SlideShare a Scribd company logo

Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet

•
•
Centre for Tourism Studies
Centre for Tourism Studies

Tämän Saimaa-ilmiö2026 – kilpailuedut ja kipupisteet selvityksen tavoitteena on 1. Kartoittaa mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia Saimaa-ilmiö2026:lle eli Savonlinnan ja koko Saimaan alueen yhteiselle Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektille. 2. Tuottaa yleiskuva siitä, mitä nyt on tehty Saimaalla, Suomessa ja maailmalla sekä pyrkiä tutkimaan kehityssuuntia kolmen lähempään tarkasteluun valitun aihealueen (saavutettavuus, digitaalisuus, vastuullisuus) osalta. 3. Tuottaa yleiskuva erottavuustekijöistä suhteessa muihin hakijakaupunkeihin. 4. Tuottaa toimenpide-ehdotuksia Saimaa-ilmiö2026:n tueksi ja Itä-Suomen alueen kehittämiseksi.

Travel
1 of 83
Download to read offline
UEF // University of Eastern Finland Saimaa-ilmiö2026 – kilpailuedut ja kipupisteet Katja Pasanen &Jarkko Kääriäinen Kauppatieteiden laitos, Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hanke Kesäkuu 2020
UEF // University of Eastern Finland SISÄLLYS Selvityksen tausta ja tavoitteet 3 Saimaa-ilmiö2026:n mahdollisuudet ja haasteet 7 Saavutettavuus 10 Teknologia ja digitalisaatio 25 Vastuullisuus ja kestävä kehitys 51 Katsaus suomen muihin hakijakaupunkeihin: Oulu ja Tampere 63 Yhteenveto 71 Toimenpide-ehdotukset saavutettavuuden, digitalisaation ja vastuullisuuden osalta 74
UEF // University of Eastern Finland SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N TAUSTA • Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capital of Culture, ECoC) on nimetty vuodesta 1985 lähtien. ECoC on strateginen investointi, jolla on positiivinen vipuvaikutus alueen yleiseen kehitykseen, uudistumiseen sekä elin- ja vetovoimaisuuteen. Myönteiset vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä muun muassa uusina pysyvinä työpaikkoina ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisenä.* • Helsinki (2000) ja Turku (2011) ovat toimineet aiemmin suomalaisina Euroopan kulttuuripääkaupunkeina. Yksi suomalaiskaupunki valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. • Itä-Suomen neljä maakuntaa ja niiden keskuskaupungit, Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta, hakevat Savonlinna kärkenään yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Yhteistyöverkostoa ja ideaa on työstetty kesästä 2018 lähtien. • Itä-Suomen yhteinen kulttuuripääkaupunkiprosessi on nimetty Saimaa-ilmiö2026:ksi. • Itä-Suomen kulttuuripääkaupunkihankkeen alue perustuu Saimaan ja Vuoksen vesistöalueen rajaukseen, jota luonnehtii yhteinen historia ja vesistöön pohjautuva kulttuuri. • Ensimmäisen hakuvaiheen työ on toteutettu kahden EAKR-rahoitteisen hankeen voimin. Työtä on ohjannut ylimaakunnallinen Sillanrakentajien 14 jäsenen verkosto, jossa on jäseniä kaikista neljästä maakunnasta, neljästä keskuskaupungista ja Savonlinnasta sekä Itä-Suomen yliopistosta • Etelä-Savon maakuntaliitto: Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 • Itä-Suomen yliopisto: Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 *Garcia, B. & Cox, T. (2013). European Capitals of Culture: Success Strategies and Long-Term Effects. European Parliament, Culture and Education. Directorate-general for internal policies. Policy department. Structural and cohesion policies B.
UEF // University of Eastern Finland SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Tämän Saimaa-ilmiö2026 – kilpailuedut ja kipupisteet selvityksen tavoitteena on 1. Kartoittaa mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia Saimaa-ilmiö2026:lle eli Savonlinnan ja koko Saimaan alueen yhteiselle Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektille. 2. Tuottaa yleiskuva siitä, mitä nyt on tehty Saimaalla, Suomessa ja maailmalla sekä pyrkiä tutkimaan kehityssuuntia kolmen lähempään tarkasteluun valitun aihealueen (saavutettavuus, digitaalisuus, vastuullisuus) osalta. 3. Tuottaa yleiskuva erottavuustekijöistä suhteessa muihin hakijakaupunkeihin. 4. Tuottaa toimenpide-ehdotuksia Saimaa-ilmiö2026:n tueksi ja Itä-Suomen alueen kehittämiseksi.
UEF // University of Eastern Finland 6 Saavutettavuus 1. Kehitetään Saimaan alueen liikennepalvelutarjontaa 2. Kehitetään ja pilotoidaan Kestäviä ja vastuullisia liikenneratkaisuja 3. Parannetaan liikenteen digitaalisen saavutettavuutta Digitaalisuus 1. Luodaan Saimaa-ilmiö alusta 2. Tehdään taiteesta saavutettavampaa sekä fyysisesti että digitaalisesti 3. Luodaan ja kerätään tarinoita digitaalisten ratkaisujen ja alustan sisällöksi 4. Taataan teknologian ja digitalisaation osaaminen matkailu- ja kulttuurialoilla Itä- Suomessa Vastuullisuus 1. Huomioidaan vastuullisuus Saimaa-ilmiö2026:n kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana 2. Lisätään alueen asukkaiden osallisuutta – Korostetaan kulttuurista saatavaa hyvinvointia ja ylpeyttä omasta alueesta 3. Tavoitellaan vastuullisen matkakohteen brändiä ja statusta 4. Huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus myös saavutettavuuden kehittämisessä TIIVISTELMÄ RAPORTIN KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA TEEMOITTAIN ITÄ-SUOMEN ALUEELLE JA SAIMAA-ILMIÖ2026:LLE
UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N MAHDOLLISUUKSIEN JA HAASTEIDEN KARTOITTAMINEN • Selvitystyö ajoittui välille lokakuu 2019 – toukokuu 2020 • Selvitystyö käynnistettiin luomalla Saimaa-ilmiö2026:n SWOT-analyysi (seuraavalla sivulla) yhteistyössä Saimaa-ilmiö2026 koordinaattoreiden sekä ylimaakunnallisen Sillanrakentajien työryhmän kanssa • Lähempään tarkasteluun valittiin kolme aihe-aluetta: saavutettavuus, digitaalisuus, vastuullisuus. Nämä teemat valittiin, sillä ne ovat hyvin ajankohtaisia ja keskeisessä roolissa matkailu- ja luovien alojen tulevaisuuden näkökulmasta. – Selvitystyön menetelmät koostuivat aihealueesta riippuen kirjoituspöytätyöstä, sisällönanalyysistä, työpajatyöskentelystä ja haastatteluista. – Aineistoina käytettiin verkkosivuja, raportteja, työpajojen tuloksia sekä haastatteluaineistoja. • Tässä raportissa on esitelty tarkemmin näiden kolmen valitun aihealueen nykytila, mahdollisuudet, haasteet sekä toimenpide-ehdotukset. • Lopuksi verrataan Saimaa-ilmiö2026:n ja Saimaan alueen nykytilaa valittujen aihealueiden osalta muihin hakijakaupunkeihin ja -alueisiin, Ouluun ja Tampereeseen. 8
UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026 SWOT-ANALYYSI 9 VAHVUUDET •Aitous, rehellisyys •Vieraanvaraisuus •Vahva omaehtoinen kulttuurituotanto •Innostuneet kulttuuritoimijat •Yhdistävät kulttuurisen identiteetin piirteet •Omaleimaisuus ja uniikit asiat •Oikeat, aidot ihmiset •Alueen ainutlaatuisuus HEIKKOUDET •Alueen fyysinen saavutettavuus •Palveluiden saavutettavuus (digitaalinen ostettavuus) •Negatiivinen puheenparsi •Näköalattomuus •Talouden haasteet •Laaja osallistaminen, erityisesti nuoret •Omistajuus •Maakuntien välinen sanailu ja vanhat kaunat MAHDOLLISUUDET •Digitaalisuus ja sen luomat ratkaisu- mahdollisuudet •Vastuullisuus ja kestävyys •Uudet kumppanuudet ja verkostot •Tulevaisuuden uskon vahvistuminen •Toivo •Kulttuurin voimakas juurtuminen •Itsetunnon nosto ja hyvinvoinnin kasvaminen UHAT •Alueen laajuus •Ei ehditä koota toimijoita tarpeeksi •Riittävien resurssien saanti •Ilmastonmuutos •Viestintä epäonnistuu •Maakunnat riitelevät •Alueen asukkaiden vakuuttaminen ei onnistu •Hyvin alkanut pöhinä kuihtuu •Pandemia tai sen uhka • Ylimaakunnallinen itäsuomalainen Sillanrakentajien työryhmä muodosti yhdessä Saimaa-ilmiö2026:n SWOT-analyysin. Heikkouksista ja mahdollisuuksista valittiin kolme aihealuetta lähempään tarkasteluun Saimaa-ilmiö2026 hakukirjan ja prosessin tueksi. Valitut teemat ovat keskeisessä roolissa matkailu- ja luovien alojen tulevaisuuden näkökulmasta sekä keskeisessä asemassa paikallisen elämäntavan ja kulttuurin säilyttämisen tukemisessa.
UEF // University of Eastern Finland SAAVUTETTAVUUS
UEF // University of Eastern Finland ALUEEN SAAVUTETTAVUUS • Saimaa-ilmiö2026 kattaa maantieteellisesti todella laajan, neljän Itä-Suomen maakunnan alueen. Ohjelmaa on tarkoitus järjestää kulttuuripääkaupunki- vuonna jokaisessa maakunnassa ja keskuskaupungissa. Tämä asettaa vaatimuksen sille, että alueen saavutettavuus ulkoa päin sekä myös liikkuminen alueen sisällä tulee olla sujuvaa. • Saavutettavuuden tarkastelu on tehty pääosin matkailijan näkökulmasta, mutta se palvelee myös alueen asukkaita. Tarkastelussa on pohdittu, kuinka helppoa matkailijan on päästä Saimaan alueelle ja liikkua sen sisällä. • Kulttuuripääkaupungin näkökulmasta on tärkeää osoittaa, että alue on hyvin saavutettavissa tai, että työtä tehdään saavutettavuuden kehittämiseksi. • Selvityksen toteuttamiseksi on työpöytätyöskentelyn lisäksi keskusteltu muun muassa Itä-Suomen liikennetyöryhmän jäsenten, alueellisten matkailuorganisaatioiden johtajien sekä MaaS* (Mobility as a Service)- liikennejärjestelmien asiantuntijoiden kanssa. Myös Saimaa-ilmiö2026:n työpajoissa on pohdittu ratkaisuja saavutettavuuden haasteisiin. • Selvitys antaa kuvan Saimaan alueen saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämisehdotuksista. 11 © Katja Pasanen *Mobility as a Service eli Liikkuminen palveluna tarkoittaa kokonaisuutta, jossa liikkumistarpeet on paketoitu kokonaisuuksiksi ja käyttäjä päättää millaisia osia hän haluaa pakettiinsa ostaa, esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta tai kuljetuspalvelua. Käyttäjä maksaa yhden hinnan ja kustannus jakautuu eri kulkumuotojen mukaan. MaaS mahdollistaa erilaisia lisäpalveluja asiakkaalle. Hänen ei välttämättä edes tarvitse miettiä, millaista kulkuneuvoa hän etsii – antamalla aikataulunsa ja lähtöpaikkansa ja halutun kohteen, mobiiliapplikaatio voi suoraan tarjota sopivia vaihtoehtoja.
UEF // University of Eastern Finland • Saimaan alueen keskuskaupungit (Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta, Joensuu) ja Savonlinna ovat kukin saavutettavissa hyvin junalla Helsingin suunasta ja osittain myös alueen sisällä. • Junapysäkkejä on paljon myös pääpysäkkien välillä, joten junalla on mahdollista saavuttaa useampia paikkakuntia ja kaupunkien maalaiskeskustoja. Näitä pysäkkejä/asemia ovat mm. Joutseno, Imatra, Simpele, Parikkala, Punkaharju, Lusto, Retretti, Kerimäki, Mäntyharju, Pieksämäki, Suonenjoki, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi, Kesälahti, Kitee, Eno, Uimaharju, Vuonislahti, Lieksa, Kylänlahti, Höljäkkä, Kotavaara, Nurmes, Viinijärvi, Vihtari, Heinävesi ja Varkaus. • Lappeenrannan Vainikkalasta on junayhteys Allegrolla suoraan myös Pietariin neljästi päivässä – matka-aika on vain puolitoista tuntia. • Päivittäinen junayhteys on myös Helsingistä Vainikkalan kautta Moskovaan. 12 Lähde: vr.fi RAIDELIIKENNE
UEF // University of Eastern Finland MAANTIELIIKENNE • Raideliikennettä täydentää maantieliikenne, pääosin pitkän linjan bussivuorot. • Bussiverkosto on osittain todella hyvä, mutta etenkin alueen sisällä liikkuminen Saimaan keskuskaupungista toiseen on ajoittain haastavaa tai kestää kohtuuttoman pitkä ajan esimerkiksi suhteutettuna henkilöautolla liikkumiseen tai muutamiin olemassa oleviin junayhteyksiin verrattuna. • Muutamien paikkakuntien välillä saavutettavuus on hyvä tällä hetkellä. Esimerkiksi Joensuun ja Kuopion välillä tiheää bussivuorojen verkostoa ylläpitää osaltaan Itä-Suomen yliopiston kaksi kampusta. Savonlinnan ja Mikkelin välillä puolestaan on muutoin vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä. • Myös bussit pysähtyvät pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudun pysäkeillä, joten niillä pääsee liikkumaan kohtalaisen sujuvasti syrjäisempiinkin kohteisiin. • Alueella liikennöi vakituisesti kymmenkunta linja-autoliikenteen yritystä. 13 © Katja Pasanen
UEF // University of Eastern Finland RAIDE- JA MAANTIELIIKENNE 14 Kuvat: Saimaa-ilmiö2026 hakukirja, Kixit
UEF // University of Eastern Finland LENTOLIIKENNE • Saimaan alueella on neljä lentokenttää, Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. • Joensuu ja Kuopio ovat Finavian omistamia kenttiä. Näille kentille lennetään ainoastaan Helsingistä kotimaan sisäisenä liikenteenä. Lentoja on useampia päivässä. Kuopio ja Joensuu löytyvät määränpäinä myös kansainvälisistä lentoliikenteen varaus- järjestelmistä. • Myös Savonlinnan lentoasemaa ylläpitää Finavia, mutta kahta päivittäistä vuoroparia Helsingin ja Savonlinnan välillä operoi erikseen kilpailutettu lentoyhtiö, jota tuetaan kaupungin ja valtion varoista, eikä kenttä löydy kansainvälisistä varausjärjestelmistä. Lennot on ostettava oman varausjärjestelmän kautta, mikä tekee palvelusta vaikeasti löydettävän. Savonlinnan lentoaseman saavutettavuutta on kuitenkin pyritty parantamaan. Nyt on saatu sovittua viidestä vuoroparista charterlentoja elo- ja syyskuulle tuleviksi vuosiksi Saksan Frankfurtista. • Lappeenrannan lentokentän omistaa yksityinen säätiö, ja siltä liikennöidään ainoastaan suoraan Eurooppaan. Lappeenrannan lentokenttää kutsutaankin portiksi Saimaalle. Lappeenrannan lentokentältä on ympärivuotinen jokaviikkoinen yhteys Berliiniin, Budapestiin ja Milanon Bergamoon. Kesäkaudella huhtikuusta lokakuulle on yhteys lisäksi Wieniin. 15 • Kuopio • Joensuu • Savonlinna • Lappeenranta • Milano, Bergamo • Budabest • Wien • Berliini • Helsinki
UEF // University of Eastern Finland VESILIIKENNE • Risteilyliikenne Saimaan alueen kaupungeissa on suhteellisen vilkasta. • Etenkin Savonlinnassa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa on kesäkaudella ja tätä nykyä koko ajan pidemmälle syksyyn tarjolla takuulähtöisiä maisemaristeilyjä, joista ainakin osa on myös verkosta ostettavissa. • Kesäkaudella Savonlinna-Kuopio välillä kulkee historiallista Heinäveden maisemallista kanavareittiä pitkin useamman kerran viikossa m/s Puijo, joka on vuonna 1914 rakennettu Saimaan alueen perinteinen höyrylaiva. M/S Puijo risteilee myös muutaman kerran kesässä Savonlinnasta Puumalan kautta Lappeenrantaan. Lisäksi tarjolla on kanava- ja luostariristeilyjä Heinävedellä. • Alueella on kesäaikaan päivittäistä vesireittiliikennettä (venetaksi) myös Oravin ja Linnansaaren kansallispuiston sekä Rantasalmen Järvisydämen ja Linnansaaren kansallispuiston välillä. • Kolin ja Lieksan keskustan välillä kulkee kesäisin autolautta ja talvisin jäätie. • Risteilytarjonta on lisääntynyt viime vuosina, mutta valtaosa risteilyistä on paikallisia maisemaristeilyjä tai aktiviteettipalveluita, jotka toteutetaan tilauksesta. Näillä risteilyillä pääsee kuitenkin tutustumaan mm. Astuvansalmen kalliomaalauksiin sekä Saimaan Norppaan. Teemalliset risteilyt ovat lisääntyneet vahvasti viimeisen parin vuoden aikana. Risteilemään pääsee myös ympäristöystävällisesti sähkökäyttöisellä ekopaatilla ainakin Puumalasta käsin. • Alueella liikennöi ainakin noin 15 toimijaa, jotka tarjoavat joko maisemaristeilyjä tai reittiliikennettä. 16© Katja Pasanen © Katja Pasanen
UEF // University of Eastern Finland SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEET • Liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulta Saimaan alueelle on kohtalaisen hyvin olemassa, mutta alueen sisällä saavutettavuudessa on vielä haasteita. Esimerkiksi kansainvälisen matkailijan on todella haastavaa löytää liikenneyhteyksiä muun muassa kaupunkien sisällä, sillä esimerkiksi paikallisliikenteen aikataulut eivät löydy Kuopion paikallisliikennettä lukuun ottamatta GoogleMapsista. Kaukoliikenteen yhteyksiä on joidenkin paikkakuntien välillä vain muutamia päivittäin ja ne muutamatkin saattavat olla matka-ajaltaan tuplasti pidempiä kuin henkilöautolla liikuttaessa. Eri liikennöitsijöiden järjestelmiä on lukuisia. • Takseilla ei ole käytössä kansainvälisesti tunnettua sovellusta. Valopilkkutaksi-sovellus toimii kaikissa viidessä kaupungissa, mutta se ei ole erityisen tunnettu eikä sitä mainita matkailuorganisaatioiden sivuilla. Lisäksi alueella on paljon matkailullisesti merkittäviä kohteita, jotka ovat kuitenkin hyvin heikosti saavutettavissa (esim. Koli, Järvisydän, Tahko, kansallispuistot) muuten kuin henkilöautolla. • Saimaan alue on vesistöjen rikkoma, ja vesitse moneen paikkaan on paljon lyhyempi matka kuin maanteitse. Tästä huolimatta vesitaksitoiminta ja aikataulutettu vesireittiliikenne on melko vähäistä alueella tällä hetkellä. • Alueen lentoliikenne kohtaa uhkia tällä hetkellä – Covid19-pandemian vuoksi Finnair on päättänyt lakkauttaa lennot Helsingistä Joensuuhun mahdollisesti kevääseen 2021 saakka – Lappeenrannan lentokentän hyödyistä suhteessa tarvittavaan rahoitukseen käydään keskustelua tasaisin väliajoin, viimeisimpänä Covid19-pandemian yhteydessä toukokuussa 2020. 17
UEF // University of Eastern Finland SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEET • Alueella ei ole laajasti käytössä yhteiskäyttöisiä liikkumisratkaisuja (esim. Bloxcar, Blablacar, Skipperi) • Yksi saavutettavuutta koskeva haaste on puutteet liikennevälineiden ja reittien saavutettavuudessa ja ostettavuudessa digitaalisissa kanavissa sekä yhtenäisen MaaS (Mobility as a Service) -järjestelmän puuttuminen. – Paikallisliikenteen aikatauluja ei löydy välttämättä muualta kuin pdf-tiedostona kaupungin verkkosivuilta. – Pitkän matkan bussiliikenteen aikataulut löytyvät pääosin matkahuollon sivuilta ellei kyseessä ole Waltti-järjestelmän yhteydet. Sen sijaan lippujen ostaminen tapahtuu useimmiten kunkin liikennöitsijän oman sivuston tai palvelun kautta. – VR:n järjestelmästä näkee juna-aikataulut ja saa hankittua junaliput. – Kullakin paikkakunnalla takseja löytyy Valopilkku-sovelluksen kautta, mutta sitä ei erityisesti markkinoida missään eikä ole näin ollen etenkään kansainväliselle matkailijalle löydettävissä. Muutoin kullakin paikkakunnalla on oma kutsunumero taksin varaamiseen. – Vuokra-autojen välittäjistä ei ole kootusti tietoa missään. – Vaihtoehtoisten reittien tai eri kulkuneuvojen yhdistämisen helppo hahmottaminen on tällä hetkellä haastavaa jos ei jopa mahdotonta, sillä eri reitti- ja kulkuvälinevaihtoehdot (junat, bussit, lennot, paikallisliikenne, taksit yms.) löytyvät kukin omista kanavistaan. Perille.fi tarjoaa osittaisen ratkaisun tähän, mutta liput on kuitenkin ostettava ja haettava liikennöitsijöiden sivuilta eri yhteyksille. Lisäksi muutamilla paikkakunnilla on omia MaaS-kokeiluja (esim. Kuopion Vilkku), mutta niillä saavutetaan kerrallaan vain yksi alue. Joka paikkakunnalla on eri sovellus tai järjestelmä käytössä, joten matkailijan on ladattava lukuisia eri sovelluksia pystyäkseen liikkumaan Saimaan alueella. – Ei yhtä kanavaa ostamiselle. 18
UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TOIMENPITEET JA MAHDOLLISUUDET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI • Matkahuolto on rakentamassa yhdessä Kyyti.comin kanssa Suomeen ensimmäistä valtakunnallista matkaketjujärjestelmää, joka helpottaa reittivaihtoehtojen hahmottamista ja niiden ostettavuutta. Ympäri Suomen on myös tehty ja käynnistymässä erilaisia MaaS (Mobility as a Service) –pilotointeja myös matkailijoiden tarpeisiin, esimerkiksi VTT:n toimesta. – Muun muassa Kuopiossa on ollut jo käytössä oma Vilkku-sovellus ja Savonlinnassa ollaan paikallisliikenteen osalta ottamassa käyttöön Matkahuollon valtakunnalliseen MaaS Reittihaku- Liput –sovellukseen 1.8.2020 alkaen, mikä mahdollistaa bussien reittivaihtoehtojen yhdistämisen paikallis- ja kaukoliikenteen osalta ja ostettavuuden suoraan sovelluksesta. • Kussakin Itä-Suomen neljässä maakunnassa on meneillään erilaisia liikenteen kehittämishankkeita. • Saimaan alueelle suunnitellaan uusia kiertomatkatuotteita, jotka on kuljettavissa joko julkisilla liikennevälineillä tai henkilöautolla. Lakeland kasvusysäys-hanke on käynnistymässä vuoden 2020 aikana, ja sen yhtenä päätavoitteena on erilaisten teemallisten kiertomatkatuotteiden rakentaminen Lakelandin alueelle Suomeen. Hanketta koordinoi Karelia Expert, ja se on hankkinut jo käyttöönsä digitaalisen alustan, jonne kiertomatkatuotteet saadaan myyntiin. – Työpajoissa nousi esiin toive saada näkyviin yhteen paikkaan myös polkupyöräreitit, vene- ja laivareitit, moottoripyöräreitit, retkeilyreitit ja melontareitit palveluineen. • Saimaan alueen mahdollisuuksia voisivat olla myös - Keskittyminen vastuullisiin ja ekologisiin liikennemuotoihin, kuten sähköautoihin (esim. vuokraustoiminnassa) ja lihasvoimin liikkumiseen - Brändäytyminen kiireettömän kulkemisen kohteeksi, jolloin liikkumisen keskiössä ei olisi nopeus ja tehokkuus vaan rentous, hidas matkailu ja vaivannäkö salattujen aarteiden löytämiseksi. “Viimeinen kilometri kuljetaan jalan.” 19
UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TOIMENPITEET JA MAHDOLLISUUDET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI • Historiallisesti vesiliikenteellä on hyvin vahvat perinteet alueella. Tulevaisuuden suunnitelmissa ja toiveissa on helpottaa sekä paikallisten että matkailijoiden vesille pääsyä sekä kulkua vesireittejä myöten paikasta toiseen. – Kaupunkiveneverkosto rantautuu Joensuuhun ja Lappeenrantaan kesällä 2020. Tämä mahdollistaa yksittäisten ihmisten entistä helpomman pääsyn vesille. Savonlinnan seudulla on suunnitteilla luoda alueelle mahdollisesti veneüber tai venetaksi toimintaa. – Risteilyliikenteeseen on tulossa investointeja. Muun muassa savonlinnalainen Vip Cruise on muuntamassa yhtä vanhoista höyryristeilijöistään kesäkaudelle 2020 luksusmatkailuun sopivaksi alukseksi. Yhtiö on tehnyt myös investoinnin, joka tuo ympäristön huomioivan jättiristeilyaluksen Saimaan vesille muutaman vuoden sisällä. – Etelä-Karjalassa on suunnitteilla kaksivuotinen vuonna 2020 käynnistyvä monimaakunnallinen hanke luksusristeilymatkailutuotteiden kehittämiseksi. Suunnitteilla on uuden reitin avaaminen Helsingistä Kotkan, Viipurin, Lappeenrannan ja Savonlinnan kautta Kuopioon tai mahdollisesti Joensuuhun. 20
UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TOIMENPITEET JA MAHDOLLISUUDET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI • Saimaan alueella on meneillään useampi kotimaan sekä kansainvälistä saavutettavuutta kehittävä suurhanke. – Parikkalan raja-aseman on suunniteltu avautuvan henkilöliikenteelle vuonna 2024, mikä helpottaa ja lisää matkustamista etenkin keskiselle Saimaalle, kuten Savonlinnan seudulle. – Venäjältä on suunnitteilla myös junayhteys Pietarista Imatralle. Tämä lyhentäisi matka-aikoja Saimaalta Pietariin ainakin tunnilla, sillä Pietariin vievään junaan pääsisi suoraan Imatralta eikä tarvitsisi kiertää Kouvolan kautta. – Etelä-Karjalassa on lisäksi meneillään Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, jolla pyritään poistamaan vesiliikenteen esteitä, muun muassa rakentamalla isoille risteilijöille tarpeeksi suuria laitureita saaristoon. Hanke ajaa myös Saimaan kanavan kehittämistä ja ympärivuotistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä 88 metristä 100 metriin. – Myös Itärata-hankkeen linjaukset ja toteutusmahdollisuudet ovat olleet vahvasti esillä valtakunnallisessa keskustelussa. Itärata-hanke lyhentäisi matka-aikaa pääkaupunkiseudulta Itä-Suomeen. Itärata-hankkeesta ei ole vielä tehty päätöksiä. 21
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI 1. Saimaan alueen liikennepalvelutarjonnan kehittäminen 1. Vuokravene-operaattoreiden ja venetaksitoiminnan aktivointi / saaminen alueelle. 2. Julkisen liikenteen tai markkinaehtoisen liikenteen lisääminen vähintäänkin Saimaa-ilmiö2026 tapahtumavuodelle, samoin vesiliikennereittien lisääminen niin, että osa kiertomatkasta olisi mahdollista kulkea vesitse. 3. Tapahtumabussit ja tapahtumalaivat Saimaa-ilmiö2026 tapahtumavuodelle, jotka veisivät tapahtumiin eri paikkakunnille. 4. Lentoliikenteen kehittäminen • Savonlinnan lentoliikenteen sopimusten kehittäminen mahdollistavaan suuntaan: lennot näkyviin kansainvälisiin järjestelmiin ja huolintasopimukset useampien lentoyhtiöiden kanssa, Charter-lentojen lisääminen • Yhteistyö ja yhteinen edunvalvonta kaikkien Saimaan alueen lentokenttien kesken 2. Kestävien ja vastuullisten liikenneratkaisujen kehittäminen ja pilotointi • Liikenteen jakamistalouden sovellusten ja uusien liikennemahdollisuuksien (esim. kuskiton liikenne) pilotointi alueella. • Vuokrattavien polkupyörien, potkulautojen ja muiden kestävien liikenneratkaisujen lisääminen alueella. • Sähkö- ja hybridiautojen määrän lisääminen vuokra-autovalikoimassa. • Ekologisten liikennemuotojen (sähköautot, joukkoliikenne, ekologiset veneet, yhteiskäyttöautot, pyöräliikenne yms) kehittäminen etusijalla maakuntien ja kaupunkien välisen liikenteen kehittämisessä. 22
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI 3. Liikenteen digitaalisen saavutettavuuden parantaminen • Liikenneyhteyksien digitointi ja yhteisen MaaS-järjestelmän käyttöönotto tai rakentaminen. • Alueellisten toimenpiteiden yhteenveto Itä-Suomen liikennetyöryhmässä ja yhteisen tahtotilan asettaminen Saimaan alueelle • Yhteisen seminaarin järjestäminen liikennöitsijöille ja kehittäjille. Yhteisen MaaS-hankkeen suunnittelu ja eteenpäin vieminen matkaketjujärjestelmän aikaansaamiseksi alueelle. Pohjana voidaan ja on järkevää hyödyntää olemassa olevia ratkaisuja kuten Matkahuoltoa, Kyyti.comia tai muita valtakunnallisia pitkällä olevia kokeiluja. • Palveluiden, aikataulujen ja pysäkkien digitointi joko alueen yhteiseen tietokantaan tai järjestelmään, jossa tiedonvaihto on mahdollista avoimien rajapintojen kautta. Kun aikataulut ja palvelutiedot digitoidaan avoimia rajapintoja käyttäen, on tiedot mahdollista siirtää eri alustoille ja verkkosivuille (esim. GoogleMaps, Matkahuollon Reitit ja Liput – sovellus). • Samaan järjestelmään voidaan yhdistää esimerkiksi julkinen bussiliikenne, junat, vesiliikenne, taksit, vuokra-autot, vuokrattavat potkulaudat, veneet ja pyörät ja niin edelleen. • Rakennettava/käyttöön otettava järjestelmä tarjoaisi vaihtoehtoja paikasta A paikkaan B pääsemiselle aikatauluineen ja mahdollistaisi ostamisen yhdestä ja samasta järjestelmästä. Matkaketjujärjestelmään on mahdollista yhdistää myös reaaliaikaista tietoa esimerkiksi bussien liikkeistä sekä vajaakäytöllä oleva kapasiteetti, jota voitaisiin hyödyntää silloin, kun se on vapaana. Esimerkiksi taksien paluuliikennettä voisi hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin. • Saavutettavuustietojen ja -palveluiden liittäminen sekä kokoaminen osaksi Saimaa- ilmiö2026 digitaalisen alustaa (tarkemmin: diat 47, 49-50) 22 Kuva: kindpng.com
UEF // University of Eastern Finland LINKKEJÄ LIITTYEN SAAVUTETTAVUUTEEN JA SEN KEHITTÄMISEEN Etelä-Savon liikennejärjestelmä ja selvitykset • https://www.esavo.fi/liikennejarjestelma • http://strategia.esavo.fi/resources/public//Liikennejarjestelma/ESMatkailuliikenne_final.pdf Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien esitykset • https://www.pohjois-savo.fi/tietopalvelut/seminaarit-ja-tapahtumat/tapahtuma/ita-suomen- liikennejarjestelmapaivat-2019.html Väylä-viraston matkailun saavutettavuusraportti • https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2019-08_matkailun_saavutettavuus_web.pdf MaaS- ja matkaketjujärjestelmiä ja projekteja • https://www.arcticmaas.fi/ • https://projectsites.vtt.fi/sites/maasdigiboksi/ • https://www.kyyti.com/ • Kuopion Vilkku: https://payiq.net/kuopio/fi/ 24
UEF // University of Eastern Finland TEKNOLOGIA JA DIGITALISAATIO
UEF // University of Eastern Finland TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄT 26 • Digitaalisuus ja teknologian kehitys on muuttanut ja tulee muuttamaan selvästi käytänteitä matkailu- ja kulttuurialoilla. Virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) apuvälineillä matkustaminen, kulttuurin kokeminen ja liikkuminen helpottuu ja saa uusia muotoja. Lohkoketjut, tekoälyn ja robotisaation lisääntyminen tulee muuttamaan työmarkkinoita. • Korona-pandemia on vahvistanut digitaalisten palveluiden nopeampaa käyttöönottoa. • Teknologian ja digitalisaation osalta pyrittiin selvittämään nykyisiä keskusteluja niiden kehittymiseen liittyen valtakunnallisesti ja globaalilla tasolla. Selvityksen tavoitteena on ”ennustaa” kehityksen suuntaviivoja tuleville kuudelle vuodelle ja niihin peilaten antaa sisältöehdotuksia Saimaa-ilmiö 2026-kulttuuripääkaupunkihankkeelle. • Työpöytätyöskentelyllä kartoitettiin teknologian ja digitalisaation hyödyntämisen nykytilaa matkailu- ja kulttuurialoilla Suomessa ja globaalisti. Työpöytätyöskentelyä täydennettiin Digital Tourism Think Tank Global –konferenssin sisällöillä. • Työpöytätutkimuksen ja konferenssin aineiston perusteella päädyttiin tutkimaan lähemmin keskustelunaiheita, jotka nousivat esille niin kulttuuri- kuin matkailualalla, ja tätä aineistoa täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla, jotka toteutettiin marraskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. • Keskusteluja peilataan Saimaa-ilmiön viitekehykseen ja esitetään ratkaisumalleja digitalisaatioon liittyviin skenaarioihin. Kuva: pixabay.com
UEF // University of Eastern Finland TEKNOLOGIAN KEHITTYMISESTÄ YLEISESTI 27 • Digitaalisuus jakaa mielipiteitä. Se voidaan nähdä uhkana, mutta toisaalta myös isona mahdollisuutena. Suurelta osin kysymys on myös sukupolvien välinen. • Digitaalisten välineiden saatavuus ja nopea kehittyminen voi polarisoida väestöä eri ryhmiin eri sukupolvien ja yhteiskuntaluokkien välillä. • Siiloutuminen on tunnistettu ongelma niin matkailu- kuin kulttuurialalla. Digitaalisuus, kehittyvät teknologiset palvelut sekä erilaiset alustaratkaisut voivat auttaa näkemään paremmin omien siilorajojen ylitse sekä mahdollistamaan entistä paremmin myös yhteisen osallisuuden ja uuden luomisen. Kuvat: pexels.com
UEF // University of Eastern Finland TEKNOLOGIAN KEHITTYMISESTÄ YLEISESTI 28 • Digitaalisuus tulee synnyttämään uusia ammattikuntia, mutta myös automatisoimaan nykyisiä ammatteja • Tekoälysovellukset yleistyvät ja auttavat ihmistä ymmärtämään valtavia datamääriä. Datamäärien kasvaessa lisääntyvät erilaiset rajapinnat. Rajapintojen yleistyessä yleistyvät myös erilaiset alustat ja sovellukset. • VR / AR –teknologia tulevat monipuolistamaan ja kehittämään kulttuurin ja matkailun saavutettavuutta. • Yksityisen datan ympärille tulee kehittymään valtavasti erilaisia sovelluksia ja alustoja. Datan haltijalla on myös suuri valta. Globaalien alustojen henkilötietojen hallinta ja yksityisyydensuoja herättää paljon keskusteluja. • Yksittäisistä datan palaisista kerättävä "Big data" auttaa paremmin ymmärtämään trendejä ja matkailijavirtoja. • Tiedolla johtaminen lisääntyy. Kuva: unsplash.com
UEF // University of Eastern Finland 29 ”Yleisesti suomalaisessa kulttuurielämässä minun mielestäni perushaasteena ovat siilot. Ei tunneta toisia. Museotoimija ei tunne tanssijoita ja niin poispäin. Vaikka maa on pieni, ja ammattitaitelijoita on äärimmäisen vähän. Teknologia on yksi siilo, tarkoittaen että on paljon ihmisiä, jotka kaihtaa kaikin keinoin teknologiaa ja tekoälyä ja niiden käyttöä. Somekin on pelkästään haaste. Kouluttaminen ja yhdessä innovointi tärkeää tekoälyn ja digitaalisuuden parissa, jotta hyödyt tajutaan isossa määrin." (H3) ”Vain harva taiteilija ymmärtää digitaalisuuden potentiaalin oman toimeentulonsa edistämisessä” (Lähdeniemi & Nuppunen, 2018) Yleisimmin mainitut seikat digitaalisuuteen ja kulttuurialaan liittyen
UEF // University of Eastern Finland DATA JA ALUSTATALOUS • Globaalit digitaaliset alustat keräävät tietoa ihmisistä. Tietoa myydään eteenpäin, ja anonyymisoidulla datalla saadaan koottua ihmisistä kokonaisia profiileja, jotka voivat sisältää yksityiskohtaistakin dataa ihmisen mieltymyksistä tai taustoista. • Tietoa käytetään nyt esimerkiksi markkinoinnin kohdentamiseen. Sijaintitietoon perustuvaa dataa seurataan esimerkiksi matkailun parissa. Mobiilien sijaintipalvelujen kautta saadaan luotettavaa dataa siitä, kuinka paljon esimerkiksi yksittäinen tapahtuma on tuonut väkeä ja mistä, missä on vierailtu ja tietoa yöpymisvuorokausien määrästä. Esimerkiksi koronapandemian aikaan tekniikan avulla seurattiin, kuinka paljon ihmiset matkustivat mökeilleen Uudeltamaalta. • Koronaviruspandemiaan liittyen yhtenä skenaariona matkailupuolella nähdään, että tulevaisuudessa matkustaja voi esimerkiksi joutua näyttämään tietyn applikaation toteamia tietoja itsestään päästäkseen ylittämään valtioiden välisiä rajoja (Yle 2020) • Yrityssektorin sekä kolmannen sektorin kouluttaminen, kotimaisten alustojen ja yhteisten tietopankkien luominen nähdään tärkeäksi kotimaisella ja eurooppalaisilla kentillä mm. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi myös jatkossa. (esim. Viitanen et al. 2017) 30
UEF // University of Eastern Finland 31 Kuva 2. Lähde: Levä, T. 2019. #DTTT Global 2019 Mobiililaitteen sijaintipalveluihin perustuvan datan perusteella voidaan jäljittää ihmisten liikkumista. Kuvassa 1 on nähtävissä Uudeltamaalta ulospäin menevää liikennettä koronapandemian aikaan. Kuvassa 2 on havainnollistettuna asiakasliikenne sekä laskelma aluetaloudellisista vaikutuksista Uudellamaalla Ed Sheeranin konsertin aikaan heinäkuussa 2019. Kuva 1. Lähde: Helsingin Sanomat
UEF // University of Eastern Finland ”Henkilökohtaisen datan arvo on noussut ja yritykset ympäri maailmaa kartoittavat sen hyödyntämispotentiaalia. Datasta tullaan käymään monta taistelua monella eri areenalla. Kuluttajien ja yhteiskunnan näkökulmasta on kestämätöntä, että kuluttajien tuottama data siirtyy yksityisen yrityksen omistukseen. Oikeus nähdä oma data ja saada se poistetuksi ei riitä, vaan kuluttajilla tulee olla oikeus päättää, kuka dataa saa käyttää, missä yhteyksissä ja millaisella korvauksella. Euroopan unionin ja Suomen hallituksen tekoälyyn ja alustatalouteen liittyvissa hankkeissa tulisikin ottaa huomioon kansalaisten oikeus hallita omaa dataansa huomattavasti paremmin.” (Tulevaisuusvaliokunta, 2018) 32 Henkilökohtaisen datan merkitys ja pitkäjänteisen suunnittelun tärkeys päätöksissä on tunnistettu myös Eduskunnan tulevaisuusvalio​kunnan Jakamistalous ja alustatyö - julkaisussa:
UEF // University of Eastern Finland Perez, L. 2019 #DTTT Global 2019 • Esimerkki Benidormin matkailualueelta, jossa kerätään matkailijadataa useista eri lähteistä, ja mm. kustomoidaan ja segmentoidaan omia asiakasryhmiä näistä lähteistä saadun datan perusteella.
UEF // University of Eastern Finland LOHKOKETJUT • "Lohkoketjuteknologialla tarkoitetaan avointa, hajautettua, kryptografisesti ketjutettua ja useiden tietokoneiden verkkoon säilöttyä kirjanpitoa, jonka sisältö on tarkistettavissa samanaikaisesti eri paikoista." (Tulevaisuusvaliokunta, 2018). • Lohkoketjuteknologiasta tunnetuin suurelle yleisölle on Bitcoin. Valuuttamarkkinoilla lohkoketjuteknologia mahdollistaa yhteisen tietokannan ylläpitämisen kenen tahansa toimesta ja mahdollistaa valuutan siirron suoraan siirtäjän ja vastaanottajan välillä. • Lohkoketjuteknologian mullistavuus on yksinkertaisimmillaan juuri siinä: sen avulla välikäsistä, kuten Bitcoinin tapauksessa pankeista, tulee tarpeettomia koska teknologia mahdollistaa luottamuksen rakentamisen suoraan tuntemattomien tahojen välille. 34 Kuva: pixabay.com
UEF // University of Eastern Finland LOHKOKETJUT • Lohkoketjuteknologia luo toimialoille aivan uusia tapoja toimia kun välikädet häviävät. Esim. digitaalisen taiteen myyntiin ja yleisesti ottaen luotettavampaan kaupankäyntiin. Alla on linkkejä muutamiin esimerkkeihin luovien alojen osalta. – https://blockchainartcollective.com (Auttaa taiteilijoita autentikoimaan teoksille digitaalisen identiteetin, käyttää lohkoketjuteknologiaa sekä Internet of Things (IoT) tekniikoita) – www.maecenas.co (Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä taiteen osto- ja myyntialusta) – http://portion.io (Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä taiteen osto- ja myyntialusta) – https://verisart.com (Luo lohkoketjupalveluissa käytettäviä aitous- ja todennussertifikaatteja teoksille) • Matkailun puolelta esimerkkejä puolestaan ovat – Windingtree (sis. hotellit, lentoyhtiöt, matkanjärjestäjät): https://windingtree.com/ (matkojen varaaminen ja myyminen ilman välikäsiä) • Lohkoketjuteknologia luo mahdollisuuksia ja luottamusta matkailualalla etenkin OTA-toimijoiden (online travel agency) välille sekä herättää kysymyksen esimerkiksi fyysisten matkatoimistojen tarpeellisuudessa tulevaisuudessa. • Lohkoketjusovelluksia on toistaiseksi vähän. Yleisin kehityksen este on se, että tekniikka on vielä hidasta ja resursseja vaativaa. 35
UEF // University of Eastern Finland DATA, ALUSTATALOUS JA LOHKOKETJUT - HAASTATELTAVIEN NÄKEMÄT MAHDOLLISUUDET "Suomalainen taide pitäisi olla digitaalisesti paremmin saavutettavissa. […] Semmoista avoimen rajapinnan rekisteriä, mitä matkailupuolella tehdään, ei kulttuuripuolella ole. Valtiovetoinen yhteinen alusta voisi toimi myös kulttuuripuolella. […] Tietovaraintoihin liittyen haasteena ovat tekijänoikeudet. Teokset ja teoksellisuus.[…]Miten hinnoittelu, tekijäoikeidet yms. menee digitaalisessa prosessissa. Esimerkiksi Kiasman kokoelmat: Miten kansalliset kokoelmat, jotka ovat digitaalisia tai audiovisuaalisia ja joissa on tekijänoikeudet, saadaan hyötykäyttöön? Miten saadaan luotua semmonen sheema, että kaikki voittaa eikä synny tietoturvaongelmia. Miten tietostojen varastointi ja muut, tiedostot älyttömän kokoisia tiedostoja. Puolen tunnin installaatio kolmella ruudulla voi olla useita kymmeniä gigoja. Jos niitä on sata, pitää olla serverifarmi jo jossain. Tämän tyyppisiin käytännön ratkaisuihin yritetään löytää ratkaisu." (H3) "[…] (kpk-hankkeesta puhuttaessa) tälläkin hankkeella olisi potentiaalia yhdistää destinaatioita ja palveluita yhtenäisimmillä alustoilla ja saada todella iso synergia sillä (muihin verrattuna)" (H2) "Data auttaa ymmärtämään. Auttaa esimerkiksi kohdentamaan markkinointia tehokkaammin. […] Haasteena, että alustoja ja hyviä ratkaisuja on paljon. Pitää osata miettiä valintaperusteet alustojen rakentamiselle sekä se, mitä niillä halutaan tehdä ja mitä niillä halutaan saavuttaa. Mitä enemmän alustoja on, sitä vaikeammiksi asiakkaiden tavoittaminen muodostuu" (H2) "Avoin rajapinta ja sen kautta tietokanta on kaiken taustalla. Tavoitteena on, että tieto oli jaettavissa mahdollisimman ketterästi eri portaaleissa toimijoille. Ei vaan kerätä itselle, vaan jaetaan sitä dataa muillekin. […] Avoimen data kautta saatava hyöty on alueellisesti eri sektoreilla alettu huomata." (H2) "Peliteollisuus on tehnyt (käyttäytymiseen perustuvaa sisällönmuokkausta) jo kymmeniä vuosia ja alkavat olemaan siinä jo kohtalaisen hyviä. Netflix ja muut alkavat nyt miettimään sitä, että mitä sillä käyttäjädatalla tehdään." (H1) "Paljon on mahdollisuuksia lohkoketjujen osalta, mutta semmosia konkreettisia sovelluksia on vielä vähän. Isot globaalit pelurit kuten TUI on sanonut että lohkoketjut tulevat muuttamaan heidän liiketoimintaansa, lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmiin liittyvät sovellukset ovat jo olleet pitkään pohjautunut lohkoketjuihin." (H4) 36
