2. Muutos-hanke tutkimuskokonaisuus (2015-19)
• Tuottaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia
ja seuraamuksia Kelan kuntoutuksen
muutoksilla on ollut asiakkaille.
• Tuottaa tietoa Kelan kuntoutuksen
kehittämiseen Vahvistaa tietoon
perustuvaa kuntoutustoimintaa.
• Monimenetelmällinen ja -näkökulmainen
tutkimus.
• www.kela.fi/muutos-hanke
3. Mitä tutkittiin?
• Ryhmämuotoisen kuntoutuksen
• kohdentumista,
• tavoitteellisuutta,
• toimivuutta ja
• koettua vaikuttavuutta
ikääntyneiden kuntoutujien, heidän omaistensa ja työntekijöiden
näkökulmasta.
Lähestymistavaksi valittiin toimijuuden viitekehys hyödyntäen
sosiaaligerontologista ja aikuiskasvatuksellista lähestymistapaa toimijuuteen.
4. Työntekijöillä innostusta, mutta paljon arjen
haasteita
• Kuntoutujien yksilölliset, ajoittain vaativat ohjaus- ja avustamistarpeet Nopeasti
muuttuvat kuntoutustilanteet
• Äkilliset tila- ja työntekijäresurssien muutokset
• Suunnitteluajan sekä kuntoutustilanteiden yhteenvetojen ja purkamistilanteiden
niukkuus
• Moniammatillisuuden toteutumisen rikkonaisuus (esim. kirjaamiset, palaverit)
• Kehittämistarpeista keskustelu ja uusien kokeilujen mahdollistuminen jäi vähäiseksi
TYÖSTÄ SAATU AITO JA SUORA POSITIIVINEN PALAUTE KANNUSTI JA INNOSTI
JATKAMAAN TYÖTÄ IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUJIEN PARISSA
5. Ikääntyneet ovat tyytyväisiä IKKU-kuntoutukseen
• Muilta kurssilaisilta saatu VERTAISTUKI kuntoutuksen parasta antia
• Osalla ikääntyneistä koko kuntoutusvuosi menee kuntoutukseen
valmistautumiseen
• Osa ikääntyneistä käyttää aikaisempia kuntoutuskokemuksiaan ja
verkostojaan hyödyksi -> tehokkaampaa kuntoutusta
=> Kuntoutus voi olla yksilöllisen ikääntyneen asiakkaan koko loppuelämää
mullistava kokemus, mutta se voi jäädä myös pelkäksi hetkittäiseksi
sopeutumiseksi tarjottuihin kuntoutuspalveluihin ja -ympäristöön
6. Omaiset tarvitsevat enemmän tietoa osallistumisensa
mahdollisuuksista
• Omaiset jäävät irrallisiksi kuntoutusvuodesta
• Omaiset eivät tiedä läheisensä kuntoutuksen tavoitteista
• Kotikäynnillä omaisen mukanaolo vahvistaa hänen sitoutumistaan läheisensä
kuntoutukseen
7. Yhteenveto
• Kuntoutukseen hakeutumis- ja valmistautumisvaiheet toimivat heikoiten
IKKU-kuntoutuksessa.
• IKKU-kuntoutuksen sisältö ja rakenne ovat pääsääntöisesti toimivia.
• Kuntoutuksen omistajuus ei kuitenkaan ole aina itse ikääntyneellä
asiakkaalla: tietääkö hän omat mahdollisuutensa, oikeutensa?
• Muodostuuko nykyisellä käytännöllä aidosti yksilöllinen, asiakaslähtöinen
kuntoutusinterventio?
• Kuntoutujaryhmän yhteistä vastuuta suunnitella ja laatia omaa
ryhmäkuntoutustaan tulisi tukea ja vahvistaa
• Miten mahdollistettaisiin kuntoutuksen siirtyminen aidosti ikääntyneen
kuntoutujan arkeen ja sen eri ympäristöihin?
