SAK:n julkaisusarja
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita
ja suhtautumista seuraavien presidentinvaalien äänestämistä koskeviin asioihin.
Kyselyyn vastasi 1 117 henkilöä, jotka edustavat Suomen työikäistä (18–64-vuotiaat) väestöä, joka sijoittaa itsensä työntekijöihin, pois lukien Ahvenanmaa.
SAK:n julkaisusarja
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista seuraavia eduskuntavaaleja koskeviin asioihin.
Työeläkekuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja kuntoutusjärjestelmästä. SAK:n julkaisusarja.
Mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutukseen hakeutumiseen? Millä tavalla kuntoutus on vaikuttanut kuntoutujien elämään ja työuran jatkumiseen? Esa Suominen.
Kyselyyn vastasi 1 117 henkilöä, jotka edustavat Suomen työikäistä (18–64-vuotiaat) väestöä, joka sijoittaa itsensä työntekijöihin, pois lukien Ahvenanmaa.
SAK:n julkaisusarja
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista seuraavia eduskuntavaaleja koskeviin asioihin.
Työeläkekuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja kuntoutusjärjestelmästä. SAK:n julkaisusarja.
Mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutukseen hakeutumiseen? Millä tavalla kuntoutus on vaikuttanut kuntoutujien elämään ja työuran jatkumiseen? Esa Suominen.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More Related Content
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
3. Äänestystutkimus 2005
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänes-
tysaikeita ja suhtautumista seuraavien presidentinvaalien äänestämistä koskeviin
asioihin.
Tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina 18.-28.10.2005. Haastatteluja tehtiin
kaikkiaan 935. Tutkimuksen otos edustaa maan 18-vuotta täyttänyttä väestöä poislu-
kien Ahvenanmaa. Tutkimuksen otos on toteutettu monivaiheisena ositettuna otanta-
na.
Tutkimustulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä
suuntaansa.
Äänestyshalukkuus tasavallan presidentin
vaalien ensimmäisellä kierroksella
Äänestämisen halukkuutta tasavallan presidentin vaaleissa selvitettiin seuraavalla
kahdella kysymyksellä.
”Jotkut asiat elämässä ovat erittäin tärkeitä ja toiset taas vähemmän tärkeitä. Jos
ajattelette äänestämässä käymistä presidentin vaaleissa, niin kuinka tärkeä asia Teille
on se, että menette äänestämään presidentinvaaleissa?”
”Kuinka varmana pidätte sitä, että käytte äänestämässä tasavallan presidentin vaalien
ensimmäisellä kierroksella?”
Valtaosa äänioikeutetuista pitää presidentinvaaleissa
äänestämistä tärkeänä asiana
Selvä enemmistö (62 %) pitää äänestämistään seuraavissa presidentinvaaleissa
äärimmäisen tärkeänä tai hyvin tärkeänä asiana. Kun tähän joukkoon lasketaan ne,
jotka sanovat äänestämisen olevan melko tärkeää nousee lukema peräti 89 prosent-
tiin. Sellaisia, joille äänestäminen on vähemmän tärkeää, ei löydy kuin kymmenen
prosentin verran.
Naisille presidentin vaaleissa äänestäminen on tärkeämpää kuin miehille. Muita
väestöryhmiä, jotka pitävät äänestämistä keskimäärää tärkeämpänä ovat korkeasti
koulutetut, ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä yrittäjät.
Presidentin vaalien pääehdokkaiden kannattajien välillä ei ole suuria eroja. Saattaa
kuitenkin olla, että kyselyajankohtana Vanhasen kannattajat olivat vähemmän innok-
kaita kuin Halosen ja Niinistön kannattajat.
Ammatillisen keskusjärjestötaustan mukaan akavalaisille äänestäminen on tärkeäm-
pää kuin STTK:n ja SAK:n jäsenille. Toisaalta myös SAK:n jäsenten keskuudessa on
keskimäärää enemmän niitä, jotka pitävät äänestämistä erittäin tärkeänä.
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 1
4. Tuloksissa näkyy selvä ero SAK:n jäsenten keskuudessa sukupuolen mukaan. SAK-
laisista naisista peräti 38 prosenttia pitää äänestämistä äärimmäisen tärkeänä kun
SAK-laisista miehistä vain 18 prosenttia.
Enemmän kuin kaksi kolmesta on täysin varma,
että käy äänestämässä
Äänestäjistä 69 prosenttia on täysin varma, että käy seuraavissa presidentinvaaleissa
ensimmäisellä kierroksella äänestämässä. Äänestäjillä on tässä vaiheessa hyviä
aikeita käydä äänestämässä. Äänestämisen varmuus on nyt jopa korkeampaa tasoa
kuin vuonna 1999 vajaa pari kuukautta ennen vaaleja (tuolloin 66 % täysin varmoja).
Eri ehdokkaiden kannattajien välillä on jonkin verran eroja. Niinistön kannattajat ovat
ainakin tässä vaiheessa hieman keskimäärää varmempia äänestämässä käymises-
tään.
Tuloksista käy ilmi se, että ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset ovat muita varmem-
pia. Työntekijät ja SAK:n jäsenet ovat muita jonkin verran vähemmän varmoja ää-
nestämässä käymisestään. SAK:n jäsenistä 66 prosenttia on täysin varma, että
äänestää vaalien ensimmäisellä kierroksella.
Kun SAK:n jäsenten näkemyksiä tarkastellaan hieman tarkemmin käy ilmi ero naisten
ja miesten välillä. SAK-laisista naisista 79 prosenttia on täysin varma, että käy äänes-
tämässä kun miehistä 56 prosenttia.
Taulukko 1 Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten äänestysvarmuus. Niiden osuus,
jotka sanovat menevänsä täysin varmasti äänestämään presidentinvaalien ensimmäi-
sellä kierroksella (%).