UEF // University of Eastern Finland VIRTUAALINEN TODELLISUUS (VR) • Virtuaalisen (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) tekniikka tuo taidetta lähemmäs ja voi edistää taiteen saavutettavuutta merkittävästi. – Tekniikka mahdollistaa muun muassa sen, että käyttäjä pääsee katsomaan kotisohvalta esimerkiksi keikkaa, jalkapallo-ottelua tai teatteriesitystä, ja voi näin kokea enemmän. • Tekniikkaa opetellaan vielä tällä hetkellä. Uusia sisältöjä syntyy paljon, mutta vielä ei ole täyttä ymmärrystä siitä, mitä tekniikoilla voidaan saavuttaa. – Esimerkiksi virtuaalinäyttelyt ovat ottaneet isoja askelia mm. koronapandemian myötä, ja uusia kehittämisrahoja digitaalisten palveluiden kehittämiseen on myönnetty. • Laitteisto on vielä verrattain suurta ja kallista. Jotta VR olisi aidosti saavutettava tekniikka, tulee hintojen ja laitteiden koon muuttua. • VR-tekniikassa olisi tärkeää tuottaa osallistavuutta esimerkiksi pelillisin elementein. – VR ja pelimaailmaan yhdistettiin Suomessa mm. JVG-yhtyeen vappukeikan järjestämisessä keväällä 2020, jolloin samassa "virtuaalisessa tilassa" keikasta nautti yli 700 000 ihmistä samaan aikaan, samalla mahdollistaen pienimuotoisen osallistumisen virtuaaliseen elämykseen. 37 Kuva: pixabay.com
UEF // University of Eastern Finland LISÄTTY TODELLISUUS (AR) JA TEHOSTETTU TODELLISUUS (MR) • AR (Augmented reality) rikastaa ympäristöä erilaisilla elementeillä, kuten hahmoilla tai informaatiolla. • Lisätyllä todellisuudella on loputtomia soveltamis- mahdollisuuksia. Sillä voidaan esimerkiksi luoda tilaan taidetta tai vaikka opastusta uudessa kaupungissa. • AR-teknologiaa on käytetty jo verrattain paljon esimerkiksi osana museoiden näyttelytiloja tai musiikkiesityksiä. Suomessa ja Saimaan alueella on myös paljon erilaisia sovelluksia aina luontoteemoista museoihin ja ravintoloihin saakka. • AR -peleistä hyvä esimerkki on viraalihittipeli Pokemon Go. • MR (mixed reality) on VR:n ja AR:n hybridi, jossa yhdistyy virtuaalinen maailma, jossa esimerkiksi voi tehdä ja kokea asioita toisten kanssa 38 Kuvat: pixabay.com
UEF // University of Eastern Finland LAAJENNETTU TODELLISUS (XR) • XR (extended reality) on käsite, jota on vasta hiljattain alettu käyttämään. Se sisältää kaikki teknologiat (VR, AR, MR) yhdessä. XR viittaa ympäristöihin, joissa ihmiset, esineet ja laitteet yhdistyvät tietokoneiden tai audiovisuaalisten laitteiden luomiin elementteihin. • On todennäköistä, että XR korvaa terminä muut edellä mainitut teknologiat. – VR/AR/ -keskusteluihin ja tulevaisuuteen liittyen esimerkiksi peliteollisuus tuo keskusteluihin uutta näkökulmaa ja luonnollisia tapoja yhdistää tekniikoita yhteen. Pelit ovat etenkin nuorille luonnollinen tapa kokea ja tehdä asioita. • On tärkeää pyrkiä muodostamaan ylitoimialaisia konsortioita esim. kulttuuri-, peli- ja matkailualan toimijoiden kanssa. 39 Kuvat: pixabay.com
UEF // University of Eastern Finland VR- JA AR-TEKNOLOGIA - HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ 40 "Näen kyllä että molemmat (VR ja AR) ovat mahdollisuuksia, mutta ollaan vielä tässä vaiheessa teknologian kiilto silmissä, tehdään juttuja ja nähdään teknologia itseisarvona, kun enemmän pitäisi katsoa sisältöjä. Ei olla vielä kovinkaan hyvin päästy miettimään sitä, mihin sisältöihin tai kokemuksiin ja tunneelämyksiin VR voisi parhaimmillaan meidät viedä. Ollut tällä hetkellä vaan semmoista räpeltämistä ja kikkaluja. Vähän niin kuin elokuvissa oli 1800-luvun lopulla, että kokeiltiin ja räpellettiin ja vasta 1900-luvulla löydettiin elokuvat taidemuotona ja ilmaisutapana. Ollaan vielä uusien teknologioiden kanssa alkuvaiheessa. Mutta mahdollisuudet ovat valtavat, tarvittaisiin vaan sitä sisällöntuotantoa enemmän ja monipuolisemmin. (H1) "Itse lähtisin siitä, että jos olisin instituution edustaja niin käyttäisin digitaalisia ratkaisuja markkinointiin. En laittaisi sinne VR:n kaikkea, vaan vain osan, joka sitten houkuttelee matkailijaa tulemaan paikan päälle" (H2) "Mitä (VR-mallinnetussa maailmassa) tapahtuu – se on kiinnostavampaa, kun se missä fyysisessä tilassa minä olen. Väitän, että kerronnalliset asiat VR- kokonaisuuksista vielä monilta osin puuttuu. Teknisesti voi olla hyvinkin hienoa, mutta jos sisältö ei ole personoitua, niin jättää se kylmäksi. Pelkkä haahuilu tyhjissä tiloissa on tosi tylsää." (H3) "Olen kuullut ja nähnyt vähän liikaa ajatuksia täydellisestä 3d-virtuaalimalli jostain linnasta x ta y, jossa ihmiset voivat kävellä siellä jne. Loppujen lopuksi se on aika tylsää kävellä täysin tyhjässä tilassa, se pitää saada elämään se tila. Se on muuten vaan pelkkä kulissi ja se varsinainen pihvi on sitten se, mitä siellä tehdään" (H1) Haastatteluissa VR- ja AR –teknologian hyödyntäminen nähtiin todella tärkeänä. Kaikki haastateltavat pitivät tämän hetken yhtenä haasteena sitä, ettei VR/AR -sisältöihin keskitytä tällä hetkellä riittävästi asiakkaan näkökulmasta. Pelien mahdollisuudet tuotiin esille etenkin tunnepohjaisten elämysten tuottajana.
UEF // University of Eastern Finland • […]mitä pelifirmojen omistajia tuntee, niin niillä on todella hyvä tatsi siitä asiakastiedon ymmärtämisestä, asioidesta muuttamisesta sen asiakastiedon pohjalta. Googlella vahvat ohjelmat pelifirmoille, elää vielä syklisemmässä maailmassa. Ollaan ihan eri tasolla. Pitäisi oppia enemmän heidän tavastaan tehdä asioita esim. pelillistämisen suhteen. […]Asiakaskokemus fokuksena eikä teknologia. […] Pitäisi keskittyä ehkä enemmän siihen asiakkaaseen, että mikä tuo wow-efektejä tai lisäarvoa, ja sen pohjalta tuoda hyvä sisällöntuottaja ja pelillistäjä sen kokemuksen osaksi." (H4) • 3D-talo teki Kuopio-Tahkon kanssa yhteisprojektin, ja julkaisi Steam-alustalla laskettelupelin. Sai yli 16 miljoonaa katselukertaa.(https://www.kuopiotahko.fi/2019/03/tahko-alpine-ski/). Youtubessa löytyy 2-3 tahon arvosteluvideot ja muut. Millä muulla tavalla sinä oikeasti saat sen verran katselulukuja? Huikea potentiaali. Steamin parissa on uusi sukupolvi, VR/AR ja peleihin orientoitunut sukupolvi, tavoittaa sen. (H2) • Ei olla vielä kovinkaan hyvin päästy miettimään sitä, mihin sisältöihin tai kokemuksiin ja tunne-elämyksiin VR voisi parhaimmillaan meidät viedä. […] peli lisää siihen kuvioon vielä sen oman osallistumisen, että se tekee sinusta aktiivisen toimijan ja sitä kautta tekee semmoisen vahvemman kiintymisen paikkaan. Että ”hei mä olen hyppinyt tuolla katolla tai ajanut tästä autolla”, mikä on ihan eri juttu, kun että olen käynyt tässä vaan pyörimässä. (H1) • Tiedän, että joku MineCraftiin liittyvä kiinnostava taideprojekti oli semmoinen, että otettiin joukko israelilaisia lapsia ja joukko palestiinalaisia lapsia ja laitettiin ne pelaamaan MineCraftia muutamaksi kuukaudeksi yhdessä, ja ne rakensivat siellä sitä maailmaa yhdesssä. Ja sen jälkeen, kun ne pääsi tapaamaan toisensa livenä niin siinä unohtuivat ne poliittiset ja uskonnolliset riidat, kun oli yhdessä rakentaneet juttuja yhdessä. Että pystyivät ottamaan livetilanteessa toisen puolen lapset vastaan ihan eri tavalla kuin muuten. Näen, että tässä on valtava mahdollisuus. […](pelejä osana matkailumarkkinointia) hyödynnetään paljon, esimerkiksi Project Gotham pelit, autopelit, joissa on mallinnettu aitoja kaupunkeja. Ja sitten, kun menet Tukholmaan, niin siellä sinä sitten huomaat, että tässähän minä olen kävellyt tai ajanut autolla. Tekee paikkoja tutuksi ennen kun sinä sinne menetkään. (H1) 41 PELIT JA PELITEOLLISUUS: HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ PELIEN POTENTIAALISTA
UEF // University of Eastern Finland 42 "Instituutiot ovat varmaan ongelmissa teknologian lisääntyessä. Tähän liittyy kuntien kulttuuritoimintalaki, joka määrittelee, että kaikilla kuntalaisille tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet nauttia kulttuurista. Se ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi vuodepotilaana päästä kaikkiin, mistä muutkin nauttivat, mutta että sillä vuodepotilaallakin pitää olla mahdollisuus päästä kulttuurin äärelle. Samaan aikaan museot miettii, että mistä he saavat lisää kävijöitä. Keskimääräinen taidemuseokävijä on kuitenkin n. 60-vuotias. Peleistä ja pelikulttuurista haetaan semmoista viisasten kiveä, joka ratkaisisi tämän ongelman. Virtuaalitodellisuus on ehdottomasti yksi mahdollisuus siihen, että miten me saadaan laajennettua sitä näkyvyyttä museosta ulospäin. Se vaatii kuitenkin sitä, että museon pitää hahmottaa, ettei heidän toiminta rajoitu seiniin, vaan että he voivat toimia seiniensä ulkopuolella. Se taas vaatii sitä, että vaikuttavuusarviointi tulee laskea ovesta tulevien kävijöiden sijasta esimerkiksi siitä, kuinka moni käyttää digitaalisia palveluita. Ja sen pohjalta sitten jaetaan valtio-osuuksia ja muita. Sen kautta saataisiin virtualisoitua ja digitalisoitua ympäristöjä, esimerkiksi teatteri, museo ja voidaan sitten viedä vaikka hoitokoteihin, joissa kulttuurielämykset voivat parantaa vanhusten elämänlaatua. Joka taas voi johtaa siihen, että lääkitystä voidaan vähentää, aggressiot vähenevät ja saadaan sitä kautta sitten säästöjä. " (H1) "Teknologia on pelkästään myönteinen asia. Se avaa uusille yleisölle ovet taiteen maailmaan, jotka eivät muuten ikinä menisi museoon. […] Kun pikkuisen tutustuu vaikeana pitämäänsä lajityyppiin, niin se madaltaa kynnystä ostaa lippu vaikka Savonlinnan oopperajuhlille." (H3) HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ TEKNOLOGIAN VAIKUTUKSISTA KULTTUURI-INSTITUUTIOIDEN KÄYTÄNTEISIIN
UEF // University of Eastern Finland TEKOÄLY JA ROBOTISAATIO • Datamassat ovat jo nyt niin valtavia, että ihminen ei pysty selviämään sen käsittelystä. Tekoälysovellukset auttavat enenevässä määrin muun muassa tulkitsemaan dataa ihmisille. • Tekoäly ja robotisaatio vapauttaa resursseja esimerkiksi markkinoinnin, kirjanpidon ja asiakaspalvelun sektoreilta (chatbot). Robotit ja tekoälysovellukset tulevat varmasti viemään nykyisiä työpaikkoja, mutta luovaa työtä ja empatiakykyä vaativia töitä tullaan tarvitsemaan lisää. Toisaalta tekoäly ja robotiikka synnyttää täysin uusia ammattikuntia, joita voivat olla esimerkiksi tekoälyn ohjelmoijat • Liikenteessä tekoälypohjaiset dronet ja joukkoliikenneratkaisut yleistyvät. • Tekoäly vaikuttaa myös kulttuurialaan – Ensimmäisiä tekoälypohjaisia taideteoksia ja musiikkikappaleita on jo julkaistu. Tämä johtaa pohdintaan: mikä on taiteilijan rooli tulevaisuudessa? – Tekoäly kaventaa yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia "kuplia”. Tekoälyyn pohjautuvat suositukset esimerkiksi musiikki- ja kulttuurialustoilla olettavat käyttäjästä ja hänen maustaan paljon ja luovat sisältöä näiden oletusten pohjalle. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että uuden ja pienimuotoisemman musiikkityylin löytäminen vaikeutuu. 43 Kuva: pexels.com
UEF // University of Eastern Finland TEKOÄLY JA ROBOTISAATIO, HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSET LISÄÄNTYVÄN TEKNOLOGIAN SOSIOEKONOMISISTA VAIKUTUKSISTA 44 "Asiantuntijatyö, vaikka markkinoinnin suunnittelussa tulee yhä enemmän järjestelmien ja työkalujen kautta tehtäväksi. Ja voi olla jopa tehokkaampaa, työn roolit tulee varmasti muuttumaan. Mutta samaan aikaan mahdollistaa uudenlaisten ammattien luontia. Esimerkiksi tekoälyn ja tarinnallistajan rooli, tai virtuaalisten assistenttien rooli. Miten me ruokitaan sitä sisältöä ja kehitetään matkailutuotteita tai merkityksellistetään asioita – niissä ihmisillä tulee rooli varmasti olemaan. […]Kyvykkyys kääntää tekoälyn muodostama tieto semmoiseksi uudenlaiseksi toimenpiteiksi, on se sitten data-analyytikko tai muu tämän tyyppinen, niiden tehtävien rooli kasvaa ja jalostusarvo omalle työlle nousee. Datan määrä kasvaa, tekoäly suodattaa niitä, mutta miten me niiden pohjalta tehdään parempia ratkaisuja niin semmoiseen kyllä vielä vaaditaan ihmistä." (H4) "Kyllä varmasti jotain työpaikkoja syö, ihan samalla tavalla, kun robotit syö työpaikkoja teollisuuden tai siivouksen puolelta. Meidän pitäisi pystyä uudelleen brändäämään itsemme ja ajatella uudelleen tässä robotiikan ja AI:n aikakaudessa yhteisenä toimijana. Niin, että toimitaan niitä hyödyntäen, eikä peläten. Sitä meidän pitää vielä opetella ja ovat varmasti semmoisia asioita, joiden ymmärtämiseen kaikella kansalla ei riitä ymmärrys ja kapasiteetti, jos niiltä esimerkiksi lähtee työpaikka jostain teollisuudesta. Tulee varmasti isoja yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia sen kautta. Miten ihmisarvo mitataan silloin, kun työ ei ole se keskeinen mittari silloin, kun robotti tekee sen raskaan työn?" (H1) "[…] tekoälyn kehittäjä ja säätelijä on se taiteilija. Tässä suhteessa se taiteilijuus on muuttunut soittimen soittajasta tekoälyn suunnittelijaksi. Jonkunhan se täytyy ne tekoälyt opettaa ja valita materiaalit sinne. Tekeminen muuttuu ja taitelijuuden kuva saattaa muuttua. Uutena ammattiryhmänä voisi olla tekoälyn kouluttaja-taitelija. Se kuratoisi tekoälylle taidetta, jonka pohjalta tekoäly muokkaa uutta taidetta. Aika mielenkiintoinen skenaario." (H1) Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että lisääntyvän teknologian sosioekonomiset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä.
UEF // University of Eastern Finland DIGITAALISUUS – HAASTATELTAVIEN IDEOITA SAIMAA-ILMIÖ2026:LLE 45 ”Korostaisin autenttisuutta, alueen ominaisia piirteitä ja juuria. Teknologiat ovat yksi keino tuoda näitä asioita esille. Alueita leimaavista asioista sisällöntuotannon pitäisi lähteä liikkeelle. Elämyksellisiä ja kokemuksellisia sisältöjä luontoon liittyen.” (H2) ”Merkityksellisyyden korostaminen. Miten paikallinen ihminen voi jakaa merkityksiä, asioita, joista on ylpeä. Suhtautuminen matkailijaan kuin ystävään. Merkitysten rakentamiseen ja niiden jakamiseen käyttäisin itse rahaa. Saimaalla asuva melontaharrastaja on paras neuvoja ulkomailta tulevalle melontaharrastajalle. Ihmiset on kiinnostuneita niistä ihmisten tarinoista. Ja se miten me myöskin jalostetaan niitä siten että ihmiset pystyvät niiden pohjalta tekemään vastuullisia valintoja, joka tarkoittaa sitä, että mitä enemmän meillä on sisältöä niin sitä enemmän sen sisällön kuluttaminen antaa meille dataa siitä mikä ihmisiä kiinnostaa. Dataa ei synny, jos meillä ei ole sitä merkityksellistä sisältöä riittävä määrä ja työkaluja asiakkaiden vieraitten ja paikallisten ihmisten ymmärtämiseen.” (H4) ”AR-sisältöjä elämys edellä. Esimerkiksi virtuaalisesti toteutettu Olavinlinna ja sinne semmoinen yhdessä tuottaminen. Että muokataan sitä olemassa olevaa paikkaa yhdessä ja voitaisiin rakentaa sinne jotain tai vaikka spreijata tageja seiniin. Annetaan ihmisille mahdollisuus muokata ja jättää jälkensä maailmaan. […] Loppujen lopuksi historia aiheena on aika tylsää. Että vaikka jonkun kuninkaan käynti siellä ja täällä ei välttämättä kiinnosta. Mutta sen sijaan, jos annetaan mahdollisuus olla vaikka ritarina Olavinlinnassa ja taistella lohikäärmeitä vastaan, niin se voi heti herättää kiinnostuksen. Kirjassa ja elokuvassa sinä voit kertoa tarinaa: tässä sinulle tarina, käy se läpi niin se on siinä. Mutta pelit enemmän mahdollistaa sen tarinan tutkimisen. Peli pitää osata rakentaa semmoiseksi, että ihmiset saa sen saman tarinan, mutta ne joutuu tekemään mielenkiintoisia juttuja sen pelin sisällä sen tarinan saadakseen.” (H1) ”Vuoden 2026 konsortio - Törkeän massiivinen AR / VR ja muuta digitaalisuutta hyödyntävä toiseen maailmansotaan liittyvä matkailupaketti. Monta sataa kilometriä, missä on käyty paljon taisteluita, sitä lähtisin rakentamaan kansainväliseksi matkailuattraktioksi. Ei pelkästään semmoista ”tämä on miesten historia” vaan se on eläinten historiaa, luontohistoriaa, geologiaa, yhteiskuntahistoriaa, politiikkaa ja asumishistoriaa. Se on kieltä, dialektejä, kulttuurihistoriaa ja tapakulttuuria. Kaiken tämän rakentaisin niin, että erilaiset turistit löytäisivät heistä tehdyn profiilin kautta itseä eniten kiinnostavan tulokulman siihen. Suomalainen metsä on täysin tuotteistamaton resurssi. Tämän ohella lähtisin myös miettimään kalliotaiteen ja vesistöjen kiertämiseen liittyviä osa-alueita, niitä voisi paremmin tuotteistaa digitalisuuden kautta. Kiertomatkojen järjestämistä jne.” (H3) Asiantuntijahaastatteluissa pyydettiin lopulta haastateltavia visiomaan oma näkemyksensä alueen kulttuuripääkaupunkiohjelmasta. Ohjelmaideoissa toistui etenkin alueen ainutlaatuisuuden korostaminen.
UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TEKNOLOGISIA HAASTEITA Teknologia keskittyy liikaa sisältöön ja työkaluihin ja unohtaa asiakkaan. Syntyy useita erilaisia alustoja ja sisältöjä. Tehdään ja kehitetään siiloissa. •Siiloutumista omaan kaupunkiin tai toimialaan liittyen voidaan pitää suurena uhkana. Maakuntien, kaupunkien, toimialojen ja eri yhteisöjen välinen vuoropuhelu on tällä hetkellä heikkoa. Vaarana on, että keskustelu- ja innovointialustojen puute tuo pienelle markkina-alueelle useita erilaisia toistensa kanssa yhteen sopimattomia alustoja ja rajapintoja. Yhteensopimattomuus voi luoda useita päällekkäisiä kaupunki-, toimiala- tai yrityskohtaisia kokonaisuuksia. Lopputuloksena voi syntyä loputon sovellusten ja alustojen meri, joka ei palvele etenkään loppukäyttäjiä. Taide ei ole saavutettavaa – fyysisesti ja digitaalisesti •Taide on vahvasti sidoksissa sitä ympäröiviin seiniin. Itä-Suomen alueella on useita korkean profiilin kulttuuritapahtumia, mutta niistä harva on saavutettavissa esimerkiksi digitaalisesti. Taidemuseot ovat myös pääosin saavutettavissa vain omien seiniensä sisällä. Haaste liittyy myös kulttuurialan sisäisiin siiloihin ja digitaalisen taiteen pelisääntöjen puuttumiseen. Sisältöjen ja tarinoiden yhtenäistäminen, ekslusiivisuuden ja savo-karjalaisen mielenmaiseman korostaminen •Karjalaisten ja savolaisten heimojen, ja maakuntien välillä, ja jopa alueiden sisällä on "eripuraisuutta". •Savo-Karjalan alueella on paljon alueita yhtenäistäviä tarinoita ja historiaa, joita ei kuitenkaan johdonmukaisesti kerätä tai hyödynnetä. •Yksi ECoC-prosessin kulmakivistä on paikallisidentiteetin ja osallisuuden vahvistaminen. • Uhkana epäjohdonmukaisen ja epäuskottavan sekä päälle liimatun tarinan ja brändin muodostuminen, johon alueen sisällä ei uskota. ECoC- brändin keskiössä on: ”Saimaa-ilmiö kertoo Järvi-Suomen tarinan”. Koulutuksen puute •Teknologian nopea kehittyminen nähdään usein uhkana, koska siihen liittyvä ymmärrys ja osaaminen on em. aloilla verrattain heikolla tasolla. Koulutukselle selkeää tarvetta niin matkailu- kuin kulttuurialalla. Haasteena saada aloille riittävästi monialaisia osaajia koko Suomessa.
