Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Tässä diasarjassa esitellään ruokavalion ja yleensä ravitsemuksen merkitystä hedelmällisyydessä. Tieto perustuu ihmisillä tehtyihin kliinisiin ja väestötutkimuksiin.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet SuomessaReijo Laatikainen
Tässä diasarjassa esittelen sydänsairauksien ja ravinnon välisiä yhteyksiä erityisesti suomalaisten perspektiivistä. Esittelen pääasiassa meta-analyysien ja systemoitujen katsauksien tuloksia koska ne ovat luotettavampia kuin yksittäiset tutkimukset.
Miten ruoka, laihdutus ja ravintolisät, kuten kurkuma, inkivääri ja omega-3 rasvahapot (kalaöljy) vaikuttavat tavallisten nivelsairauksien riskiin ja miten ne toimivat vaivojen hoidossa? Tutkimustietoon perustuvat diasarja.
Terveys ja hyvinvointi - Ohjelma | Helsingin yliopisto
Timo Otonkoski kdf15
1. Perustutkimus
- ainoa ratkaisu tyypin 1 diabeteksen
haasteisiin
Timo Otonkoski, LKT, Professori
HYKS Lastenklinikka
HY, Biomedicumin kantasolukeskus
2. Tyypin 1 diabetesta sairastetaan Suomessa
enemmän kuin missään muualla
Suomi
Craig ym. Pediatric Diabetes 2009
3. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus Suomen
lapsilla on lisääntynyt 20 v ajan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
IncidencerateofT1Dper100,000person-
years
Year of diagnosis
Observed incidence
APC 1 = 0.43
APC 2 = 3.60*
Harjutsalo et al. JAMA 2013
4. Tyypin 1 diabeetikoiden lisääntynyt kuolleisuus liittyy
munuaissairauteen
3.6
0.8
2.7
9.2
18.3
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Suhteellinenkuolleisuus
väestöönverrattuna
Groop ym. 2009Kaikki Ei NP Mikro Makro ESRD
Huono hoitasapaino
Lisääntynyt munuais-
sairauden riski
5. Tyypin 1 diabeteksen hoitosapaino ei ole
parantunut viimeisen 20 v aikana
Valle ym. 2010
7. Tyypin 1 diabetes johtuu insuliinia tuottavien
haiman beetasolujen puutteesta
Geneettinen
alttius Autoimmuuni
tuho
Tauti
Beetasolujen
määrä
Aika
Ympäristötekijä X
Verensokeri nousee
Tehtävä 1: Torju hyökkäyksen kärki ja vahvista puolustusta
Tehtävä 2: Palauta toimivat
beetasolut
8. Hyökkäyksen torjunta ja puolustuksen vahvistaminen
Perustutkimus
Immunologia
Virologia
Solubiologia
Molekyylibiologia
Translationaalinen
(kokeellinen) tutkimus
Kliiniset kokeet
9. Beetasolujen palauttaminen diabeetikolle
Saarekesolusiirto kuolleelta
luovuttajalta
Parhaimmillaan toimii hyvin
Tarjolla vain osalle
munuaissiirron saavista
diabeetikoista
luovuttaja saaja
10. Tavoite
Hoito, joka johtaisi säädellyn insuliinierityksen
palautumiseen, ja sen kautta verensokeritasojen
pitkäaikaiseen normalisointiin ilman
immuunipuolustukselle haitallista lääkitystä
Hoito, jota voitaisiin käyttää nuorelle diabeetikolle
ja täten ehkäistä diabeteksen komplikaatioiden
kehittyminen
11. Mahdollisia ratkaisuja diabeteksen
uudenlaiseen hoitoon?
Kantasoluteknologia
Rajaton solulähde
Kantasoluista on mahdollista tuottaa insuliinia erittäviä soluja
Solut on mahdollista ”paketoida” niin että immuunijärjestelmä
ei pääse niitä tuhoamaan
23. Ari Lindqvist 2015
Valtion korvaus opetukseen ja tutkimukseen
Milj. euroa
0
25
50
75
100
125
150
175
200
225
250
Korvaus yhteensä
Yliopistosairaalat tutkimus
Yliopistosairaalat koulutus
Tutkimus muualla
Koulutus muualla
(vuodesta 2012 alkaen yliopistosairaaloiden erva)
24. Ajatuksia lopuksi
Tyypin 1 diabetes on etenkin Suomessa tärkeä sairaus
40,000 henkilöä; joka päivä 4 lasta/nuorta sairastuu diabetekseen!
Kyseessä on biologisesti tarkoin rajattu ongelma, joka ratkaistaan
(=ennaltaehkäisy, parantaminen) sitä nopeammin, mitä
systemaattisemmin korkeatasoista tutkimusta tehdään.
Luovia ongelmanratkaisuja syntyy ainoastaan tieteellisesti
korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen
elävän vuoropuhelun kautta.