Pitää äänestämässä käymistä täysin varmana
• Kaikki 69 %
• AKAVA 82 %
• STTK 81 %
• SAK 66 %
• SAK - naiset 79 %
• SAK - miehet 56 %
Eri puolueiden kannattajista muita varmempia ovat Vasemmistoliiton (87 %) ja
Kokoomuksen kannattajat (86 %). Muita vähemmän varmoja ovat Keskustan kannat-
tajat (67 %).
Alueellisesti suurinta äänestysinto on Uudellamaalla (72 %) ja muualla Etelä-
Suomessa (76 %) sekä pääkaupunkiseudulla (75 %). Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat
eivät ole samassa määrin kiinnostuneita äänestämään.
Nuoret eivät ainakaan vielä ole kiinnostuneita presidentinvaaleista. Kuitenkin enem-
mistö (57 %) nuorista, ikäluokkaan 18-24-vuotiaat kuuluvista, ilmoittaa äänestävänsä
varmasti. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa nuorista 69 prosenttia kävi äänestämäs-
2 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
5. sä vaalien ensimmäisellä kierroksella (Presidentinvaalit ja nuoret 2000. Nuorisoasiain
neuvottelukunta).
SAK-laiset naiset odottavat vaaleja kärsimättöminä
Kun käsitys äänestämisen tärkeydestä ja varmuudesta yhdistetään, saadaan aikaan
äänestysinnokkuuden mukaiset neljä ryhmää. Äänioikeutetuista viidennes (20 %)
voidaan luokitella intohimoisiksi äänestäjiksi, jotka tuskin jaksavat odottaa, että
pääsevät äänestämään.
Intohimoisten joukossa on keskimäärää enemmän naisia ja iäkkäämpiä ihmisiä,
ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä ja eläkeläisiä. Ryhmässä on keskimäärää enemmän
myös Akavan ja SAK:n jäseniä sekä Vasemmistoliiton kannattajia. Tähän ryhmään
kuuluu keskimäärää enemmän Sauli Niinistöä tukevia.
Suurin ryhmä (41 %) on kuitenkin varmat äänestäjät, jotka tyynesti odottavat vaaleja.
Tähän ryhmään kuluvia leimaa korkea koulutustaso, toimihenkilötausta, toimihenki-
löiden keskusjärjestöihin kuuluminen ja pääkaupunkiseudulla asuminen.
Epävarmoja tai vaaleille selkänsä kääntäviä löytyy keskimäärää useammin miesten
keskuudesta. Myös vähemmän koulutetut ja työntekijät ovat keskimäärää epävar-
mempia.
SAK:n jäsenten keskuudessa miehet ja naiset ovat erilaisia suhtautumisessa äänes-
tämiseen. SAK:n naisista yli kolmannes (36 %) voidaan luokitella intohimoisiin
äänestäjiin. SAK:n miesjäsenistä tällaisia löytyy selvästi vähemmän (16 %). SAK-
laisista miehistä 42 prosenttia on luokiteltavissa epävarmoiksi tai vaaleissa selkänsä
kääntäviksi.
Taulukko 2 SAK:n jäsenten jakautuminen äänestäjäryhmiin (%)..
SAK-kaikki SAK-naiset SAK-miehet
% % %
• Intohimoiset äänestäjät............25 36 16
• Varmat äänestäjät ....................41 41 42
• Epävarmat äänestäjät ..............24 20 28
• Selkänsä kääntävät....................9 3 14
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 3
9. Äänestämistä koskevat asenteet
Kansalaisten mielestä äänestämällä voi vaikuttaa
Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettujen asennoitumista presidentinvaaleja
koskeviin asenneväittämiin. Esitetyt väittämät ovat samantyyppisiä, joita monissa
aiemmissa vaaleja sivuavissa tutkimuksissa on kysytty.
Peräti 93 prosenttia äänioikeutetuista haluaa äänellään varmistaa, että paras ehdokas
tulee valituksi. Tämän lisäksi 82 prosenttia ilmoittaa, että äänestämällä presidentin-
vaaleissa voi vaikuttaa asioihin. Äänestäminen presidentinvaaleissa on monille
kansalaisille tärkeä vaikuttamisen paikka siitä riippumatta, mitkä ovat presidentin
valtaoikeudet todellisuudessa.
Asioihin vaikuttamista äänestämällä presidentinvaaleissa korostavat etenkin naiset,
suhteellisen hyvin koulutetut ihmiset ja toimihenkilöammateissa työskentelevät.
Vähemmän koulutettujen ja eläkeläisten keskuudessa ilmenee pientä epäilystä
äänestämisen vaikuttavuudesta.
Presidentinvaaleissa äänestämisen arvostusta tukee se tutkimustulos, jonka mukaan
enemmistö (62 %) torjuu väittämän, jonka mukaan presidentin päätöksillä ja toimin-
nalla ei ole mitään vaikutusta omaan elämään. Presidentin ainakin toivotaan vaikutta-
van kansalaisten elämään.
Presidentinvaalien arvostuksesta kertoo myös se, että neljä viidestä (79 %) hylkää
ajatuksen, että yksi ääni ei merkitse mitään presidentinvaalien lopputulokseen.
Tuloksista näkyy, että nuoret uskovat vahvasti äänestämisen vaikuttavuuteen.
Samanaikaisesti heidän keskuudessaan on keskimäärää enemmän sellaisia, jotka
sanovat, että yksi ääni ei merkitse mitään vaalien lopputulokseen.
SAK:n miesjäsenten tietynasteista epävarmuutta äänestämässä käymisestä selittää
osaltaan se, että heidän keskuudessaan on keskimäärää enemmän niitä, joilla on
taipumusta vähätellä yhden äänen merkitystä.
Presidentinvaalien merkitystä kansalaisvaikuttamisen tunteen kohottajana tukee se
tulos, jonka mukaan 55 prosenttia kansalaisista sanoo äänestämisen presidentin-
vaaleissa olevan kiinnostavampaa kuin eduskuntavaaleissa. Presidentinvaaleissa
äänestämistä kiinnostavampana pitävät ovat keskimäärää useammin nuorempia
ikäluokkia, työntekijöitä, opiskelijoita, SAK:n jäseniä, SDP:n ja Halosen kannattajia.