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TEKNOLOGIAN JA DIGITAALISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 1. Luodaan Saimaa-ilmiö alusta (tarkempi kuvaus alustasta: diat 50-51) – Luodaan Saimaan alueelle suurempi viitekehys, digitaalinen alusta, jonka yhdistää neljä maakuntaa toisiinsa digitaalisesti ja mahdollistaa yhdessä luomisen. Alusta yhdistää kulttuurialoja kitkattomaksi esimerkiksi matkailumarkkinointiin ja myyntiin. Alusta toimisi tieto- ja tekijäpankkina, josta esim. Saimaan alueen kulttuuritoimijat löytäisivät toisensa tai asiakas kaikki tietyn palvelun toimijat koko alueella. – Vaatii yhteisen suunnan jokaiselta maakunnalta, digitiekartan / strategian rakentamisen. – Hyötyjä • Yhteistyön voimistaminen, datan kerääminen, alueellisen merkityksen luominen. • Alusta mahdollistaa uudenlaisen Saimaan yhteisön luomisen, mikä mahdollistaa uuden kehittämisen yhdessä. • Alusta poistaa siiloja ja mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön syntymisen, esimerkiksi kulttuuri-, matkailu- ja pelialan yhdessä tekemisen. • Voidaan tehdä pilottiratkaisuja, joissa yhdistetään AR/VR sekä tiedolla johtamisen ja manageroinnin palveluita. Saimaan alueella osaajia ja palveluntuottajia on jo olemassa - tämän osaamisen hallitusta kehittämisestä ja keskittämisestä voi syntyä alueelle olennaisia kilpailuetuja. 2. Tehdään taiteesta saavutettavampaa sekä fyysisesti että digitaalisesti – Luodaan selkeät ja yhteiset pelisäännöt digitaalisen taiteen tekemiseen, arkistointiin, jatkokäyttöön sekä tekijänoikeuksien osalta. – Luodaan taiteen digitoimiselle alueellinen tiekartta yhdessä valtakunnallisten toimijoiden sekä alueen instituutioiden ja taiteilijoiden kanssa. – Yhdistetään Saimaan digitaaliseen alustaan neljän maakunnan yhteinen kulttuurialan tekijäpankki, ja hyödynnetään alustaa yhteisten digitaalisten sisältöjen luomiseen. – Luodaan mahdollisuuksia kaupallisten ja julkisten alojen kanssa yhteistyön tekemiseen ja yhteen saattamiseen (esim. matkailuala ja taidealat) fasilitoimalla palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäviä työpajoja ja toimintaympäristöjä, joissa esillä saavutettavuusnäkökulmat sekä loppukäyttäjän palvelukosketuspisteet kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. 47
UEF // University of Eastern Finland 3. Luodaan ja kerätään tarinoita digitaalisten ratkaisujen ja alustan sisällöksi – Yksittäiset ihmiset luovat alueen monimuotoisuuden ja tekevät siitä ulkopuoliselle kiinnostavan. Alueen tarinat ja historia myös erottaa alueen muista – esimerkiksi myytit, sotahistoria, heimohistoria (savo-karjalainen mielenmaisema). Alustaratkaisujen sekä esimerkiksi XR-sisältöjä luomalla tarinoita voidaan saada entistä näkyvämmäksi, sekä vahvistaa savo-karjalaista identiteettiä sekä osallisuutta ECoC-prosessiin Saimaan alueella. – Tarinoiden johdonmukainen kerääminen teknologiaa hyödyntäen voisi tukea Saimaan alueen yhtenäisyyden tunteen luomista, ja tehdä alueesta savolaisten ja karjalaisten aluetta, josta voidaan olla ylpeitä. • Aiheina voi olla esimerkiksi sotahistoria, Kalevala, myytit, laulut, murteet, vesistö, luonto. Asioita, jotka yhdistävät ja voivat vahvistaa alueellista paikkakiintymystä ja paikkatunnetta. – Mahdollisia toteutusideoita: • Millaista on elää ja asua Saimaalla - asukkaiden ja paikallisten näkyvä osallistaminen tarinoiden keräämisessä ja luomisessa esimerkiksi ison viestintäkampanjan kautta. • Kokemuksellisten XR-sisältöjen luominen esimerkiksi sotahistoriaan ja rajavyöhyke-elämään liittyen eri puolelle Saimaan aluetta. Mökkien ja muun alueen eksklusiivisen ympäristön voimakkaampi esille tuominen. – Tarinoiden järjestelmällistä keräämistä voidaan hyödyntää myös osana aluemarkkinointia ja sekä ennen kaikkea kestävän ECoC-brändin luomisen tukena. Huomioonotettava vastuullinen toimintamalli ja luonnon monimuotoisuus. 4. Taataan teknologian ja digitalisaation osaaminen matkailu- ja kulttuurialoilla Itä-Suomessa – Alueella viiden ammattikorkeakoulua (Savonia, Karelia, Xamk, LAB, Diak) sekä neljän yliopiston ja yliopistoyksikön (UEF, LUT, Taideyliopisto, HY Ruralia-instituutti) yhteistyön vahvistaminen – Luodaan ECoC-hankkeisiin liitännäisiä ylimaakunnallisia ja toimialarajat ylittäviä teknologiaan ja digitaalisuuteen liittyviä T&K-projekteja alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa. – Luodaan konsortioita yritys-, yhdistys ja koulutusorganisaatioiden välille ja kehitetään markkinointialustaa ja sen sisältöjä yhteisesti – Skill share lab –toiminnan aloittaminen, jossa keskiössä tiedon kulku läpi toimialarajojen, mestari-kisälli -periaatteella. 48 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TEKNOLOGIAN JA DIGITAALISUUDEN KEHITTÄMISEKSI
UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026 ALUSTA 49 Saimaa-ilmiö2026:n alustamalli rikkoo raja-aidat ja siilot. Digitaalinen alusta rohkaisee toimialarajoja ylittävään yhteistyöhön. Saimaa-ilmiö alusta tuo palveluita ja toimijoita yhteen yhteiskunnan eri sektoreilta ja mahdollistaa kaikenlaisten tekijöiden osallistumisen. Sen perustana toimii rajapintojen hyödyntäminen, mikä edistää palveluiden hallinnointia, löydettävyyttä, markkinointia ja saavutettavuutta sekä kaupunki- ja toimialarajat ylittävien innovaatioiden syntymistä. Se kerää kokoon alueen toimijat, kulttuuri- ja matkailupalvelut tuotekortteineen, tapahtumat, kiertomatkapalvelut ja liikenne-palvelut. Se tekee saavutettavuuden helpommaksi myös vierailijoille. Alustan kautta pääsee tutustumaan alueemme ammattitaiteilijoiden osaamiseen ja löytää taiteen tekijöitä niin paikallisiin, valtakunnallisiin kuin kansainvälisiin projekteihin tai matkailijaryhmille. Alustaan liitetään virtuaaliseen tai lisättyyn todellisuuteen, peliteollisuuteen, aluemarkkinointiin ja -hallinnointiin liittyviä sovelluksia, palveluita ja tuotteita. Alustan avulla toimijat voivat hakea kumppaneita ja laajempaa yleisöpohjaa. Avoimuus ja vastuullisuus, tiedolla johtaminen sekä fyysinen ja virtuaalinen saavutettavuus ovat keskeisiä elementtejä ja läpileikkaavia teemoja alustan rakentamisessa. Saimaa-ilmiön ansiosta alueen käyttöön syntyy digitaalinen alusta, joka vakiinnuttaa uuden toimintamallin ja mahdollistaa palveluiden entistä paremman löydettävyyden ja ostettavuuden. Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen on investointi kulttuuriin, hyvinvointiin ja ympärivuotiseen matkailuun. Kiinnostus Saimaata kohtaan kasvaa, kun palvelut ovat helposti esiteltävissä ja löydettävissä sekä koettavissa esimerkiksi COVID-19-pandemian kaltaisissa tilanteissa digitaalisesti, kun VR- ja AR-sisällöt kasvattavat suosiotaan. Digitaalinen alusta kokoaa kulttuurialan sirpaleista kenttää ja auttaa kentän toimijat löytämään apua kriisien yhteydessä. Alustaan liitetään/linkitetään mm. – kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmisto – alueen tapahtumat ja kulttuuripalvelut – tiedot kulttuurialan toimijoista – tiedot matkailuyrityksistä ja niiden palveluista – liikennepalvelut aikataulu- ja ostettavuustietoineen – kiertomatkatuotteet – neljän maakunnan taiteilijaresidenssit – AR- ja VR -sisältöjä, kuten Saimaan museoiden toteuttamia lisätyn todellisuuden sisältökokonaisuuksia – webinaareja ja taltioituja kulttuurityöpajoja ja ohjelmia Alustan on oltava kunnossa, jotta monipuolinen kulttuurisisältö pääsee kukoistamaan ja saavuttaa yleisönsä. Saimaa-ilmiö alustana -konsepti johtaa tiedolla, korostaa kestävyyttä ja vastuullisuutta sekä tuo kulttuuripääkaupunkivuoden digitaaliset palvelut kaikkien ulottuville. Saimaa-ilmiön haasteena on alueen maantieteellinen laajuus. Neljän maakunnan alue ei ole kaikilta osiltaan helposti fyysisesti tai digitaalisesti saavutettavissa. Saimaa-ilmiö202 alustan tavoitteena on syventää ja laajentaa yhteistyötä. Saimaa-ilmiö2026 edistää ja tukee matkailuorganisaatioiden yhteistyötä ja ottaa ne vahvasti mukaan yhteistyöhön. Saimaa-ilmiö2026:n alustan kehittämiseen otetaan mukaan kaikki alueelliset matkailuorganisaatiot, Lake Saimaa –yhdistys, luovien ja kulttuurialojen toimijat, osuuskunnat ja freelancerit, kulttuuri-instituutiot (museot, kirjastot, teatterilaitokset jne.), tapahtumat, AR- / VR-osaajat, pelituottajat, digitaalisten sisältöjen tuottajat, digitaalisten alustojen tuottajat sekä liikennöitsijät / MaaS palveluiden tuottajat.
UEF // University of Eastern Finland 50
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 52 • Kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta ovat nousevan mielenkiinnon kohteina globaalisti • Ne on teemoina tärkeää ottaa huomioon kulttuuripääkaupunkivalmistelussa – sillä kuluttajat osoittavat vastuullisuutta kohtaan entistä suurempaa huomioita – jotta pystyttäisiin ennakoimaan ja estämään tapahtumavuoden mahdolliset negatiiviset vaikutukset (ympäristön kuormitus, meluhaitat, paikallisten asukkaiden negatiivinen suhtautuminen jne.) ja – jotta pystyttäisiin hyödyntämään vastuullisuuden näkökulmasta mahdollisimman hyvin positiiviset vaikutukset (osallisuus, kulttuurihyvinvointi jne.). • Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa, millaisia asioita ja keskusteluja vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen on liitettävissä kulttuuripää- kaupunkikontekstissa (pääosin matkailu- ja luovat alat), ja mitä Saimaa- ilmiö2026:n olisi syytä huomioida toiminnassaan • Tämä kartoitus ei ole tyhjentävä vaan perustuu aiempaan tietämykseen, kirjoituspöytätyönä kerättyyn aineistoon sekä Saimaa-ilmiön2026 työpajoissa kerättyyn materiaaliin. © Katja Pasanen © Katja Pasanen
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 53 • Kestävä kehitys ja vastuullisuus - määritelmät – Molemmat käsitteet pohjautuvat samoihin arvoihin ja periaatteisiin, joihin kuuluvat muun muassa ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen, poliittinen ja eettinen näkökulma. Kestävyys käsitetään nykyisin usein tavoitetilana ja ideaalina. Vastuullisuudella puolestaan viitataan prosesseihin ja toimintaan, joilla kestävyyden tavoitteisiin päästään. – Vastuullisella toiminnalla pyritään minimoimaan kielteiset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset alueelle ja sen ihmisille sekä muille sidosryhmille. • Vastuullisuuden nähdään koostuvan useimmiten seuraavista osa-alueista – Ekologinen eli ympäristövastuullisuus – Taloudellinen vastuullisuus – Sosiaalinen vastuullisuus – Kulttuurinen vastuullisuus – Poliittinen / yhteiskunnallinen vastuullisuus – Eettisyys – Esteettömyys – Turvallisuus • Seuraavan sivun taulukossa on esitetty esimerkkejä siitä, millaisia näkökulmia tulisi matkailualalla sekä luovilla aloilla huomioida vastuullisen toiminnan osalta © Katja Pasanen © Katja Pasanen © Katja Pasanen
UEF // University of Eastern Finland 54 Ekologinen Taloudellinen Kulttuurinen Yhteiskunnallinen Sosiaalinen Vesi- ja energiatehokkuus Liiketoiminta on pitkäjänteistä ja kannattavaa Paikallisen kulttuurin ja identiteetin kunnioittaminen Hyväntekeväisyystoiminta Osallisuus ja osallistaminen Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Kilpailua ei vääristetä hinnoittelulla Aitous ja autenttisuus palveluissa Avoimen osallistumisen mahdollistaminen Paikallisten asukkaiden huomioiminen, kunnioittaminen ja kuuntelu Ympäristön ja veden puhtaudesta huolehtiminen Työsuhteet ja palkkaus ovat oikeudenmukaisia Paikallisten huomioiminen toiminnassa Culture for all, tourism for all – kaikille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua Eri kohderyhmien huomioiminen palveluiden käyttäjinä Ympäristön kuluminen estäminen Suositellaan paikallisia yrityksiä asiakkaille ja sidosryhmille Paikallinen ruokatuotteiden käyttö ja ruokakulttuurin esiintuonti Läpinäkyvä toiminta Vähemmistöjen huomioiminen: seksuaalivähemmistöt, maahanmuuttajat, alkuperäiskansat Jätehuolto ja kierrätysmahdollisuudet Suositaan paikallista työvoimaa Paikallisten työllistäminen Prosenttitaiteen tuottaminen Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja palkkaus Hiilijalanjäljen laskeminen ja kompensointimahdollisuudet Ostetaan paikallisia tuotteita ja raaka-aineita Paikallisten tuotteiden ja osaamisen hyödyntäminen Kulttuuritoimintalain huomioiminen Vaikeammin työllistettävien paikkaaminen Luonnonmukaiset raaka-aineet, lähi- ja luomuruoka Suositaan paikallista tuotantoa Kulttuuriperinnön vaaliminen Solidaarisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ei syrjintää Melu- ja valosaasteen minimointi​ Tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa Yhteistyö paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa Reilu yhteistyökumppanuus Kertakäyttötuotteiden käytön minimointi Turvallisuus: turvapassit, ensiapukoulutukset, erikoistilanteet ja niiden käsittely, esim. pandemia Käytettävien tuotteiden ja raaka- aineiden ympäristöystävällisyys​ Esteettömyys kaikissa palveluketjun vaiheissa (palvelun ja tiedon esteettömyys ja saavutettavuus) Liikenteen ympäristöystävällisyys, saavutettavuus​ Erityisryhmien huomioiminen, esim. näkö- ja kuulovammaiset, lapsiperheet, liikuntaesteiset Kiertotalouden mahdollistaminen Oikeudenmukaisuus kaikkien osalta, ei hyväksikäyttöä Kierrätettävien/uusiutuvien materiaalien käyttö ja materiaalien säästäväinen käyttö Eläinten oikeudet ja hyvinvointi Norppaystävällinen toiminta Kaikille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAAN ALUEELLA 55 • Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden eteen on tehty paljon työtä Saimaa-ilmiö2026 toiminta-alueella eri toimialoilla, esimerkiksi – Korkeakouluissa (mm. XAMK, LUT, UEF, LAB, Savonia, Karelia) on tarjolla ympäristöteknologian koulutusohjelmia ja meneillään paljon projekteja, jotka kehittävät ratkaisuja puhtaamman ympäristön, veden ja teknologian sekä resurssiviisaamman tulevaisuuden eteen. – Savonlinnassa toimii teknologiapuisto Noheva, jonka toiminnan keskiössä on tulevaisuuden biotalouden, metsäteollisuuden sekä ympäristö- ja energiatekniikan innovaatiot. – Etelä-Savon maakunta on antanut kestävän kehityksen lupauksen – Matkailualalla vastuullisuuden eteen on tehty paljon näkyvää työtä ja se on kantavana arvona matkailun kehittämistyössä koko Saimaan alueella. Valtakunnallisesti matkailun vastuullisuuden kehittämistä ohjaa lähitulevaisuudessa vahvasti Visit Finlandin Sustainable Travel Finland –ohjelma yrityksille ja matkakohteille. – Saimaan alueella matkailu- ja ravitsemistoimialoilla on viime vuosina kehitetty mm. hiilijalanjälkilaskuria, tehty työtä vastuullisuusviestinnän parantamiseksi ja kehitetty yritysten toimintaa vastuullisempaan suuntaan useiden eri projektien ja toimijoiden toimesta (mm. XAMK, UEF, Ruralia, alueorganisaatiot). • Lake Saimaa – Purest Finland destinaatiobrändin keskeisenä arvona on kestävyys • Visit Karelian kasvustrategiassa yhtenä neljästä kasvupolusta on Kestävän matkailun kehitys (mm. osallistuminen Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan) • Myös Tahkon alueelle on tehty kestävän matkailun suunnitelma ja alue on mukana STF-polulla • Ensimmäiset yritykset ovat saaneet STF-merkin
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAAN ALUEELLA 56 • Luovien alojen puolella vastuullisuudesta ei puhuta tai tuoda yhtä aktiivisesti esiin kuin matkailualalla, vaikka työtä tehdäänkin sen eteen. Kestävyys voi olla useilla kulttuuri- ja taideammattilaisilla toimintaa ohjaavana arvona, mutta sitä ei ole osattu tehdä näkyväksi. Toisaalta monen kulttuurilaitoksen toimintaidean taustalla on kulttuurisen ja sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmat, sillä nämä toimijat tuovat mm. näyttelyissään vahvasti esiin paikallishistoriaa ja -kulttuuria ja opettavat vierailijoita arvostamaan sitä (esim. Lusto, maakunnalliset museot jne.) • Saimaa-ilmiö2026 työpajoissa sivuttiin vastuullisuuden teemoja useissa yhteyksissä, muun muassa keskusteltaessa saavutettavuudesta ja erityisryhmien ja vähemmistöjen huomioimisesta Saimaa-ilmiössä. Muun muassa seuraavanlaisia jo olemassa olevia hyviä esimerkkejä tuli esiin luovien alojen osalta – Osallisuuden ja saavutettavuuden huomioimiseksi Kaiku-kortti on käytössä Savonlinnassa ja Lappeenrannassa – Useiden tapahtumien yhteydessä järjestetään ilmaistapahtumia/-tilaisuuksia (esim. Savonlinnan Oopperajuhlien aamunavaus, Lieksan Vaskiviikkojen pihasoitot, Vekara-Varkauden tilaisuudet, Kuopio Tanssii ja Soi festivaalin maksuttomat esitykset ja toritapahtumat) – Mikkelin sairaalaan on tuotettu taidetta ns. prosenttiperiaatteella – Prosenttiperiaate on käytössä myös Kuopiossa: Savilahden Valon Kaava –valaistus, muotoilu, kulttuuri- ja taideohjelmassa – Joensuussa on kiertävää taidetta julkisissa tiloissa – Alueella järjestetään paljon maksuttomia tapahtumia – Musiikkia ja teatteria on tuotettu ja viety vanhainkoteihin sekä päiväkoteihin ja kouluihin useissa kaupungeissa – Osasta kirjastoista lainattavissa kausikortteja liikunnan ja kulttuurin harrastamisen mahdollistamiseksi ja kokeiluksi – Minna Canthin kodin Kanttilan kunnostus taiteilijaresidenssiksi – Ekologisen vastuullisuuden eteen ja herättämiseksi on toteutettu ympäristötaideprojekteja eri paikkakunnilla – Kuopion kaupungilla taiteilija yhteisössä –toimintaa palvelu- ja toimintakeskuksissa, nuorisotaloilla, varhaiskasvatuksessa ja eri toimintayksiköissä, maaseutualueita pyritään erityisesti huomioimaan saavutettavuuden osalta. Kuva: Arkkitehdit Kontukoski
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAA-ILMIÖ2026:SSA 57 • Kestävyys ja vastuullisuus on nostettu läpäiseväksi teemaksi Saimaa-ilmiössä. Vastuullinen toiminta on näin ollen huomioitava kaikessa toiminnassa, sekä myös ennakoiden arvioitaessa kulttuuripääkaupunkitoiminnan vaikutuksia alueella eri toimialojen toimijoille. • Alueen toimijoilla ja asukkailla on tahtotila ekologisen kestävyyden varmistamiseksi, mikä näkyy erityisesti huolena luonnonympäristön säilymisestä puhtaana. Tämä on tullut esiin paitsi keskusteluissa taiteilijoiden, kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kanssa, myös vahvasti Saimaan alueen nuorten kirjoituksissa. • Koska kulttuuripääkaupunkiprosessin keskiössä ovat paikalliset asukkaat ja eri toimijoiden osallistaminen, sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus on tärkeässä roolissa ja niiden merkitys tulee ymmärtää. • Kulttuurisen kestävyyden arvopohja keskiöön – Käsitteen taustalla on ajatus, että sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys eivät enää riitä. On syntymässä uusi eurooppalainen arvopohja. – Voidaan esittää, että kaikki kestävyyden pilarit/osa-alueet ovat alisteisia kulttuuriselle kestävyydelle. Ilman ymmärrystä kestävyydestä ja kestävyyteen kannustavaa arvopohjaa, ei myöskään toiminta ole aidosti ja läpileikkaavasti kestävää. Jotta muutos kestävämpää elämäntapaan tapahtuisi, on muutoksen tapahduttava ensin meidän ajattelumalleissamme, asenteissamme ja arvoissamme. – Kulttuurinen kestävyys luo arvopohjan, joka vetoaa etenkin nuoriin. – Kulttuurisen kestävyyden kautta voidaan edistää vakautta kestävässä kehityksessä (mm. turvallisuus, rauha, ekokatastrofien välttäminen) – Tukee tieteen ja taiteen yhteistyötä
