Puhutaan metsästä Lahti 5.3.2020 Kari Härkönen, Luke

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
Hakkuumahdollisuudet: Hannu Hirvelä, Kari
Härkönen & Olli Salminen
Luonnonvarakeskus
Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu
Kanta- ja Päijät-Hämeen alueiden
metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Lahti 05.03.2020
Kari Härkönen

2. © Luonnonvarakeskus
Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat
2 05.03.2020Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu
• Valtakunnan metsien 12. inventointi (VMI12): mittaukset 2014-2018
– Kanta-Häme 1 507 koealaa
– Päijät-Häme 1 516 koealaa
• VMI11-mittaukset: 2009-2013

3. © Luonnonvarakeskus
Pinta-alat
Maapinta-ala
• Kanta-Häme 520 000 ha
• Päijät-Häme 512 000 ha
Metsätalousmaata
• Kanta-Häme 363 000 ha
• Päijät-Häme 369 000 ha
Metsämaata
• Kanta-Häme 350 000 ha
• Päijät-Häme 363 000 ha
3 05.03.2020Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu
Metsien suojelu- ja muut käytönrajoitustiedot
• tietolähteenä SYKE, Metsähallitus, maastotyöt

4. © Luonnonvarakeskus4
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla
Kanta-Häme
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla: 62 milj. m3
- Lisäystä edelliseen inventointiin 7 milj.m3
Keskitilavuus metsämaalla 177 m3/ha – korkeampi kuin missään
muussa maakunnassa

5. © Luonnonvarakeskus5
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla
Päijät-Häme
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla: 58 milj. m3
- Ei muutosta edelliseen inventointiin
Keskitilavuus metsämaalla 159 m3/ha

6. © Luonnonvarakeskus6
Puuston tilavuus järeysluokittain
Kanta-Häme ja Päijät-Häme
Kanta-Häme
Päijät-Häme

7. © Luonnonvarakeskus7
Puuston kasvu ja poistuma
Kanta-Hämeen maakunta
Puuston vuotuinen kasvu: 2,9 milj. m3
Keskikasvu metsä- ja kitumaalla: 8,3 m3/ha/vuosi, korkeampi
kuin missään muussa maakunnassa
Vuotuinen poistuma 2015 – 2018: 2,8 milj. m3

8. © Luonnonvarakeskus8
Puuston kasvu ja poistuma
Päijät-Hämeen maakunta
Puuston vuotuinen kasvu: 3,0 milj. m3
Keskikasvu metsä- ja kitumaalla: 8,1 m3/ha/vuosi
Vuotuinen poistuma 2015 – 2018: 2,9 milj. m3

9. © Luonnonvarakeskus
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma – koko Suomi
• Puuston kasvu VMI12 (2014-18): 108 milj. m3/v runkopuuta
• Poistuma (**hakkuukertymä, hakkuutähde, luonnonpoistuma) vuonna
94 milj. m3 runkopuuta, josta hakkuukertymää 78 milj. m3 vuonna 2018
87 milj. m3 runkopuuta, josta hakkuukertymää 72 milj. m3 vuonna 2019
9 05.03.2020Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu

10. © Luonnonvarakeskus10
Metsämaan ikäluokkarakenne
Kanta-Häme
Päijät-Häme

11. © Luonnonvarakeskus11
Puuntuotannon metsämaan kehitysluokkarakenne
Kanta-Häme Päijät-Häme
Molemmissa maakunnissa
• Varttuneet kasvatusmetsät yleisin kehitysluokka , hyvät
hakkuumahdollisuudet
• Taimikot valtaosin kuusikoita
• Missä ovat lehtipuutaimikot?

12. © Luonnonvarakeskus12
Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeet
Kanta-Häme
Taimikonhoidot: menneellä 5-
vuotiskaudella tehty vajaat 30
000 hehtaaria, tulevalla 5-
vuotiskaudella tarve runsaat
40 000 hehtaaria.
Ensiharvennukset: menneellä
5-vuotiskaudella tehty runsaat
20 000 hehtaaria, tulevalla 5-
vuotiskaudella tarve 40 000
hehtaaria.