Monet edellä mainituista ryhmistä ovat huonoja lähtemään eduskuntavaaleissa
äänestämään.
Enemmistö suhtautuu myönteisesti äänestäjien herättelyyn
Selvä enemmistö (77 %) suomalaisista pitää hyvänä sitä, että kansalaisjärjestöt, esim.
ammattiyhdistysliike, yrittävät aktivoida kansalaisia äänestämään. Vain yksi viidestä
(19 %) suhtautuu järjestöjen aktivointiin kielteisesti. Järjestöjen aktiivista otetta ja
herättelyä tukevat etenkin nuoret, työntekijät ja SAK:n jäsenet.
Enemmistö (67 %) suomalaisista myös tukee sitä, että etu- ja kansalaisjärjestöt
ilmoittavat avoimesti ketä ehdokasta tukevat vaaleissa. Poikkiteloin asettuu neljännes
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 7
10. (25 %) äänioikeutetuista. Etu- ja kansalaisjärjestöjen avointa kannanmäärittelyä
puolustavat ovat keskimäärää useammin työntekijöitä, alempia toimihenkilöitä,
työttömiä ja SAK:n jäseniä.
Tutkimuksesta käy ilmi se, että kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtau-
tuu myötämielisesti siihen, että etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä
ehdokasta tukevat presidentinvaaleissa. Keskimäärää enemmän kriittisiä äänenpai-
noja löytyy kuitenkin Keskustan ja Kokoomuksen kannattajien keskuudesta.
Äänestäjät luottavat oman ehdokkaansa mahdollisuuksiin
Suomalaiset torjuvat miltei yksimielisesti (80 %) sen, että omalla mieleisellä ehdok-
kaalla ei olisi mahdollisuuksia tulla valituksi. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että
kaikkien ns. pääehdokkaiden kannattajien enemmistö torjuu ajatuksen oman ehdok-
kaan häviämisestä vaaleissa. Ainoastaan pienten puolueiden ehdokkaiden kannatta-
jilla on suuremmassa määrin taipumusta nähdä, että omalla ehdokkaalla ei ole
mahdollisuuksia.
Suomalaisten mielestä äänestämien presidentin vaaleissa kannattaa. Miltei kaikki
vastaajat (93 %) kiistävät väittämän, jonka mukaan presidentinvaaleissa ei kannata
äänestää, koska lopputulos on jo tiedossa. Tutkimuksen tuloksista voi tehdä sen
johtopäätöksen, että kansalaisten enemmistö ei usko siihen hokemaan, että vaalin
lopputulos olisi tiedossa. Tätä tukee myös se tulos, jonka mukaan valtaosa (79 %)
suhtautuu kielteisesti ajatukseen, että yksi ääni ei merkitse mitään presidentinvaalien
lopputulokseen.
Enemmistön mielestä vaalien ensimmäisellä kierroksella on tarjolla ainakin yksi
mieluinen ehdokas (93 %). Ehdokasvalinnan vaikeutta ei tule näissä vaaleissa
olemaan. Valtaosa (80 %) suomalaisista hylkää ajatuksen, että olisi vaikea löytää
sopivaa ehdokasta presidentinvaaleissa. Reaktiot muihinkin tässä tutkimuksessa
esitettyihin asenneväitelauseisiin antavat lohdullisen kuvan suomalaisten asennoitu-
misesta presidentinvaaleja kohtaan.
Itselle sopivan ehdokkaan löytämisen vaikeutta valittavat keskimäärää useammin
nuoret 18-24-vuotiaat (21 %), opiskelijat (19 %) ja pienpuolueiden kannattajat (24 %).
Lisäksi varsin moni (32 %) pienten puolueiden presidenttiehdokkaiden kannattajista
tuskailee ehdokasvalinnan kanssa.
Miltei kaikki pitävät äänestämistä presidentinvaaleissa kansalaisvelvollisuutena.
Lukema on suurempi kuin mitä on saatu monissa aiemmissa eduskuntavaaleja
koskevissa tutkimuksissa. Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen toteutetussa
tutkimuksessa vastaajista 56 prosenttia yhtyi täysin ja 27 prosenttia jossain määrin
väittämään, jonka mukaan äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Tässä tutkimuk-
sessa vastaavat lukemat olivat 68 prosenttia täysin samaa mieltä ja 26 prosenttia
jossain määrin samaa mieltä.
