Your SlideShare is downloading. ×
0
Eläkepolitiikan
kehitysnäkymiä
Hannu Uusitalo 29.1.2013
Esityksen sisältö
• Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
• Eläketurva nyt: tuloksellisuus
• Tulevaisuudennäkymiä: väestökehi...
Eläketurvakeskus 3
Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
4
Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
• Kansaneläke 1957
• Yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1960-
luvull...
5
Eläkeuudistusten tavoitteet
• 1990-luku:
- Parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä
- Rajoittaa eläkemenojen kasvua
...
2000-luvun työeläkeuudistukset
• Joustava vanhuuseläkeikä 63-68
• Kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 %
• Koko työuran ansio...
Eläketurvakeskus 7
Eläketurvan tuloksellisuus
Eläketurvan tavoitteet
• Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden,
työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varal...
Isoja rakenteellisia muutoksia 2000-luvulla
• Työeläkkeen merkitys kasvoi, kansaneläkkeen merkitys pieneni
– Kansaneläkkee...
Kaikkien eläkkeensaajien eläkkeet
Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010
eläkelajin mukaan vu...
Kaikkien eläkkeensaajien
keskieläkkeitä suhteessa keskiansioihin
Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina...
Eläkejakauma tasoittunut - pieniä eläkkeitä
vähemmän, suuria enemmän
Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkke...
Miten ihmisten toimeentulo muodostuu?
13
Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä
olevat tulot
(palkka-, yrittäjä- ja ...
Eläkeläistalouksien reaalitulot 4500 euroa suurempia
kuin 10 vuotta sitten
Kotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalentti...
Eläkeläisten asema suhteessa muihin ennallaan
Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja
kaikkii...
Nuoremmilla eläkeläistalouksilla ei mennyt yhtä hyvin
Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaa...
Eläkeläisten väliset tuloerot ovat koko väestön
tuloeroihin verrattuna pienemmät
Eläkeläisten, ammatissa toimivien ja kaik...
Eri tulotasoilla tulojen rakenne on erilainen
Eläkeläiskotitalouksissa asuvien bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiir...
Köyhyysriskirajalla on iso merkitys eläkeläisten
köyhyyskuvaan
Köyhyysriskit eläkeläisillä ja koko väestössä vuosina 2000–...
Eläkeläisistä ¾ kokee toimeentulonsa helpoksi,
¼ hankalaksi
Toimeentulokokemukset eri väestöryhmissä 2000-luvulla, %
Eläke...
Suomalaisten eläkeikäisten
toimeentulo eurooppalaista
keskitasoa
• Ostovoimalla mitaten eurooppalaista
keskitasoa
• Eläkei...
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen
eläketasoon ja eläkeläisten toimeentuloon
vaikuttaneet politiikkamuutokset
Eläketurva...
Yhteenveto eläkkeistä
• Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa
reaalisesti viidenneksellä (20 %)
• Eläkkeensaajata...
Yhteenveto eläkeläisten toimeentulosta
• Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat
nousseet 10 vuodessa reaalisesti ...
Päätelmiä
• Myönteinen, jatkuvuutta painottava kokonaiskuva,
jossa painaa vaihtuvuus ja vanhuuseläkeläisten
kasvava joukko...
Eläketurvakeskus 26
Onko kuva
uskottava?
Miksi julkista
keskustelua ovat
leimanneet
ongelmat?
Mitä siitä
puuttuu?
Eläketurvakeskus 27
Tulevaisuudennäkymiä: väestökehitys
28
Pitkän aikavälin kehityksen ajuri: väestön
ikääntyminen
Eläketurvakeskus
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
2010 2015 ...
Tilastokeskuksen väestöennuste
• Demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva
määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmitt...
Valtioneuvoston kanslian väestöennusteryhmä
1973
• ”Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien
tekijöiden mennee...
Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien
1973–2009 väestöennusteissa
Eläketurvakeskus 31
Väestöennuste 2012-2060. Tilas...
Naisten elinajanodote
Eläketurvakeskus 32
0
20
40
60
80
100
120
1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 206...
Miesten elinajanodote
Eläketurvakeskus 33
Vihreä =
paras maa
Sininen =
Suomi
Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista
ht...
Stokastikkaa: elinaikakertoimen ennustettu
kehitys
Alhon (2010) ennustejakauma
Eläketurvakeskuksen PTS-mallin 2011 piste-e...
Väestöennusteiden käyttö
yhteiskuntapolitiikassa
• Julkisen talouden tila pitkällä aikavälillä
– VM, ETLA ym.
– EU (Eurost...
Miten reagoida (väestö)ennusteiden
epävarmuuteen
• Eräs näkemys: Ei pitäisi orientoitua peruslaskelman
mukaan, vaan varaut...
