SlideShare a Scribd company logo
Perustutkimus
- ainoa ratkaisu tyypin 1 diabeteksen
haasteisiin
Timo Otonkoski, LKT, Professori
HYKS Lastenklinikka
HY, Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabetesta sairastetaan Suomessa
enemmän kuin missään muualla
Suomi
Craig ym. Pediatric Diabetes 2009
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus Suomen
lapsilla on lisääntynyt 20 v ajan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
IncidencerateofT1Dper100,000person-
years
Year of diagnosis
Observed incidence
APC 1 = 0.43
APC 2 = 3.60*
Harjutsalo et al. JAMA 2013
Tyypin 1 diabeetikoiden lisääntynyt kuolleisuus liittyy
munuaissairauteen
3.6
0.8
2.7
9.2
18.3
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Suhteellinenkuolleisuus
väestöönverrattuna
Groop ym. 2009Kaikki Ei NP Mikro Makro ESRD
Huono hoitasapaino
 Lisääntynyt munuais-
sairauden riski
Tyypin 1 diabeteksen hoitosapaino ei ole
parantunut viimeisen 20 v aikana
Valle ym. 2010
Tyypin 1 diabetes:
Ratkaistavissa oleva
biologinen ongelma
Tyypin 1 diabetes johtuu insuliinia tuottavien
haiman beetasolujen puutteesta
Geneettinen
alttius Autoimmuuni
tuho
Tauti
Beetasolujen
määrä
Aika
Ympäristötekijä X
Verensokeri nousee
Tehtävä 1: Torju hyökkäyksen kärki ja vahvista puolustusta
Tehtävä 2: Palauta toimivat
beetasolut
Hyökkäyksen torjunta ja puolustuksen vahvistaminen
 Perustutkimus
 Immunologia
 Virologia
 Solubiologia
 Molekyylibiologia
 Translationaalinen
(kokeellinen) tutkimus
 Kliiniset kokeet
Beetasolujen palauttaminen diabeetikolle
 Saarekesolusiirto kuolleelta
luovuttajalta
 Parhaimmillaan toimii hyvin
 Tarjolla vain osalle
munuaissiirron saavista
diabeetikoista
luovuttaja saaja
Tavoite
Hoito, joka johtaisi säädellyn insuliinierityksen
palautumiseen, ja sen kautta verensokeritasojen
pitkäaikaiseen normalisointiin ilman
immuunipuolustukselle haitallista lääkitystä
Hoito, jota voitaisiin käyttää nuorelle diabeetikolle
ja täten ehkäistä diabeteksen komplikaatioiden
kehittyminen
Mahdollisia ratkaisuja diabeteksen
uudenlaiseen hoitoon?
Kantasoluteknologia
 Rajaton solulähde
 Kantasoluista on mahdollista tuottaa insuliinia erittäviä soluja
 Solut on mahdollista ”paketoida” niin että immuunijärjestelmä
ei pääse niitä tuhoamaan
iPS-kantasolujen lääketieteellinen merkitys
Otonkoski, Duodecim 8/2014
Kehitysbiologiaa solumaljalla: kantasoluista saarekesoluja
Diego Balboa
Kantasoluista tuotettuja saarekesoluja voidaan
siirtää kapseleissa ihon alle
Bruin et al, Diabetologia 2013
..ja korjata diabetes hiirillä. Hiirten verenkierrossa
vain siirtosolujen tuottamaa ihmisen insuliinia
Bruin et al, Diabetologia 2013
Ensimmäinen kliininen koe kantasoluilla on
alkanut Kaliforniassa 10/2014
Geenien editointi + kantasoluteknologia
= vallankumous
 Perustutkimuksen konkreettisia merkkipaaluja viimeisen 6
vuoden ajalta:
 Ihmissolun tuman uudelleenohjelmointi
 Ihmisen geenimutaatioiden tehokas korjaus
- Esimerkki: Insuliinigeenin mutaation aiheuttama diabetes
 Tänään laboratoriossa, (yli)huomenna klinikassa
Clone H8
Heterozygously corrected
Clone B5
Homozygously corrected
Clone A9
Non targeted = parental
Kantasoluissa korjattu insuliinigeeni
Diego Balboa
Geenikorjatut solut kehittyvät hiiressä
insuliinia tuottaviksi beetasoluiksi
INS GCG
Pitäisikö taloudellisista tiukkoina aikoina suunnata
tutkimusresurssit vain valikoituihin kohteisiin?
ongelma
ratkaisu
Laaja korkealuokkainen perustutkimus
 luova ongelmanratkaisu
Ongelma
= osa biologista systeemiä
ratkaisu
HS 16.2.2015
Tämä ei ole tarvitsemaamme
tutkimusta !
Ari Lindqvist 2015
Valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen
Milj. euroa
0
25
50
75
100
125
150
175
200
225
250
Korvaus yhteensä
Yliopistosairaalat tutkimus
Yliopistosairaalat koulutus
Tutkimus muualla
Koulutus muualla
(vuodesta 2012 alkaen yliopistosairaaloiden erva)
Ajatuksia lopuksi
 Tyypin 1 diabetes on etenkin Suomessa tärkeä sairaus
 40,000 henkilöä; joka päivä 4 lasta/nuorta sairastuu diabetekseen!
 Kyseessä on biologisesti tarkoin rajattu ongelma, joka ratkaistaan
(=ennaltaehkäisy, parantaminen) sitä nopeammin, mitä
systemaattisemmin korkeatasoista tutkimusta tehdään.
 Luovia ongelmanratkaisuja syntyy ainoastaan tieteellisesti
korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen
elävän vuoropuhelun kautta.