8 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
11. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio 3. SUHTAUTUMINEN PRESIDENTINVAALEISSA ÄÄNESTÄMISTA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (tekstejä
osin lyhennetty, %).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Vaalien ens. kierroksella on tarjolla ainakin yksi minulle mieluinen ehd. 79 14 3 2 1
Äänestämässä käynti pres.vaaleissa on mielestäni kansalaisvelvollisuus 68 26 0 4 2
Äänestämällä haluan varmistaa, että paras ehdokas tulee valituksi 77 16 2 3 2
Äänestämällä presidentinvaaleissa voi vaikuttaa asioihin 48 34 1 12 5
Pidän hyvänä, että kansal.järj., esim. ay-liike, yrittäv. aktivoida äänestäm. 48 29 4 8 11
Äänestämällä haluan torjua sen, että epämieluisat ehdokk. menestyisivät 49 23 4 14 10
On hyvä, että etu- ja kansalaisjärjestöt ilmoittavat avoimesti ketä tukevat 39 28 7 14 11
Äänestäminen presid.vaaleissa on kiinnostavampaa kuin ek-vaaleissa 27 28 7 26 12
Presidentin päätöksillä ja toiminnalla ei ole mitään vaik. omaan elämääni 12 24 2 36 26
Mielestäni yksi ääni ei merkitse mitään presidentinvaalien lopputulokseen 9 10 1 24 55
Mieleiselläni ehdokkaalla ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi 5 9 6 15 65
Minun on vaikea löytää itselleni sopivaa ehdokasta presidentin vaaleissa 5 8 1 16 69
Presidentinvaalit eivät kiinnosta minua 4 6 1 22 67
Presid.vaaleissa ei kannata äänestää, koska lopputulos on jo tiedossa 2 3 2 16 77
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 9
12. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v2. "Tasavallan presidentin tekemillä päätöksillä ja toimin-
nalla ei ole mitään vaikutusta omaan elämääni" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 12 24 2 36 26
Naiset 10 22 2 38 27
Miehet 14 26 2 34 24
18-24 vuotta 8 16 4 42 30
25-34 vuotta 5 22 2 47 24
35-49 vuotta 11 21 2 37 29
50-64 vuotta 15 26 2 33 24
Yli 64 vuotta 18 33 2 25 22
Perusasteen koul. 17 38 4 22 19
Keskiasteen 19 23 2 31 25
Ylempi keskiaste 6 24 2 42 26
Korkea-aste 6 13 1 46 34
Työntekijä 13 27 3 35 24
Ylempi toimih./johtaja 7 17 1 50 25
Alempi toimihenkilö 5 21 2 44 29
Maatalousyrittäjä* 23 37 4 19 16
Yrittäjä 18 22 3 28 29
Opiskelija 6 17 3 36 37
Eläkeläinen 18 31 2 28 22
Työssä 10 23 2 39 26
Työtön/lomautettu 14 28 3 37 18
Työelämän ulkopuol. 15 25 2 32 26
AKAVA 5 14 1 51 30
STTK 14 23 2 37 24
SAK 11 26 1 36 26
Uusimaa 12 23 4 33 29
Etelä-Suomi 11 27 1 33 28
Itä-Suomi 18 29 3 24 26
Länsi-Suomi 8 24 2 43 23
Pohjois-Suomi 14 16 0 51 20
Pääkaupunkiseutu 11 23 4 34 27
Kaupunkimainen kunta 11 24 2 37 26
Taajaan asuttu kunta 14 22 1 36 26
Maaseutumainen k. 14 24 1 36 24
KESK 12 34 2 30 23
SDP 12 25 1 36 26
KOK 10 18 2 44 26
VASL 7 19 3 35 36
VIHR 1 16 4 42 36
Muu puolue 9 19 3 48 22
Ei äänestäisi 16 24 2 33 25
Intohimoinen äänestäjä 9 23 0 27 41
Varma äänestäjä 9 18 2 45 27
Epävarma äänestäjä 11 32 3 35 19
Selkänsä kääntävä 32 29 4 24 11
Tarja Halonen 11 23 2 37 27
Sauli Niinistö 13 22 2 39 24
Matti Vanhanen 12 32 1 31 23
Joku muu ehdokas 7 21 2 40 31
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
10 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
13. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v4. "Äänestämällä presidentinvaaleissa voi vaikuttaa asioi-
hin" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 48 34 1 12 5
Naiset 53 34 1 9 3
Miehet 42 35 1 15 6
18-24 vuotta 46 44 0 7 4
25-34 vuotta 44 42 0 11 2
35-49 vuotta 51 34 0 10 4
50-64 vuotta 45 33 1 13 7
Yli 64 vuotta 50 24 3 17 6
Perusasteen koul. 43 27 5 16 8
Keskiasteen 46 33 1 12 8
Ylempi keskiaste 49 37 0 12 2
Korkea-aste 53 36 1 8 2
Työntekijä 46 35 1 13 5
Ylempi toimih./johtaja 52 35 1 10 3
Alempi toimihenkilö 48 41 0 8 3
Maatalousyrittäjä* 25 39 0 17 19
Yrittäjä 47 36 0 12 5
Opiskelija 48 38 1 8 5
Eläkeläinen 50 26 3 16 6
Työssä 46 37 1 11 4
Työtön/lomautettu 42 46 0 9 3
Työelämän ulkopuol. 50 28 2 14 6
AKAVA 52 33 1 12 2
STTK 45 36 0 13 7
SAK 49 36 1 12 1
Uusimaa 46 39 1 10 5
Etelä-Suomi 50 28 1 14 6
Itä-Suomi 49 31 2 11 7
Länsi-Suomi 48 34 1 13 4
Pohjois-Suomi 45 40 1 11 3
Pääkaupunkiseutu 44 40 1 10 6
Kaupunkimainen kunta 49 34 1 12 3
Taajaan asuttu kunta 55 27 0 13 5
Maaseutumainen k. 43 35 2 13 7
KESK 44 35 1 13 7
SDP 53 33 1 10 3