Eläketurvakeskus 37
Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden
rahoitus
Keskeinen lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aik...
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
suunnittelumalli
• Jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa
– Nykylain ja muutosehdotu...
Suunnittelumallin tilat
39Eläketurvakeskus
Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään tilasta toiseen
vuodesta toiseen
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
laskelman oletukset (2011)
20101 2025 2080
Väestö
Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1....
Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansan-
tuotteeseen vuosina 2000–2080, %
1Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki...
Eläkkeiden pitkän aikavälin kehitys
0
300
600
900
1 200
1 500
1 800
2 100
2 400
2 700
3 000
3 300
3 600
0
5
10
15
20
25
30...
TyEL:n meno- ja maksuprosentti vuosina
1962–2080
43Eläketurvakeskus
Herkkyystarkastelujen tuloksia
• Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja
menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkitt...
Johtopäätöksiä
• Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin
erilaisiin talouskehityksiin
• Tulevaisuus on ...
Eläketurvakeskus 46
Onko kuva
uskottava?
Millaista
eläkepolitiikkaa
tällaiset näkymät
perustelevat?
Mitä siitä
puuttuu?
Eläketurvakeskus 47
Tulevaisuudennäkymiä: keskustelua
rakenteellisista, poliittista ja kansainvälisistä
lähtökohdista
Kesk...
Eläketurvaa koskeva päätöksenteko:
kolmikannan tulevaisuus?
• Suomen työeläkejärjestelmää on rakennettu ja kehitetty
työma...
Euroopan Unionin vaikutus
• Ei toimivaltaa sosiaaliturvassa, mutta sittenkin ..
• Avoin koordinaatio
• Valkoisen kirjan su...
Eläketurvakeskus 50
Mitä ajattelet
työmarkkinakehityksestä
ja sen vaikutuksesta
eläkepolitiikkaan?
Mikä vaikutus on
global...
Eläketurvakeskus 51
Ajankohtaista eläkepolitiikkaa
Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
yhteisymmärrys 11.3.2009
• Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009
• Valtion...
58,0
58,5
59,0
59,5
60,0
60,5
61,0
61,5
62,0
62,5
63,0
63,5
64,0
64,5
65,0
1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 20...
Yhden indikaattorin loukku?
• Päätöksentekijät sitoutuneet eläkkeellesiirtymisiän
odotteeseen
• Työuraryhmä esitti kolme t...
ETK PTS 2011 laskelman tuloksia
Eläketurvakeskus
Peruslaskelma
ESI-odote 62,4 v
2025
ero peruslaskelmaan
2010 2025 2025
Ty...
Esimerkki alkavuusmuutoksista, joilla vuodelle
2025 asetettu tavoite toteutuisi (PTS 2011)
• Työkyvyttömyysalkavuus
– Edel...
60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote
vuosina 2004–2011, kaikki työeläkkeelle
siirtyneet
57Eläketurvakeskus
Työuraryhmä 2010, raportti 2011
• Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen
kestävän kasvun ja työllisyyden oh...
Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi
• Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys
• Työelämään liittyvät keinot
– Vaikut...
Työuraryhmän laskelmat kehittämis-
vaihtoehdoista
• Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset
työuran pituuteen...
Työuraryhmän loppupäätelmiä
• Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle
tavoitteelle ollut edellytyksiä asett...
Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja
työurasopimus
• ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä
ratkaisusta työurien...
Työurasopimus 22.3.2012
• Eläkejärjestelmän uudistukset (2013)
– Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta
61 vuotee...
Pekkarisen ryhmän selvitys 2012-2013
• ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun
eläkeuudistuksen vaikutusta j...
Työurasopimus 22.3.2012
Eläketurva
• Neuvottelujen asialista
– Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen
– Eläkejärjeste...
Eläketurvakeskus 67
Eläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi
”Ehkä tämä suomalainen malli sittenkin on
kokonaisuutena parempi kuin naapurimaan systeemi.
Ja jos jokin tuon yli maailman...
Nicholas Barr: eläkkeiden riittävyys, kestävyys
ja rakenne
• Vahvuudet: yhteisymmärrys, yhtenäiset kansalliset puitteet ja...
Keith Ambachtsheer: instituutiorakenne ja
hallinto
• Vahvuudet: kattava, vankka, instituutiorakenteeltaan
vakaa, yhtenäine...
Eläketurvakeskus 71
Millaisia muutoksia astuu
voimaan vuonna 2017?
Mitä uskot?
Entä mitä
toivoisit?
Eläketurvakeskus 72
Eläketurvan tietolähteet
Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät
Eläketurvakeskuksen si...