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAA-ILMIÖ2026:SSA 58 • Kulttuuripääkaupunkiprosessin luo itse osaltaan ja toisaalta saattaa kohdata erilaisia kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä uhkia ja haasteita, jotka on syytä huomioida prosessia läpi viedessä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: – Matkailijoiden määrä voi kasvaa suuresti yhtäkkiä, josta voi seurata muun muassa liikaturismia (overtourism), majoitushintojen ja vuokratason liiallista kasvua, ympäristön kulumista ja saastumista, ruuhkautumista, rikollisuuden kasvua sekä paikallisten asukkaiden vastustusta matkailijoita ja kulttuuripääkaupunkihanketta kohtaan, jos matkailijavirtoja ei pystytä ohjaamaan oikein. – Paikalliset saattavat vastustaa hanketta, eivätkä osallistu aktiivisesti prosessiin, mikä vie pohjaa koko kulttuuripääkaupunkiprosessilta. Tämä voi tapahtua, jos toiminta kohdennetaan liian rajatulle väestölle (elitistinen leima) tai kulttuuripääkaupungin todellista luonnetta ei ymmärretä eli viestinnässä epäonnistutaan. Paikallisten osallisuus ja tuki on tärkeässä asemassa sekä vastuullisuuden että koko projektin onnistumisen näkökulmasta. – Kulttuuripääkaupunkiprosessin hyödyt valuvat alueen ulkopuolelle. Tämä on vältettävissä hyödyntämällä mahdollisimman paljon paikallista osaamista, tuotteita ja palveluita. – Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen tuottamisessa ei onnistuta. Tämä on etenkin Covid-19 pandemian myötä vahvasti esiin noussut näkökulma, joka on syytä huomioida - kuinka voidaan taata osallistujien turvallisuus esim. hygienian, ruuhkautumisen, mahdollisen rikollisuuden ja liikenneturvallisuuden osalta ja kuinka niistä on syytä viestiä. • Toisaalta vastuullisuuden läpileikkaavasti ja ennakoiden huomioimalla ja siitä hyvin viestimällä voidaan välttää uhkia, saavuttaa positiivista näkyvyyttä ja lisätä tietoisuutta vastuullisuuteen liittyvistä aspekteista kulttuurin keinoin ja osana kulttuuripääkaupunkiprosessia.
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 59 1. Huomioidaan vastuullisuus Saimaa-ilmiö2026:n kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana – Vaaditaan vastuullisuussuunnitelma tai selvitys kaikilta ohjelmakokonaisuuksilta ja tapahtumilta – Saimaa-ilmiö2026 alustanäkyvyyden ja brändin käytön edellytyksenä vastuullisuussuunnitelma / -selvitys – Tuotetaan ohjelmia, jotka herättävät kuluttajat huomaamaan vastuullisuuden aspekteja (esim. ympäristötaide, taiteen ja tieteen yhdistäminen) – Huomioidaan alueen kantokyky Saimaa-ilmiö2026 ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa • Limits for acceptable Change (LAC) – ekologinen ja kulttuurinen näkökulma • Vierailukestävyys – kulttuurinen näkökulma: tavoite saada paikka pysymään, kestämään vierailtavana eli säilyttämään vierailtavuutensa • Ennaltaehkäisevät toimet esim. roskaantumisen estämiseksi ja matkailijavirtojen ohjaamiseksi • Vesien ja ympäristön suojelu – Saimaa ja vesistöt ovat ylpeytemme aihe ja identiteettimme perusta, pidetään niistä huolta • Norppaystävällinen toiminta – Annetaan osa tuloista hyväntekeväisyyteen, esimerkiki norppien tai lohien suojeluun tai taloudellisesti heikommassa asemassa olevien osallistumisen mahdollistamiseen – Hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita ja rakennuksia, tyhjien tilojen hyötykäyttö – Otetaan huomioon toiminnassa alueen elämäntapa ja kulttuurihistoria (ml. Kalevala) – Viestitään vastuullisuuden eteen tehdyistä toimenpiteistä aktiivisesti – Tuodaan vastuullisuusajattelu ja sen näkyväksi tekeminen vahvasti luovien alojen kentälle – Nostetaan kestävyys ja vastuullisuus keskiöön myös Saimaa-ilmiö2026:n perinnössä
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 60 2. Lisätään alueen asukkaiden osallisuutta – Korostetaan kulttuurista saatavaa hyvinvointia ja ylpeyttä omasta alueesta – Laajennetaan Kaiku-kortti koko Itä-Suomen alueelle – Helpotetaan eri kohderyhmien pääsyä kulttuurin pariin: vanhukset, lapset, nuoret, vähemmistöt, erityisryhmät • Otetaan aktiivisesti käyttöön lainattavat kultturi- ja liikuntakortit koko alueella • Lisätään/järjestetään matalan kynnyksen tapahtumia sekä ilmaisia tapahtumia ja ohjelmia • Viedään kulttuuria syrjäytyneiden ja heikossa asemassa olevien luo esimerkiksi striimausten ja AR/VR-sisältöjen avulla • Saattaja maksutta mukaan – kulttuuri- tai liikuntakaveri • Taide kaikkien saavutettavaksi arkiympäristöön • Korostetaan suvaitsevaisuutta: Saimaan sateenkaariportti - seksuaalivähemmistöjen matkakohde, “we speak gay” • Kulttuuri- ja liikuntareseptit: vahva yhteistyö sote-toimijoiden kanssa – Järjestetään kilpailuja nuorille – Otetaan paikalliset mukaan tuottamaan ohjelmaa ja palveluita: sauna- ja mökki-illat, kotikonsertit, paikallisoppaat – Huomioidaan kulttuuritoimintalain vaatimukset
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 61 3. Tavoitellaan vastuullisen matkakohteen brändiä ja statusta – Kannustetaan yrityksiä mukaan Sustainable Travel Finland –ohjelmaan – Tavoitellaan kaikkien alueen destinaatioiden osalta Sustainable Travel Finland –merkkiä – Pyritään tuottamaan vastuullisesti tuotettuja matkailupalveluita – Transformative tourism - kestävä malli tuottaa matkailupalveluita, perustuu pienimuotoiseen matkailuun ja itsensä kehittämiseen 4. Huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus myös saavutettavuuden kehittämisessä − Matkaketjujen rakentaminen niin, että on mahdollista käyttää julkisia kulkuneuvoja, ekologisia liikennevälineitä tai lihasvoimin liikkumista − Digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen edistää ekologista kestävyyttä, oikealla ansaintalogiikka myös kulttuuri- ja matkailuyrittäjyyden taloudellista kestävyyttä − Hyödynnetään jo olemassa olevaa tehtyä työtä ja sen tuloksia − Kannustetaan vapaaehtoiseen monipaikkaisuuteen – voi vähentää jatkuvaa liikkumisen tarvetta
UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 62 • Lukuvinkkejä matkailu- ja luovien alojen vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyen: – Kulttuurialan kestävyydestä: http://www03.edu.fi/aineistot/keke/kehitys/kulttuuri.htm – Kulttuuria kaikille palvelu: http://www.kulttuuriakaikille.fi/ – Maailmanperintökohteiden kestävän matkailun mittarit: https://www.maailmanperinto.fi/kestavan-matkailun-mittarit-2019/ – Kestävän matkailun monitieteiset mittarit kulttuuriympäristöissä –raportti (2020): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162206 – Sustainable Travel Finland –ohjelma: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun- edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland/ – Vastuullisuusviestintä: https://www.slideshare.net/Uef_mot/nin-viestit-kestvyydest-ja-vastuullisuudesta – Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162147/VNTEAS_2020_12.pdf – Sitran megatrendit: https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/
UEF // University of Eastern Finland KATSAUS SUOMEN MUIHIN HAKIJAKAUPUNKEIHIN OULU 2026 JA TAMPERE PIRKANMAA 2026
UEF // University of Eastern Finland KATSAUS TOISIIN ECoC-HAKIJAKAUPUNKEIHIN: OULU 2026 & TAMPERE PIRKANMAA 2026 64 • Sisällönanalyysin kautta pyrittiin kartoittamaan hakijakaupunkien toteuttamia ja suunnitelmissa olevia aihepiirejä (ennen hakukirjojen julkistusta) • Aineistona olivat verkkosivut, sosiaalisen median kanavat sekä kaupunkien julkaistut strategiat. • Yleisenä huomiona havaittiin, että molemmilla hakijakaupungeilla oli tehty sekä kaupunkistrategia että kulttuuristrategia vähintään vuodelle 2026 saakka. Kaupunkistrategioissa oli otettu huomioon kulttuuristrategian teemat ja toisinpäin.
UEF // University of Eastern Finland 65 ECoC-hakuprosessi • Oulun hakemusprosessia viety eteenpäin jo vuodesta 2017 alkaen, minkä ansiosta on ehditty tehdä paljon ja järjestää erilaisia tilaisuuksia, mukaan lukien kansainvälisiä kulttuuripääkaupunkiteemaisia seminaareja sekä 20 kirjailijan twiitti-taideteos. Oulu oli hakemassa kulttuuripääkaupunkititteliä myös edellisessä haussa vuodelle 2011. • Teemat – Pääteema: Kulttuuri-ilmastonmuutos – Alateemat: Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima, Villisti kaupunki • Henkilöstö ja muu tuki – Hankkeen projektityöryhmä koostuu 11 henkilöstä – 20 luovaa neuvonantajaa, jotka ideoivat pääteemoja – Neljä työryhmää: Projektiryhmä, Ohjelmavalmistelun työryhmä, Talous-, kansainvälisyys-, hallinto- ja henkilöstöasioiden ryhmä sekä Viestintä- ja markkinointiryhmä – Oulu2026 valtuuskunta, johon kuuluu yli 60 edustajaa Oulun kaupunginvaltuustosta, alueen kunnista, maakuntaliitosta, seurakunnasta, korkeakouluista, rahoittajaorganisaatioista, kulttuuriorganisaatiosta, matkailun alueorganisaatiosta ja muista vastaavista merkittävistä sidosryhmistä. • Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke pohjautuu eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kulttuurivaihtoon. Hakemuksen kulttuuriprojekteista peräti 75 prosenttia tulee tehdä yhteistyössä eurooppalaisen toimijan kanssa. Siksi Oulu2026 on mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttamassa Kulttuuripääkaupunki kansainvälistymisen ja elinvoiman edistäjänä -projektissa. Hanke auttaa kulttuuritoimijoita luomaan kontakteja eurooppalaisiin kollegoihinsa. Opintomatkoja on tähän mennessä tehty jo muun muassa Leeuwardeniin, Pariisiin ja Wieniin. Aktiivinen osallistuja myös muissa eurooppalaisissa hankkeissa, esim. https://www.europeathome.eu/ • Kulttuuristrategiaprosessi kestänyt yli vuoden marraskuusta 2018 tammikuuhun 2020. Luotu kaupunkistrategian 2026 tueksi. Prosessissa osallistettu valtuustoja, kaupunkilaisia, kulttuurintekijöitä ja asukkaita.
UEF // University of Eastern Finland 66 ECoC-hakuprosessi • Viestintä – Verkkosivut käännetty englanniksi – Verkkosivulla vinkkejä rahoitukseen – Aktiivista viestintää verkkosivuilla, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa – Henkilöstössä viestintäpäällikkö
UEF // University of Eastern Finland 67 Saavutettavuus • Fyysinen saavutettavuus Savonlinnaan verrattuna huomattavasti parempi. • Suomen toiseksi suurin lentokenttä. • Käynnissä / suunnitelmissa suuria infrahankkeita merenkulun, raideliikenteen ja lentokenttäliikenteen parantamiseksi. • Itärajalta Ouluun pääsee Kortasalmen rajavartioasemalta Kuusamosta. Länsirajan ylitys Torniosta. • MaaS-palveluita kehitetään esim. Oulun yliopistolla. Matkaketjujen kehittämistyö joukkoliikenteen fokuksessa 2030 strategiassa. • Kulttuurin saavutettavuuden eteen tehty ratkaisuja, esim. Valvelive, jossa etätaidenäyttelyitä, striimejä ym. • Kulttuuristrategia 2030: Oulu vahvistaa määrätietoisesti kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta osallistua kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Digitaalisuus • Oulun kaupunki on aloittanut digitaalinen Oulu –hankekokonaisuuden toteuttamisen, jonka tavoitteissa ja strategiassa selkeät indikaattorit Smart city -ympäristön rakentamiseksi. Tehdään mm. alusta, joka yhdistää kansalaisia, tutkijoita ja yrityksiä Oulun alueella. Selkeä kokonaisuus ja suunnitelma, joka rakennettu tukemaan Oulun 2026 kaupunkistrategiaa. • Kulttuuristrategia 2030:ssa teknologia ei niin vahvasti esillä, mainittu esimerkiksi kulttuuri luovuuden rakentajana –painospisteen alla seuraavasti: Luodaan uusia yhteyksiä taiteen, tieteen, bisneksen ja teknologian välille. Vastuullisuus • Selkeästi esillä vuoden 2026 kaupunkistrategiassa yhtenä kolmesta Oulun kaupungin arvoista: – Vastuullisuus: Edistämme kestävää elämäntapaa ja toimimme siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus tehdä valintoja. Vastuullinen tapa toimia luo turvallisuutta • Strategiassa vastuullisuus näkyy käytännössä ennaltaehkäisevässä työssä ja tasa-arvoisesti kehitettävissä ja kaikille väestönryhmille kehitettävissä palveluissa. – Kaupunkistrategian toteutuminen edellyttää kaupunkiorganisaatiolta kykyä uudistua ja järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. • Kulttuuristrategia 2030: – Tehdään Oulusta omaleimainen, vastuullinen kulttuurimatkailukaupunki ja vahvistetaan yhteistyötä yritysten kanssa kulttuuria ja kulttuuriperintöä hyödyntävien matkailutuotteiden ja – palvelujen rakentamiseksi
UEF // University of Eastern Finland 68 ECoC-hakuprosessi: • Tampere oli hakijana jo edellisellä kulttuuripääkaupungin hakukerralla 2000-luvun alussa, samoin Mänttä-Vilppula. Tällä kertaa Tampere hakee titteliä yhdessä koko Pirkanmaan kanssa. • Teemat – Pääteema: Yhdenvertaisuuden pääkaupunki – Alateemat: Enemmän rosoa, enemmän kylähyppelyä, enemmän saunaa, enemmän leikkiä • Henkilöstö ja muu tuki – ECoC-tiimissä ensimmäisessä hakuvaiheessa kaikkiaan yhdeksän työntekijää – Ohjelmatiimit 15 eri teeman alla. Tiimien koko vaihtelee 1-22 henkilön välillä. Teemat: Musiikki; Kuvataide; Teatteri, sirkus ja esittävät taiteet; Elokuva, valokuva ja animaatio; Arkkitehtuuri ja design; Kirjallisuus ja sarjakuva; Kaupunkitapahtumat, yhteisötekeminen; Klubit; Festivaalit; Lastenkulttuuri; Digitaaliset alustat, AR/VR ja peliteollisuus; Pelit ja pelikulttuuri; Multicultural Tampere Region; Skeittaus; Start-UP – Tampereella lisäksi 48 kulttuurin Ambassadööriä • Kulttuuristrategiaprosessissa käytetty noin 1000 vastaajaa. Strategian tekeminen on aloitettu toukokuussa 2019, Tampereen valtuusto on hyväksynyt strategian joulukuussa 2019.
UEF // University of Eastern Finland 69 ECoC-hakuprosessi: • Viestintä – Aktiivista viestintää verkkosivuilla, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa – Verkkosivuille koottu esimerkkejä muiden kaupunkien hakukirjoista – Vinkkejä rahoituksen hankkimiseen – Verkkosivut kattavat myös englanniksi – Kaikista haussa mukana olevista kunnista oma alasivu verkkosivuilla: lyhyt kuvaus, nähtävyydet, makuja, tapahtumia – Sosiaalisessa mediassa nostoja muistakin Euroopan kulttuuripääkaupungeista, lisäksi paljon uutisia yhdenvertaisuuteen liittyen (pääteema) – Henkilöstössä viestintäsuunnittelija
UEF // University of Eastern Finland 70 Saavutettavuus • Fyysinen saavutettavuus Savonlinnaan ja Ouluun verrattuna huomattavasti parempi – keskeinen sijainti Suomessa. Raide- ja bussiliikenne tiheästi liikennöity ja saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Itärajalta Tampereelle pääsee Helsingin kautta, ja länsirajalta Turun tai Helsingin kautta kulkevien lauttojen välityksellä. – MaaS-palveluiden ja matkaketjujen kehittämistyötä tehty aktiivisesti jo useampi vuosi. – Kaupunkistrategia 2030: Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä • Kulttuurin saavutettavuus: – Huomattava määrä striimauksia, opastuksia, näyttelyitä yms. – Kulttuuristrategia 2030: ”Jokaisella tamperelaisella on mahdollisuus osallistua kulttuuritoimintaan ja toteuttaa itseään omista lähtökohdistaan. [..] Kehitetään yleisötyön muotoja ja hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja”. Digitaalisuus • Selvästi tunnistettu kehittämiskohde. Teknologisten ratkaisujen, alustamallien kehittäminen on Tampereella hakijakaupungeista pisimmällä. Digitaalisuus ja teknologia on nostettu useasti esiin erityisesti kaupunkistrategian yhteydessä: • Kaupunkistrategia 2030: – Uutta teknologiaa hyödyntämällä parannetaan palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuuutta ja kustannustehokkuutta. Palvelujen käyttöä ohjataan digitaaliseen kanavaan siten, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita. – Kaupunki toimii aktiivisesti koko kaupunkiyhteisön luovuutta ja teknologiaa yhdistävien innovaatioiden mahdollistajana. Tampereella edistetään tekoälyn ja robotiikan soveltamista ja hyödyntämistä kaupungin hyvinvoinnin rakentumisessa. Tampere on älykäs datan hyödyntäjä ja datasta syntyvien innovaatioiden mahdollistaja. Koko kaupunki toimii uusien ratkaisujen kokeilu- ja kehitysalustana Vastuullisuus • Selkeä ja läpileikkaava teema kaupunki- ja kulttuuristrategioissa – Kaupunkistrategia 2030: Kannamme vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. – Kulttuuristrategia 2030: Kestävän kasvun varmistamiseksi kulttuurin tasavertainen saavutettavuus ja esteettömyys pitää varmistaa erityisesti yhteiskunnan haavoittuvimmille väestöryhmille. • Yhdenvertaisuus pääteemana edistää etenkin sosiaalista vastuullisuutta.
UEF // University of Eastern Finland YHTEENVETO 71
UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N VAHVUUDET • Konsepti ja teemat ovat vahvat • Hyvin pienellä tiimillä saatu todella paljon aikaan yhden vuoden aikana • Alueella paljon vahvuuksia, joihin nojata: Aitous, rehellisyys, vieraanvaraisuus, omaleimaisuus, yhdistävät kulttuurisen identiteetin piirteet. • Maantieteellisesti laaja, mutta silti yhtenäinen alue, jota yhdistää vesistö ja vesistöidentiteetti. • Kalevalainen perinnehistoria • Vahva omaehtoinen kulttuurituotanto ja innostuneet kulttuuritoimijat, joiden tukena vahva perustuotanto, joka pohjautuu vuosittain järjestettäviin merkkitapahtumiin sekä alueen VOS-laitoksiin. • Alueella aito tarve elinvoiman kehittämiseen. Saimaa-ilmiö2026 on jo luonut ja luo edelleen uusia kumppanuuksia ja verkostoja toimialarajojen yli, luo toivoa ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa. Saimaa-ilmiöllä on mahdollisuus nostaa alueen asukkaiden itsetuntoa, ylpeyttä omasta alueesta sekä kasvattaa heidän hyvinvointiaan. 72
UEF // University of Eastern Finland HUOMIOITA SAIMAA-ILMIÖ2026:LLE • Saimaa-ilmiö2026:n henkilöstömäärää olisi syytä kasvattaa toiseen hakuvaiheeseen ja kullekin on syytä määrittää vastuualueet omaan työhönsä (esim. luova johto, kansainväliset suhteet, viestintä, ylimaakunnallinen yhteistyö, alueellinen ohjelmatuotanto, toimialarajat ylittävä yhteistyö…) • Viestintään tulee osoittaa jatkossa enemmän resursseja, jotta pystytään toteuttamaan suunnitelmallista monikanavaviestintää. • Seuraavan hakuvaiheen prosessin osana suositellaan vahvasti Itä-Suomen kaupunkien strategioiden yhtenäistämistä sekä kulttuuristrategian jalkauttamista tekeillä oleviin strategioihin. Vastuullisuuden, fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden ja digitaalisten mahdollisuuksien huomioiminen alueiden ja kaupunkien strategioissa jatkossa vahvemmin. – Kulttuuritoimintalain huomioon ottaminen osana strategioita ja tulevaisuuden toiminnan suunnittelua (ml. digitaalisuus) • Osallisuuden kasvattaminen ja laajentaminen eri kohderyhmiin (ml. nuoret, erityisryhmät) • Toimialarajat rikkovan yhteistyön ja yhteistuotannon lisääminen – pois siiloista! • Liiketoiminnan ja yritysten vahvempi mukaan ottaminen toimintaan. Tämä voisi olla esim. aluekoordinaattoreiden yksi vastuualue. – Yrityshautomoiden perustaminen. Nämä ovat yleisiä yhteistyökumppaneita ECoC-kaupungeissa. • Eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden ja yhteisproduktioiden määrän lisääminen → Eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen • Vastuullisuusajattelun omaksuminen läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa Katalyyttinä toimiminen alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Saimaa-ilmiö2026 ei pysty yksin ratkaisemaan saavutettavuuden haasteita, mutta pystyy toimimaan motivaattorina ja tahtotilan synnyttäjänä, jotta alueelle saadaan liikennöitsijät saman pöydän ääreen suunnittelemaan esim. Oma MaaS-hanke ratkomaan saavutettavuuden haastetta. Saavutettavuuden on oltava kunnossa vuonna 2026. 73
UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SAAVUTETTAVUUDEN, DIGITALISAATION JA VASTUULLISUUDEN OSALTA 74
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet
Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet

Recommended

Saimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdf
Saimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdfSaimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdf
Saimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdf
Matkailufoorumi
 
Savonlinna destination visit saimaa 2020
Savonlinna destination visit saimaa 2020Savonlinna destination visit saimaa 2020
Savonlinna destination visit saimaa 2020
Matkailufoorumi
 
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
LuovaVeto
 
Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014
Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014
Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014Matti Leskinen
 
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
2d Scar Suomi - Akis
2d Scar Suomi - Akis 2d Scar Suomi - Akis
2d Scar Suomi - Akis
Maa- ja metsätalousministeriö
 
Satu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin ely
Satu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin elySatu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin ely
Satu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin ely
Taiteen edistämiskeskus (Taike)
 
Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013
Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013
Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013
Jukka Punamäki
 

Recommended

Saimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdf
Saimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdfSaimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdf
Saimaa Creative Tourism Cluster 06.09.2022.pdf
Matkailufoorumi
 
Savonlinna destination visit saimaa 2020
Savonlinna destination visit saimaa 2020Savonlinna destination visit saimaa 2020
Savonlinna destination visit saimaa 2020
Matkailufoorumi
 
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
140519_kehittämisohjelma_työpajan_purku
LuovaVeto
 
Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014
Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014
Uusimaaohjelma+tutuhesa+28.1.2014Matti Leskinen
 
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Varsinais-Suomen tilannekuvan julkistus 1606211
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
2d Scar Suomi - Akis
2d Scar Suomi - Akis 2d Scar Suomi - Akis
2d Scar Suomi - Akis
Maa- ja metsätalousministeriö
 
Satu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin ely
Satu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin elySatu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin ely
Satu Huikuri alueverkostot 20.9. lapin ely
Taiteen edistämiskeskus (Taike)
 
Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013
Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013
Matkailun Signaalisessio Sparrausfoorumissa 13.3.2013
Jukka Punamäki
 
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Suomen Pankki
 
6aika esittely
6aika esittely6aika esittely
6aika esittely
forumvirium
 
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
THL
 
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Jukka Punamäki
 
20.10.2009
20.10.200920.10.2009
20.10.2009KirsiVartiainen
 
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluilleKaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Paivi Sutinen
 
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?Jukka Punamäki
 
Tiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenTiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteen
Valonia_keskus
 
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
Kari Mikkelä
 
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyöLahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Johanna Palomäki
 
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Jukka Punamäki
 
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Outi Kallioinen
 
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Outi Kallioinen
 
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessäTapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Centre for Tourism Studies
 
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Kari Mikkelä
 
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariotCampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
eamkhanke
 
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Centre for Tourism Studies
 
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko AhoKaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Senaatti-kiinteistöt
 
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Sanna Brauer
 
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitysLänsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Jukka Punamäki
 
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Centre for Tourism Studies
 
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudestaNäin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Centre for Tourism Studies
 

More Related Content

Similar to Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet

Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Suomen Pankki
 
6aika esittely
6aika esittely6aika esittely
6aika esittely
forumvirium
 
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
THL
 
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Jukka Punamäki
 
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluilleKaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Paivi Sutinen
 
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?Jukka Punamäki
 
Tiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenTiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteen
Valonia_keskus
 
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
Kari Mikkelä
 
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyöLahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Johanna Palomäki
 
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Jukka Punamäki
 
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Outi Kallioinen
 
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Outi Kallioinen
 
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessäTapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Centre for Tourism Studies
 
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Kari Mikkelä
 
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariotCampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
eamkhanke
 
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Centre for Tourism Studies
 
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko AhoKaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Senaatti-kiinteistöt
 
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Sanna Brauer
 
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitysLänsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Jukka Punamäki
 

Similar to Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet (20)

Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
Vanhempi neuvonantaja Anu Raijas: Talousosaamishanke ja kartoituskyselyn tulo...
 
6aika esittely
6aika esittely6aika esittely
6aika esittely
 
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
Pia Hakamäki: Hyvinvointityön yhteistyö pienissä kunnissa, Soihtu-arviointitu...
 
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
Osaamiskeskusohjelma – miten rakennetaan toimialakohtaista yritysten verkostoa?
 
20.10.2009
20.10.200920.10.2009
20.10.2009
 
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluilleKaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille
 
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
Matkailusta rahasampo Länsi-Uudellemaalle?
 
Tiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenTiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteen
 
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
E-oppiminen Suomessa ja Euroopassa - linjauksia, kehityshankkeita ja kokemuk...
 
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyöLahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
Lahden jatkuva strateginen yleiskaavatyö
 
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
Kestävä matkailu länsi uudellamaalla - nykytilan kartoitus - kia kuutti opinn...
 