KOK 52 32 1 13 3
VASL 62 31 0 7 0
VIHR 54 35 0 9 2
Muu puolue 43 44 0 9 5
Ei äänestäisi 43 35 2 14 7
Intohimoinen äänestäjä 70 21 0 7 1
Varma äänestäjä 52 38 1 8 1
Epävarma äänestäjä 34 43 1 17 5
Selkänsä kääntävä 21 22 5 26 26
Tarja Halonen 52 34 1 10 3
Sauli Niinistö 46 34 1 16 4
Matti Vanhanen 40 37 1 15 7
Joku muu ehdokas 43 43 0 10 4
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 11
14. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v5. "Äänestäminen presidentinvaaleissa on kiinnostavam-
paa kuin eduskuntavaaleissa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 27 28 7 26 12
Naiset 33 32 6 22 8
Miehet 21 24 8 31 16
18-24 vuotta 48 27 5 16 5
25-34 vuotta 38 31 3 21 7
35-49 vuotta 28 32 6 27 7
50-64 vuotta 16 26 10 31 17
Yli 64 vuotta 19 23 9 29 21
Perusasteen koul. 18 23 10 30 19
Keskiasteen 31 25 9 22 13
Ylempi keskiaste 28 33 4 27 8
Korkea-aste 22 26 9 32 12
Työntekijä 31 33 5 19 12
Ylempi toimih./johtaja 20 30 7 35 8
Alempi toimihenkilö 34 29 5 23 8
Maatalousyrittäjä* 4 10 4 40 43
Yrittäjä 36 18 11 26 9
Opiskelija 37 32 7 18 5
Eläkeläinen 19 22 10 31 18
Työssä 30 27 6 27 11
Työtön/lomautettu 28 45 2 17 9
Työelämän ulkopuol. 22 28 10 26 13
AKAVA 21 31 4 38 6
STTK 25 32 3 26 14
SAK 28 32 8 19 13
Uusimaa 26 28 6 27 13
Etelä-Suomi 32 24 9 23 13
Itä-Suomi 18 29 12 30 10
Länsi-Suomi 30 30 6 25 10
Pohjois-Suomi 26 31 5 28 11
Pääkaupunkiseutu 25 25 5 30 14
Kaupunkimainen kunta 30 29 8 24 9
Taajaan asuttu kunta 32 27 6 26 9
Maaseutumainen k. 21 29 6 27 16
KESK 20 27 7 31 14
SDP 31 38 5 19 8
KOK 26 26 5 29 14
VASL 16 19 10 36 18
VIHR 32 27 8 22 11
Muu puolue 18 30 8 30 15
Ei äänestäisi 31 25 8 26 10
Intohimoinen äänestäjä 28 34 5 26 7
Varma äänestäjä 28 29 7 26 10
Epävarma äänestäjä 26 28 6 28 12
Selkänsä kääntävä 26 13 12 22 27
Tarja Halonen 35 32 5 21 7
Sauli Niinistö 22 25 6 31 17
Matti Vanhanen 17 23 8 36 17
Joku muu ehdokas 11 29 5 37 18
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
12 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
15. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v3. "Presidentin vaalien ensimmäisellä kierroksella on tarjol-
la ainakin yksi minulle mieluinen ehdokas" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 79 14 3 2 1
Naiset 83 11 4 1 1
Miehet 74 17 3 4 2
18-24 vuotta 69 22 5 1 4
25-34 vuotta 73 19 3 5 1
35-49 vuotta 81 13 4 2 1
50-64 vuotta 81 12 3 2 2
Yli 64 vuotta 84 10 4 3 1
Perusasteen koul. 82 13 5 1 0
Keskiasteen 75 15 5 3 2
Ylempi keskiaste 79 15 2 2 1
Korkea-aste 86 9 1 4 0
Työntekijä 76 15 4 3 2
Ylempi toimih./johtaja 82 14 1 3 0
Alempi toimihenkilö 83 11 5 1 0
Maatalousyrittäjä* 73 18 0 0 9
Yrittäjä 76 16 3 2 3
Opiskelija 71 18 7 2 1
Eläkeläinen 83 11 3 2 1
Työssä 78 15 3 2 1
Työtön/lomautettu 80 17 3 0 0
Työelämän ulkopuol. 80 13 4 3 1
AKAVA 86 11 1 2 0
STTK 78 16 3 2 1
SAK 80 14 4 2 0
Uusimaa 79 15 3 3 1
Etelä-Suomi 83 13 2 1 0
Itä-Suomi 75 15 6 1 3
Länsi-Suomi 77 13 4 4 2
Pohjois-Suomi 80 13 3 2 2
Pääkaupunkiseutu 80 11 5 3 1
Kaupunkimainen kunta 77 17 3 3 1
Taajaan asuttu kunta 83 10 3 1 2
Maaseutumainen k. 79 14 4 2 2
KESK 80 15 1 3 1
SDP 91 7 0 1 0
KOK 79 16 3 1 1
VASL 93 7 0 0 0
VIHR 91 9 0 0 0
Muu puolue 67 20 3 10 0
Ei äänestäisi 70 17 8 3 2
Intohimoinen äänestäjä 93 5 0 2 0
Varma äänestäjä 84 11 3 1 0
Epävarma äänestäjä 76 20 2 1 1
Selkänsä kääntävä 38 26 17 11 9
Tarja Halonen 87 10 1 1 0
Sauli Niinistö 76 19 1 2 1
Matti Vanhanen 82 14 1 3 1
Joku muu ehdokas 67 22 0 9 2
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 13
16. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v10. "Äänestämällä haluan torjua sen, että epämieluisat eh-
dokkaat saattaisivat menestyä vaaleissa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 49 23 4 14 10
Naiset 51 25 4 11 10
Miehet 48 21 3 16 11
18-24 vuotta 41 33 4 12 9
25-34 vuotta 37 34 2 19 8
35-49 vuotta 51 25 2 13 10
50-64 vuotta 52 19 3 12 14
Yli 64 vuotta 59 11 7 14 10
Perusasteen koul. 53 15 6 11 14
Keskiasteen 53 17 3 13 14
Ylempi keskiaste 47 30 2 13 7
Korkea-aste 45 23 4 20 8
Työntekijä 46 22 3 16 12
Ylempi toimih./johtaja 47 24 2 17 10
Alempi toimihenkilö 53 26 1 11 8
Maatalousyrittäjä* 45 23 0 10 22
Yrittäjä 51 22 5 15 8
Opiskelija 40 33 1 13 12
Eläkeläinen 59 13 7 11 10
Työssä 48 24 3 15 10