More Related Content

Similar to Timo Otonkoski kdf15

Leif Groop kdf14
Leif Groop kdf14Leif Groop kdf14
Leif Groop kdf14
Diabetesfoorumi
 
Ruokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Ruokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissaRuokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Ruokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Reijo Laatikainen
 
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaRuokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa
Reijo Laatikainen
 
Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.
Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.
Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.
THL
 
Tiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla
Tiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoillaTiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla
Tiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla
THL
 
Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015
Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015
Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015
laakariliitto
 
Mita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaan
Mita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaanMita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaan
Mita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaan
THL
 
Pekka Puska kdf15
Pekka Puska kdf15Pekka Puska kdf15
Pekka Puska kdf15
Diabetesfoorumi
 
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravintoKihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Reijo Laatikainen
 
Somaattiset sairaudet LAPE:ssa
Somaattiset sairaudet LAPE:ssaSomaattiset sairaudet LAPE:ssa
Somaattiset sairaudet LAPE:ssa
THL
 
Gluteeni kummittelee
Gluteeni kummitteleeGluteeni kummittelee
Gluteeni kummittelee
Reijo Laatikainen
 
Arjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Arjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopistoArjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Arjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopisto
University of Helsinki
 
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
Mitä rokottamalla on saatu aikaan Mitä rokottamalla on saatu aikaan
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
THL
 
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopistoTerveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
University of Helsinki
 

Similar to Timo Otonkoski kdf15 (14)

Leif Groop kdf14
Leif Groop kdf14Leif Groop kdf14
Leif Groop kdf14
 
Ruokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Ruokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissaRuokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Ruokavalio tulehduksellisissa suolistosairauksissa
 
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaRuokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa
 
Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.
Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.
Marketta Dalla Valle:Lapsen lihavuuden puheeksiotto.
 
Tiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla
Tiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoillaTiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla
Tiia Ngandu: Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla
 
Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015
Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015
Elli Leppä Geenit kertovat riskeistä ja ohjaavat hoitoa 5.6.2015
 
Mita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaan
Mita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaanMita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaan
Mita rotavirusrokotuksilla on saatu aikaan
 
Pekka Puska kdf15
Pekka Puska kdf15Pekka Puska kdf15
Pekka Puska kdf15
 
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravintoKihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
Kihti, nivelrikko, nivelreuma ja ravinto
 
Somaattiset sairaudet LAPE:ssa
Somaattiset sairaudet LAPE:ssaSomaattiset sairaudet LAPE:ssa
Somaattiset sairaudet LAPE:ssa
 
Gluteeni kummittelee
Gluteeni kummitteleeGluteeni kummittelee
Gluteeni kummittelee
 
Arjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Arjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopistoArjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Arjen ruokavalinnat - Ohjelma | Helsingin yliopisto
 
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
Mitä rokottamalla on saatu aikaan Mitä rokottamalla on saatu aikaan
Mitä rokottamalla on saatu aikaan
 
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopistoTerveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
 

