Sitran Palvelusetelihankkeen kehittäjät hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista

1. Sitran Palveluseteli-
hankkeen kehittäjät
hakivat vertailutietoa
Tanskasta ja Ruotsista

2. 2
Sitra Kuntaohjelman
Palvelusetelihankkeeseen
liittyvällä opintomatkalla
palvelusetelihankkeiden
kehittäjät hakivat viimekäden
tietoa ja kokemuksia
Kööpenhaminaan ja Ruotsin
Hallandiin suuntautuvalta
opintomatka 4.-7. lokakuuta
2009. Tämä uutiskooste
matkasta. Sen on toteuttanut
Eija Seppänen, Fountain Park.
Betannia-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia. Betannia on tunnettu erilaisista
aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan. Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa
elämän laatua… sivu 3
Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie. Tanskassa on kuuden vuoden kokemus
mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja… sivu 4
Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakunta. Tammikuussa 2007 Ruotsissa
astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti
malliesimerkiksi… sivu 5
Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajat
sivu 6
Tampere starttaa palvelutalopiloteilla
sivu 8
Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista
sivu 9
Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa,
sivu 10
Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet
sivu 11

3. 3
Betania-kodissa
vanhukset ovat
kuninkaallisia
”Dementikko kadottaa identiteettinsä
ja kyvyn kohdata muita. Ne ovat
elämän kaksi tärkeintä asiaa ja siksi
me taistelemme niiden säilymisen
puolesta kaikin keinoin”, Betania-kodin
johtaja Laust Sørensen sanoo.
”Tärkeintä on se, mitä asukkaamme voivat tehdä nyt.”
Etupäässä muistisairaille vanhuksille tarkoitettu hoitokoti Frederiksbergissä, suur-Kööpenhaminan
alueella, on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan.
”Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua.”
Betania-hjemmet on samannimisen yhdistyksen omistama ja operoima 60 vanhuksen hoitokoti.
Tanskan Metodistikirkon alaisuuteen kuuluvalla hoitokodilla on sopimus Frederiksbergin kunnan
kanssa vanhustenhoidosta. Kristillinen tausta näkyy kodin
arjessa lähimmäisen rakkautena.
”Mottomme on, että kaikki on mahdollista, ellei toisin ole
osoitettu. Juhlimme usein, tanssimme, syömme jäätelöä
ja käymme retkillä. Asukkaille tehdään kampaukset kuin
kuningattarille ja heitä kohdellaan kuin kuninkaallisia.”
Tärkeintä on kohtaaminen
Sørensen korostaa ihmisten kohtaamista. Hoitajat eivät vain
auta pukemisessa, vaan heidän tavoitteensa on tehdä asukkaille paras päivä.
”Voit pestä vanhuksen kuoliaaksi, mutta sitä me emme halua. Meillä hoitaja on ihminen,
lähimmäinen, jolla on oma elämä ja persoona. Myös se pitää tuoda työhön mukaan. Et voi
jättää elämää taaksesi ja lähteä aamulla töihin.”
Hoitajien lisäksi Betania-kodissa työskentelee 10 vapaaehtoista. Heistä vanhin on 95-vuotias.
Talossa on myös oma fysioterapeutti ja kuntosali. Jokaisessa huoneessa on parveke, josta
näkee auringon nousun ja laskun. On puutarha ja vanhojen tavaroiden huone.
”Meillä on myös oma pankki, Greta. Asukas voi laittaa rahaa talon tilille. Hänellä on sitten
aina, mistä ottaa, kun lähdemme vaikka Tivoliin. Muistisairaan on helppo kieltäytyä kaikesta
mukavasta, kun hän ei halua herättää hämminkiä. Kun omalla tilillä on rahaa, arki on
sujuvampaa”, Laust Sørensen tietää.

4. 4
Ikuisia kysymyksiä
Ikääntymiseen liittyy se, että Betania-kodissa mietitään paljon elämän tarkoitusta. Mistä tulen ja
minne olen menossa? Olinko hyvä äiti tai isä? Teinkö elämässäni paljon väärää?