Työtön/lomautettu 51 33 0 7 8
Työelämän ulkopuol. 51 20 5 13 10
AKAVA 38 31 3 20 7
STTK 50 22 4 11 14
SAK 58 19 2 11 11
Uusimaa 56 21 2 12 9
Etelä-Suomi 54 18 5 11 12
Itä-Suomi 42 24 6 14 14
Länsi-Suomi 45 26 4 16 10
Pohjois-Suomi 45 28 3 17 8
Pääkaupunkiseutu 55 23 2 10 9
Kaupunkimainen kunta 49 23 4 16 9
Taajaan asuttu kunta 46 23 5 12 15
Maaseutumainen k. 48 23 4 14 12
KESK 50 22 2 14 12
SDP 55 18 4 14 9
KOK 52 22 2 16 7
VASL 52 28 0 4 17
VIHR 51 32 3 9 6
Muu puolue 42 28 3 18 10
Ei äänestäisi 45 24 5 13 12
Intohimoinen äänestäjä 65 16 3 9 8
Varma äänestäjä 49 26 3 13 9
Epävarma äänestäjä 43 26 2 19 11
Selkänsä kääntävä 37 16 12 13 21
Tarja Halonen 53 23 3 13 9
Sauli Niinistö 47 28 1 16 8
Matti Vanhanen 54 20 3 12 12
Joku muu ehdokas 40 27 5 16 12
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
14 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
17. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v9. "Mieleiselläni ehdokkaalla ei ole mahdollisuuksia tulla
valituksi" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 5 9 6 15 65
Naiset 3 5 5 13 74
Miehet 8 13 8 17 55
18-24 vuotta 3 8 9 15 65
25-34 vuotta 5 11 6 18 60
35-49 vuotta 4 6 5 15 70
50-64 vuotta 6 10 7 13 65
Yli 64 vuotta 9 11 6 13 60
Perusasteen koul. 5 9 6 15 65
Keskiasteen 6 7 9 13 66
Ylempi keskiaste 4 9 5 15 67
Korkea-aste 9 15 3 19 54
Työntekijä 6 5 7 13 69
Ylempi toimih./johtaja 7 11 3 16 63
Alempi toimihenkilö 5 10 4 11 70
Maatalousyrittäjä* 0 13 5 38 44
Yrittäjä 6 15 11 13 54
Opiskelija 1 10 12 18 60
Eläkeläinen 7 10 6 15 63
Työssä 5 9 6 15 65
Työtön/lomautettu 5 2 5 14 74
Työelämän ulkopuol. 7 9 7 14 63
AKAVA 6 17 3 19 55
STTK 7 14 6 13 59
SAK 3 4 6 13 74
Uusimaa 8 11 5 13 64
Etelä-Suomi 5 7 6 12 70
Itä-Suomi 4 8 15 17 56
Länsi-Suomi 4 10 5 16 65
Pohjois-Suomi 5 7 5 17 66
Pääkaupunkiseutu 7 13 4 10 66
Kaupunkimainen kunta 5 9 6 15 64
Taajaan asuttu kunta 5 6 5 14 71
Maaseutumainen k. 5 8 9 18 61
KESK 4 11 4 19 62
SDP 1 1 1 7 90
KOK 7 23 2 17 51
VASL 0 0 4 17 79
VIHR 10 8 0 7 75
Muu puolue 23 15 9 24 29
Ei äänestäisi 4 6 13 15 61
Intohimoinen äänestäjä 2 10 1 6 79
Varma äänestäjä 5 6 3 17 68
Epävarma äänestäjä 7 11 5 18 59
Selkänsä kääntävä 10 11 31 11 38
Tarja Halonen 2 2 1 10 85
Sauli Niinistö 8 23 4 20 46
Matti Vanhanen 5 14 5 25 52
Joku muu ehdokas 33 28 4 20 16
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 15
18. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v13. "Presidentinvaaleissa ei kannata äänestää, koska lop-
putulos on jo tiedossa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 2 3 2 16 77
Naiset 1 2 2 15 80
Miehet 2 4 2 18 74
18-24 vuotta 1 3 0 16 80
25-34 vuotta 2 2 1 22 73
35-49 vuotta 0 4 0 16 79
50-64 vuotta 2 3 2 15 77
Yli 64 vuotta 3 3 4 13 77
Perusasteen koul. 3 3 5 13 75
Keskiasteen 2 5 2 16 75
Ylempi keskiaste 0 1 0 18 80
Korkea-aste 1 2 1 18 78
Työntekijä 1 4 2 20 73
Ylempi toimih./johtaja 1 4 0 16 80
Alempi toimihenkilö 0 2 1 16 81
Maatalousyrittäjä* 4 5 0 15 76
Yrittäjä 1 1 2 19 77
Opiskelija 1 5 0 15 79
Eläkeläinen 3 3 4 15 76
Työssä 1 3 1 17 78
Työtön/lomautettu 0 5 3 17 74
Työelämän ulkopuol. 3 3 2 15 77
AKAVA 1 2 0 18 78
STTK 1 3 2 17 77
SAK 1 3 0 19 77
Uusimaa 1 3 1 17 78
Etelä-Suomi 2 3 2 14 80
Itä-Suomi 4 1 4 19 71
Länsi-Suomi 0 4 2 15 80
Pohjois-Suomi 2 4 0 21 74
Pääkaupunkiseutu 1 3 1 17 78
Kaupunkimainen kunta 1 2 2 20 76
Taajaan asuttu kunta 2 4 2 10 81
Maaseutumainen k. 3 4 2 14 77
KESK 2 4 1 15 78
SDP 0 1 1 15 82
KOK 1 3 1 17 77
VASL 0 0 0 6 94
VIHR 0 3 0 21 76
Muu puolue 1 4 0 24 71
Ei äänestäisi 2 4 3 16 74
Intohimoinen äänestäjä 0 1 0 8 91
Varma äänestäjä 0 1 1 15 83
Epävarma äänestäjä 1 4 1 23 70
Selkänsä kääntävä 10 14 8 21 48
Tarja Halonen 1 2 0 15 82
Sauli Niinistö 2 5 1 19 72
Matti Vanhanen 2 3 1 14 79
Joku muu ehdokas 2 8 0 24 66
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
16 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
19. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v11. "Pidän hyvänä, että kansalaisjärjestöt, esim. ammat-
tiyhdistysliike, yrittävät aktivoida ihmisiä äänestä-
mään" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 48 29 4 8 11
Naiset 52 31 5 5 8
Miehet 45 27 3 10 15
18-24 vuotta 53 32 3 7 5
25-34 vuotta 45 40 4 6 4
35-49 vuotta 47 33 5 8 7
50-64 vuotta 53 18 2 8 18