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Eläkepolitiikan kehitysnäkymiä

303

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
303
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Eläkepolitiikan kehitysnäkymiä"

  1. 1. Eläkepolitiikan kehitysnäkymiä Hannu Uusitalo 29.1.2013
  2. 2. Esityksen sisältö • Suomen eläkepolitiikan pitkä linja • Eläketurva nyt: tuloksellisuus • Tulevaisuudennäkymiä: väestökehitys • Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden rahoitus • Tulevaisuudennäkymiä: keskustelua rakenteellisista, poliittista ja kansainvälisistä lähtökohdista • Ajankohtaista eläkepolitiikkaa • Eläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi 2Eläketurvakeskus
  3. 3. Eläketurvakeskus 3 Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
  4. 4. 4 Suomen eläkepolitiikan pitkä linja • Kansaneläke 1957 • Yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1960- luvulla • 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetason nosto 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke • 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke • Sopeuttamisen kausi 1990- • parannuksista heikennyksiin • väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti • 2005: työeläkehistorian suurin uudistus • Vähittäisten uudistusten tie Eläketurvakeskus
  5. 5. 5 Eläkeuudistusten tavoitteet • 1990-luku: - Parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä - Rajoittaa eläkemenojen kasvua - Muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle • 2005: - Siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella - Sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen - Vähentää eläkemaksujen nousupainetta - 2009- : - Keskustelu jatkuu, teemoina työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, eläkkeiden tason turvaaminen Eläketurvakeskus
  6. 6. 2000-luvun työeläkeuudistukset • Joustava vanhuuseläkeikä 63-68 • Kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 % • Koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan • Palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 20 %) • Työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %) • Elinaikakerroin: sopeuttaa eläkemenot ja maksut eliniän pidentymiseen • Varhaiseläkemuutokset – Yksilöllisen vanhuuseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen, työttömyyseläkkeen lopettaminen – Osa-aikaeläkkeen ehtojen tiukentuminen (ikärajat, etuudet) Eläketurvakeskus 6
  7. 7. Eläketurvakeskus 7 Eläketurvan tuloksellisuus
  8. 8. Eläketurvan tavoitteet • Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta – Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa – Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta – Köyhyyden vähentäminen – Tulojen uudelleenjako • Taloudellinen kestävyys ei ole ensisijainen tavoite, vaan niiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa eläkeaikaista toimeentuloa Eläketurvakeskus 8 Barr ja Diamond 2008
  9. 9. Isoja rakenteellisia muutoksia 2000-luvulla • Työeläkkeen merkitys kasvoi, kansaneläkkeen merkitys pieneni – Kansaneläkkeen saajien määrä pienentyi – Työeläkkeen osuus kokonaiseläkkeessä suurentui – Pelkkää kansaneläkettä saavissa työikäisiä miehiä yhtä paljon kuin iäkkäitä naisia • Ikärakennemuutos alkoi näkyä eläkkeissä – Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi lähes 200 000 (vuonna 2010 1,3 milj.) – Työikäisten eläkkeelläoloaste pieneni - vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kasvoi, varhaiseläkkeille siirtyneiden osuus väheni • Vaihtuvuus eläkeläisten joukossa huomattavaa – Ajanjaksolla 700 000 uutta eläkkeensaajaa – 700 000 oli eläkkeellä koko tarkasteluperiodin Eläketurvakeskus 9
  10. 10. Kaikkien eläkkeensaajien eläkkeet Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010 eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus Keskimääräinen vanhuuseläke vuonna 2010 26 % suurempi kuin 2000 10
  11. 11. Kaikkien eläkkeensaajien keskieläkkeitä suhteessa keskiansioihin Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010 prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan Eläketurvakeskus 11
  12. 12. Eläkejakauma tasoittunut - pieniä eläkkeitä vähemmän, suuria enemmän Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkkeen (€/kk vuoden 2010 rahassa) prosenttijakauma vuosina 2000 ja 2010 Eläketurvakeskus 12
  13. 13. Miten ihmisten toimeentulo muodostuu? 13 Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot – maksetut tulonsiirrot) lasketaan yhteen Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: 1. aikuinen saa painon 1, toinen aikuinen painon 0,5 ja alle 14 v lapsi painon 0,3. Eläketurvakeskus