13. © Luonnonvarakeskus13
Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeet
Päijät-Häme
Taimikonhoidot: menneellä 5-
vuotiskaudella tehty 33 000
hehtaaria, tulevalla 5-
vuotiskaudella tarve 47 000
hehtaaria.
Ensiharvennukset: menneellä
5-vuotiskaudella tehty 25 000
hehtaaria, tulevalla 5-
vuotiskaudella tarve 42 000
hehtaaria.

14. © Luonnonvarakeskus
Kuolleen puun määrä metsämaalla
14 05.03.2020
Kanta-Häme:
• 5,1 m3/ha
• lisäystä edelliseen
inventointiin 1 m3/ha
Päijät-Häme
• 6,8 m3/ha
• lisäystä edelliseen
inventointiin 1,2 m3/ha

15. © Luonnonvarakeskus
Kuolleen puun määrä metsämaalla, Etelä-Suomi
15 05.03.2020
Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu
0
1
2
3
4
5
6
7
8
1999 2006 2011 2015
m3/ha
Etelä-Suomi, puuntuotannon maa
Lehtipuut
Kuusi
Mänty
0
5
10
15
20
25
1999 2006 2011 2015
m3/ha
Etelä-Suomi, suojelualueet
Lehtipuut
Kuusi
Mänty

16. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarviot
Laskelma Teknistaloudelliset oletukset hakkuulaskelmien määrityksessä
NT Suurin nettotulo
• tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo ilman kertymä-
tai tulorajoitteita, 5 % tuottovaatimus
• suurin välittömästi hakattavissa ja kannattavasti korjattavissa oleva
aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio
SY Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä
• tasaiset tai nousevat hakkuu-, tukki- ja energiapuukertymät sekä
nettotulot, puuston tuottoarvo alkutilanteen tasalla, 4 % tuottovaatimus
TH Toteutunut hakkuukertymä
• hakkuukertymät noudattavat Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla
vuosina 2016-2018 tilastoitua ainespuukertymän ja energiapuun tasoa,
4 % tuottovaatimus
• VMI12 –koeala-aineisto (2014-2018), MELA2016-ohjelmisto
Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu 05.03.202016

17. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarviot
• Nykyiset metsänhoidon suositukset
• mallien rajoitukset: ei eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta
• Päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä
aiheutuvat metsien käytön rajoitukset
• säilyvät nykytasolla laskelmien ajan
• metsäkäsittelyn ulkopuoliset alueet: ei metsätaloustoimia
• rajoitetun metsänkäsittelyn alueet: ei päätehakkuuta, ei
energiapuun korjuuta
• Puiden kasvutason oletetaan pysyvän 30 vuoden keskimäär. tasolla
• v. 2017 tapahtunut keskilämpötilan ja hiilidioksipitoisuuden (CO2)
muutos
• Ainespuuhakkuissa hukkapuun määrää kalibroitu VMI12-aineiston
perusteella
17 05.03.2020

18. © Luonnonvarakeskus
Ainespuun ja energiarunkopuun hakkuumahdollisuusarviot
2016-2045, Kanta-Häme
Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu 05.03.202018
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
NT SY TH
Energiarunko 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3
Kuitu 1,7 0,8 0,8 1,0 1,0 1,1 1,0 1,0 1,0
Tukki 2,1 0,7 0,6 1,2 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
milj. m3/v
Vain runkopuuta.
Lisäksi energiapuuta
• oksat ja lehdet
• kannot ja juuret
TH: lyhyt jakso 2016-
2018
vrt. SY: 10 vuoden
keskimääräinen

19. © Luonnonvarakeskus
SY-arvion ainespuukertymä hakkuutavoittain 2016-2045,
Kanta-Häme
19 05.03.2020
• Kasvatushakkuiden osuus kertymästä kasvussa
SY SY SY
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Kasvatus turvemaa 0,06 0,07 0,06
Kasvatus kangas 0,26 0,35 0,41
Uudistus turvemaa 0,30 0,23 0,23
Uudistus kangas 1,56 1,53 1,61
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
milj. m³/v