Yli 64 vuotta 44 25 5 9 17
Perusasteen koul. 50 18 6 4 21
Keskiasteen 54 25 5 6 11
Ylempi keskiaste 46 34 2 9 9
Korkea-aste 39 40 4 10 8
Työntekijä 54 30 4 6 7
Ylempi toimih./johtaja 43 32 1 13 11
Alempi toimihenkilö 51 31 5 4 10
Maatalousyrittäjä* 21 19 5 16 39
Yrittäjä 42 27 2 9 20
Opiskelija 49 36 5 7 3
Eläkeläinen 50 22 5 9 14
Työssä 49 30 3 8 10
Työtön/lomautettu 60 27 3 3 7
Työelämän ulkopuol. 47 28 5 7 13
AKAVA 40 39 3 10 8
STTK 53 27 3 9 9
SAK 66 21 2 6 5
Uusimaa 49 27 4 9 11
Etelä-Suomi 50 27 3 8 11
Itä-Suomi 51 26 6 5 11
Länsi-Suomi 45 32 3 8 13
Pohjois-Suomi 49 34 3 7 7
Pääkaupunkiseutu 47 29 3 9 12
Kaupunkimainen kunta 50 29 4 7 10
Taajaan asuttu kunta 46 33 4 6 11
Maaseutumainen k. 49 26 4 9 12
KESK 38 30 2 9 20
SDP 63 27 4 5 1
KOK 34 34 3 12 17
VASL 85 12 0 0 3
VIHR 59 33 1 6 2
Muu puolue 48 28 4 7 14
Ei äänestäisi 46 28 6 8 12
Intohimoinen äänestäjä 61 20 4 10 5
Varma äänestäjä 49 31 3 7 10
Epävarma äänestäjä 44 34 2 8 12
Selkänsä kääntävä 32 26 14 6 23
Tarja Halonen 60 28 3 6 4
Sauli Niinistö 29 33 2 13 23
Matti Vanhanen 38 29 2 11 19
Joku muu ehdokas 45 33 3 8 11
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 17
20. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio v14. "On hyvä, että esimerkiksi etu- ja kansalaisjärjestöt
ilmoittavat avoimesti ketä ehdokasta presidentinvaa-
leissa tukevat" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 39 28 7 14 11
Naiset 40 28 9 14 9
Miehet 39 27 5 14 14
18-24 vuotta 33 32 10 19 5
25-34 vuotta 31 41 6 17 5
35-49 vuotta 40 30 7 14 9
50-64 vuotta 44 22 5 12 17
Yli 64 vuotta 44 18 10 11 17
Perusasteen koul. 48 20 8 8 16
Keskiasteen 46 25 6 11 12
Ylempi keskiaste 33 31 8 18 10
Korkea-aste 32 35 4 17 11
Työntekijä 47 29 6 11 8
Ylempi toimih./johtaja 27 32 5 25 11
Alempi toimihenkilö 38 35 9 10 9
Maatalousyrittäjä* 22 19 4 15 40
Yrittäjä 40 22 8 8 22
Opiskelija 29 34 13 19 5
Eläkeläinen 48 19 8 11 14
Työssä 38 31 6 14 12
Työtön/lomautettu 48 31 6 15 0
Työelämän ulkopuol. 41 23 9 14 12
AKAVA 24 35 7 24 10
STTK 43 27 5 13 12
SAK 51 28 4 12 6
Uusimaa 41 30 7 13 8
Etelä-Suomi 39 27 9 9 16
Itä-Suomi 34 28 7 17 13
Länsi-Suomi 41 25 6 16 11
Pohjois-Suomi 38 32 5 17 7
Pääkaupunkiseutu 42 29 6 12 10
Kaupunkimainen kunta 41 28 7 15 10
Taajaan asuttu kunta 30 31 7 19 13
Maaseutumainen k. 42 26 9 11 13
KESK 27 33 4 15 20
SDP 53 27 4 12 4
KOK 31 25 5 21 18
VASL 59 13 7 14 7
VIHR 40 41 5 11 2
Muu puolue 36 33 7 6 18
Ei äänestäisi 40 25 12 13 9
Intohimoinen äänestäjä 43 27 5 15 10
Varma äänestäjä 40 29 6 14 11
Epävarma äänestäjä 37 28 8 15 11
Selkänsä kääntävä 37 24 15 7 16
Tarja Halonen 47 29 7 13 4
Sauli Niinistö 27 30 2 19 22
Matti Vanhanen 31 26 5 15 24
Joku muu ehdokas 31 32 5 12 19
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
18 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
21. Miten eri tahojen näkemykset ja kannanotot vaikutta-
vat halukkuuteen käydä äänestämässä?
Presidentinvaalien kampanjaan osallistuu runsaasti eri tahoja, joilla kaikilla on oma
roolinsa. Erilaisten viestien lähettäjillä voi ajatella olevan vaikutusta siihen, miten
herkästi ihmiset todellisuudessa käyttävät äänioikeuttaan. Tämän takia tutkimuksessa
haastateltavat arvioivat eri tahojen näkemysten ja kannanottojen vaikutusta omaan
halukkuuteen käydä äänestämässä presidentinvaaleissa.
Tulosten mukaan television uutis- ja ajankohtaisohjelmien vaikutus omaan äänes-
tyshalukkuuteen koetaan kaikkein suurimmaksi. Joka toinen (51 %) äänioikeutettu
arvioi television sisällön lisäävän omaa halukkuutta käydä äänestämässä. Liki sa-
maan yltää Tarja Halosen kannanotot ja näkemykset. Melkein puolet (47 %) kansalai-
sista arvio Tarja Halosen kannanottojen ja näkemysten vaikuttavan äänestämisintoa
kohottavasti.
Merkittävä tekijä kansalaisten äänestysaikeiden kannalta näyttäisivät olevan myös
sanomalehtien vaaleja koskevat jutut ja uutiset (44 %). Kokonaisuudessaan siis
julkisella sanalla tuntuu kansalaisten itsearvion mukaan olevan tärkeä asema vaali-
tunnelman luomisen kannalta.
Vailla merkitystä eivät ole puolueiden johtohenkilöt ja kaksi muuta pääehdokasta eli
Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen. Vajaa kolmannes arvioi näiden tahojen näkemysten
lisäävän halua antaa ääni vaaleissa.
