Koulutuspäivää varten tehty esikartoitus suomalaisten erikoiskirjastojen käyttämästä sisällönkuvailusta ja luokituksesta ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista ja -toiveista.
The document discusses the benefits and process of using electronic poll books, specifically the Express Poll 5000, for elections. It notes that the Express Poll correctly programs voter access cards, validates voters faster, and allows for fast voter history updates. The document compares using the vendor EPIC software versus contracting with ES&S for poll book programming and processing. It outlines the steps involved before and after an election for preparing and updating voter files and history when using an electronic poll book system.
This document describes an electronic voting machine project created by three students using an AT89C51 microcontroller. The project uses KEIL software to create a hex file that is burned onto the microcontroller using a PHYTON CHIPPROG programmer. The hardware includes an LCD, microcontroller, crystal, resistors, capacitor, potentiometer, buttons, and a breadboard. Voters can select from four parties by pressing labeled buttons and results are displayed by pressing a stop button. Potential improvements include adding reject and confirmation buttons, fingerprint authentication, and connecting it to GSM for mobile voting.
The document discusses the benefits and process of using electronic poll books, specifically the Express Poll 5000, for elections. It notes that the Express Poll correctly programs voter access cards, validates voters faster, and allows for fast voter history updates. The document compares using the vendor EPIC software versus contracting with ES&S for poll book programming and processing. It outlines the steps involved before and after an election for preparing and updating voter files and history when using an electronic poll book system.
This document describes an electronic voting machine project created by three students using an AT89C51 microcontroller. The project uses KEIL software to create a hex file that is burned onto the microcontroller using a PHYTON CHIPPROG programmer. The hardware includes an LCD, microcontroller, crystal, resistors, capacitor, potentiometer, buttons, and a breadboard. Voters can select from four parties by pressing labeled buttons and results are displayed by pressing a stop button. Potential improvements include adding reject and confirmation buttons, fingerprint authentication, and connecting it to GSM for mobile voting.
Kevyt johdatus tiedonhankintaan, tarkoitettu lähinnä ihmisille, jotka haluavat kirjoittaa jutun lehteen. Esitys palvelee myös opiskelijoita, jotka etsivät tietoa omiin esityksiinsä. Esitys on osa Yhdessä enemmän -hanketta, jossa Hausjärvi ja Kärkölä osallistavat kuntalaisia tiedotukseen. Esitys on osa Viestintätaidot vireeseen -koulutussarjaa. Koulutuksen toteuttaa paikallislehti Hämeenkulman avustaja Anu Ylimäki Toinen Luku -yrityksestä.
Tämä on tehty Kouvolan Tirvan koulun vesopäivää 23.3.2013 varten. Tämä on lähinnä Oili Valtosen käsialaa, olen itse ollut tekemässä tätä vain keskustelun tasolla Oilin kanssa. Oili on antanut suostumuksensa julkaisuun ja sen ehtoihin.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Salmi kertoo, miten ja millaista tutkimustietoa ministeriössä voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
OPH-rahoitteisen TerveTie-koulutuksen Tampereen ryhmän koulutuspäivän diat 22.1.2013. Teemoina mm. sosiaalinen media, opettajien verkostot, tiedonhankinta, QR-koodit ja lisätty todellisuus.
Tekijänoikeustietoa melkein kaikilta mantereiltaAnne Holappa
Tekijänoikeuden tietokeskus esitteli palveluitaan ja aineistojaan Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan pääkirjaston auditoriossa 13.11.2015 seminaarissa Kansainvälistä tietoa - mistä sitä saa?
This document contains the schedule for the Tuska open air metal festival held in Helsinki, Finland from June 27-29, 2014. It lists the lineups and set times for over 100 metal bands performing on the Radio Rock main stage, Inferno stage, and Club stage each day of the festival. Some of the headlining acts include Dimmu Borgir, Anthrax, Emperor, and Neurosis.
Kevyt johdatus tiedonhankintaan, tarkoitettu lähinnä ihmisille, jotka haluavat kirjoittaa jutun lehteen. Esitys palvelee myös opiskelijoita, jotka etsivät tietoa omiin esityksiinsä. Esitys on osa Yhdessä enemmän -hanketta, jossa Hausjärvi ja Kärkölä osallistavat kuntalaisia tiedotukseen. Esitys on osa Viestintätaidot vireeseen -koulutussarjaa. Koulutuksen toteuttaa paikallislehti Hämeenkulman avustaja Anu Ylimäki Toinen Luku -yrityksestä.
