävissä olevasta makeasta
vedestä noin…
70 % kuluu maataloudessa
20 % teollisuudessa
10 % kotitalouksissa
Arvioiden mukaan vuoteen 2025
mennessä kaksi kolmasosaa maapallon
väestöstä kärsii akuutista vesipulasta.

6. VEDENKULUTUS
Kansakuntien vedenkäyttö, esimerkkejä:
− USA 2500 m3 / hlö / a
− Suomi 1750 m3 / hlö / a
− Kiina 700 m3 / hlö / a
Normaali kulutus, ”talousvesi” n. 150 L /hlö/vrk
=> 55 m3 / hlö / a Suomessa
9/2010

7. Juomavesi ja saniteettiasiat globaalisti…

8. Kuka veden omistaa?
Vesi ei rajaudu valtiollisten rajojen mukaisesti
vaan 90 prosenttia maailman väestöstä elää
valtioissa, jotka jakavat vesivarantonsa
naapurimaidensa kanssa.
Maailmassa on 276 valtioiden rajat ylittävää
jokien valuma-aluetta ja 200 valtioiden rajat
ylittävää pohjavesialuetta.
Riski konfliktien ja poliittisten kiistojen
puhkeamiseen veden hallinnasta on monilla
alueilla akuutti.

9. VESIJALANJÄLKI
Prof. Arjen Hoekstra, Twenten yliopisto, Alankomaat
− Kehittänyt laskentamallia vesijalanjäljelle
(vrt. hiilijalanjälki)
− Malli huomioi eri tuotteisiin sitoutuneen vesimäärän
http://www.waterfootprint.org
9/2010

10. Vesijalanjälki, esimerkkejä

11. MITÄ RAJALLISESTA VESIVARANNOSTA VOI
SEURATA?
− Poliittinen sopimus/sääntely
− Vesivero?
− Puhdistus ja kierrätys tehostuvat
− Kansainväliset mittari kulutukselle
− Vertailtavuus
− Sota?
− Uhka vai mahdollisuus?
− Vesiosaamiselle on globaalisti kova kysyntä.
Suomalainen alan osaaminen on laadukasta…
9/2010

12. HAASTEITA TUTKIMUKSELLE 1:
Juomavettä merivedestä / desalinaatio eli
suolanpoisto. Keinoina mm.
− Kalvosuodatus (käänteisosmoosi)
− Haihdutus
− Tislaus
Yhdyskuntavesien lääkeainejäämät (esim. ibuprofeiini,
estrogeenit, hormonit, mielialalääkkeet,
sydänlääkkeet, kipugeelit…)
9/2010

13. HAASTEITA TUTKIMUKSELLE 2:
Fosfori- ja typpiyhdisteiden talteenotto
”Riittävän puhdasta” tarkoituksen mukaan
Hybridimenetelmät – yksi temppu ei yleensä riitä
Laboratoriomittakaavasta tuotantomittakaavan?
Innovaatioiden penetraation vauhdittaminen?
Mistä rahoitus pilot-mittakaavaan ja
demonstraatiolaitoksille?
Vesianalytiikan kehitys => aina löytyy uutta korjattavaa
Poikkitieteellisyys; insinöörit, limnologit, biologit, …
9/2010

14. VESIOSAAMINEN JA LUT
Vesikemia ja analytiikka
Erotustekniikat:
Neste/kiintoaine-erotus (suodatus)
Kalvosuodatus (membraanit)
Koronapulssimenetelmä (PCD)
Kromatografiset menetelmät
Kiteytys
Prosessien kiertovesien puhdistus ja kierron ”sulkeminen”
− Runsaasti mahdollisuuksia monella toimialalla. Vesikiertojen
parantamista kaikkialla prosessiteollisuudessa (metsä, metallurgia,
kemia, …)
Yhdyskuntavedet
− Caset Parikkala, Vihti, Savitaipale, Mikkeli
Verkostot; kv-tiedeyhteisö, FWF, Kv-vesiosaamiskeskus (IAWTC), …
9/2010

15. Energiaa ennakoinnista
vesityöpajassa keskustelemassa
asiantuntija Kimmo Arola

16. Kiitokset…
…ja energistä ennakointia!