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
Lamk kohti tulevaisuutta PHKK luottamushenkilöseminaari 2. 3.10.2013
 
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
Tulevaisuuden osaamisen luominen, yliopettajapäivä 14012014
 
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessäTapahtumat matkakohteen brändäyksessä
Tapahtumat matkakohteen brändäyksessä
 
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
Urban Mill -ohjelma – Urban Mill Programme (2018-2021)
 
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariotCampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
 
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
Alueen asukkaiden suhtautuminen - Saimaa-ilmiö2026
 
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko AhoKaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
 
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
Ennakoiva osaamisyhteisö - tutkimushankkeiden kartoitus 0811
 
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitysLänsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
Länsi-Uudenmaan TouNet loppuseminaari - TouNet -hanke esitys
 

More from Centre for Tourism Studies

Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Centre for Tourism Studies
 
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudestaNäin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Centre for Tourism Studies
 
Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...
Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...
Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...
Centre for Tourism Studies
 
Matkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteet
Matkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteetMatkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteet
Matkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteet
Centre for Tourism Studies
 
Saimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmät
Saimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmätSaimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmät
Saimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmät
Centre for Tourism Studies
 

More from Centre for Tourism Studies (7)

Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
Mitä vastuullisuudesta tulisi viestiä kuluttajan näkökulmasta? Case venäläise...
 
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudestaNäin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
Näin viestit kestävyydestä ja vastuullisuudesta
 
Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...
Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...
Kansainvälisten matkailijoiden tiedonhaku ja päätöksenteko matkakohdetta vali...
 
Matkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteet
Matkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteetMatkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteet
Matkailijasegmentit Saimaan alueelle ja heille sopivat matkailutuotteet
 
Saimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmät
Saimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmätSaimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmät
Saimaan alueen matkailumarkkinoinnin kohderyhmät
 