”Meidän tehtävämme on kuunnella, istua, ottaa aikaa ja vakuuttaa henkilö hyvyydestä. Meillä
kaikki pääsevät taivaaseen.”
Usein Betania-kotiin tuleva on Sørensen mukaan mielessään jo valmis kuolemaan. Hän uskoo
olevansa pelkkä taakka läheisilleen.
”Identiteetti pitää rakentaa täällä uudelleen. Ensimmäiset 3-5 kuukautta ratkaisevat, haluaako
uusi asukkaamme elää vai kuolla. Olemme saaneet kuolemaan valmiit sängystä ylös, jopa
yhteisille ulkomaanmatkoille. Se ilo, mikä näistä onnistumisista seuraa, palkitsee tässä työssä
parhaalla mahdollisella tavalla.”
Lisätietoja:
www.betaniaahjemmet.dk
Kotihoidon ulkoistaminen on ollut
kivinen tie
Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta
valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja.
”Kotiavussa uusi toimintamalli on ollut menestys, mutta
kotihoitoon vaihtoehtoja ei ole saatu”, kertoo Tanskan
paikallishallinnon konsultti Flemming Hansen.
Vanhustenhoidon piirissä Tanskassa on 226 000
vanhusta. Näistä 183 000 asuu omassa kodissaan
ja 43 000 palvelutaloissa. Palvelutaloja on 1250.
Vanhustenhuolto työllistää noin 100 000 henkilöä.
Kotikäyntejä on päivittäin 35 000-40 000. Rahassa tämä
tarkoittaa vuositasolla 4,3 miljardia euroa.
Vanhuksista 28 prosenttia on valinnut yksityisen
palveluntuottajan, kun kyseessä on kotiapu, eli
siivous, ruoanlaitto, pesulapalvelut tai kaupassakäynti.
Pienten yritysten on Hansenin mukaan ollut helppo tarjota kotiapua ja yhdistää sitä muuhun
palveluunsa. Tarvitaan vain 1-2 avustajaa.
Sen sijaan vain kaksi prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on
henkilökohtainen hoito.

5. 5
”Matalat luvut selittyvät osaltaan sillä, että asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kunnan
järjestämiin vanhuspalveluihin. Vain viisi prosenttia on halunnut vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämä
tekee uusien palveluntarjoajien tulon markkinoille vaikeaksi”, Hansen tiivistää.
Case manager avainroolissa
”Kun asiakas tarvitsee henkilökohtaista hoitoa kotiinsa, palveluntuottajan pitää olla jatkuvassa
valmiudessa. Tämä on haastavaa tehdä kustannustehokkaasti. Kysymys on myös luottamuksesta.
Kun asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kuntien järjestämiin kotihoitopalveluihin, aitoa tarvetta
vaihtaa palveluntuottajaa ei ole.”
Vapaa valinta toteutuu Hansenin mukaan aidoimmillaan silloin, kun uusi asiakas tulee hoidon tai
kotiavun piiriin.
”Tällöin avainasemassa on case manager, joka päättää, mitä palveluja asiakas saa. Hänen
tehtävänsä on myös informoida asiakasta valittavista palveluista. Päälle päätteeksi hän valvoo
palvelun toteutumista”, Hansen kertoo.
”Hyvää vanhustenhuollon uudessa toimintamallissa on ollut kansalaisten oikeuksien turvaaminen,
laadun ja hinnan välisen yhteyden selkiytyminen sekä tehokkuuden ja kilpailun tuleminen
vanhuspalvelujen kentälle. Kehitettävää on kotipalvelujen organisoinnissa ja koordinoinnissa sekä
dialogissa palvelun tilaajien ja tuottajien välillä.”
Lisätietoja:
www.lgdk.dk
www.kl.dk
www.fnn@kl.dk
www.fritvalgsdatabasen.dk
Hallandista tuli Ruotsin
terveydenhuollon mallimaakunta
Tammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki
terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut
valtakunnallisesti malliesimerkiksi fritt val- eli vapaus
valita -lain toteutumisesta.