  14. 14. Eläkeläistalouksien reaalitulot 4500 euroa suurempia kuin 10 vuotta sitten Kotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (keskiarvo) sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000–2009, tulot vuoden 2009 rahassa Eläketurvakeskus Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 14
  15. 15. Eläkeläisten asema suhteessa muihin ennallaan Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja kaikkiin kotitalouksiin vuosina 2000–2009, % Eläketurvakeskus Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 15
  16. 16. Nuoremmilla eläkeläistalouksilla ei mennyt yhtä hyvin Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000–2009 vuoden 2009 rahassa Eläketurvakeskus Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 16
  17. 17. Eläkeläisten väliset tuloerot ovat koko väestön tuloeroihin verrattuna pienemmät Eläkeläisten, ammatissa toimivien ja kaikkien kotitalouksien tulonjako vuosina 2000–2009 ginikertoimella mitattuna Eläketurvakeskus 17Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
  18. 18. Eri tulotasoilla tulojen rakenne on erilainen Eläkeläiskotitalouksissa asuvien bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 2000 ja 2009 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, ekvivalenttitulo euroa vuoden 2009 rahassa Eläketurvakeskus 18 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
  19. 19. Köyhyysriskirajalla on iso merkitys eläkeläisten köyhyyskuvaan Köyhyysriskit eläkeläisillä ja koko väestössä vuosina 2000–2009, 60 % ja 50 % köyhyysrajat Eläketurvakeskus 19 Lähde: Tulonjakotilasto, TilastokeskusYksin asuvien vanhojen naisten köyhyysriski huomattavan korkea
  20. 20. Eläkeläisistä ¾ kokee toimeentulonsa helpoksi, ¼ hankalaksi Toimeentulokokemukset eri väestöryhmissä 2000-luvulla, % Eläketurvakeskus 20 Hankala tilanne erityisesti alle 54-vuotiailla, yksin asuvilla, terveyden ja asumisen pulmia ilmoittaneilla – jopa puolella heistä toimeentulo jossain määrin hankalaa
  21. 21. Suomalaisten eläkeikäisten toimeentulo eurooppalaista keskitasoa • Ostovoimalla mitaten eurooppalaista keskitasoa • Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 % työikäisten tuloista (alle EU-keskitason, mutta kuten S ja DK) • Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet (20/80 –suhde) • Määritelmästä riippuen eläkeikäisten köyhyysriski on keskimääräistä isompi (60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 % köyhyysraja) • Palveluiden saannilla tai kokemuksilla mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa 65 vuotta täyttäneiden mediaanitulon (vuositulo) ostovoima EU-maissa 2008 Eläketurvakeskus 21
  22. 22. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen eläketasoon ja eläkeläisten toimeentuloon vaikuttaneet politiikkamuutokset Eläketurvakeskus Työeläkkeet • Työeläkeuudistusten vaikutukset eläketasoon eivät vielä näy  Työeläkeindeksi nousi reaalisesti 7 prosenttia 2000- 2010 Kansaneläke • Tasokorotus 2001 • Tasokorotus 2003 • Tasokorotus 2007 • Kuntakalleusluoki- tuksen poisto 2008 • Tasokorotus 2008 • Indeksisuojaus 2010 • Takuueläke 2011  Kansaneläke nousi reaalisesti 13 prosenttia 2000- 2010 Verotus • Eläketulovähennyksen nostot • Tuloveronalennukset • Taulukkotarkistukset • Eläkkeensaajan verotus palkansaajan verotuksen tasolle (2008) • Puolison verotuskohtelu  Eläkkeensaajien veroaste keveni keskimäärin 3 prosenttiyksikköä 2005-2010 22
  23. 23. Yhteenveto eläkkeistä • Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20 %) • Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet reaalisesti neljänneksellä (25 %) • Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole muuttunut • Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin: Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt Eläketurvakeskus 23
  24. 24. Yhteenveto eläkeläisten toimeentulosta • Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet 10 vuodessa reaalisesti neljänneksellä • Toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja koko väestöön on säilynyt tasaisena • Alle 10 prosentilla eläkeläisistä toimeentulo hankalaa tai erittäin hankalaa • Nuorimmat ja yksinasuvat eläkeläistaloudet heikoimmassa asemassa Eläketurvakeskus 24
  25. 25. Päätelmiä • Myönteinen, jatkuvuutta painottava kokonaiskuva, jossa painaa vaihtuvuus ja vanhuuseläkeläisten kasvava joukko • Eläketurvalle asetetut tavoitteet toteutuneet yhtä hyvin kuin aiemminkin Eläketurvakeskus 25
  26. 26. Eläketurvakeskus 26 Onko kuva uskottava? Miksi julkista keskustelua ovat leimanneet ongelmat? Mitä siitä puuttuu?
