Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015, Esko Hyvärinen, YM, Riistapäivät 2015

1. Uhanalaisuusarvioinnin
välitarkastelu 2015
Esko Hyvärinen
Ympäristöneuvos
Riistapäivät 20.1.2015, Oulu

2. Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa
• Suomessa on tehty neljä lajien
uhanalaisuusarviointia:
1985, 1991, 2001 ja 2010
• Viimeisin kattoi 21 400 lajia, noin
47 % Suomen lajistosta
• Seuraavan laajan
kokonaisarvioinnin on määrä
valmistua vuonna 2020
• Nisäkkäiden ja lintujen
uhanalaisuusarvioinnit päivitetään
vuoden 2015 aikana
Esko Hyvärinen 2

3. Lajiston uhanalaisuus 2010
Esko Hyvärinen 3
RE = Hävinneet
CR = Äärimmäisen uhanalaiset
EN = Erittäin uhanalaiset
VU = Vaarantuneet
NT = Silmälläpidettävät
DD = Puutteellisesti tunnetut
LC = Elinvoimaiset
Uhanalaisia lajeja 2 247
10,5 %
Punaisen listan lajeja 4 960
23,2 %

4. Uhanalaisuusindeksi
4
Tavoite: Vuoteen 2020
mennessä uhanalaisten lajien
häviäminen Suomesta on
estetty, uhanalaisimpien lajien
suojelun tasoa on parannettu ja
uhanalaistumiskehitys on
pysäytetty.(Valtioneuvoston
periaatepäätös luonnon monimuotoisuuden
suojelun ja kestävän käytön strategiasta
2012-2020)
• Uhanalaisuusarviointi on
keskeinen mittari, kun tullaan
tarkastelemaan Suomen ja
muiden maiden onnistumista
tavoitteen toteuttamisessa

5. IUCN:n uhanalaisuusluokittelu
• Menetelmä, jonka avulla voidaan
arvioida lajien häviämisriskiä
• Kehitettiin alun perin tunnistamaan ja
luokittelemaan maailmanlaajuisella
tasolla häviämisvaarassa olevat
eliölajit
• Nykyisen menetelmän kehitystyö
1989 alkaen  1994 ensimmäinen
ohje
• Alueellisen soveltamisen ohjeet
valmistuivat vuonna 2003 ja
menetelmä on maailmalla nykyisin
laajasti käytössä
• Suomenkielinen käännös 2007
Esko Hyvärinen 5
Guidelinesfor Application
of IUCN Red List Criteria
at Regional Levels
Version 3.0

6. Uhanalaisuusluokitus
Esko Hyvärinen 6

7. Arviointi
• Arvioinnin kohteena ovat
• luonnonvaraiset, luontaisella levinneisyysalueellaan elävät
lajit (tai lajitasoa alemmat taksonit)
• myös säännöllisesti vierailevat lajit voidaan arvioida, ei
kuitenkaan satunnaisia
• Arvioitaessa lajien häviämisriskiä valtakunnallisilla tai muilla
alueellisilla tasoilla on otettava huomioon tekijöitä, joita ei tule
vastaan maailmanlaajuisessa arvioinnissa. Tällaisia ovat
esimerkiksi yli geopoliittisten rajojen esiintyvien populaatioiden
arviointi, alueella lisääntymättömien elämänvaiheiden tai
tulokaslajien arviointi.
Esko Hyvärinen 7

8. Uhanalaisen lajin määritelmä
Laji on uhanalainen, kun se parhaan saatavilla olevan tiedon
perusteella täyttää jonkun äärimmäisen uhanalaisten, erittäin
uhanalaisen tai vaarantuneen luokan kriteereistä A–E, ja siihen
arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa erittäin korkea (CR) /
hyvin korkea (EN) / korkea (VU) häviämisriski
Esko Hyvärinen 8