20. © Luonnonvarakeskus
SY ja 2016-2018 toteutunut ainespuun
hakkuukertymä vuosille 2016-2045, Kanta-Häme
20 05.03.2020
SY ja TH2016-2018 ero
• SY 2016-2025
0,05 milj. m3/v
• SY 2016-2045
0,09 milj. m3/v
0,3
0,8
0,1
0,3
0,5
0,3
0,3
0,8
0,1
0,3
0,5
0,3
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
Mät Kut Let Mäk Kuk Lek
TH 2016-2018
SY 2016-2045
milj. m3/v

21. © Luonnonvarakeskus
Metsähake- ja polttopuukertymä 2016-2045, Kanta-Häme
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202021
0
0,5
1
1,5
NT SY TH NT SY TH NT SY TH
Tot. 2016-
2018
2016-2025 2026-2035 2036-2045
milj. m³/v
Kannot
Hakkuutähde
Harvennusrunkopuu

22. © Luonnonvarakeskus
Ainespuun ja energiarunkopuun hakkuumahdollisuusarviot
2016-2045, Päijät-Häme
Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu 05.03.202022
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
2016-
2025
2026-
2035
2036-
2045
NT SY TH
Energiarunko 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3
Kuitu 1,4 1,0 1,1 1,0 1,0 1,2 0,9 0,9 0,9
Tukki 1,9 0,9 1,0 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
milj. m3/v
Vain runkopuuta. Lisäksi
energiapuuta
• oksat ja lehdet
• kannot ja juuret
TH: lyhyt jakso 2016-
2018
vrt. SY: 10 vuoden
keskimääräinen

23. © Luonnonvarakeskus
SY-arvion ainespuukertymä hakkuutavoittain 2016-2045,
Päijät-Häme
23 05.03.2020
• Kasvatushakkuiden osuus kertymästä kasvussa
SY SY SY
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Kasvatus turvemaa 0,06 0,06 0,05
Kasvatus kangas 0,26 0,50 0,48
Uudistus turvemaa 0,13 0,18 0,14
Uudistus kangas 1,82 1,60 1,86
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
milj. m³/v

24. © Luonnonvarakeskus
SY ja 2016-2018 toteutunut ainespuun
hakkuukertymä vuosille 2016-2045, Päijät-Häme
24 05.03.2020
SY ja TH2016-2018 ero
• SY 2016-2025
0,09 milj. m3/v
• SY 2016-2045
0,2 milj. m3/v 0,3
0,9
0,1
0,2
0,4
0,30,3
0,9
0,1
0,2
0,5
0,3
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1,0
Mät Kut Let Mäk Kuk Lek
TH 2016-2018
SY 2016-2045
milj. m3/v

25. © Luonnonvarakeskus
Metsähake- ja polttopuukertymä 2016-2045, Päijät-Häme
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 12.02.202025
0
0,5
1
NT SY TH NT SY TH NT SY TH
Tot. 2016-
2018
2016-2025 2026-2035 2036-2045
milj. m³/v
Kannot
Hakkuutähde
Harvennusrunkopuu

26. © Luonnonvarakeskus26 05.03.2020
• VMI12-arviossa käyttöön otettu ainespuuhakkuissa hukkapuuta lisäävä (ja
kuitupuuta vähentävä) hukkapuukalibrointi
0
0,5
1
1,5
2
2,5
VMI11 VMI12
Tukki
Kuitu
Energiarunko
Yhteensä
milj. m3/v Hakkuukertymä
Hakkuukertymäarvion (SY) vertailu VMI11 vs. VMI12
(kaudet 2011-2020 ja 2016-2025
Kanta-Häme
0
0,5
1
1,5
2
2,5
VMI11 VMI12
milj. m3/v Hakkuukertymä
Päijät-Häme

27. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden mukainen puuston
tilavuuden kehitys 2016-2046, metsä- ja kitumaa,
Kanta-Häme
27 05.03.2020
2016: 62 milj. m3
2046:
• NT -12 milj. m3 (-20%)
• SY -2,4 milj. m3 (-4%)
• TH -5,5 milj. m3 (-9%)
0
10
20
30
40
50
60
70
NT SY TH NT SY TH NT SY TH NT SY TH
2016 2026 2036 2046
Lehtipuu
Kuusi
Mänty
milj, m3

28. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden mukainen puuston
tilavuuden kehitys 2016-2046, metsä- ja kitumaa,
Päijät-Häme
28 05.03.2020
2016: 57 milj. m3
2046:
• NT -5 milj. m3 (-9%)
• SY +4 milj. m3 (+4%)
• TH +6 milj. m3 (+6%)
0
10
20
30
40
50
60
70
NT SY TH NT SY TH NT SY TH NT SY TH
2016 2026 2036 2046
Lehtipuu
Kuusi
Mänty
milj, m3

29. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden mukainen puuston
tilavuuden kehitys 2016-2046, metsä- ja kitumaa
29 05.03.2020
4 3 2 2
16 18 18 18
20 19
23 24
18
13
16 16
0
10
20
30
40
50
60
70
NT SY TH
2016 2046 2046 2046
milj. m3
Päijät-Häme
4 4 3 3
16 16 17 15
23
18
24
20
19
12
16
18
0
10
20
30
40
50
60
70
NT SY TH
2016 2046 2046 2046
31- cm
21-30 cm
11-20 cm
-10 cm
milj. m3
Kanta-Häme

30. © Luonnonvarakeskus
Metsien ikärakenteen kehitys 2016-2046, osuus
metsämaan pinta-alasta
30 05.03.2020
Kanta-Häme Päijät-Häme
21 22
30 30
22
44 27 28
19
19
20 19
18
6
11 10
12
5 6 7
5 2 2 23 3 3 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NT SY TH
2016 2046 2046 2046
121- v
101-120 v
81-100 v
61-80 v
41-60 v
21-40 v
-20 v 22 26 29 28
25
37 28 27
21
22
23 24
18
6
11 12
8 3 4 4
3 2 3 22 3 3 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NT SY TH
2016 2046 2046 2046

31. © Luonnonvarakeskus
Kasvihuonekaasupäästöt (puusto)
31 05.03.2020
• Positiivinen arvo = päästö, negatiivinen arvo = nielu
• Puusto, ei maaperää tai puutuotteita
• Mt CO2 –ekv./v = miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia/v
• Maaperän laskentaan liittyy huomattavaa epävarmuutta
-1,5
-1
-0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
NT SY TH NT SY TH NT SY TH
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Mt CO2 -ekv./v
-0,8
-0,6
-0,4
-0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
NT SY TH NT SY TH NT SY TH
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Mt CO2 -ekv./v
Kanta-Häme Päijät-Häme

32. © Luonnonvarakeskus
Iitin liittyminen Päijät-Hämeeseen vuoden 2021 alusta
32 05.03.2020
The Multi-Source National Forest Inventory of Finland – methods and results
2015. Mäkisara, Kai; Katila, Matti; Peräsaari, Jouni (2019)
Iitin metsätunnuksia verrattuna Päijät-Hämeeseen monilähde-VMI:n (2015)
mukaan:
• 11 % metsä- ja kitumaan alasta (39 700 ha)
• 10 % metsä- ja kitumaan puuston runkotilavuudesta (6,4 milj. m3)
• 13 % männyn runkotilavuudesta metsä ja kitumaalla (1,9 milj. m3)
• 10 % kuusen runkotilavuudesta metsä ja kitumaalla (3,0 milj. m3)
• 9 % koivun runkotilavuudesta metsä ja kitumaalla (1,0 milj. m3)
• 8 % muun lehtipuun runkotilavuudesta metsä ja kitumaalla (0,4 milj. m3)
• 11 % metsämaan alasta (39 000 ha)
• 97 % puuston keskitilavuudesta metsämaalla (163 m3/ha)
• 11 % metsämaan kangasmaan alasta (34 700 ha)
• 97 % puuston keskitilavuudesta metsämaan kangasmaalla (164 m3/ha)
• 10 % turvemaan metsämaan turvemaan alasta (4300 ha)
• 101 % puuston keskitilavuudesta metsämaan turvemaalla (153 m3/ha)

