1. HYVÄ TYO
KIIRE JA ELÄMÄ
SLOWHOW
SLOW
Sisältö A VELTTOILU
1.Klubin toiminta vuosina 1988 – 2010
2.Aikaisemmat klubityöt
3.Taustaa työlle, prosessimainen toimintatapa
4.Mitä se SLOW on ?
5.Työn rajaaminen
6.Testaus
7.?
8.Lopputulos
9.Arviointi työn onnistumisesta ja jatkotoimenpiteet
sisällöksi hahmoteltiin: B
•kansilehti
•SLOWn esittely, SLOW-ajattelu, ja miten klubimme on tullut tähän asti,
miten työ on edennyt (Eila, Herkko)
•kysymykset ja niitä tukevat avaukset (Markus)
•kyselyn käyttötarkoitukset, hyödyntämistavat (Matti?)
•testit (Teuvo)
•vinkit (jokainen meistä voi keräillä omia vinkkejään)
•loppulausuma (?)
2. 1. Klubitoiminta vuosina 1998- 2010
Klubin toiminta alkoi Laatukeskuksen BM- klubien starttipäivästä 17.11.1998.
Klubiin on kuulunut monia aktiivisia kehittäjiä vuosien varrella.
Tällä hetkellä klubin toiminassa ovat mukana:
Halonen, Anri, Finpro ry
Honko, Eila, Tikkurila
Kaikkonen, Teuvo, Business Excellence Finland
Krekola, Leena, Kuuma kuntayhtymä
Leskinen, Matti, Savio
Meurman, Markus, Laatukeskus
Pesonen, Herkko, Mactive Oy
Klubi on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa.
2. Aikaisemmat klubityöt
Prosessien kehittämismalli ja BSC, klubien paras 2001
Tulevaisuusprosessi toiminnan ohjauksessa, jäi kesken
Prosessimittarien kehittämismalli, klubien paras 2003
Helmenkalastusta oppimisverkostoissa, 2005
MuutoksenHallintaPeli, klubien paras 2006
Eläimellistä menoa verkossa 2007, syyhyttä saunaan
Lohtua kiireestä kärsiville, 2009
Vastuuta vai vastuutta? Mihin yksilonä voin vaikuttaa ? Testaa
yhteiskuntavastuusi!, 2010
Kaikki klubityöt ovat ladattavissa BM Klubi Helsinki IV blogista
http://bmhki4,blogspot.com
3. Taustaa työlle, prosessimainen toimintatapa
Klubin työskentelystä on muodostunut selkeä prosessimalli, jota moudatimme myös
tänä
vuonna. Tähän tulisi prosessimallin kuva.
Tämä työ paljon keskustelua ja pohtimista Slow- ilmiön selvittelemisessä. Tietoa on
paljon saatavilla, mutta selkeän kuvan saaminen muodostui haastavaksi.
Osatekijöitä oli paljon.
4. Mitä se SLOW on ?
3. Ohessa työn aikana esiintulleita”määritelmiä”:
• hosuminen pois
• kerralla hyvin / kuntoon
• tehdään asiat nautiskellen
• keskitytään oleelliseen, ei hössätä
• annetaan tehdä rauhassa
• suunnitellaan hyvin, käytetään aikaa
• kunnioitetaan aikaa
• kuunnellaan, keskustellaan
• kiire pois
•vastuullisuus, kaiken takana ei voi olla raha, eikä tehokkuus
Mikä on se juju SLOWn takana:
•esimerkkinä ruokailu
onykyään syödään ajatuksella ”tankataan” (FAST-ajattelu)
oennen vanhaan (SLOW-ajattelu) kunnioitettiin ruokaa, valmistettiin se hitaasti, raaka-
aineet valikoiden, tehtiin sopiva määrä, ei heitetty ruokaa pois, syötiin maistellen ja
kommentoiden, nautittiin hyvästä ruoan mausta, nautittiin seurasta
•toinen esimerkki matkustaminen (turismi):
onykyään mennään nopeasti, pitkälle kohdepaikkaan (se on mahdollista nykyvälineillä),
ollaan siellä hetki ja tullaan nopeasti pois
oennen vanhaan lähdettiin matkoille harkiten, käytiin ehkä vain kotimaassa, lähiseuduilla,
jouduttiin menemään hitaasti (laiva, juna, bussi), katselemaan matkan aikana ympärille,
matkustaminen jo oli sitä lomaa tai turismia, opittiin paljon ympäristöstä
•kolmas esimerkki työn tekeminen (työ voi olla kotityötä tai työtä organisaatiossa, ”töissä”):
okotityötä voi tehdä harkiten, omalla nopeudella ja omalla tavalla, suunnitellen,
keskeyttäen ja jatkaen, oivaltaen parempia tapoja tehdä, kysyen muilta