  27. 27. Eläketurvakeskus 27 Tulevaisuudennäkymiä: väestökehitys
  28. 28. 28 Pitkän aikavälin kehityksen ajuri: väestön ikääntyminen Eläketurvakeskus 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Latvia Romania Poland Slovakia Bulgaria Germany Hungary Slovenia Portugal Greece Italy Lithuania Spain Malta Estonia Czech Republic Switzerland EU (27 countries) Austria Cyprus Netherlands Finland France Sweden Luxembourg Belgium Denmark Norway United Kingdom Ireland Iceland Vanhushuoltosuhde (65+/16 – 64-vuotiaat) EU-maissa 2010-2060, % Eurostatin väestöennuste 2010
  29. 29. Tilastokeskuksen väestöennuste • Demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla • Kertoimet on laskettu viime vuosien väestötilastojen perusteella • Väestöennusteessa käytettävistä oletuksista on keskusteltu laajapohjaisessa asiantuntijaryhmässä • Tilastokeskuksen lisäksi väestöennusteita tekevät Kansaneläkelaitos ja Eurostat Eläketurvakeskus 29
  30. 30. Valtioneuvoston kanslian väestöennusteryhmä 1973 • ”Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua.” • Väestöennusteet ” … ilmaisevat päätöksentekijöille lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos yhteiskuntapolitiikka pysyy entisellään. Päätöksentekijöiden on arvioitava kehityksen suotavuus ja harkittava tämän perusteella, voidaanko ennusteita käyttää toimintojen mitoituspäätösten ja investointipäätösten perustana.” Eläketurvakeskus 30
  31. 31. Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien 1973–2009 väestöennusteissa Eläketurvakeskus 31 Väestöennuste 2012-2060. Tilastokeskus, SVT, Väestö 2012.
  32. 32. Naisten elinajanodote Eläketurvakeskus 32 0 20 40 60 80 100 120 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 Sarja1 Sarja2 y = 0,2433x + 45,686 Vihreä = paras maa Sininen = Suomi Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/296/5570/1029?ijkey=otI/7cJky6kA6&keytype=ref&siteid=sci Suomen luvut Tilastokeskuksen väestötilastosta ja –ennusteesta 2009 Ismo Risku
  33. 33. Miesten elinajanodote Eläketurvakeskus 33 Vihreä = paras maa Sininen = Suomi Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/296/5570/1029?ijkey=otI/7cJky6kA6&keytype=ref&siteid=sci Suomen luvut Tilastokeskuksen väestötilastosta ja –ennusteesta 2009 Ismo Risku 0 20 40 60 80 100 120 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 Sarja1 Sarja2 y = 0,2217x + 43,545
  34. 34. Stokastikkaa: elinaikakertoimen ennustettu kehitys Alhon (2010) ennustejakauma Eläketurvakeskuksen PTS-mallin 2011 piste-ennuste Vuoden 2005 uudistuksen esityöt **** ** * * * * * * 34Eläketurvakeskus
  35. 35. Väestöennusteiden käyttö yhteiskuntapolitiikassa • Julkisen talouden tila pitkällä aikavälillä – VM, ETLA ym. – EU (Eurostat) – Julkisten ikäsidonnaisten menojen kehitys • Eläkemenojen, -maksujen ja –menojen kehitys – Eläketurvakeskus, STM, Kela (sosiaaliturva laajemmin) • Näkymillä 30-50 vuoden päähän perustellaan politiikkatoimia nyt Eläketurvakeskus 35
  36. 36. Miten reagoida (väestö)ennusteiden epävarmuuteen • Eräs näkemys: Ei pitäisi orientoitua peruslaskelman mukaan, vaan varautua politiikkatoimin myös ”huonompiin” vaihtoehtoihin – Vrt. varautuminen poikkeustilanteisiin • Pitkän aikavälin laskelmat ovat sitä varten, että varmistaudutaan, ettei olla käsistä karkaavalla uralla • Arvioidaan epävarmuutta stokastisin laskelmin • Arvioidaan epävarmuutta herkkyysanalyysein • Jatkuvan monitoroinnin merkitys korostuu! Eläketurvakeskus 36
  37. 37. Eläketurvakeskus 37 Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden rahoitus Keskeinen lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2011. I. Risku, K. Elo, T. Klaavo, S. Lahti, H. Sihvonen ja Vaittinen R. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2011
  38. 38. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumalli • Jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa – Nykylain ja muutosehdotusten mallinnus • Luonteeltaan trendiennuste • Staattinen (vs. dynaaminen) • Deterministinen (vs. stokastinen) Eläketurvakeskus 38