”Tuloksena on ollut vähemmän valituksia, parempi hoidon
saatavuus sekä joustavuutta aukioloaikoihin myös iltaisin
ja viikonloppuisin”, Jörgen Preuss tiivistää.
”Vapaa valinta on mahdollistanut myös kontrollissa pysyvät kustannukset. Jo kymmenen
vuoden olemme kyenneet pitämään veroprosenttimme 9,72:ssa.”
Hallandin maakunta sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, Malmön ja Göteborgin välissä.
Asukkaita on 290 000. Uuden lain voimaantullessa liki kolme vuotta sitten maakunnassa
terveydenhoitoyksiköiden määrä oli 40, joista kunnallisia oli 25 ja yksityisiä 15. Tämän vuoden
kesään mennessä yksiköiden määrä oli noussut 47:ään. Näistä kunnallisia oli 24 ja yksityisiä 23.

6. 6
”Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on tarjota terveyspalvelut mahdollisimman läheltä kuntalaisen
kotia. Tätä varten osa sairaaloista on muutettu terveydenhoitoyksiköiksi. Jokainen maakunnan
asukas on jonkin nimetyn terveydenhoitoyksikön asiakas. Se minkä, on henkilön oma päätös.
Jokainen yksikkö on tarkastettu ja hyväksytty”, Preuss täsmentää.
”Ellei kuntalainen ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän voi vapaasti vaihtaa toiseen.
Mikään yksikkö ei voi kieltäytyä tarjoamasta palveluja, jos asiakas on kyseisen yksikön valinnut.
Vaihdonkin voi tehdä peräti neljä kertaa vuodessa. Asiakkaan on kuitenkin velvollisuus käyttää
valitsemaansa yksikköä.”
Kaikki samalla viivalla
Jokainen yksikkö saa kuukausittain Hallandin maakunnalta määrärahan toiminnalleen. Summan
ratkaisee asiakkaiden määrä sekä ikärakenne. Alle 6-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista yksikkö saa
merkittävästi suuremman korvauksen kuin näiden välissä olevasta kahdesta ikäluokasta.
”Se, kuinka yksikkö toimintansa järjestää, on yksikön oma asia. Se voi esimerkiksi halutessaan
ostaa palveluja ulkoa.”
Terveydenhuoltoyksiköiden toimintaa seurataan erilaisin laatumittarein. Esimerkiksi asiakkaan
kontaktiin tulee vastata samana päivänä ja järjestää hoito viikon sisällä.
”Yksityiset ja julkiset yksiköt ovat samalla viivalla. Jos ne toimivat tehokkaasti ja asiakkaat ovat
tyytyväisiä, yksikkö menestyy. Ellei se pääse tavoitteisiinsa, määrärahaa supistetaan”, Preuss
vahvistaa.
”Tämä on ollut mentaalinen matka niin poliitikoille, jotka tämän mallin hyväksyivät, kuin meille
kaikille. Asiakkaan tahto ratkaisee, ei se että meillä on valmis terveydenhoitoyksikkö. Jos kukaan
ei halua sitä käyttää, se kuolee pois. Tähän mennessä kuitenkin vain yksi yksikkö on joutunut
lopettamaan toimintansa.”
Lisätietoja:
http://www.lthalland.se
Neljän viikon hoitoonpääsytakuu
haastaa palvelutuottajat
”Toiminta on tehokasta. Me olemme kuin suurperhe, jossa
kaikki tähtää potilaan hoitamiseen. Meillä lääkäritkin saavat
siirtää sänkyjä, mikä on kiellettyä julkisella puolella.”, kertoo
kööpenhaminalaisen yksityissairaala Hamletin asiakkuusjohtaja
Charlotte Dupont.
1993 perustettu Hamlet on Tanskan suurin yksityinen sairaala.
Henkilöstöä on 274, joista lääkäreitä 40 ja hoitokonsultteja 20.
Vakuutusyhtiöiden omistamassa sairaalassa on 93 vuodepaikkaa
ja 10 leikkaussalia. Poliklinikkakäyntien määrä Hammetissa on
vuositasolla noin 60 000 ja leikkausten noin 11 000.