9. Arviointikriteerit tiivistetysti
A: pienenevä/taantuva populaatio
• vähintään 30 % pieneneminen 10 vuoden tai kolmen sukupolven aikana
• populaation koolle tai lajin levinneisyysalueelle ei rajoitusta
B: levinneisyys- ja esiintymisalueen koko, pirstoutuminen, taantuminen tai
voimakkaat vaihtelut
• levinneisyys- tai esiintymisalueen koko (20 000 km² / 2 000 km²)
• lisäksi kaksi kolmesta: max. 10 esiintymää, jatkuva taantuminen tai erittäin
suuret vaihtelut
C: pieni populaatiokoko ja pirstoutuminen, jatkuva taantuminen ja/tai
voimakkaat vaihtelut
• lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä < 10 000
• lisäksi jatkuva taantuminen vähintään 10 %
D: hyvin pieni populaatiokoko tai rajoittunut populaatio
• lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä < 1 000
• tai esiintymisalue < 20 km² tai hyvin vähän esiintymispaikkoja (enintään 5)
E: häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi >10%
Esko Hyvärinen 9

10. Alueellisen arvioinnin erityispiirteitä
Esko Hyvärinen 10

11. Alueellisen arvioinnin vaiheet
Esko Hyvärinen 11
1. Lajien jakaminen arvioitaviin ja arviointiin
soveltumattomiin lajeihin
2. Arviointi kriteerien mukaisesti huomioimatta alueen
ulkopuolisia populaatioita
3. Arvioinnin tarkentaminen huomioiden ulkopuoliset
populaatiot ja niiden mahdollinen vaikutus arvioinnin
kohteena olevaan populaatioon
 Luokan laskeminen, korottaminen tai säilyttäminen
ennallaan

12. Lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisuusarviointi
2015
• Laaja yleinen mielenkiinto, joten ajantasaiseen tietämykseen
perustuva arviointi tarpeellinen
• Seurantatiedon kertyminen useimpia muita lajiryhmiä
nopeampaa ja muutokset populaatioissa todennettavissa
lyhyemmällä aikavälillä
Esko Hyvärinen 12
5
3
2
6
5
1
37
RE
CR
EN
VU
NT
DD
LC
11
12
36
30152
Linnut 2010 Nisäkkäät 2010

13. Arviointien toteutus
• Arviointityön tekevät asiantuntijatyöryhmät
• Nisäkästyöryhmän puheenjohtajana toimii Heikki Henttonen
(Luke) ja sihteerinä Ulla-Maija Liukko (SYKE)
• Lintutyöryhmän puheenjohtajana toimii Juha Tiainen (Luke) ja
sihteerinä Markku Mikkola-Roos (SYKE)
• Lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä (LAUHA) ohjaa
arvioinnit tekeviä asiantuntijatyöryhmiä ja hyväksyy arvioinnit
tarkastettuaan, että kriteerejä ja niiden soveltamisesta
annettuja ohjeita on yhtenäisesti ja asianmukaisesti noudatettu
• Valmista vuoden loppuun mennessä
Esko Hyvärinen 13

14. Uhanalaisuusarvioinnin asema
• Uhanalaisuusarviointi on lajien häviämisriskin arviointi
• Uhanalaisuusarviointi tai Punainen kirja ei sellaisenaan ole
lajien suojelutarpeen arviointi eikä priorisointi
• Ei suoraan lainsäädännössä määriteltyjä vaikutuksia  vaikutus
luonnonsuojeluasetuksen kautta
• Luonnonsuojelulain soveltamisalaan kuuluvat uhanalaiset lajit
luetellaan luonnonsuojeluasetuksen liitteessä, jonka sisältöön
uhanalaisuusarvioinnilla on keskeinen vaikutus
• Samassa liitteessä määritellään myös erityisesti suojeltavat lajit
• Luonnonsuojeluasetuksen liite ei sisällä riistalajeja eikä
taloudellisesti hyödynnettäviä kalalajeja, vaikka ne olisivat
uhanalaisia ja niiden säilyminen edellyttäisi erityisiä
toimenpiteitä
Esko Hyvärinen 14

15. Kiitos mielenkiinnostanne!
www.ymparisto.fi/punainenlista