  39. 39. Suunnittelumallin tilat 39Eläketurvakeskus Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään tilasta toiseen vuodesta toiseen
  40. 40. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman oletukset (2011) 20101 2025 2080 Väestö Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1.85 Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 13.7 15 15 Elinajan odote, 63-vuotiaat 21.0 23.7 29.3 Vanhushuoltosuhde2 0.27 0.41 0.53 Kansantalous Työllisyysaste (%) 67.8 71.2 71.3 Eläkkeellesiirtymisiän odote 60.4 61.2 62.1 Ansiotason reaalikasvu (%) 1.4 1.6 1.6 Sijoitusten reaalituotto (%) 9.4 3.5 3.5 1 Toteutuneet 2 65 vuotta täyttäneet per 15–64–vuotiaat Väestöennusteen oletukset Tilastokeskuksen 2009 ennusteen mukaan. Ennusteen lähtötilanteena Suomen väestö 2010 lopussa. 40Eläketurvakeskus
  41. 41. Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansan- tuotteeseen vuosina 2000–2080, % 1Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki, Suomen Pankin eläkesääntö, Kansaneläkelaitoksen eläkesääntö, Ahvenanmaan maakuntahallituksen eläkesääntö. 2Sisältää kansaneläkkeet ja takuueläkkeet. 3Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta. 41Eläketurvakeskus
  42. 42. Eläkkeiden pitkän aikavälin kehitys 0 300 600 900 1 200 1 500 1 800 2 100 2 400 2 700 3 000 3 300 3 600 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Keskieläke suhteessa ko. vuoden keskipalkkaan, % Keskieläke, €/kk 2010 hinnoin 42Eläketurvakeskus
  43. 43. TyEL:n meno- ja maksuprosentti vuosina 1962–2080 43Eläketurvakeskus
  44. 44. Herkkyystarkastelujen tuloksia • Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa • Ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun. • Ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan. • Yhden prosenttiyksikön muutos sijoitusten tuotossa muuttaa maksutasoa kahdella prosenttiyksiköllä Eläketurvakeskus 44
  45. 45. Johtopäätöksiä • Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin • Tulevaisuus on epävarma, mutta isossakin kriisissä vaakalaudalla ovat monet asiat ennen eläketurvaa • Eläketurvan sopeuttamista väestön ikääntymiseen on hoidettu neljällä konstilla: Eläketurvakeskus 45 1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä
  46. 46. Eläketurvakeskus 46 Onko kuva uskottava? Millaista eläkepolitiikkaa tällaiset näkymät perustelevat? Mitä siitä puuttuu?
  47. 47. Eläketurvakeskus 47 Tulevaisuudennäkymiä: keskustelua rakenteellisista, poliittista ja kansainvälisistä lähtökohdista Keskipitkä aikaväli
  48. 48. Eläketurvaa koskeva päätöksenteko: kolmikannan tulevaisuus? • Suomen työeläkejärjestelmää on rakennettu ja kehitetty työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä • Onko keskitettyjen sopimusten aika ohi? • Työmarkkinajärjestöt: ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kysymykset edelleen niiden etupiirissä • Kyetäänkö tekemään päätöksiä? • Olli Kankaan visio mahdollisesta kehityssuunnasta: – Maalaisliiton hegemoniasta sosialidemokraattisen hegemonian kautta porvarilliseen hegemoniaan – Työmarkkinoiden kehitys – Kansaneläkkeen roolin pienentyminen ja takuueläkkeen nousu – työeläkkeen rapautuminen – työmarkkinasopimuseläkkeiden ja yksilöllisten eläkkeiden nousu Eläketurvakeskus 48
  49. 49. Euroopan Unionin vaikutus • Ei toimivaltaa sosiaaliturvassa, mutta sittenkin .. • Avoin koordinaatio • Valkoisen kirjan suositukset ja komission mandaatti edistää niiden toteuttamista – Tasapainotetaan työ- ja eläkevuosien suhdetta » Liitetään eläkeikä elinajanodotteen kasvuun » Rajoitetaan varhaiseläkkeelle siirtymistä » Tuetaan pidempää työelämää » Supistetaan miesten ja naisten eläke-eroja – Kehitetään yksityisiä lisäeläkesäästöjä • Julkisen talouden näkökulma antaa komissiolle ja EU:lle vipuvartta vääntöön – Kevään 2013 episodi eläkeiän sitomisesta elinajan odotteeseen – Vahvistaa valtiovarainministeriöiden asemaa Eläketurvakeskus 49
  50. 50. Eläketurvakeskus 50 Mitä ajattelet työmarkkinakehityksestä ja sen vaikutuksesta eläkepolitiikkaan? Mikä vaikutus on globalisaatiolla? Entä EU:n vaikutuksesta?