Timo Otonkoski kdf15

  • 1. Perustutkimus - ainoa ratkaisu tyypin 1 diabeteksen haasteisiin Timo Otonkoski, LKT, Professori HYKS Lastenklinikka HY, Biomedicumin kantasolukeskus
  • 2. Tyypin 1 diabetesta sairastetaan Suomessa enemmän kuin missään muualla Suomi Craig ym. Pediatric Diabetes 2009
  • 3. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus Suomen lapsilla on lisääntynyt 20 v ajan 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 IncidencerateofT1Dper100,000person- years Year of diagnosis Observed incidence APC 1 = 0.43 APC 2 = 3.60* Harjutsalo et al. JAMA 2013
  • 4. Tyypin 1 diabeetikoiden lisääntynyt kuolleisuus liittyy munuaissairauteen 3.6 0.8 2.7 9.2 18.3 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Suhteellinenkuolleisuus väestöönverrattuna Groop ym. 2009Kaikki Ei NP Mikro Makro ESRD Huono hoitasapaino  Lisääntynyt munuais- sairauden riski
  • 5. Tyypin 1 diabeteksen hoitosapaino ei ole parantunut viimeisen 20 v aikana Valle ym. 2010
  • 6. Tyypin 1 diabetes: Ratkaistavissa oleva biologinen ongelma
  • 7. Tyypin 1 diabetes johtuu insuliinia tuottavien haiman beetasolujen puutteesta Geneettinen alttius Autoimmuuni tuho Tauti Beetasolujen määrä Aika Ympäristötekijä X Verensokeri nousee Tehtävä 1: Torju hyökkäyksen kärki ja vahvista puolustusta Tehtävä 2: Palauta toimivat beetasolut
  • 8. Hyökkäyksen torjunta ja puolustuksen vahvistaminen  Perustutkimus  Immunologia  Virologia  Solubiologia  Molekyylibiologia  Translationaalinen (kokeellinen) tutkimus  Kliiniset kokeet
  • 9. Beetasolujen palauttaminen diabeetikolle  Saarekesolusiirto kuolleelta luovuttajalta  Parhaimmillaan toimii hyvin  Tarjolla vain osalle munuaissiirron saavista diabeetikoista luovuttaja saaja
  • 10. Tavoite Hoito, joka johtaisi säädellyn insuliinierityksen palautumiseen, ja sen kautta verensokeritasojen pitkäaikaiseen normalisointiin ilman immuunipuolustukselle haitallista lääkitystä Hoito, jota voitaisiin käyttää nuorelle diabeetikolle ja täten ehkäistä diabeteksen komplikaatioiden kehittyminen
  • 11. Mahdollisia ratkaisuja diabeteksen uudenlaiseen hoitoon? Kantasoluteknologia  Rajaton solulähde  Kantasoluista on mahdollista tuottaa insuliinia erittäviä soluja  Solut on mahdollista ”paketoida” niin että immuunijärjestelmä ei pääse niitä tuhoamaan
  • 13. Kehitysbiologiaa solumaljalla: kantasoluista saarekesoluja Diego Balboa
  • 14. Kantasoluista tuotettuja saarekesoluja voidaan siirtää kapseleissa ihon alle Bruin et al, Diabetologia 2013
  • 15. ..ja korjata diabetes hiirillä. Hiirten verenkierrossa vain siirtosolujen tuottamaa ihmisen insuliinia Bruin et al, Diabetologia 2013
  • 16. Ensimmäinen kliininen koe kantasoluilla on alkanut Kaliforniassa 10/2014
  • 17. Geenien editointi + kantasoluteknologia = vallankumous  Perustutkimuksen konkreettisia merkkipaaluja viimeisen 6 vuoden ajalta:  Ihmissolun tuman uudelleenohjelmointi  Ihmisen geenimutaatioiden tehokas korjaus - Esimerkki: Insuliinigeenin mutaation aiheuttama diabetes  Tänään laboratoriossa, (yli)huomenna klinikassa
  • 18. Clone H8 Heterozygously corrected Clone B5 Homozygously corrected Clone A9 Non targeted = parental Kantasoluissa korjattu insuliinigeeni Diego Balboa
  • 19. Geenikorjatut solut kehittyvät hiiressä insuliinia tuottaviksi beetasoluiksi INS GCG
  • 20. Pitäisikö taloudellisista tiukkoina aikoina suunnata tutkimusresurssit vain valikoituihin kohteisiin? ongelma ratkaisu
  • 21. Laaja korkealuokkainen perustutkimus  luova ongelmanratkaisu Ongelma = osa biologista systeemiä ratkaisu
  • 22. HS 16.2.2015 Tämä ei ole tarvitsemaamme tutkimusta !
  • 23. Ari Lindqvist 2015 Valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen Milj. euroa 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 Korvaus yhteensä Yliopistosairaalat tutkimus Yliopistosairaalat koulutus Tutkimus muualla Koulutus muualla (vuodesta 2012 alkaen yliopistosairaaloiden erva)
  • 24. Ajatuksia lopuksi  Tyypin 1 diabetes on etenkin Suomessa tärkeä sairaus  40,000 henkilöä; joka päivä 4 lasta/nuorta sairastuu diabetekseen!  Kyseessä on biologisesti tarkoin rajattu ongelma, joka ratkaistaan (=ennaltaehkäisy, parantaminen) sitä nopeammin, mitä systemaattisemmin korkeatasoista tutkimusta tehdään.  Luovia ongelmanratkaisuja syntyy ainoastaan tieteellisesti korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen elävän vuoropuhelun kautta.