Tämä on tehty Kouvolan Tirvan koulun vesopäivää 23.3.2013 varten. Tämä on lähinnä Oili Valtosen käsialaa, olen itse ollut tekemässä tätä vain keskustelun tasolla Oilin kanssa. Oili on antanut suostumuksensa julkaisuun ja sen ehtoihin.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Salmi kertoo, miten ja millaista tutkimustietoa ministeriössä voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
OPH-rahoitteisen TerveTie-koulutuksen Tampereen ryhmän koulutuspäivän diat 22.1.2013. Teemoina mm. sosiaalinen media, opettajien verkostot, tiedonhankinta, QR-koodit ja lisätty todellisuus.
Tekijänoikeustietoa melkein kaikilta mantereiltaAnne Holappa
Tekijänoikeuden tietokeskus esitteli palveluitaan ja aineistojaan Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan pääkirjaston auditoriossa 13.11.2015 seminaarissa Kansainvälistä tietoa - mistä sitä saa?
This document contains the schedule for the Tuska open air metal festival held in Helsinki, Finland from June 27-29, 2014. It lists the lineups and set times for over 100 metal bands performing on the Radio Rock main stage, Inferno stage, and Club stage each day of the festival. Some of the headlining acts include Dimmu Borgir, Anthrax, Emperor, and Neurosis.
2. Kysely
Tarpeet: tämän koulutuspäivän suunnittelu
Samalla kartoitus nykytilanteesta
Kysely vastattavana ajalla 15.1.-15.2. 2014
Vastauksia 33 kpl -> ? %
Erikoiskirjastot – mitä ne ovat?
http://www.kirjastot.fi/fi-
FI/kirjastot/erikoiskirjastot/
”Huom!Tässä on vain pieni osa sadoista
erikoiskirjastoista”
10. 0 5 10 15 20 25
Ei mitään
MESH (Medical Subject Headings)
Library of Congress
AGROVOC (thesaurus of the Food and Agriculture…
GEMET (General Multilingual Environmental Thesaurus)
EKS
Lapponica-erikoissanasto (Lappi erikoissanasto 1970-…
Kunta-alan sanasto (julkaisematon)
Valtioneuvoston asiasanasto
Geosanasto
Kirjallisuudentutkimuksen asiasanasto
Polas - Poliisin asiasanasto
YSO (Yleinen suomalainen ontologia)
MES (Merenkulun asiasanasto)
Kielitieteen asiasanasto (tehty Kotuksessa)
VESA (sis. YSA, MUSA, ALLÄRS)
MASA (Museoalan asiasanasto)
Agriforest
Kulttuurien tutkimuksen asiasanasto KULA
Musiikin asiasanastoa Musa/cilla
Kirjastokohtaiset asiasanat
YSA
11. Vastanneiden kirjastojen
asiasanastot
Suurimmalla osalla käytössä useampi
asiasanasto (esim.YSA ja jotain muuta)
20 asiasanastoa + 7 kirjastokohtaista
asiasanastoa -> lähes jokaisella
vastaajakirjastolla oma
asiasanastokombinaationsa
1 kpl YSO
1 kpl YSA/ONKI
12. Vastanneiden kirjastojen omat
asiasanat? PrettyLibille plussaa
PrettyLibin avainsanat, johon voidaan
kirjata vapaita termejä ja joista sitten voidaan
termi myöhemmin harkita siirrettäväksi
varsinaiseen asiasanastoon.
+ Tämä on hyvä ja joustava menettely ja
helpottaa asiasanoitusta, kun vapailla
termeillä pystyy kuvailemaan sisältöjä, jos
rajatun asiasanaston termit eivät riitä.
Samalla kertyy termipankkia, josta sitten
valita asiasanastoon lisäyksiä ajoittain.
13. Kirjastojen omat asiasanat;
milloin niihin päädytään?
Mitä ei löydy sanastoista, esim. uusia
ilmiöitä
Isäntäkuntamalli kotikuntoutus
'puhtaan kehityksen mekanismi’ apevaunut
monikamerakuvaus palvelutarve
antifouling (kiinnittymisenestoaineet)
eleohjaus USD VAR
14. Kirjastojen omat asiasanat;
milloin niihin päädytään?