  51. 51. Eläketurvakeskus 51 Ajankohtaista eläkepolitiikkaa
  52. 52. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisymmärrys 11.3.2009 • Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009 • Valtioneuvoston esitys 24.2.2009: eläkeikä asteittain 65 ikävuoteen palkansaajajärjestöjen vahva kielteinen reaktio EK kunnioittaa tekemiään sopimuksia julkinen mielipide voimakkaasti vastainen • Yhteisymmärrys 11.3.2009 ”sosiaalitupo” toteutetaan työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (Rantalan ryhmä) ja työhyvinvointikysymyksiä varten asetettu ryhmä (Ahtelan ryhmä) valmistelevat linjauksia, joilla nostetaan eläkkeellesiirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä 52Eläketurvakeskus
  53. 53. 58,0 58,5 59,0 59,5 60,0 60,5 61,0 61,5 62,0 62,5 63,0 63,5 64,0 64,5 65,0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Odote Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996–2050 Tavoitteet ja toteutunut kehitys Eläketurvakeskus 53 Odotteen arvioitu nousu (2004 arvio) Vuoden 2009 tavoite 1996 25-vuotiaan odote
  54. 54. Yhden indikaattorin loukku? • Päätöksentekijät sitoutuneet eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen • Työuraryhmä esitti kolme työuran pituuden (pää)mittaria – Eläkkeellesiirtymisiän odote – Työllisen ajan odote – Työllisyysaste • Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan saavutettu yksimielisyys (3/2009) eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä 54Eläketurvakeskus
  55. 55. ETK PTS 2011 laskelman tuloksia Eläketurvakeskus Peruslaskelma ESI-odote 62,4 v 2025 ero peruslaskelmaan 2010 2025 2025 Työlliset (1000) 2312 2339 42 Eläkkeensaajat (1000) 1323 1651 -60 ESI-odote, v 60,4 61,2 1,2 Keskieläke % keskipalkasta 50,0 50,7 0,6 TyEL meno, % palkoista 21,4 28,6 -1,1 TyEL maksu, % palkoista 21,4 26,2 -1,1 55
  56. 56. Esimerkki alkavuusmuutoksista, joilla vuodelle 2025 asetettu tavoite toteutuisi (PTS 2011) • Työkyvyttömyysalkavuus – Edelliset 15 vuotta alenema on ollut yli 20 % – Peruslaskelmassa 2010 -2025 alenema n. 5 % – 62,4 v tavoitteen toteuttavassa kombinaatiolaskelmassa alenema seuraavana 15 vuotena olisi noin 33 % • Vanhuuseläkealkavuus – 2005 uudistuksen jälkeen vanhuuseläkealkavuus ei ole alentunut (62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote) – Peruslaskelmassa vanhuuseläkkeiden alkavuus alenee 15 prosenttia – 62,4 v tavoitteen toteuttavan kombinaatiossa alkavuus alenee 40 prosenttia • Jos muutos pitäisi saada aikaan yksin työkyvyttömyysalkavuuksien alenemisen kautta, niiden pitäisi alentua noin 67 prosenttia vuoden 2010 tasosta 56Eläketurvakeskus
  57. 57. 60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 2004–2011, kaikki työeläkkeelle siirtyneet 57Eläketurvakeskus
  58. 58. Työuraryhmä 2010, raportti 2011 • Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa (maaliskuu 2010), jossa asetettiin kuusi työryhmää, joista yksi eläkepolitiikkaan liittyvä ns. työuraryhmä • Tavoitteeet • Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän • Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä • Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat Eläketurvakeskus 59
  59. 59. Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi • Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys • Työelämään liittyvät keinot – Vaikuttavuuden arviointi vaatii lähes aina erillistä tutkimusta ja pitkää seurantaa – Vähimmäis- ja enimmäisvaikutuksia voidaan haarukoida ”jos - niin” laskelmilla • Työvoiman tarjontaan vaikuttavat keinot; ml. eläkelainsäädännön keinot – Eläkelainsäädäntö työuraryhmän pääasiallinen kartoitusten kohde, mikä ei ole kannanotto eri keinomuotojen ensisijaisuuteen tai vaikuttavuuteen – Eläkelainsäädännön keinojen vaikuttavuutta voidaan melko hyvin arvioida erilaisilla laskentamalleilla Eläketurvakeskus 60
  60. 60. Työuraryhmän laskelmat kehittämis- vaihtoehdoista • Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset työuran pituuteen, eläketasoon ja rahoitukseen sekä sukupolvivaikutukset – Eläkeikä 4 kpl, karttumat 9, työttömyysputki 2, työkyvyttömyys 3, ikäluokkakohtaiset pääoma-arvokertoimet 2, elinaikakerroin 2, perhe-eläke 1, osa-aikaeläke 2, rahoitus 5, indeksit 6 ja 2 em. Yhdistelmää • Useimmat vaihtoehdot tuottavat kolmen eri tavoitteen suhteen ristiin meneviä tuloksia – Eläketaso paranee -> eläkemeno ja –maksu nousee (ja päinvastoin) – Poikkeus: työurien pidentyminen nostaa eläketasoa ilman, että eläkemeno ja –maksu nousevat • Vaihtoehdot eivät yleensä tuota niin suuria muutoksia, että esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutus kokonaan kumoutuisi tai eläkemaksun nousupaine kokonaan katoaisi Eläketurvakeskus 61