oomassa remppatyössä vain sinä itse tiedät, miten hyvin työ tuli tehtyä – esim. ikkunan
pokien maalaus, ne menevät peitelautojen peittoon, miten hyvin maalaus tuli tehtyä, vain
sinä tiedät sen ja voit nauttia hyvin tehdystä työstä
oorganisaatiotyössä (onko se FAST-työtä?) aina joku on viisaampi kuin sinä, työ annetaan
ja aikataulu myös, teet käskettynä, haluaisit tehdä omalla tavallasi, hyvin, omalla ripeydellä
– se ei käy, mitä, miten ja aikataulu ovat annettuja tekijöitä, ei tarvitse tehdä parhaalla
mahdollisella tavalla, riittää kun tekee riittävän hyvin, kunhan primääritarkoitus saadaan
aikaan (esim raportti: ei sen tarvitse olla hyvän näköinen, riittää, kun siinä on pari
keskeistä asiaa)
•johtopäätös, yllä olevissa vilahtelee sanoja:
oFAST = nopeasti, tehokkaasti, tärkeintä on lopputulos, pelkistetty tarkoitus, ei tekeminen
oSLOW = hitaasti, nautiskellen, omalla nopeudella, havainnoiden, oppien, harkiten,
tärkeintä on tekeminen ja myöskin hyvä tai parempi lopputulos
Pohdittaessa SLOW-ilmiön määritelmiä todettiin, että ilmiöllä on selkeä yhteys hyvän
johtamisen kriteereihin.
Päädyttiin siihen, että SLOW on selvittämisen arvoinen ja siitä saatava hyöty.
5. 6.Toimialalla (esim IT-ala)
•kilpailun voittaminen SLOW-ajatuksilla
•kiireen poistaminen, ajan arvostaminen
•tehdään hyvin, ei nopeasti, alan nosto
7.Valtion (Suomen) tasolla
•keskitytään oleelliseen (esim. tulot miinus menot = velkaa)
•tehdään suunnitelma ja toteutetaan se
•hyvän olon aikaansaaminen halukkaille, yhteisöllisyys
5, Työn rajaaminen
Tutustuttuamme eri slow-osa-alueisiin totesimme, että kaikilla oli yhteisiä piirteitä.
Teimme niistä seuraavan yhteenvedon:
-Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
-Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
-Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
-Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia
-Työn /tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu
-Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
-Onnistuneet kokemukset
-Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
-Avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys
-Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palautumiselle
Kun työtyytyväisyyden ja työelämässä koetun yleisen hyvinvoinnin taustalla on
tiettyjä yksilöön, organisaatioon ja johtamiseen, päädyimme vertaamaan näitä
yhteisiä piirteitä IIP- standardin kriteereihin.
Investors in People ( IIP ) on kansainvälinen standardi ja johtamisen
kehittämismalli, jonka tarkoituksena on auttaa organisaatioita saavuttamaan
tavoitteensa ja menestymään. IIP- sertifikaatti on merkki hyvästä johtamisesta ja
siitä, että henkilöstöön panostatetaan ja kuunnellaan.
Samoja asioita olivat esiintymisjärjestyksessä:
-onnistuneet kokemukset ( 23 kertaa)
-avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys ( 20 kertaa)
- työn/tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu ( 19 kertaa)
-riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta ( 16 kertaa)
- myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen ( 16 kertaa)
-keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia ( 10
kertaa)
-hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt( 8 kertaa)
-ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin ( 3 kertaa)
-terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palautumiselle ( 3 kertaa)
-eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys ( 2 kertaa)
Näistä muodostettiin kysymyssarja, joka päätettiin testata.
6. Testaus