Asiakastarpeen mukaan
Meille keskeisten sukukirjojen kuvailuun
asiakkaat kaipaavat erityisesti avainsanoja eli
kohdehenkilöiden ja sukujen nimiä, jotka ovat
siis meillä nykyisin avainsanastossa.
Avainsanoihin menee usein käytännössä eniten
aikaa sisällönkuvailussa.
15. Vastanneiden kirjastojen
omat asiasanat? Joita ei
löydy valmiista sanastoista
Uusien asiasanojen ehdottaminenYSAan
"viherseinät" tuli esiin mm. opinnäytetyössämme
2012 ja nyt se onkin jo mukanaYSAssa
Asiasanojen hakeminen kansainväliseltä
tasolta
Asiasanoja haemme IAEA:n eli Kansainvälisen
Atomienergiajärjestön INIS-Thesauruksesta
17. Millaiselle sisällönkuvailun
ohjeistukselle
tietopalvelussanne olisi
tarvetta?
Johdonmukaisuutta edistävä ohjeistus.
Indeksointikielen ohjeistus (milloin yksikkö
tai monikko, milloin verbi tai substantiivi) jne.
Keskitason luetteloinnin käytännönläheinen
ohjeistus: suomalaisten luettelointisääntöjen
tulkitseminen on joskus hankalaa
19. Millaiselle asiasanastolle
tietopalvelussanne olisi
tarvetta?
Biotalouden aika ja ehkä ylipäänsä
ammattikorkeakoulujen soveltavuus tuo tarpeen
monitieteiselle sanastolle. Myös tekniikan alalla
on ilmeisesti tarvetta kattavalle sanastolle
Kunta-alan sanaston saattamiseen laajemmin
käytettävään muotoon
YSAan tilasto- ja kansantaloustermejä
20. Millaiselle asiasanastolle
tietopalvelussanne olisi
tarvetta?
Tarkempi arkkitehtuurin alan sanasto
Kasvatustieteinen asiasanasto
Filosofian asiasanasto
Lääketieteen erikoisalat vielä tarkemmin
Taloustieteen asiasanasto, joka olisi
yksityiskohtaisempi terminologialtaan kuin
YSA
Monikielinen thesaurus saamelaisaineiston
indeksointiin
21. Muita tarpeita ja ongelmia:
resurssit
Henkilökunnan puute
Oma luokitus edistää sisällönkuvauksen
johdonmukaisuutta, mutta vie työaikaa
Miten kuvailla suomeksi uusi ilmiö tai termit,
jotka tulevat ensimmäisiä kertoja esiin?
Sisällönkuvailua erikoisalalla tehdään usein
yksin, jolloin ilmiöistä ei voi etsiä yhteistä
näkemystä.
Haaveemme on päästä joskusYSOon.
ToivottavastiYSOon pääsyyn vain saisi joltain
taholta rahoitusta.
22. Muita tarpeita ja ongelmia:
YSA
Muutosten hallinta, kunYSA on laajentunut ja
tarkentunut - uusien asiasanojen hiffaaminen
ihan ylipäätään, puhumatta niiden
käyttöönottamisesta vaikkapa takautuvasti.
Vanhan termin korvaaminen on sinänsä
helppoa kirjastojärjestelmässä, mutta vanhan
kuvailun täydentäminen hyvällä, uudella
asiasanalla ei. Ehkä ontologioista on jatkossa
apua.
23. Muita tarpeita ja ongelmia:
UDK
Asiasanoituksen tilalla UDK-luokitus:
ongelmia aineistojen haussa
UDK kaipaisi päivitystä – etenkin
yhteiskunnallisilla aloilla:
Kuka tekee, kuka rahoittaa?
24. Muita tarpeita ja ongelmia:
UDK
JaakkoTuohiniemi, Sisällönkuvailun
asiantuntijaverkoston puheenjohtaja
Kysely 03/14 UDK:n käytöstä, tarpeesta
UDK:n suomennoksen päivitettyyn versioon,
ja vastaajaorganisaatioiden halukkuudesta
osallistua UDK:n suomennoksen
päivittämiseen
Osa vastaajista osoitti kiinnostuksensa
osallistua suomennoksen päivittämiseen, joten
ehkä joku innokas ryhmänvetäjä voisi saada
tuosta juhtia käyttöönsä...