7. 7
Neljä asiakasta kymmenestä tulee julkisen sektorin lähettämänä. Vakuutusyhtiöiden asiakkaina
tulee 35%, ja joka neljäs maksaa hoitonsa itse. ”Toimintamme pyörittämiseksi tarvitsemme nämä
kaikki kolme tahoa.”
Tanskassa hoitoonpääsytakuu tiukentui heinäkuussa 2009 kahdeksasta viikosta neljään. Se tulee
tuomaan julkisen sektorin asiakkaita yhä enemmän yksityissairaaloiden hoidettavaksi.
”Tavoitteena on tehokkuuden lisääminen julkisella sektorilla, mutta myös potilaiden nopeampi
pääsy sairaslomalta takaisin työelämään. Hamlet saa joka päivä 150 tällaista asiakasta julkiselta
puolelta.”
Miksi juuri Hamlet?
”Laatu, turvallisuus, joustavuus, 24 tunnin päivystys, ei odotusaikoja, oma lääkäri ja hoitaja”,
Dupont listaa.
”Asiakkaat odottavat meiltä paljon. Tämä riippumatta siitä, tulevatko he yksityisen tai julkisen
sektorin lähetteellä, ja siksi viihtyvyyteen on satsattu paljon.”
Tanskassa on 50 yksityistä sairaalaa, joista 12 Dupont luokittelee suuriksi.
Koodiviidakko
Julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi Dupontin mielestä pelata paremmin yhteen.
”Meillä on edelleen liian paljon sääntöjä ja rajoituksia. Esimerkiksi kaikki julkisen puolen potilaat
tulevat meille hoitokoodilla. Koodeja on kaikkiaan 3700. Usein koodi on riittämätön, emmekä voi
hoitaa potilasta. Tämä aiheuttaa lisäkonsultaatiota ja erilaisia hyväksymismenettelyjä. Vaikka
meille se on arkea, potilaat voivat olla hyvinkin hämmentyneitä.”
Hoidon hinta on yksityissairaalassa on määritelty 15,5 prosenttia alemmaksi kuin julkisen
puolen vastaava hoito.
”Kilpailu on tervettä, jos markkinavoimien annetaan vapaasti toimia. Toivon, ettei hinta
ole ainoa ratkaiseva asia, kun julkinen sektori tekee hoitopäätöksiä. Vaatimukset laadusta
ja turvallisuudesta pitää huomioida tasapuolisesti kaikilta hyväksytyiltä palveluntarjoajilta.
Nykyisellään kenttä on liian kirjava.”
Lisätietoja:
http://www.hamlet.dk/

8. 8
Tampere starttaa palvelutalopiloteilla
Tampereen seutu lähtee kokeilemaan palveluseteleitä vanhusten palveluasumiseen ensi vuoden
alusta. Sitran Kuntaohjelmaan kuuluva hanke starttaa kolmessa palvelutalossa. Paikkoja on
yhteensä 147. Palvelujen tuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita.
”Tavoitteena on kehittää palvelusetelin käyttömahdollisuuksia vanhusten asumispalveluissa”,
sanoo projektijohtaja Mari Patronen.
Palvelusetelistä on Tampereella tehty strateginen päätös, ja se kuuluu myös kaupungin
pormestariohjelmaan sekä ikäihmisten
palvelustrategiaan 2009-2012.
”Tampereen kehittämässä Tiltu-mallissa on
valmiina asiakasohjaus, palvelutarpeen määritys
sekä asiakaslaskutus. Tästä syystä meidän on
mahdollisuus päästä nopeasti konkreettisiin toimiin
palvelusetelin käytäntöön saattamisessa”, Patronen
selventää.
Sitran näkökulmasta Tampere on sopiva taho,
sillä kaupungissa on käynnissä ja alkamassa
useampikin palvelusetelihanke. Myös Kotitorin
valmiin mallin hyödyntäminen ja levittäminen
kansallisesti on tärkeää. Tärkeää on myös se, että
kyseessä on seutuhanke. Mukana Tampereen lisäksi ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi,
Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.
”Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä malli, ja sen kehittäminen vaatii kaikkien osapuolten
aktiivisuutta ja osallisuutta”, Mari Patronen painottaa.
