Esitetty 3.9. Green Building Council Finlandin Vihreä Foorumi -tilaisuudessa. // www.figbc.fi

1. Rakennusmateriaalit
rakentamisen
ympäristöohjauksessa
Harri
Hakaste,
YM
3.9.2015
FiGBC
Vihreä
foorumi

2. LähtökohGa
§ SiirryIäessä
matalaenergia-­‐,
passiivi-­‐
ja
lähes
nollaenergiarakentamiseen
rakennusmateriaalien
valmistuksen
merkitys
korostuu
uudisrakennuksen
elinkaaren
aikaisessa
energiankulutuksessa
ja
päästöissä
→ Materiaalien
ympäristövaikutukset
on
perusteltua
huomioida
nykyistä
paremmin
rakentamisen
ohjauksessa
§ Nykyisin
materiaalien
ympäristövaikutukset
on
huomioitu
lähinnä
vapaaehtoisissa
rakennusten
ympäristöarvioinGmenetelmissä
§ Pääpaino
alkuvaiheessa
on
kasvihuonekaasupäästöjen
huomioimisessa.
Jatkossa
voidaan
kiinniIää
huomiota
myös
muihin
materiaaleista
koituviin
ympäristökuormiin
(luonnonvarojen
kulutus,
happamoiIavat
ja
rehevöiIävät
päästöt)
2

3. Ohjauksen
kehiIämisprosessi
§ Kataisen
hallituksen
(2011)
ohjelma:
”Edistetään
puurakentamista
ja
rakentamisen
energiatehokkuuden
laskennassa
elinkaarilaskentaa,
joka
o7aa
huomioon
myös
rakennusmateriaalien
ja
–tuo7eiden
valmistuksen”
§ Selvitys
rakennusmateriaalien
ympäristövaikutusten
merkityksestä
rakentamisen
ohjauksessa
2013
(VTT,
Syke)
→ ”Rakennustuoteasetuksen
mukainen
elinkaarinäkökulman
huomioonoIaminen
pitäisi
oIaa
käytäntöön
tuomalla
tuoteselosteiden
yhteyteen
vähintään
Geto
tuoIeen
hiilijalanjäljestä”
§ Jatkoprosessi:
§ Selvitys
materiaalien
ympäristöohjauksessa
käytetyistä
ohjauskeinoista,
Bionova,
kevät-­‐syksy
2015
§ PotenGaalisten
ohjauskeinojen
muiden
vaikutusten
tarkastelu
(Aalto?)
§ Ohjauskeinovaihtoehtojen
tarkastelu
ja
pilotoinG
(esim.
julkiset
rakennukset)
§ Kytkentä
säädösohjaukseen,
esim.
uudisrakentamisen
energiamääräykset
3

4. Materiaalien
ympäristöohjauksen
tehostumisen
vaikutuksia
rakentamiseen
§ Suosii
sellaisten
materiaalien,
tuoIeiden
ja
ratkaisujen
käyIöä,
joilla
sama
toiminnallinen
suoritustaso
saavutetaan
vähemmällä
materiaalien
valmistamiseen
kuluneella
energialla/päästöillä
§ Puurakentaminen,
muut
hiilijalanjäljeltään
pienet
materiaalit
§ Lisääntynyt
kilpailu
saman
materiaaliryhmän,
esim.
betonituoIeiden
sisällä
(Suomi
hyötyy?)
§ Suosii
hyviä
perustamisolosuhteita,
jolloin
materiaalinkulutus
minimoituu
(vrt.
Eko-­‐Viikki)
→
Vaikutus
maankäytön
suunniIeluun
§ Suosii
säästävää
korjaamista
ja
täydentävää
lisärakentamista
purkavan
uudistamisen
sijaan
4

5. Rakennusmateriaaleihin
liiIyvän
ympäristöohjauksen
reunaehtoja
ja
haasteita
5
§ ArvioinG-­‐
ja
khk-­‐laskentamenetelmien
yhtenevyys
(CEN-­‐
standardisoinG)
§ KäyIöikätarkastelun
rooli
§ Hiilensidonnan
merkityksen
määriIely
§ Tietomallinnuksen
ja
siihen
sisältyvän
elinkaariGedon
lisääntyminen
§ Materiaalien
terveellisyysvaikutuksiin
liiIyvä
Geto
§ Päästökaupan
rooli
rakentamisen
ympäristöohjauksessa
§ Rakennus-­‐
ja
purkujäIeen
kierrätyksen
merkitys
§ Tulevaisuuden
energiantuotannon
päästöihin
liiIyvä
epävarmuus
§ Hiilijalanjälkilaskennan
työläys
(taserajan
määriIely)
§ ElinkaarisuunniIelua
tukevien
työkalujen
puute

6. Aiheeseen
liiIyviä
muita
selvityksiä
ja
prosesseja
6
§ Yhteispohjoismainen
hanke
Nordic
Guide
for
Sustainable
Materials
(GBC
Finland,
Sweden,
Norway
ja
Iceland)
§ EU:n
komission
rakentamisen
resurssitehokkuuIa
koskeva
Gedonanto
2014
§ Yhteiseurooppalaisten
rakennusten
ydinindikaaIorien
valinta
v.
2016
loppuun
mennessä
§ REM-­‐miIariston
kehitystyö
ja
pilotoinG
§ Mm
selvitys
miIariston
mahdollisesta
hyödyntämisestä
ARA-­‐
tuotannossa
§ VTT:n
ja
Aalto-­‐yliopiston
aiheIa
koskevat
hankkeet