25. Muita tarpeita ja ongelmia:
Melinda ja Fennica
Liian paljon eri asiasanastoja käytössä
Melindassa, joista kaikista löytyy sama
perussanasto. Pitäisi sallia vainYSA ja vain
siitä puuttuvat sanat muista sanastoista
Kun myös kopioluetteloimme varsinkin
Fennicasta, niin asiasanoitus saattaa olla
siellä hyvin epätasaista. Joskus todella
tarkkaa, joskus kaavamaisen suppeasti
tehtyä.Valmiin asiasanoituksen
täydentäminen on siten usein tarpeen.
26. Muita tarpeita ja ongelmia:
monikielisyys
Lapponica on käännetty saameksi mutta se
on erikoissanasto joten monikielinen
asiasanasto on päämäärä saamelaisaineiston
yhteishaussa (kun se toteutuu)
Järjestelmissä pitäisi saada saman käsitteen
erikieliset termit linkitettyä keskenään, jolloin
voisi hakea suomenkielisellä termillä ja löytää
osumia, vaikka nimekkeellä olisi tallennettu
vain englanninkieliset termit.
28. Miten olet työssäsi ollut
tekemisissä ontologioiden
kanssa?
0 2 4 6 8 10
Ollut mukana oman alan ontologian
laadinnassa
Teoriaa ja koulutusta muttei käytäntöä
Seurannut oman alan ontologian
laadintaa
Käyttää tai kokeillut käyttää ontologiaa
sisällönkuvailussa (lähinnä YSA-ONKI -…
Ei kokemusta eikä tietoa
29. Ajatuksia ja kokemuksia
ontologioista
Vaikeiden sanojen osalta ontologiat
helpottavat näkemään yhteydet muihin
paremmin
Joskus on outoon asiaan saanut niistä apua,
tietää mihin linkittyvät
30. Millaisia asioita haluaisit
tietää ontologioihin liittyen?
Tarvitaan selkeitä ohjeita ontologioiden
käytöstä.
MiksiYSA ONKI-palvelun kautta käytettynä
on niin hidas?
Erikoisterminologia: Johonkin
sisällönkuvailupulmiin on katsottu apua
ontologioistakin, mutta koemme, että ne
ovat vielä lapsenkengissä, eikä niistä ole
ainakaan erikoisterminologiassa ollut apua.
31. Millaisia asioita haluaisit
tietää ontologioihin liittyen?
Kirjaston omat asiasanastot on ontologisoitu
ONKI-hankkeessa, mutta niitä ei toistaiseksi
ole käytetty sisällönkuvailussa. Haluaisimme
kuulla erityisesti asiantuntijoiden
ajankohtaisia näkemyksiä ontologioiden
käyttöönotosta kirjastojärjestelmissä.
Käytäntö varsinkin PrettyLibiä ajatellen
kiinnostaa
32. Millaisia asioita haluaisit
tietää ontologioihin liittyen?
Kun ollut mukana palveluontologia-
työryhmässä ja on toimitettu ehdotukset
eteenpäin: Haluaisin tietää, miten laajasti
niitä käytännössä sovelletaan esim. kirjasto-
tietopalveluissa?
Kun ontologiaan lisätään termi, kuka ne ylä-
ja alakäsitteet määrittelee?
Miten ontologioita linkitetään keskenään
eli miten voidaan perustaa kapeampi
erikoisalan ontologia ja sitten liittää se
laajempaan?
33. Millaisia asioita haluaisit
tietää ontologioihin liittyen?
Olisi tarve ylläpitää ontologiaa, vaikka ei olla
voyager-kirjasto - ylläpitäjien rajaus
yliopisto/linnea-kirjastoihin pitäisi poistaa.
Ehkä kansalliskirjasto tuo pian saataville
selainpohjaisen ontologiatyökalun
34. YHTEENVETO: TARPEET
yleistä luettelointi-ja asiasanoitusohjeistusta
ja -koulutusta
mitä tulevaisuuden järjestelmät UKJ, Finna,
KDK meiltä vaativat?
tarve monitieteisille ja monikielisille
sanastoille
lisää erikoissanastoja
35. YHTEENVETO: MUITA ONGELMIA
Resurssit
Poimintaluetteloinnissa luetteloinnin
epätasaisuus
Mihin kaikkiin edellä mainittuihin asioihin
ontologioilla voidaan vaikuttaa?
36. Ontologioiden hyöty?
Miten teen ontologian?
Miten käytän ontologiaa?
Miten se toimii eri kirjastojärjestelmissä?
Miksi toimii niin kuin toimii?
Mistä apua?