Vähemmän merkityksellisiä, joskaan ei kokonaan merkityksettömiä, ovat vaali-
mainonta, ystävät ja tuttavat, elinkeinoelämä ja yritykset sekä ammattiyhdistysliike.
Valtaosa kuitenkin arvioi, että näiden tahojen näkemykset ja kannanotot eivät vaikuta
mitenkään halukkuuteen äänestää.
Väestöryhmittäisistä eroista voi yhteenvedonomaisesti todeta seuraavaa:
• Naisten keskuudessa äänestysintoa kohottaa miehiä useammin television
uutis- ja ajankohtaisohjelmat sekä Tarja Halosen näkemykset ja kannanotot.
• Miesten keskuudessa korostuu naisia useammin Matti Vanhanen ja Sauli Nii-
nistö sekä ammattiyhdistysliike.
• Nuorten ikäluokkien keskuudessa koetaan keskimäärää merkityksellisem-
mäksi julkinen sana (televisio ja sanomalehdet). Nuorempien keskuudessa
oma merkitys vaalitunnelman herättäjänä on lisäksi vaalimainonnalla ja inter-
netin vaalikoneilla.
• Ikääntyneet kansalaiset eivät reagoi mitenkään poikkeuksellisesti yhdenkään
kysytyn tahon kohdalla. Selityksenä voi olla se, että iäkkäät ovat muita var-
memmin menossa äänestämään, minkä takia äänestyshaluun ei voida enää
paljoakaan vaikuttaa.
• SAK:n jäseniä liikahduttaa äänestämisen suuntaan monia muita väestöryhmiä
selvästi useammin ammattiyhdistysliike. Merkillepantavaa tuloksissa on se,
että etenkin SAK:n äänestämättömyyteen taipuvaiset miehet sanovat ammat-
tiyhdistysliikkeen näkemysten ja kannanottojen lisäävän halukkuutta käydä
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 19
22. äänestämässä. Melko moni SAK:n jäsenistä noteeraa myös yritysten ja elin-
keinoelämän kannanotot.
• Työntekijöiden halua äänestää kohottaa keskimäärää useammin ammattiyh-
distysliikkeen näkemykset ja kannanotot.
Äänestämistutkimus 2005
Kuvio 6. MITEN ERI TAHOJEN NÄKEMYKSET JA KANNANOTOT VAIKUTTAVAT
OMAAN HALUKKUUTEEN KÄYDÄ PRESIDENTINVAALEISSA ÄÄNES-
TÄMÄSSÄ ( %).
LISÄÄ EI MITÄÄN EI VÄHENTÄÄ
HALUK- VAIKU- OSAA HALUK-
KUUTTA TUSTA SANOA KUUTTA
Television uutis- ja ajankohtaisohjelmat 51 45 2 2
Tarja Halonen 47 47 2 4
Sanomalehtien vaaleja kosk. jutut ja uutiset 44 51 2 3
Puolueiden johtohenkilöt 30 63 3 4
Sauli Niinistö 30 57 4 9
Matti Vanhanen 28 60 4 8
Vaalimainonta 25 70 1 4
Ystävät tai tuttavat 24 72 2 2
Elinkeinoelämä ja yritykset 24 67 4 5
Ammattiyhdistysliike 19 71 3 7
Internetin vaalikoneet ja vaalisivut 16 78 4 1
Työtoverit työpaikalla 12 82 5 1
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
20 SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005
23. Äänestämistutkimus 2005
Kuvio 6-9. MITEN ERI TAHOJEN KANNANOTOT VAIKUTTAVAT ÄÄ-
NESTYSHALUKKUUTEEN: TELEVISION UUTIS- JA AJAN-
KOHTAISOHJELMAT (%).
LISÄÄ EI MITÄÄN EI VÄHENTÄÄ
HALUK- VAIKU- OSAA HALUK-
KUUTTA TUSTA SANOA KUUTTA
Kaikki 51 45 2 2
Naiset 55 42 1 2
Miehet 47 48 2 3
18-24 vuotta 60 37 1 2
25-34 vuotta 64 31 2 3
35-49 vuotta 55 42 1 2
50-64 vuotta 43 53 1 3
Yli 64 vuotta 39 55 3 3
Perusasteen koul. 36 57 2 4
Keskiasteen 47 48 2 3
Ylempi keskiaste 58 40 1 2
Korkea-aste 57 39 3 0
Työntekijä 52 44 1 3
Ylempi toimih./johtaja 59 38 1 2
Alempi toimihenkilö 61 38 1 1
Maatalousyrittäjä* 33 63 0 5
Yrittäjä 51 41 4 3
Opiskelija 55 41 3 1
Eläkeläinen 39 55 3 3
Työssä 54 42 1 3
Työtön/lomautettu 59 35 3 3
Työelämän ulkopuol. 45 50 2 2
AKAVA 65 32 2 2
STTK 52 46 1 2
SAK 53 45 1 1
Uusimaa 51 47 1 1
Etelä-Suomi 48 47 3 2
Itä-Suomi 46 49 2 2
Länsi-Suomi 55 40 1 3
Pohjois-Suomi 52 43 1 4
Pääkaupunkiseutu 52 46 1 1
Kaupunkimainen kunta 53 43 2 2
Taajaan asuttu kunta 46 47 2 5
Maaseutumainen k. 49 46 2 3
KESK 51 44 0 4
SDP 54 43 2 2
KOK 54 41 1 3
VASL 53 44 0 4
VIHR 59 37 3 0
Muu puolue 52 46 2 0
Ei äänestäisi 46 49 2 2
Intohimoinen äänestäjä 51 46 1 2
Varma äänestäjä 53 46 1 1
Epävarma äänestäjä 55 40 1 4
Selkänsä kääntävä 34 54 7 5
Tarja Halonen 53 44 2 2
Sauli Niinistö 53 44 1 3
Matti Vanhanen 47 48 0 5
Joku muu ehdokas 64 34 2 0
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK - ÄÄNESTYSTUTKIMUS 2005 21