”Tietojen parastaminen on nyt tärkeää”, innostaa Mari Patronen (kuvassa vas.) myös Helena
Åkerlundia Espoon kaupungista. Parastamisella Patronen tarkoittaa parhaiden käytäntöjen
yhteistä jakamista. Siinä pelissä kaikki voittavat.
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ikaihmiset.html

9. 9
Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä
tapauksista
”Palveluseteli soveltuu hyvin kunnan tai sairaanhoitopiirin käyttämiin
terveydenhuollon ostopalveluihin, joiden avulla hoidetaan selkeästi
määriteltyä terveysongelmaa”, sanoo konsultti Matti Liukko.
“Selkeitä tapauksia ovat esimerkiksi harmaakaihi- ja
lonkkatekonivelleikkaukset sekä aikuisiän diabeteshoito siinä tapauksessa,
että potilaalla ei ole hoitoa tai leikkausta komplisoivaa terveysongelmaa”,
tarkentaa Liukko, joka on koulutukseltaan yleislääkäri. Hän on tehnyt
vuosikymmenten työn terveydenhuollon kehittämiseksi.
Tällaiset selkeät ja ei kiireelliset tapaukset edustavat vain viidennestä erikoissairaanhoidon
menoista. ”Näistä helpommin määriteltävistä tapauksista minä kuitenkin lähtisin liikkeelle.”
”Huonoimmillaan palveluseteli hajottaa kokonaispalvelun suunnittelun”, Liukko varoittaa.
Tällöin kysymys on usein moniongelmaisista potilaista, joille kohdistettavia palveluja on vaikea
tuotteistaa.
Kohti potilaan valinnanvapautta
Haaste palvelusetelilain soveltamisessa on myös eri tahojen näkemysten yhteensovittaminen.
”Kolmannen sektorin omat näkemykset hyvinvoinnista ja arvottamisesta eivät aika käy yhteen
kunnan poliittisen järjestelmän kanssa. Kun tähän lisätään vielä yksityisen sektorin mahdollisesti
markkinalähtöisemmät näkemykset, haastetta riittää. ”
”Unohtaa ei sovi myöskään kuntalaisten, eli terveydenhuollon asiakkaiden omia
näkemyksiä omassa asiassaan. Tavoitehan on, että palveluseteli toteuttaa aidosti potilaan
valinnanvapauden.”
Hyvinvointiklusteri
Hyvinvointiklusterin liikevaihdoksi Suomessa on arvioitu noin 25 miljardia euroa. Se pitää
sisällään sekä terveydenhoidon- että hyvinvoinnin palvelut. Kuntien osuudeksi Liukko arvioi
tästä potista 14-15 miljardia.
”Julkisesti rahoitettujen terveyden- ja hyvinvointipalvelujen osuus näyttää pienenevän alle
2/3:aan koko liikevaihdosta ja kuntien rahoittamien palvelujen alle puoleen”, Liukko arvioi.
Hän näkee kehityksessä kiinnostavia näkökulmia. ”Ensinnäkin kansalaisten omavastuu
korostuu, mikä johtaa hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvamiseen. Se taas johtaa entistä
monipuolisempaan tuottajarakenteeseen.”
”Esimerkiksi Ruotsissa yksityisen terveydenhuollon rooli on vahvistunut jo pitkään. Se vastaa
jo noin 40 prosenttia kokonaismenoista. Tukholman alueella on 1,6 miljoonaa terveys- ja
hyvinvointipalvelujen asiakasta. Sellaisissa luvuissa palvelujen tuottajakin joutuu kuuntelemaan
asiakkaan edustajaa herkällä korvalla.”
Lisätietoja:
matti.liukko(at)kolumbus.fi
www.uppdragsguiden.sll.se/auktorisering

10. 10
Valinnanvapaus vahvisti
sekä julkista että yksityistä
vanhustenhoitoa
”Vapaus valita ei vanhemmille ihmisille ole ollut tärkein
prioriteetti. Palveluasuntoon siirtyessään he toivovat
ja odottavat, että hoito on hyvää ja hoitajat mukavia”,
sanoo Kööpenhaminen vanhustyön johtaja Kenneth
Cristiansen.
