Sosiaalinen media ja oppiminen
•Download as PPT, PDF•
0 likes•249 views
Esitys TerveysNet-päivillä 24.11.2010
More Related Content
Viewers also liked
Similar to Sosiaalinen media ja oppiminen
Similar to Sosiaalinen media ja oppiminen (20)
Sosiaalinen media ja oppiminen
- 1. Mitä uutta sosiaalinen media tuo oppimiseen?
- 2. Sisällöt
- 4. • Deep water http://www.youtube.com/ncigov#p/a/u/1/N302q5CU6OM • Becoming farther http://www.storycenter.org/stories /index.php?cat=6 • Looking for my mum http://www.patientvoices.org.uk/flv/0387pv384.htm • Feeling suicidal http://www.patientvoices.org.uk/flv/0253pv384.htm • Bicycle clips http://www.patientvoices.org.uk/flv/0045pv384.htm • Patients are working together with professionals http:// www.patientvoices.org.uk/flv/0044pv384.htm
- 11. • Pitkäikäisyys? • Maksullisuus? • Luotettavuus? • Yksityisyys? Riskit puntarissa
- 16. Haaste
- 17. Opiskelijat
- 18. Brändäys • Ammatti-minä • Vapaa-ajan minä • Onko osaaminen yksilöllä vai verkostoilla?
- 21. Mikro-oppiminen
- 31. Mikä sopii minulle?Mikä sopii minulle?
- 32. Sosiaalinen media muuttaa meitä ja me sosiaalista mediaa
- 34. Satu Nurmela satu.nurmela@utu.fi 040-531 8079 Tarinat: http://storycenter.org http://www.patientvoices.org.uk Kuvat: Microsoft, Anssi Kukkonen, Vaula Äänitehosteet: http://tehosto.yle.fi/
Editor's Notes
- Sosiaalinen media tuo oppimiseen väriä. Oppimisalustoihin verrattuna sosiaalisessa mediassa käytetään paljon enemmän kuvia, videota ja ääntä. Työkalut monimedia-materiaalien tekemiseen ovat jokaisen ulottuvilla, ei vain opettajan. Materiaalien jakelu ja löytäminen, käyttäminen ovat sosiaalisen median ansiosta lähempänä jokaista yksittäistä käyttäjää.
- Oppimisessa tarvitaan työkaluja opiskelijan omaan aktiiviseen toimintaan. NYT meillä on kameroita enemmän kuin koskaan (kännykät), ilmaisia editointiohjelmia, mediataitoja. JA sosiaalinen media missä voimme liittyä yhteisöihin, jakaa materiaaleja ja vastaanottaa muiden teoksia. DIGITAL STORYTELLING on tapa kertoa yksilöiden tarinoita oikeastaan mistä aiheesta tahansa. Tarinoiden tekeminen ei oikeastaan ole vain menetelmä muiden joukossa, vaan lähestymistapa jossa hiljaisetkin saavat äänen.
- Terveyteen liittyviä tarinoita on tehty ja julkaistu mm. Patient Voices –projektissa Iso-Britanniassa ja Center for Digital Storytelling USAssa. Tarinoita löytyy niin mielenterveysongelmista kuin lääkkeiden annostelun ongelmista, mutta nyt kertojan itsensä näkökulmasta. Esityksen lopussa on linkit mm. Patient Voices –projektiin. Tarinankerrontaa voidaan käyttää yksilön äänen esiintuomiseen hyvin monenlaisissa yhteyksissä. Olen parhaillaan ideoimassa digitaalisen tarinankerronnan pilotointiin keskittyvää kehittämishanketta, johon voi tulla mukaan yhteistyökumppaneita hyvin eri aloilta. Koulutuksen lisäksi yrityksistä, terveydenhoidosta, kulttuuripuolelta kuten museoista, kansalaisopistoista, matkailusta, nuorisotoimesta.