33. © Luonnonvarakeskus
Huomioitavaa
• MELA-ohjelmisto on simulointijärjestelmä, joka perustuu
yksittäisiin malleihin ja niiden yhteistoimintaan
• Muutokset oletuksissa vaikuttavat arvioihin
– kasvuntaso, laaja-alaiset tuhot, metsänkäsittelytavat jne.
• Arviot auttavat hahmottamaan hakkuumahdollisuuksia
metsävarojen kannalta ja niitä vastaavaa puuston kehitystä
• Ei arvioita toteutuvasta kehityksestä tai hakkuusuunnitteesta
• Arviot on laadittu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti
ottamatta huomioon mm.
– puumarkkinoita ja niiden kehittymistä
– metsänomistajan puunmyyntihalukkuutta
33 05.03.2020

34. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• Puuston määrä on edelleen hieman lisääntynyt Kanta-Hämeessä edellisestä
inventoinnista, Päijät-Hämeessä pysynyt ennallaan
• 2015 - 2018 hakkuut ja luontainen poistuma olivat lähes samalla tasolla kuin
tuorein mitattu kasvu, puuntuotannolliset kestävät hakkuumahdollisuudet olivat
täyskäytössä tai oltiin jopa hiukan yli
• Metsien ikärakenne puuntuotannon kannalta hyvä
• Taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita selvästi enemmän kuin viime vuosina
tehty
• Monimuotoisuudelle tärkeä kuollut puusto nousussa
• Metsänuudistaminen kuusivaltaista
• Suurin ylläpidettävissä oleva runkopuun kertymäarvio Kanta-Hämeessä (2,3
milj. m³/v) vuosille 2016-2025 on n. 170 000 m³/v pienempi kuin vuosien 2016-
2018 toteutunut hakkuukertymä (2,4 milj. m³/v).
• Suurin ylläpidettävissä oleva runkopuun kertymäarvio Päijät-Hämeessä (2,4
milj. m³/v) vuosille 2016-2025 on n. 90 000 m³/v pienempi kuin vuosien 2016-
2018 toteutunut hakkuukertymä (2,5 milj. m³/v)
34 05.03.2020Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu

35. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• Vuonna 2045 puuston kokonaismäärä Kanta-Hämeessä on nykyiseen verrattuna
• 5 milj. m3 pienempi jos jatketaan vuosien 2016-2018 hakkuutasolla
• 2 milj. m3 pienempi jos jatketaan vuosien SY-hakkuutasolla
• Vuonna 2045 puuston kokonaismäärä Päijät-Hämeessä on nykyiseen verrattuna
• 4 milj. m3 suurempi jos jatketaan vuosien 2016-2018 hakkuutasolla
• 2 milj. m3 suurempi jos jatketaan vuosien SY-hakkuutasolla
• Puuston hiilinielu Kanta-Hämeessä on -0,1 milj. CO2 ekv. tonnia 2015-2025 SY-
tasolla (nielu) ja runsaat 0,1 milj. CO2 ekv. tonnia 2016-2018 hakkuiden tasolla
(päästö)
• pysyy päästönä mutta pienenee 30 vuoden aikana, jos hakkuut säilyvät
2016-2018 tasolla
• kääntyy pieneksi päästöksi 30 vuoden kuluessa SY-ratkaisussa
• Puuston hiilinielu Päijät-Hämeessä on runsaat -0,5 milj. CO2 ekv. tonnia 2015-
2025 SY-tasolla (nielu) ja -0,3 milj. CO2 ekv. tonnia 2016-2018 hakkuiden tasolla
(nielu)
• vahvistuu hieman 30 vuoden aikana (-0,4 milj.), jos hakkuut säilyvät 2016-
2018 tasolla
• pienenee nollaan 30 vuoden aikana SY-ratkaisussa
35 05.03.200Mtsävarojen inventointi ja mtsäsuunnittelu

36. © Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
• laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois
puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet
vastaavasti pienenevät
• hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti
ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai
niiden toimijoita
36 05.03.2020Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu

37. © Luonnonvarakeskus
Lisätietoa
• Yleisesti metsävaroista ja metsäsuunnittelusta:
• https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-
ja-metsasuunnittelu/
• Metsävaratiedot:
• https://stat.luke.fi/
• https://vmilapa.luke.fi
• Hakkuumahdollisuusarviot (MELA Tulospalvelu)
• https://www.luke.fi/mela-metsalaskelmat/
37 05.03.2020

38. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
05.03.202038