  61. 61. Työuraryhmän loppupäätelmiä • Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle tavoitteelle ollut edellytyksiä asettaa täsmällisiä numeroarvoja – Sopivista tasoista eri käsityksiä – Tavoitteita ei voida asettaa toisistaan irrallaan – Myös hyväksyttävissä oleva toimenpidekokonaisuus vaikuttaa tavoitteisiin • 11.3.2009 sovittua eläkkeellesiirtymisikätavoitetta työryhmä piti kunnianhimoisena eikä esitä sen muuttamista • Työryhmä toivoi, että esitettyjä laskentavaihtoehtoja voidaan hyödyntää työeläkeuudistuksen suuntaviivoja määritettäessä Eläketurvakeskus 62
  62. 62. Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja työurasopimus • ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi” • STM:n pyyntö 20.9.2011: työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja laativat eläkeneuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joilla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite saavutetaan – Neuvotteluryhmän kokoonpanon täydennys valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kevan edustajilla • Työurasopimus 22.3.2012 Eläketurvakeskus 63
  63. 63. Työurasopimus 22.3.2012 • Eläkejärjestelmän uudistukset (2013) – Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä – Varhennettu vanhuuseläke (62 v.) poistetaan kokonaan • Työttömyysturvaputki – Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä • TyEL-maksu: – TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016 0,4 %-yksiköllä • Työeläkejärjestelmän tehokkuutta parannetaan • Monia kehittämishankkeita työelämän, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi Eläketurvakeskus 6464
  64. 64. Pekkarisen ryhmän selvitys 2012-2013 • ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoimien tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä.” • Jukka Pekkarinen, Outi Antila, Seija Ilmakunnas, Olli Kangas, Jukka Rantala, Hannu Uusitalo, Timo Viherkenttä, Vesa Vihriälä, asiantuntijasihteerit Tuulia Hakola-Uusitalo ja Mikko Kautto • Seurantaryhmä työmarkkinajärjestöistä 65Eläketurvakeskus
  65. 65. Työurasopimus 22.3.2012 Eläketurva • Neuvottelujen asialista – Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen – Eläkejärjestelmän ikärajat – Varhaiseläkejärjestelmät – Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen – Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika – Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta – Indeksit – Eläke-edut turvaava maksukehitys » TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä • Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017 Eläketurvakeskus 66
  66. 66. Eläketurvakeskus 67 Eläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi
  67. 67. ”Ehkä tämä suomalainen malli sittenkin on kokonaisuutena parempi kuin naapurimaan systeemi. Ja jos jokin tuon yli maailman ylistetyn järjestelmän voittaa, niin silloinhan se on maailman paras!” Teivo Pentikäinen 1988 Eläketurvakeskus 68
  68. 68. Nicholas Barr: eläkkeiden riittävyys, kestävyys ja rakenne • Vahvuudet: yhteisymmärrys, yhtenäiset kansalliset puitteet ja toimintatavat, rajoitettu valinnanvapaus, ei rajoita työvoiman liikkuvuutta, riittävyys, kattavuus • Barrin keskeiset suositukset: – Vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajaa tulisi nostaa (kiinnittää eliniän odotteen nousuun syntymäajan perusteella) – Alarajan yläpuolella vanhuuseläkkeen voisi nostaa 25-, 50- tai 75-prosenttisesti, lykätty osuus kasvattaa karttumista työansioiden mukaan – Nykyinen kannustinkarttuma (ja 1,9 % karttuma) pois, tilalle lykkäyskorotus- ja varhennusvähennystekniikka – Yksin asuvan vs. pariskunnan kansaneläkkeen (ml takuueläke) suhteen uudelleenarviointi – Leskille myönnettävän kansaneläkkeen työeläkevähenteisyyden lieventäminen tai muuten leskeneläkkeen riittävyyden turvaaminen Eläketurvakeskus 69
  69. 69. Keith Ambachtsheer: instituutiorakenne ja hallinto • Vahvuudet: kattava, vankka, instituutiorakenteeltaan vakaa, yhtenäinen • Ambachtsheerin keskeiset suositukset: – Eläkemaksujen rahastoitu osuus suuremmaksi – Vakavaraisuussäännöt väljemmiksi tai jopa pois (tuotto- odotukset nousisivat) – Mittakaavaetujen etsiminen sijoitustoiminnassa ja etuuksien hallinnoinnissa – Kilpailusta yhteistyöhön – Hallinto: edustus ja taito/kokemus – Sijoitustoiminnan katse ulos Suomesta • Mahdolliset hyödyt voisivat olla jopa 1,9 mrd. € /v Eläketurvakeskus 70
  70. 70. Eläketurvakeskus 71 Millaisia muutoksia astuu voimaan vuonna 2017? Mitä uskot? Entä mitä toivoisit?
  71. 71. Eläketurvakeskus 72 Eläketurvan tietolähteet Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta www.etk.fi Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa www.kela.fi
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×