- Tarinoiden avulla oppii yksilön lisäksi oppiva ryhmä ja yhteisö voi olla myös globaali esim. sosiaalisen median verkosto. Tarinoiden tekeminen tukee oppimista, mutta siinä on paljon myös terapeuttisen prosessin piirteitä ja välillä ero näiden välillä on veteen piirretty. Oman analyysini pohjalta olen löytänyt vain kaksi erottavaa tekijää eli tarinoiden tekeminen osana oppimista lähtee liikkeelle usein (ei aina) koulutuksen tavoitteista ja päättyy prosessin arviointiin. Terapiassa tarinan lähtökohta on terapeutin ja asiakkaan yhdessä tekemä sopimus ja arviointi tehdään myös yhdessä. Lisää digitaalisesta tarinankerronnasta blogissani http://mediasatu.blogspot.com 1. Sosiaalinen media tuo oppimiseen väriä. Ääntä, kuvaa, videokuvaa ja opiskelijaa aktivoivia työkaluja ja yhteisöjä.
- Oppimisaihiot on jo tehty, niitä tehdään parhaillaan tai opiskelijat tekevät ne itse. MediNet-hankkeessa on kerätty ongelmapankki lääkäreiden täydennyskoulutuksen verkkomateriaaliksi. Jussi Mertsola. Globaali tapauspankki? Oppimisaihiot tarkoittaa oikeiden verkostojen ja yhteisöjen tuntemista.
- Tammets, Tammets & Laanpere (2009) ovat esitelleet neljä skenaariota, miten sosiaalinen media tulee liittymään korkeakouluopetukseen. Kaksi ensimmäistä skenaariota näkee oppimisalustojen ja sosiaalisen median sulautuvan osittain yhteen joko niin, että nykyiset oppimisalustat tulevat sisältämään yhä enemmän sosiaalisen median kaltaisia työkaluja tai siten että oppimisalustat alkavat avautumaan ja verkostoituminen tulee mahdolliseksi laajempien käyttäjäryhmien välillä. Kahden radikaalimman skenaarion mukaan oppimisalustojen käyttö korkeakouluissa jää taka-alalle ja opettajat räätälöivät kulloiseenkin opetukseensa sopivan oppimisympäristön tarjolla olevista sosiaalisen median työkaluista tai oppimisen aikana opiskelijat ja opettaja yhdessä rakentavat varsinaisen oppimisympäristönsä eli oppimisympäristö materiaaleineen on vasta oppimisen lopputulos eikä sen lähtökohta.
- 2. Sosiaalinen media tuo oppimiseen valintoja. Mikä ympäristö, ympäristöt kenelle ja koska? Organisaation omaan sisäiseen työskentelyyn ja oppimiseen: elgg omalla palvelimella, Facebook ja Twitter henkilökohtaisina verkostoina. On myös toisenlaisia esimerkkejä eli Facebook on tullut yhteistyöfoorumiksi henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken esim. Opiskelijat voivat perustaa oman yhteisönsä oppilaitoksesta ja opettajasta huolimatta. Esim. luentomuistiinpanot yhteisöllisesti etherpadillä, wikiin, twitteriin tai qaikuun.
- Absence of relationship A large proportion of interactions now take place in the cloud. A significant proportion of the population with access to digital technologies no longer learns in a traditional fashion. According to Warnick and Waddington, the criticat factor when deciding how to employ educational technologies is whether the students’ experiences are being enriched – whether they are being connected in meaningful ways to other people and to aspects of the world around them. 3. Opiskelija valitsee opettajan ja verkostonsa ellei opettaja ja oppilaitos tätä tee.
- Yliopistoissa käytetyt verkko-oppimisen ratkaisut ovat järjestään tehottomampia kuin yliopistojen ulkopuolella olevat ratkaisut. Oma arviointi: Missä jaan videoni? Missä kirjoitan blogiani? Missä seuraan verkostojani? Mistä hankin kirjani?
- Kaikesta jää jälki. Se ei välttämättä ole vain huono asia, vaan sen voi kääntää myös hyödyksi. Itseä ja osaamista voi tuoda esille. Verkostot ovat näkyvämpiä kuin koskaan. Näitä on osattava käyttää. Uusi ePortfolio? Pseudonyymi eli nimimerkki on joskus paikallaan.
- Tuija Aalto ja Marilka Yoe Uusisaari Aktiivisen verkkoidentiteetin luominen on tietotyön edellytys. Tämä kirja opastaa vaikuttavaan verkko-viestintään ja antaa eväitä tulokselliseen toimintaan verkossa. Verkostoituminen tarkoittaa sekä löydettävissä olemista että verkostoja sosiaalisessa mediassa. Teos ohjaa myös luomaan henkilökohtaisen sosiaalisen median strategian.