8. Tulosten hyödyntäminen - suosituksia
• Työntekijät/työparit: enemmän yhteistä aikaa kuntoutuksen
suunnitteluun, toteutukseen ja kuntoutustilanteiden läpikäymiseen –
yksilö- ja ryhmäprosesseja voidaan tehostaa ja yhdistää toisiinsa
• Ikääntyneet: (a) tulee saada riittävää etukäteistietoa
kuntoutusprosessistaan: esim. yhteydenotto ennen kuntoutuksen
alkamista, kuntoutusjaksojen välillä ja noin kuukausi kuntoutuksen
päättymisen jälkeen (b) lisäksi IKKU-palvelukuvaus tulee lähettää
heille etukäteen
• Omaiset: saada tietoa kuntoutusprosessin kokonaisuudesta ja
omasta roolistaan läheisensä tukena
9. Pikkarainen Aila,
Lehtori, tutkija, projektipäällikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö
040 7604316, etunimi.sukunimi@jamk.fi
Koivula Riitta,
Kehittämispäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen –yksikkö
029 5248437, etunimi.sukunimi@thl.fi
Raportti tulossa: Ikääntyneiden ryhmämuotoinen kuntoutus kuntoutujien, omaisten ja
työntekijöiden kuvaamana. IKKU-kuntoutuksen kohdentuminen, tavoitteellisuus, toimivuus ja
koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 15.
Editor's Notes
Kerromme tässä videossa Kelan muutos-hankkeen osana toteutetun IKKU-tutkimuksen tuloksia. Kyseessä oli monimenetelmällinen tutkimus, joka toteutettiin vuosina 2016-2018.
MUUTOS-hanke käynnistyi vuonna 2015 ja se päättyy tänä vuonna eli 2019. Hankkeeseen kuului 11 osahanketta ja IKKU-kuntoutuksen tutkimus oli yksi näistä.
Tutkimusaineistoina käytettiin kyselytutkimusta ja haastatteluaineistoja.
Tutkimuskysymykseksi muotoilimme: miten ikääntyneiden toimijuus rakentuu kuntoutuksen aikana ?
Tästä alkavat tulokset:
IKKU-kuntoutus näyttäytyi erilaisena palveluna ikääntyneille itselleen, työntekijöille ja omaisille
Työntekijät joutuivat arkityössään taiteilemaan ikääntyneiden kuntoutujien erilaisten tarpeiden, kuntoutujaryhmän odotusten, oman organisaatioidensa työnjohdollisten ja myös Kelan antamien palvelukuvausmääräysten välillä.
Ikääntynyttä pyrittiin kuuntelemaan kuntoutuksen eri vaiheissa, mutta hänelle ei useinkaan kuvattu, mitkä olivat konkreettisesti niitä oikeuksia, velvollisuuksia tai mahdollisuuksia, joiden puitteissa hän olisi voinut tai saanut tehdä valintoja ja päätöksiä omasta kuntoutuksestaan.
Aktiivisimmat saavat kuntoutusta, koske he osaavat hakea erilaisia kuntoutuspalveluja ja hakeutuvat niille. Osa myös vaatii kuntoutusta itselleen.
Ikääntyneiden valmistautuminen kuntoutukseen jää heikoksi, tai siihen ei ohjata etukäteisinformaatiolla.
Ryhmämuotoinen, riittävän pitkä ja hyvin rytmitetty kuntoutuslaitosjaksotus olivat IKKU-kuntoutuksen parasta antia
Omaisten ja läheisten rooli jäi kuntoutusvuonna pääsääntöisesti irralliseksi, sillä useimmat heistä eivät tienneet esimerkiksi kuntoutujan tavoitteista, arviointi- ja mittaustuloksista tai annetuista välitehtävistä - eivät siis pysty toimimaan tukena arkiympäristöissä.
Kiitos hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja menetystä työhönne ikääntyneiden kuntoutujien kanssa.