2. Kasvu lisää aineellista hyvinvointia
• Talouskasvu on nostanut aineellista hyvinvointia
huimasti, tuottavuuden kautta
• Talouskasvua ei ylläpidä ”kasvuideologia” vaan ihmisten
pyrkimykset aineellisen hyvinvointinsa kohentamiseen
• Markkinatalous luo kasvua ihmisten ehdoilla
• Jos ympäristö- ja ilmastosopimukset kyetään
toteuttamaan, kasvu voi jatkua
• Kasvu on ”parempia ruokaohjeita”, ei ”lisää ruokaaineita” (Romer)
3. Kestävyysvajeongelma ei ole kasvuongelma
• Suomen merkittävin ongelma on julkisen talouden
kestävyys
• Miten ihmeessä julkistalouden rahoitus on nyt ongelma,
vaikka ollaan vauraampia kuin koskaan
• Se on luonteeltaan jako-ongelma aktiivien/passiivien
välillä
• Työn tuottavuus nostaa myös julkistalouden
kustannuksia (Baumol)
• Kestävyysvaje ratkeaa työlinjapolitiikalla
4. Mikä Suomessa ahdistaa
• Ahdistaako?
• Emme voi mitata hyvinvointia intertemporaalisesti tai
maavertaillen
• Objektiivisesti voimme paremmin kuin ennen
• Sosiaaliturva on korkeammalla tasolla kuin ennen
• Reaalipalkat ovat korkeammalla kuin koskaan
• Yhteiskuntakeskustelun ero Ruotsiin on suuri
5. Ekonomistin hypoteesi
• Jos pahoinvointia on, kokemus juontaa
epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta
• Emme ole henkisesti hyväksyneet globaalia
markkinataloutta (elinkeinorakenne, NAIRU)
• On haettava uusi tasapaino yksilön ja julkistalouden
välillä (ekonomistille objektiivinen tosiasia)
• Tämä edellyttää suurempaa velvoittavuutta työntekoon
• Eikä sitä koeta oikeudenmukaiseksi
• Jonkinlainen moraalinen Suomi-yhteisön hajoaminen?
6. Talous moraalisena kenttänä
• Esimerkkinä NAIRU: työttömyys takaa hintavakauden
• Se ei ole kenenkään syy, vaan pitää vain hyväksyä
• Eläkeikä, kotiäidit, opiskeluajat ... ketään ei syytetä,
mutta työtunteja ei saada lisää
• Mistä syntyy (absurdi) keskustelu
syyllisyydestä/syyllistämisestä?