- Dimensions of microlearning The following dimensions can be used to describe or design microlearning activities: Time: relatively short effort, operating expense, degree of time consumption, measurable time, subjective time, etc. Content: small or very small units, narrow topics, rather simple issues, etc. Curriculum: small part of curricular setting, parts of modules, elements of informal learning, etc. Form: fragments, facets, episodes, "knowledge nuggets", skill elements, etc. Process: separate, concomitant or actual, situated or integrated activities, iterative method, attention management, awareness (getting into or being in a process), etc. Mediality: print media, electronic media, mono-media vs. multi-media, (inter-)mediated forms, etc. Learning type: repetitive, activist, reflective, pragmatist, conceptionalist, constructivist, connectivist, behaviorist; also: action learning, classroom learning, corporate learning, etc. (Hug 2005, used with permission) [edit] Examples of microlearning activities reading a paragraph of text, e-mail or sms listening to an informational (short) podcast or an educational video-clip viewing a flashcard memorizing a word, vocabulary, definition or formula sorting a set of (microcontent) items by (chrono)logical order selecting an answer to a question answering questions in quizzes playful learning with micro-games composing a haiku or a short poem http://en.wikipedia.org/wiki/Microlearning
- Se mikä vielä antaa odotuttaa itseään on sekä yksilöitä, kursseja että koulutusorganisaatioita palveleva kirjasto, joka hyödyntää sosiaalisen median toimintaperiaatteita. Tieteellisten uutuuksien esiin nostaminen esimerkiksi alakohtaisten rss-syötteiden avulla tai luokittelu tagien (avainsanojen) muodossa sekä käyttäjien itse määrittelemien persoonallisten profiilien mukaan tarjoiltuna olisi loistava vastaveto ”googletus”-ilmiölle. Tarvitaan akateemisen maailman omaa aktiivisuutta, jotta Tara Brabazonin (2007) nimeämän University of google -ilmiön rinnalle tai ohi saadaan myös akateemisesti tuotettua tietoa. Internet ja sosiaalinen media on areena, jossa esillä on vain osa tiedosta, osa historiasta, osa ihmiskunnasta ja osa merkityksistä. Sofi Oksanen (2010) tiivistää asian toteamalla, että ”Google-todellisuudessa silmään tökkäävät pahasti minulle tuttuja aihepiirejä sivuavat kirjat, joiden maailma perustuu ylimpään Google-kerrokseen.” Uutta on lähdetodellisuus, jossa päällimmäisenä kriteerinä tiedon esillepääsyyn ei olekaan olennaisuus tai oikeellisuus. Nyt kuka tahansa verkkotoimija voi olla massamedia kunhan sanoma vain on riittävän kiinnostava ja koukuttava. (Kasvi 2010.) Akateemisen maailman toimijoilla on oltava kyky analysoida kriittisesti eri intresseistä käsin ja erilaisten prosessien kautta tuotettua tietoa etenkin sosiaalisessa mediassa. Oppimisen kannalta ei ole myöskään haasteellista hakea tietoa, minkä jo hallitsee vaan hakea sitä mitä ei osaa vielä edes hakea. Tässä ohjaustehtävässä tarvitaan opettajien ja informaatikkojen tiivistyvää yhteistyötä. Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien informaatiolukutaito on nostettava 2.0 -tasolle.
- Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole mikään ulkopuolinen voima vaan viimekädessä se on juuri sellainen kuin käyttäjät haluavat sen olevan. Sosiaalinen media ei muuta oppimista ilmiönä, mutta tarjoaa uusia työkaluja vuorovaikutukseen, ohjaukseen ja verkon työskentely-ympäristöihin. Opettajilta odotetaan ennen kaikkea oppimisprosessin tuntemista, jotta teknologia saadaan tukemaan oppimista. Viimekädessä opettajat ja opiskelijat määrittävät miten sosiaalinen media muuttaa opiskelua, oppimista ja opetusta – jos muuttaa. Voi muuttaa materiaalit avoimemmiksi Voi helpottaa opettajan yksinäistä työtä Voi madaltaa rajaa työelämän, yhteiskunnan ja koulutuksen välillä. Voi, jos me niin haluamme