Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen julkaistiin 9.9.2020 Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenwebinaarin yhteydessä. Esityksessä käydään läpi elintarviketeollisuuden tiekartan lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja vähentää alan hiilijalanjälkeä.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST-tutkimusohjelma)CLEEN_Ltd
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST) - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow
CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimusohjelma
2013-2016
Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä on määritelty laajalla kokoonpanolla. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta keskustelutilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 20.3.2018. Lue lisää: www.sininenbiotalous.fi
Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten ...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit. Hämäläinen Päivi, johtava asiantuntija, THL.
Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen julkaistiin 9.9.2020 Elintarviketeollisuusliiton (ETL) jäsenwebinaarin yhteydessä. Esityksessä käydään läpi elintarviketeollisuuden tiekartan lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja vähentää alan hiilijalanjälkeä.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST-tutkimusohjelma)CLEEN_Ltd
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST) - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow
CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimusohjelma
2013-2016
Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä on määritelty laajalla kokoonpanolla. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta keskustelutilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 20.3.2018. Lue lisää: www.sininenbiotalous.fi
Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten ...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit. Hämäläinen Päivi, johtava asiantuntija, THL.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
2. 04.06.18 2
Taustaa
• Komissaari Moedasin aloite 2016
• Pohjana vuonna 2012 hyväksytyn EU:n
biotalousstrategian tavoite vahvistaa biotalouden
poliittista merkitystä kansainvälisesti ja erityisesti
tutkimuksen näkökulmasta identifioida ja tunnistaa
maailmanlaajuisesti asiaan liittyviä tulevaisuuden
tutkimustarpeita
3. Tavoitteet
• Helpottaa biotalouteen liittyvää kansainvälistä ajatustenvaihtoa
• Ohjata tutkimusresurssien käyttöä vahvistamaan horisontaalisia,
mm. COP21:n päätösten ja YK:n vuosituhattavoitteiden
(SDG21) toimeenpanoa tukevaa tutkimusta
• Huolehtia siitä, että asiaan liittyvät resurssit saadaan
tehokkaasti käyttöön
• Ajatustenvaihtoa myös mm. kansainvälisten
biotalousindikaattorien kehittämisestä
• IBF:n työ on epävirallista, ei virallista jäsenyyttä tai
jäsenmaksua; myöskään mitään taloudellisia velvoitteita
rahoittaa yhteisiä (tutkimus)ohjelmia ei ole
04.06.18 3
7. Toiminta
• Puheenjohtajana ensin komissio (vaihtuu n. 2 vuoden
välein), sitten Kanada
• Ensimmäinen Plenary Brysselissä, 11/ 2017
• Toinen Plenary Kanadassa, Q3 2018
• Seuraa toiminnassa olevien työryhmien työn
edistymistä, uudet työryhmät?
• Antaa suosituksia rahoituksen suuntaamisesta
04.06.18 7
8. Työryhmät (WGs)
• Toimintaan tervetulleita sekä julkisen että yksityisen sektorin
toimijat
• Uuden ryhmän perustamiseen tarvitaan 1-2 sivun ehdotus
toiminnasta ja siitä, kuka ryhmää vetää (If you propose it –
you lead it/do it”) => plenary päättää
Tavoitteet ja toiminta:
• Kevyt Hallinto, joustava toiminta, toimintaorientoitunut, ei työn
päällekkäisyyttä
• Tutkimusohjelmien koordinaatio ja synergioiden lisääminen
• Tuottavat roadmapin, jossa kuvataan odotettujen vaikutusten
ja tavoitteiden
• Perustavat esim. websivuston, joka sisältää esim. teemaan
liittyvän keskutelufoorumin
9. ICT in Precision food systems
• Vetäjänä NZ
• Topic Areas
• Knowledge based decision making
• Transparency along the value chain (consumer to
grower)
• Data Governance (privacy, security)
• Adoption
• Sensors
• Informing the regulatory environment
• Applying ICT to waste
• Social implication of chages resulting from ICT
adoption e.g., on jobs, rural resilience
10. Next Steps - ICT Precision Food Systems
WG
• List major initiatives in each country
• Link to those entities who want to collaborate
internationally
• Meet after speed dating to identify any gaps or
opportunities not already covered (link with
conference)
• Highlight IBF/opportunities within existing in-country
funding mechanisms
• Performance indicators
• Monitor collaborations and then outcomes
11. Membership - ICT Precision Food Systems
WG
• Committed
– EU, NZ, Canada,
• To be confirmed
– China, India, Australia, Argentina, US, South
Africa
• Do Members States wish to be involved?
– Need to nominate a point of contact
12. Microbiome Working Group
• Update state of play on microbiome in IBF country members
• MS to be involved in future
• Involve different stakeholders (academia, industry,
infrastructure, policy-makers) in the conversation of defining the
microbiome WG (MWG)
• Obtaining a common view on priorities
• Should the MWG be divided into activities to reflect the different
priorities or according to particular thematic areas such as Food
production – food products – Health – Waste
• Move from correlation to causation – more than 25 diseases
associated with intestinal microbiome, but only ~ 5 where there
is a direct causal link
• Draft a workplan for the WG within the next 2 months
13. Membership – Microbiome WG
• Member
• US, Canada, EU, China, Argentina, South Africa
• To be confirmed
• NZ, India
• Member States?
14. Other Working Groups
• Forestry
• Workshop to be held the following day
• No formal proposal for a Working Group
• Just starting discussion
• Sustainable fisheries and blue bioeconomy
• Proposed by Argentina
• Socio-economic impact of bioeconomy
• Proposed by Argentina
• Propose international workshop in this area.
• Plant Health
• US and Canada will investigate if they can find co-
leads for this and, if so, will follow up with a proposal.
15. Indicators
• Proposed by FAO
• Developing a robust and cost-effective to assess impact
and performance of Bioeconomy
• Two types of indicator:
• Impact
• Performance indicators
• Technical meeting on bioeconomy indicators in first
quarter 2018
• Look at where things stand; identify gaps; decide how to
move forward
• Aim: To develop commonly agreed indicators