Cristiansen siirtyi puolitoista vuotta sitten 30 000
hengen kunnasta Kööpenhaminaan, jossa on
puoli miljoonaa ihmistä. Koko Kööpenhaminan
metropolialueella asuu 1,8 miljoonaa ihmistä.
Kööpenhaminassa on 58 000 yli 65-vuotiasta.
Vanhushuollon piirissä on 11 000 asiakasta. Näistä
kotihoidonpiirissä liki 7000 henkilöä. Näistä vain
kuudelle prosentille palveluntarjoaja on yksityinen.
Kotiavun reilusta 1200 asiakkaasta joka viidettä
palvelee yksityinen palveluntarjoaja. Kaupassakäynti- ja pesulapalvelut ovat Cristiansenin
mukaan täysin yksityisten palveluntuottajien markkina-aluetta.
Kustannuslaskentaa
”Tavoitteenamme on tarjota parasta laatua asukkaalle niin tehokkaasti kuin mahdollista”,
Cristiansen tiivistää. Se on tarkoittanut myös paljon laskentaa. ”10 vuotta sitten meillä ei ollut
tietoa, mihin raha menee. Nyt on.”
Kööpenhaminassa vanhustenhuollon vuosittainen budjetti on kuusi miljardia Tanskan kruunua.
Puolet siitä menee kotihoitoon.
”Tavoite on tarjota kotiapua ja –hoitoa niin pitkään kuin mahdollista. Jos vanhus tarvitsee
viikottain yli 20 tuntia hoitoa, avaamme keskustelun siitä, olisiko hoitokoti parempi vaihtoehto.
Yleensä hoitokotiin siirtyvien vanhuksen ikä on 85-90 –vuotta.”
Kööpenhaminassa on 47 vanhusten hoitokotia, näistä. 18 on kolmannen sektorin omistamia.
Vapaus valita –periaatteen mukaan asiakas voi valita hoitokodin. Lain mukaan paikka pitää
järjestää neljässä viikossa. ”Olemme onnistuneet tässä yhdeksässä tapauksessa kymmenestä”,
Cristiansen kertoo.
”Kun laki vaatii, että tietoa annetaan, niin toki sitä annetaan. Me koetamme myös kertoa
tasapuolisesti julkisista ja yksityisistä palveluntarjoajista.”
Kaupunpin patja
”Jos yksityinen palveluntuottaja ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, meillä pitää olla patja eli
kapasiteettia. Kööpenhaminan kokoisessa kunnassa se ei ole ongelma, mutta pienemmissä
kyllä. Kyse voi olla esimerkiksi ateriapalveluista kotiin.”

11. 11
”Yksityinen palveluntarjoaja voi sanoa asiakkaalle myös ei, me emme voi. Meidän tehtävämme on
hoitaa myös vaikeammat ja hajallaan asuvat vanhuksemme.”
Lisätietoja:
www.lgdk.dk
www.kl.dk
www.fnn@kl.dk
www.fritvalgsdatabasen.dk
Ikääntyvä väestö ja
hoitajapula ovat Tanskan
vanhushoidon tulevat
haasteet
Vuoteen 2040 mennessä yli 80-vuotiaiden
tanskalaisen määrän uskotaan
kaksinkertaistuvan. Samalla kun hoidon
tarve kasvaa merkittävästi, sodanjälkeinen
hoitajapolvi jää eläkkeelle. Seuraavan
kymmenen vuoden aikana joka neljäs
julkisen sektorin työntekijä jää Tanskassa
eläkkeelle.
”Yksi suurimmista haasteista on ammattitaitoisen työvoiman saaminen julkiselle sektorille”,
kertoo sisä- ja sosiaaliministeriön jaostojohtaja Mark Pelle Noppen.
Yli 80-vuotiaiden tanskalaisten määrän uskotaan nousevan vuoden 2007:n 224 000:sta 450
000:een vuoteen 2040 mennessä.
”Tämä tarkoittaa, että niiden kansalaisten määrä, jotka tulevat tarvitsemaan sekä käytännön
arjen apua että henkilökohtaista hoitoa, tulee kaksinkertaistumaan.”
Tyytyväisyys kasvussa
”Tanskalaiset vanhukset ovat tyytyväisiä samaansa hoitoon”, kertoo vanhushuollon asiantuntija
Mie Henriette Eriksen samasta ministeriöstä.
Tyytyväisyys on vain kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana. 86% kotona ja 87%
hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun (practical help).
Luku pitää sisällään mm. siivous-, kaupassakäynti- ja pesulapalveluja. Peräti 92% kodeissa
asuvista ja 89% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon (personal help).
Vuoden alussa voimaan tulleen hoitotakuun mukaan vanhus, joka tarvitsee hoitokotia, saa
paikan kahden kuukauden sisällä. Tämä on Eriksenin mukaan esimerkki laajasta skaalasta
uudistuksia vanhustenhoidon kehittämiseksi.
”Niiden toimeenpano tulee haastavaksi useammastakin syystä”, Noppen muistuttaa.

12. 12
Koti ykkösenä
Vanhustenhuollon ykkösprioriteetti Tanskassa on taata ikäihmisille mahdollisuus asua kotona niin
kauan kuin se on mahdollista. Samalla koetetaan estää vanhuksia passivoitumasta.
”Mallista puhutaan käsitteellä autetaan auttamaan itseään”, Eriksen selventää.
Tänä vuonna arviolta 200 000 vanhusta saa pysyvää kotiapua. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa
työtuntia viikossa. Koska julkisen sektorin vanhuspalvelut Tanskassa ovat kansalaisoikeus ja jossa
tarpeen määrittely tehdään henkilökohtaiselta pohjalta. Palvelut ovat pääasiassa maksuttomia ja
ne rahoitetaan verovaroin.
Vapaa valinta –uudistus
Vuoteen 2003 alkuun asti vanhusten palveluja kykenivät tarjoamaan vain julkinen sektori.
Vuoden 2003 alussa voimaan astuneen lain tavoite on taata vanhuksille, jotka saavat
kotipalveluja valinnanvapauden palveluntuottajasta ja näin poistaa julkisen sektorin monopoli,
tehdä palveluista tehokkaampia kilpailun myötä, vahvistaa raportointia, lisätä kuntien välistä
vertailtavuutta sekä mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa.
”Suurin vaikutus on ollut läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääntyminen vanhuspalveluissa.
Samoin roolit palveluntarjoajien ja viranomaisen välillä ovat selkeytyneet. Hintatietoisuus on
lisääntynyt ja seurantaan saatu systematiikkaa”, Noppen toteaa.
Kolmen mallin vapaa valinta
Vapaata valintaa toteutetaan voidaan toteuttaa kolmella tavalla. Ensinnäkin palveluntuottaja voi
hakea lupaa tarjota palvelujaan. Jos tarjoaja täyttää määritellyt laatukriteerit, hän saa luvan.
Palveluntuottajalle maksetaan tuntipohjaisesti, joka on sama kuin julkisen tarjoajan.
Toiseksi paikallinen viranomainen voi järjestää kutsu- tai tarjouskilpailun. Viranomainen päättää
sen, montako palveluntuottajaa markkinalle hyväksytään. Minimissään näitä pitää olla kaksi.
Ellei löydy, vaihtoehto yksi tulee käyttöön.
Kolmanneksi voidaan käyttää sekamallia, jossa tarjousmenettelyllä on löydetty
pääpalveluntuottaja. Kaikki potentiaaliset palveluntuottajat, jotka tarjoavat palvelua samaan
hintaan ja samalla laatutasolla, voivat toimia markkinoilla.
Lisätietoja:
The Consolidation act on Social Services can be found at the following link:
http://english.vfm.dk/MinistryOfSocialWelfare/legislation/social_affairs/social_
service_act/Sider/Start.aspx
The Ministry of the Interior and Social Affairs
http://english.ism.dk/Sider/Velkommen.aspx
The free choice database
www.fritvalgsdatabasen.dk
The service database
www.brugerinformation.dk