Graduate pesonen
Graduate pesonenGraduate pesonen
Graduate pesonen
 
Emac2012 complete
Emac2012 completeEmac2012 complete
Emac2012 complete
 

Saimaa-ilmiö2026 - kilpailuedut- ja kipupisteet

  • 1. UEF // University of Eastern Finland Saimaa-ilmiö2026 – kilpailuedut ja kipupisteet Katja Pasanen &Jarkko Kääriäinen Kauppatieteiden laitos, Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hanke Kesäkuu 2020
  • 2. UEF // University of Eastern Finland SISÄLLYS Selvityksen tausta ja tavoitteet 3 Saimaa-ilmiö2026:n mahdollisuudet ja haasteet 7 Saavutettavuus 10 Teknologia ja digitalisaatio 25 Vastuullisuus ja kestävä kehitys 51 Katsaus suomen muihin hakijakaupunkeihin: Oulu ja Tampere 63 Yhteenveto 71 Toimenpide-ehdotukset saavutettavuuden, digitalisaation ja vastuullisuuden osalta 74
  • 3. UEF // University of Eastern Finland SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
  • 4. UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N TAUSTA • Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capital of Culture, ECoC) on nimetty vuodesta 1985 lähtien. ECoC on strateginen investointi, jolla on positiivinen vipuvaikutus alueen yleiseen kehitykseen, uudistumiseen sekä elin- ja vetovoimaisuuteen. Myönteiset vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä muun muassa uusina pysyvinä työpaikkoina ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisenä.* • Helsinki (2000) ja Turku (2011) ovat toimineet aiemmin suomalaisina Euroopan kulttuuripääkaupunkeina. Yksi suomalaiskaupunki valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. • Itä-Suomen neljä maakuntaa ja niiden keskuskaupungit, Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta, hakevat Savonlinna kärkenään yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Yhteistyöverkostoa ja ideaa on työstetty kesästä 2018 lähtien. • Itä-Suomen yhteinen kulttuuripääkaupunkiprosessi on nimetty Saimaa-ilmiö2026:ksi. • Itä-Suomen kulttuuripääkaupunkihankkeen alue perustuu Saimaan ja Vuoksen vesistöalueen rajaukseen, jota luonnehtii yhteinen historia ja vesistöön pohjautuva kulttuuri. • Ensimmäisen hakuvaiheen työ on toteutettu kahden EAKR-rahoitteisen hankeen voimin. Työtä on ohjannut ylimaakunnallinen Sillanrakentajien 14 jäsenen verkosto, jossa on jäseniä kaikista neljästä maakunnasta, neljästä keskuskaupungista ja Savonlinnasta sekä Itä-Suomen yliopistosta • Etelä-Savon maakuntaliitto: Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 • Itä-Suomen yliopisto: Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 *Garcia, B. & Cox, T. (2013). European Capitals of Culture: Success Strategies and Long-Term Effects. European Parliament, Culture and Education. Directorate-general for internal policies. Policy department. Structural and cohesion policies B.
  • 5. UEF // University of Eastern Finland SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Tämän Saimaa-ilmiö2026 – kilpailuedut ja kipupisteet selvityksen tavoitteena on 1. Kartoittaa mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia Saimaa-ilmiö2026:lle eli Savonlinnan ja koko Saimaan alueen yhteiselle Euroopan kulttuuripääkaupunkiprojektille. 2. Tuottaa yleiskuva siitä, mitä nyt on tehty Saimaalla, Suomessa ja maailmalla sekä pyrkiä tutkimaan kehityssuuntia kolmen lähempään tarkasteluun valitun aihealueen (saavutettavuus, digitaalisuus, vastuullisuus) osalta. 3. Tuottaa yleiskuva erottavuustekijöistä suhteessa muihin hakijakaupunkeihin. 4. Tuottaa toimenpide-ehdotuksia Saimaa-ilmiö2026:n tueksi ja Itä-Suomen alueen kehittämiseksi.
  • 6. UEF // University of Eastern Finland 6 Saavutettavuus 1. Kehitetään Saimaan alueen liikennepalvelutarjontaa 2. Kehitetään ja pilotoidaan Kestäviä ja vastuullisia liikenneratkaisuja 3. Parannetaan liikenteen digitaalisen saavutettavuutta Digitaalisuus 1. Luodaan Saimaa-ilmiö alusta 2. Tehdään taiteesta saavutettavampaa sekä fyysisesti että digitaalisesti 3. Luodaan ja kerätään tarinoita digitaalisten ratkaisujen ja alustan sisällöksi 4. Taataan teknologian ja digitalisaation osaaminen matkailu- ja kulttuurialoilla Itä- Suomessa Vastuullisuus 1. Huomioidaan vastuullisuus Saimaa-ilmiö2026:n kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana 2. Lisätään alueen asukkaiden osallisuutta – Korostetaan kulttuurista saatavaa hyvinvointia ja ylpeyttä omasta alueesta 3. Tavoitellaan vastuullisen matkakohteen brändiä ja statusta 4. Huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus myös saavutettavuuden kehittämisessä TIIVISTELMÄ RAPORTIN KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA TEEMOITTAIN ITÄ-SUOMEN ALUEELLE JA SAIMAA-ILMIÖ2026:LLE
  • 7. UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
  • 8. UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N MAHDOLLISUUKSIEN JA HAASTEIDEN KARTOITTAMINEN • Selvitystyö ajoittui välille lokakuu 2019 – toukokuu 2020 • Selvitystyö käynnistettiin luomalla Saimaa-ilmiö2026:n SWOT-analyysi (seuraavalla sivulla) yhteistyössä Saimaa-ilmiö2026 koordinaattoreiden sekä ylimaakunnallisen Sillanrakentajien työryhmän kanssa • Lähempään tarkasteluun valittiin kolme aihe-aluetta: saavutettavuus, digitaalisuus, vastuullisuus. Nämä teemat valittiin, sillä ne ovat hyvin ajankohtaisia ja keskeisessä roolissa matkailu- ja luovien alojen tulevaisuuden näkökulmasta. – Selvitystyön menetelmät koostuivat aihealueesta riippuen kirjoituspöytätyöstä, sisällönanalyysistä, työpajatyöskentelystä ja haastatteluista. – Aineistoina käytettiin verkkosivuja, raportteja, työpajojen tuloksia sekä haastatteluaineistoja. • Tässä raportissa on esitelty tarkemmin näiden kolmen valitun aihealueen nykytila, mahdollisuudet, haasteet sekä toimenpide-ehdotukset. • Lopuksi verrataan Saimaa-ilmiö2026:n ja Saimaan alueen nykytilaa valittujen aihealueiden osalta muihin hakijakaupunkeihin ja -alueisiin, Ouluun ja Tampereeseen. 8
  • 9. UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026 SWOT-ANALYYSI 9 VAHVUUDET •Aitous, rehellisyys •Vieraanvaraisuus •Vahva omaehtoinen kulttuurituotanto •Innostuneet kulttuuritoimijat •Yhdistävät kulttuurisen identiteetin piirteet •Omaleimaisuus ja uniikit asiat •Oikeat, aidot ihmiset •Alueen ainutlaatuisuus HEIKKOUDET •Alueen fyysinen saavutettavuus •Palveluiden saavutettavuus (digitaalinen ostettavuus) •Negatiivinen puheenparsi •Näköalattomuus •Talouden haasteet •Laaja osallistaminen, erityisesti nuoret •Omistajuus •Maakuntien välinen sanailu ja vanhat kaunat MAHDOLLISUUDET •Digitaalisuus ja sen luomat ratkaisu- mahdollisuudet •Vastuullisuus ja kestävyys •Uudet kumppanuudet ja verkostot •Tulevaisuuden uskon vahvistuminen •Toivo •Kulttuurin voimakas juurtuminen •Itsetunnon nosto ja hyvinvoinnin kasvaminen UHAT •Alueen laajuus •Ei ehditä koota toimijoita tarpeeksi •Riittävien resurssien saanti •Ilmastonmuutos •Viestintä epäonnistuu •Maakunnat riitelevät •Alueen asukkaiden vakuuttaminen ei onnistu •Hyvin alkanut pöhinä kuihtuu •Pandemia tai sen uhka • Ylimaakunnallinen itäsuomalainen Sillanrakentajien työryhmä muodosti yhdessä Saimaa-ilmiö2026:n SWOT-analyysin. Heikkouksista ja mahdollisuuksista valittiin kolme aihealuetta lähempään tarkasteluun Saimaa-ilmiö2026 hakukirjan ja prosessin tueksi. Valitut teemat ovat keskeisessä roolissa matkailu- ja luovien alojen tulevaisuuden näkökulmasta sekä keskeisessä asemassa paikallisen elämäntavan ja kulttuurin säilyttämisen tukemisessa.
  • 10. UEF // University of Eastern Finland SAAVUTETTAVUUS
  • 11. UEF // University of Eastern Finland ALUEEN SAAVUTETTAVUUS • Saimaa-ilmiö2026 kattaa maantieteellisesti todella laajan, neljän Itä-Suomen maakunnan alueen. Ohjelmaa on tarkoitus järjestää kulttuuripääkaupunki- vuonna jokaisessa maakunnassa ja keskuskaupungissa. Tämä asettaa vaatimuksen sille, että alueen saavutettavuus ulkoa päin sekä myös liikkuminen alueen sisällä tulee olla sujuvaa. • Saavutettavuuden tarkastelu on tehty pääosin matkailijan näkökulmasta, mutta se palvelee myös alueen asukkaita. Tarkastelussa on pohdittu, kuinka helppoa matkailijan on päästä Saimaan alueelle ja liikkua sen sisällä. • Kulttuuripääkaupungin näkökulmasta on tärkeää osoittaa, että alue on hyvin saavutettavissa tai, että työtä tehdään saavutettavuuden kehittämiseksi. • Selvityksen toteuttamiseksi on työpöytätyöskentelyn lisäksi keskusteltu muun muassa Itä-Suomen liikennetyöryhmän jäsenten, alueellisten matkailuorganisaatioiden johtajien sekä MaaS* (Mobility as a Service)- liikennejärjestelmien asiantuntijoiden kanssa. Myös Saimaa-ilmiö2026:n työpajoissa on pohdittu ratkaisuja saavutettavuuden haasteisiin. • Selvitys antaa kuvan Saimaan alueen saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämisehdotuksista. 11 © Katja Pasanen *Mobility as a Service eli Liikkuminen palveluna tarkoittaa kokonaisuutta, jossa liikkumistarpeet on paketoitu kokonaisuuksiksi ja käyttäjä päättää millaisia osia hän haluaa pakettiinsa ostaa, esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta tai kuljetuspalvelua. Käyttäjä maksaa yhden hinnan ja kustannus jakautuu eri kulkumuotojen mukaan. MaaS mahdollistaa erilaisia lisäpalveluja asiakkaalle. Hänen ei välttämättä edes tarvitse miettiä, millaista kulkuneuvoa hän etsii – antamalla aikataulunsa ja lähtöpaikkansa ja halutun kohteen, mobiiliapplikaatio voi suoraan tarjota sopivia vaihtoehtoja.
  • 12. UEF // University of Eastern Finland • Saimaan alueen keskuskaupungit (Mikkeli, Kuopio, Lappeenranta, Joensuu) ja Savonlinna ovat kukin saavutettavissa hyvin junalla Helsingin suunasta ja osittain myös alueen sisällä. • Junapysäkkejä on paljon myös pääpysäkkien välillä, joten junalla on mahdollista saavuttaa useampia paikkakuntia ja kaupunkien maalaiskeskustoja. Näitä pysäkkejä/asemia ovat mm. Joutseno, Imatra, Simpele, Parikkala, Punkaharju, Lusto, Retretti, Kerimäki, Mäntyharju, Pieksämäki, Suonenjoki, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi, Kesälahti, Kitee, Eno, Uimaharju, Vuonislahti, Lieksa, Kylänlahti, Höljäkkä, Kotavaara, Nurmes, Viinijärvi, Vihtari, Heinävesi ja Varkaus. • Lappeenrannan Vainikkalasta on junayhteys Allegrolla suoraan myös Pietariin neljästi päivässä – matka-aika on vain puolitoista tuntia. • Päivittäinen junayhteys on myös Helsingistä Vainikkalan kautta Moskovaan. 12 Lähde: vr.fi RAIDELIIKENNE
  • 13. UEF // University of Eastern Finland MAANTIELIIKENNE • Raideliikennettä täydentää maantieliikenne, pääosin pitkän linjan bussivuorot. • Bussiverkosto on osittain todella hyvä, mutta etenkin alueen sisällä liikkuminen Saimaan keskuskaupungista toiseen on ajoittain haastavaa tai kestää kohtuuttoman pitkä ajan esimerkiksi suhteutettuna henkilöautolla liikkumiseen tai muutamiin olemassa oleviin junayhteyksiin verrattuna. • Muutamien paikkakuntien välillä saavutettavuus on hyvä tällä hetkellä. Esimerkiksi Joensuun ja Kuopion välillä tiheää bussivuorojen verkostoa ylläpitää osaltaan Itä-Suomen yliopiston kaksi kampusta. Savonlinnan ja Mikkelin välillä puolestaan on muutoin vilkasta työmatka- ja asiointiliikennettä. • Myös bussit pysähtyvät pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudun pysäkeillä, joten niillä pääsee liikkumaan kohtalaisen sujuvasti syrjäisempiinkin kohteisiin. • Alueella liikennöi vakituisesti kymmenkunta linja-autoliikenteen yritystä. 13 © Katja Pasanen
  • 14. UEF // University of Eastern Finland RAIDE- JA MAANTIELIIKENNE 14 Kuvat: Saimaa-ilmiö2026 hakukirja, Kixit
  • 15. UEF // University of Eastern Finland LENTOLIIKENNE • Saimaan alueella on neljä lentokenttää, Joensuussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. • Joensuu ja Kuopio ovat Finavian omistamia kenttiä. Näille kentille lennetään ainoastaan Helsingistä kotimaan sisäisenä liikenteenä. Lentoja on useampia päivässä. Kuopio ja Joensuu löytyvät määränpäinä myös kansainvälisistä lentoliikenteen varaus- järjestelmistä. • Myös Savonlinnan lentoasemaa ylläpitää Finavia, mutta kahta päivittäistä vuoroparia Helsingin ja Savonlinnan välillä operoi erikseen kilpailutettu lentoyhtiö, jota tuetaan kaupungin ja valtion varoista, eikä kenttä löydy kansainvälisistä varausjärjestelmistä. Lennot on ostettava oman varausjärjestelmän kautta, mikä tekee palvelusta vaikeasti löydettävän. Savonlinnan lentoaseman saavutettavuutta on kuitenkin pyritty parantamaan. Nyt on saatu sovittua viidestä vuoroparista charterlentoja elo- ja syyskuulle tuleviksi vuosiksi Saksan Frankfurtista. • Lappeenrannan lentokentän omistaa yksityinen säätiö, ja siltä liikennöidään ainoastaan suoraan Eurooppaan. Lappeenrannan lentokenttää kutsutaankin portiksi Saimaalle. Lappeenrannan lentokentältä on ympärivuotinen jokaviikkoinen yhteys Berliiniin, Budapestiin ja Milanon Bergamoon. Kesäkaudella huhtikuusta lokakuulle on yhteys lisäksi Wieniin. 15 • Kuopio • Joensuu • Savonlinna • Lappeenranta • Milano, Bergamo • Budabest • Wien • Berliini • Helsinki
  • 16. UEF // University of Eastern Finland VESILIIKENNE • Risteilyliikenne Saimaan alueen kaupungeissa on suhteellisen vilkasta. • Etenkin Savonlinnassa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa on kesäkaudella ja tätä nykyä koko ajan pidemmälle syksyyn tarjolla takuulähtöisiä maisemaristeilyjä, joista ainakin osa on myös verkosta ostettavissa. • Kesäkaudella Savonlinna-Kuopio välillä kulkee historiallista Heinäveden maisemallista kanavareittiä pitkin useamman kerran viikossa m/s Puijo, joka on vuonna 1914 rakennettu Saimaan alueen perinteinen höyrylaiva. M/S Puijo risteilee myös muutaman kerran kesässä Savonlinnasta Puumalan kautta Lappeenrantaan. Lisäksi tarjolla on kanava- ja luostariristeilyjä Heinävedellä. • Alueella on kesäaikaan päivittäistä vesireittiliikennettä (venetaksi) myös Oravin ja Linnansaaren kansallispuiston sekä Rantasalmen Järvisydämen ja Linnansaaren kansallispuiston välillä. • Kolin ja Lieksan keskustan välillä kulkee kesäisin autolautta ja talvisin jäätie. • Risteilytarjonta on lisääntynyt viime vuosina, mutta valtaosa risteilyistä on paikallisia maisemaristeilyjä tai aktiviteettipalveluita, jotka toteutetaan tilauksesta. Näillä risteilyillä pääsee kuitenkin tutustumaan mm. Astuvansalmen kalliomaalauksiin sekä Saimaan Norppaan. Teemalliset risteilyt ovat lisääntyneet vahvasti viimeisen parin vuoden aikana. Risteilemään pääsee myös ympäristöystävällisesti sähkökäyttöisellä ekopaatilla ainakin Puumalasta käsin. • Alueella liikennöi ainakin noin 15 toimijaa, jotka tarjoavat joko maisemaristeilyjä tai reittiliikennettä. 16© Katja Pasanen © Katja Pasanen
  • 17. UEF // University of Eastern Finland SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEET • Liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulta Saimaan alueelle on kohtalaisen hyvin olemassa, mutta alueen sisällä saavutettavuudessa on vielä haasteita. Esimerkiksi kansainvälisen matkailijan on todella haastavaa löytää liikenneyhteyksiä muun muassa kaupunkien sisällä, sillä esimerkiksi paikallisliikenteen aikataulut eivät löydy Kuopion paikallisliikennettä lukuun ottamatta GoogleMapsista. Kaukoliikenteen yhteyksiä on joidenkin paikkakuntien välillä vain muutamia päivittäin ja ne muutamatkin saattavat olla matka-ajaltaan tuplasti pidempiä kuin henkilöautolla liikuttaessa. Eri liikennöitsijöiden järjestelmiä on lukuisia. • Takseilla ei ole käytössä kansainvälisesti tunnettua sovellusta. Valopilkkutaksi-sovellus toimii kaikissa viidessä kaupungissa, mutta se ei ole erityisen tunnettu eikä sitä mainita matkailuorganisaatioiden sivuilla. Lisäksi alueella on paljon matkailullisesti merkittäviä kohteita, jotka ovat kuitenkin hyvin heikosti saavutettavissa (esim. Koli, Järvisydän, Tahko, kansallispuistot) muuten kuin henkilöautolla. • Saimaan alue on vesistöjen rikkoma, ja vesitse moneen paikkaan on paljon lyhyempi matka kuin maanteitse. Tästä huolimatta vesitaksitoiminta ja aikataulutettu vesireittiliikenne on melko vähäistä alueella tällä hetkellä. • Alueen lentoliikenne kohtaa uhkia tällä hetkellä – Covid19-pandemian vuoksi Finnair on päättänyt lakkauttaa lennot Helsingistä Joensuuhun mahdollisesti kevääseen 2021 saakka – Lappeenrannan lentokentän hyödyistä suhteessa tarvittavaan rahoitukseen käydään keskustelua tasaisin väliajoin, viimeisimpänä Covid19-pandemian yhteydessä toukokuussa 2020. 17
  • 18. UEF // University of Eastern Finland SAAVUTETTAVUUDEN HAASTEET • Alueella ei ole laajasti käytössä yhteiskäyttöisiä liikkumisratkaisuja (esim. Bloxcar, Blablacar, Skipperi) • Yksi saavutettavuutta koskeva haaste on puutteet liikennevälineiden ja reittien saavutettavuudessa ja ostettavuudessa digitaalisissa kanavissa sekä yhtenäisen MaaS (Mobility as a Service) -järjestelmän puuttuminen. – Paikallisliikenteen aikatauluja ei löydy välttämättä muualta kuin pdf-tiedostona kaupungin verkkosivuilta. – Pitkän matkan bussiliikenteen aikataulut löytyvät pääosin matkahuollon sivuilta ellei kyseessä ole Waltti-järjestelmän yhteydet. Sen sijaan lippujen ostaminen tapahtuu useimmiten kunkin liikennöitsijän oman sivuston tai palvelun kautta. – VR:n järjestelmästä näkee juna-aikataulut ja saa hankittua junaliput. – Kullakin paikkakunnalla takseja löytyy Valopilkku-sovelluksen kautta, mutta sitä ei erityisesti markkinoida missään eikä ole näin ollen etenkään kansainväliselle matkailijalle löydettävissä. Muutoin kullakin paikkakunnalla on oma kutsunumero taksin varaamiseen. – Vuokra-autojen välittäjistä ei ole kootusti tietoa missään. – Vaihtoehtoisten reittien tai eri kulkuneuvojen yhdistämisen helppo hahmottaminen on tällä hetkellä haastavaa jos ei jopa mahdotonta, sillä eri reitti- ja kulkuvälinevaihtoehdot (junat, bussit, lennot, paikallisliikenne, taksit yms.) löytyvät kukin omista kanavistaan. Perille.fi tarjoaa osittaisen ratkaisun tähän, mutta liput on kuitenkin ostettava ja haettava liikennöitsijöiden sivuilta eri yhteyksille. Lisäksi muutamilla paikkakunnilla on omia MaaS-kokeiluja (esim. Kuopion Vilkku), mutta niillä saavutetaan kerrallaan vain yksi alue. Joka paikkakunnalla on eri sovellus tai järjestelmä käytössä, joten matkailijan on ladattava lukuisia eri sovelluksia pystyäkseen liikkumaan Saimaan alueella. – Ei yhtä kanavaa ostamiselle. 18
  • 19. UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TOIMENPITEET JA MAHDOLLISUUDET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI • Matkahuolto on rakentamassa yhdessä Kyyti.comin kanssa Suomeen ensimmäistä valtakunnallista matkaketjujärjestelmää, joka helpottaa reittivaihtoehtojen hahmottamista ja niiden ostettavuutta. Ympäri Suomen on myös tehty ja käynnistymässä erilaisia MaaS (Mobility as a Service) –pilotointeja myös matkailijoiden tarpeisiin, esimerkiksi VTT:n toimesta. – Muun muassa Kuopiossa on ollut jo käytössä oma Vilkku-sovellus ja Savonlinnassa ollaan paikallisliikenteen osalta ottamassa käyttöön Matkahuollon valtakunnalliseen MaaS Reittihaku- Liput –sovellukseen 1.8.2020 alkaen, mikä mahdollistaa bussien reittivaihtoehtojen yhdistämisen paikallis- ja kaukoliikenteen osalta ja ostettavuuden suoraan sovelluksesta. • Kussakin Itä-Suomen neljässä maakunnassa on meneillään erilaisia liikenteen kehittämishankkeita. • Saimaan alueelle suunnitellaan uusia kiertomatkatuotteita, jotka on kuljettavissa joko julkisilla liikennevälineillä tai henkilöautolla. Lakeland kasvusysäys-hanke on käynnistymässä vuoden 2020 aikana, ja sen yhtenä päätavoitteena on erilaisten teemallisten kiertomatkatuotteiden rakentaminen Lakelandin alueelle Suomeen. Hanketta koordinoi Karelia Expert, ja se on hankkinut jo käyttöönsä digitaalisen alustan, jonne kiertomatkatuotteet saadaan myyntiin. – Työpajoissa nousi esiin toive saada näkyviin yhteen paikkaan myös polkupyöräreitit, vene- ja laivareitit, moottoripyöräreitit, retkeilyreitit ja melontareitit palveluineen. • Saimaan alueen mahdollisuuksia voisivat olla myös - Keskittyminen vastuullisiin ja ekologisiin liikennemuotoihin, kuten sähköautoihin (esim. vuokraustoiminnassa) ja lihasvoimin liikkumiseen - Brändäytyminen kiireettömän kulkemisen kohteeksi, jolloin liikkumisen keskiössä ei olisi nopeus ja tehokkuus vaan rentous, hidas matkailu ja vaivannäkö salattujen aarteiden löytämiseksi. “Viimeinen kilometri kuljetaan jalan.” 19
  • 20. UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TOIMENPITEET JA MAHDOLLISUUDET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI • Historiallisesti vesiliikenteellä on hyvin vahvat perinteet alueella. Tulevaisuuden suunnitelmissa ja toiveissa on helpottaa sekä paikallisten että matkailijoiden vesille pääsyä sekä kulkua vesireittejä myöten paikasta toiseen. – Kaupunkiveneverkosto rantautuu Joensuuhun ja Lappeenrantaan kesällä 2020. Tämä mahdollistaa yksittäisten ihmisten entistä helpomman pääsyn vesille. Savonlinnan seudulla on suunnitteilla luoda alueelle mahdollisesti veneüber tai venetaksi toimintaa. – Risteilyliikenteeseen on tulossa investointeja. Muun muassa savonlinnalainen Vip Cruise on muuntamassa yhtä vanhoista höyryristeilijöistään kesäkaudelle 2020 luksusmatkailuun sopivaksi alukseksi. Yhtiö on tehnyt myös investoinnin, joka tuo ympäristön huomioivan jättiristeilyaluksen Saimaan vesille muutaman vuoden sisällä. – Etelä-Karjalassa on suunnitteilla kaksivuotinen vuonna 2020 käynnistyvä monimaakunnallinen hanke luksusristeilymatkailutuotteiden kehittämiseksi. Suunnitteilla on uuden reitin avaaminen Helsingistä Kotkan, Viipurin, Lappeenrannan ja Savonlinnan kautta Kuopioon tai mahdollisesti Joensuuhun. 20
  • 21. UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TOIMENPITEET JA MAHDOLLISUUDET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI • Saimaan alueella on meneillään useampi kotimaan sekä kansainvälistä saavutettavuutta kehittävä suurhanke. – Parikkalan raja-aseman on suunniteltu avautuvan henkilöliikenteelle vuonna 2024, mikä helpottaa ja lisää matkustamista etenkin keskiselle Saimaalle, kuten Savonlinnan seudulle. – Venäjältä on suunnitteilla myös junayhteys Pietarista Imatralle. Tämä lyhentäisi matka-aikoja Saimaalta Pietariin ainakin tunnilla, sillä Pietariin vievään junaan pääsisi suoraan Imatralta eikä tarvitsisi kiertää Kouvolan kautta. – Etelä-Karjalassa on lisäksi meneillään Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, jolla pyritään poistamaan vesiliikenteen esteitä, muun muassa rakentamalla isoille risteilijöille tarpeeksi suuria laitureita saaristoon. Hanke ajaa myös Saimaan kanavan kehittämistä ja ympärivuotistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä 88 metristä 100 metriin. – Myös Itärata-hankkeen linjaukset ja toteutusmahdollisuudet ovat olleet vahvasti esillä valtakunnallisessa keskustelussa. Itärata-hanke lyhentäisi matka-aikaa pääkaupunkiseudulta Itä-Suomeen. Itärata-hankkeesta ei ole vielä tehty päätöksiä. 21
  • 22. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI 1. Saimaan alueen liikennepalvelutarjonnan kehittäminen 1. Vuokravene-operaattoreiden ja venetaksitoiminnan aktivointi / saaminen alueelle. 2. Julkisen liikenteen tai markkinaehtoisen liikenteen lisääminen vähintäänkin Saimaa-ilmiö2026 tapahtumavuodelle, samoin vesiliikennereittien lisääminen niin, että osa kiertomatkasta olisi mahdollista kulkea vesitse. 3. Tapahtumabussit ja tapahtumalaivat Saimaa-ilmiö2026 tapahtumavuodelle, jotka veisivät tapahtumiin eri paikkakunnille. 4. Lentoliikenteen kehittäminen • Savonlinnan lentoliikenteen sopimusten kehittäminen mahdollistavaan suuntaan: lennot näkyviin kansainvälisiin järjestelmiin ja huolintasopimukset useampien lentoyhtiöiden kanssa, Charter-lentojen lisääminen • Yhteistyö ja yhteinen edunvalvonta kaikkien Saimaan alueen lentokenttien kesken 2. Kestävien ja vastuullisten liikenneratkaisujen kehittäminen ja pilotointi • Liikenteen jakamistalouden sovellusten ja uusien liikennemahdollisuuksien (esim. kuskiton liikenne) pilotointi alueella. • Vuokrattavien polkupyörien, potkulautojen ja muiden kestävien liikenneratkaisujen lisääminen alueella. • Sähkö- ja hybridiautojen määrän lisääminen vuokra-autovalikoimassa. • Ekologisten liikennemuotojen (sähköautot, joukkoliikenne, ekologiset veneet, yhteiskäyttöautot, pyöräliikenne yms) kehittäminen etusijalla maakuntien ja kaupunkien välisen liikenteen kehittämisessä. 22
  • 23. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SAAVUTETTAVUUDEN KEHITTÄMISEKSI 3. Liikenteen digitaalisen saavutettavuuden parantaminen • Liikenneyhteyksien digitointi ja yhteisen MaaS-järjestelmän käyttöönotto tai rakentaminen. • Alueellisten toimenpiteiden yhteenveto Itä-Suomen liikennetyöryhmässä ja yhteisen tahtotilan asettaminen Saimaan alueelle • Yhteisen seminaarin järjestäminen liikennöitsijöille ja kehittäjille. Yhteisen MaaS-hankkeen suunnittelu ja eteenpäin vieminen matkaketjujärjestelmän aikaansaamiseksi alueelle. Pohjana voidaan ja on järkevää hyödyntää olemassa olevia ratkaisuja kuten Matkahuoltoa, Kyyti.comia tai muita valtakunnallisia pitkällä olevia kokeiluja. • Palveluiden, aikataulujen ja pysäkkien digitointi joko alueen yhteiseen tietokantaan tai järjestelmään, jossa tiedonvaihto on mahdollista avoimien rajapintojen kautta. Kun aikataulut ja palvelutiedot digitoidaan avoimia rajapintoja käyttäen, on tiedot mahdollista siirtää eri alustoille ja verkkosivuille (esim. GoogleMaps, Matkahuollon Reitit ja Liput – sovellus). • Samaan järjestelmään voidaan yhdistää esimerkiksi julkinen bussiliikenne, junat, vesiliikenne, taksit, vuokra-autot, vuokrattavat potkulaudat, veneet ja pyörät ja niin edelleen. • Rakennettava/käyttöön otettava järjestelmä tarjoaisi vaihtoehtoja paikasta A paikkaan B pääsemiselle aikatauluineen ja mahdollistaisi ostamisen yhdestä ja samasta järjestelmästä. Matkaketjujärjestelmään on mahdollista yhdistää myös reaaliaikaista tietoa esimerkiksi bussien liikkeistä sekä vajaakäytöllä oleva kapasiteetti, jota voitaisiin hyödyntää silloin, kun se on vapaana. Esimerkiksi taksien paluuliikennettä voisi hyödyntää nykyistä paljon tehokkaammin. • Saavutettavuustietojen ja -palveluiden liittäminen sekä kokoaminen osaksi Saimaa- ilmiö2026 digitaalisen alustaa (tarkemmin: diat 47, 49-50) 22 Kuva: kindpng.com
  • 24. UEF // University of Eastern Finland LINKKEJÄ LIITTYEN SAAVUTETTAVUUTEEN JA SEN KEHITTÄMISEEN Etelä-Savon liikennejärjestelmä ja selvitykset • https://www.esavo.fi/liikennejarjestelma • http://strategia.esavo.fi/resources/public//Liikennejarjestelma/ESMatkailuliikenne_final.pdf Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien esitykset • https://www.pohjois-savo.fi/tietopalvelut/seminaarit-ja-tapahtumat/tapahtuma/ita-suomen- liikennejarjestelmapaivat-2019.html Väylä-viraston matkailun saavutettavuusraportti • https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2019-08_matkailun_saavutettavuus_web.pdf MaaS- ja matkaketjujärjestelmiä ja projekteja • https://www.arcticmaas.fi/ • https://projectsites.vtt.fi/sites/maasdigiboksi/ • https://www.kyyti.com/ • Kuopion Vilkku: https://payiq.net/kuopio/fi/ 24
  • 25. UEF // University of Eastern Finland TEKNOLOGIA JA DIGITALISAATIO
  • 26. UEF // University of Eastern Finland TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄT 26 • Digitaalisuus ja teknologian kehitys on muuttanut ja tulee muuttamaan selvästi käytänteitä matkailu- ja kulttuurialoilla. Virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) apuvälineillä matkustaminen, kulttuurin kokeminen ja liikkuminen helpottuu ja saa uusia muotoja. Lohkoketjut, tekoälyn ja robotisaation lisääntyminen tulee muuttamaan työmarkkinoita. • Korona-pandemia on vahvistanut digitaalisten palveluiden nopeampaa käyttöönottoa. • Teknologian ja digitalisaation osalta pyrittiin selvittämään nykyisiä keskusteluja niiden kehittymiseen liittyen valtakunnallisesti ja globaalilla tasolla. Selvityksen tavoitteena on ”ennustaa” kehityksen suuntaviivoja tuleville kuudelle vuodelle ja niihin peilaten antaa sisältöehdotuksia Saimaa-ilmiö 2026-kulttuuripääkaupunkihankkeelle. • Työpöytätyöskentelyllä kartoitettiin teknologian ja digitalisaation hyödyntämisen nykytilaa matkailu- ja kulttuurialoilla Suomessa ja globaalisti. Työpöytätyöskentelyä täydennettiin Digital Tourism Think Tank Global –konferenssin sisällöillä. • Työpöytätutkimuksen ja konferenssin aineiston perusteella päädyttiin tutkimaan lähemmin keskustelunaiheita, jotka nousivat esille niin kulttuuri- kuin matkailualalla, ja tätä aineistoa täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla, jotka toteutettiin marraskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. • Keskusteluja peilataan Saimaa-ilmiön viitekehykseen ja esitetään ratkaisumalleja digitalisaatioon liittyviin skenaarioihin. Kuva: pixabay.com
  • 27. UEF // University of Eastern Finland TEKNOLOGIAN KEHITTYMISESTÄ YLEISESTI 27 • Digitaalisuus jakaa mielipiteitä. Se voidaan nähdä uhkana, mutta toisaalta myös isona mahdollisuutena. Suurelta osin kysymys on myös sukupolvien välinen. • Digitaalisten välineiden saatavuus ja nopea kehittyminen voi polarisoida väestöä eri ryhmiin eri sukupolvien ja yhteiskuntaluokkien välillä. • Siiloutuminen on tunnistettu ongelma niin matkailu- kuin kulttuurialalla. Digitaalisuus, kehittyvät teknologiset palvelut sekä erilaiset alustaratkaisut voivat auttaa näkemään paremmin omien siilorajojen ylitse sekä mahdollistamaan entistä paremmin myös yhteisen osallisuuden ja uuden luomisen. Kuvat: pexels.com
  • 28. UEF // University of Eastern Finland TEKNOLOGIAN KEHITTYMISESTÄ YLEISESTI 28 • Digitaalisuus tulee synnyttämään uusia ammattikuntia, mutta myös automatisoimaan nykyisiä ammatteja • Tekoälysovellukset yleistyvät ja auttavat ihmistä ymmärtämään valtavia datamääriä. Datamäärien kasvaessa lisääntyvät erilaiset rajapinnat. Rajapintojen yleistyessä yleistyvät myös erilaiset alustat ja sovellukset. • VR / AR –teknologia tulevat monipuolistamaan ja kehittämään kulttuurin ja matkailun saavutettavuutta. • Yksityisen datan ympärille tulee kehittymään valtavasti erilaisia sovelluksia ja alustoja. Datan haltijalla on myös suuri valta. Globaalien alustojen henkilötietojen hallinta ja yksityisyydensuoja herättää paljon keskusteluja. • Yksittäisistä datan palaisista kerättävä "Big data" auttaa paremmin ymmärtämään trendejä ja matkailijavirtoja. • Tiedolla johtaminen lisääntyy. Kuva: unsplash.com
  • 29. UEF // University of Eastern Finland 29 ”Yleisesti suomalaisessa kulttuurielämässä minun mielestäni perushaasteena ovat siilot. Ei tunneta toisia. Museotoimija ei tunne tanssijoita ja niin poispäin. Vaikka maa on pieni, ja ammattitaitelijoita on äärimmäisen vähän. Teknologia on yksi siilo, tarkoittaen että on paljon ihmisiä, jotka kaihtaa kaikin keinoin teknologiaa ja tekoälyä ja niiden käyttöä. Somekin on pelkästään haaste. Kouluttaminen ja yhdessä innovointi tärkeää tekoälyn ja digitaalisuuden parissa, jotta hyödyt tajutaan isossa määrin." (H3) ”Vain harva taiteilija ymmärtää digitaalisuuden potentiaalin oman toimeentulonsa edistämisessä” (Lähdeniemi & Nuppunen, 2018) Yleisimmin mainitut seikat digitaalisuuteen ja kulttuurialaan liittyen
  • 30. UEF // University of Eastern Finland DATA JA ALUSTATALOUS • Globaalit digitaaliset alustat keräävät tietoa ihmisistä. Tietoa myydään eteenpäin, ja anonyymisoidulla datalla saadaan koottua ihmisistä kokonaisia profiileja, jotka voivat sisältää yksityiskohtaistakin dataa ihmisen mieltymyksistä tai taustoista. • Tietoa käytetään nyt esimerkiksi markkinoinnin kohdentamiseen. Sijaintitietoon perustuvaa dataa seurataan esimerkiksi matkailun parissa. Mobiilien sijaintipalvelujen kautta saadaan luotettavaa dataa siitä, kuinka paljon esimerkiksi yksittäinen tapahtuma on tuonut väkeä ja mistä, missä on vierailtu ja tietoa yöpymisvuorokausien määrästä. Esimerkiksi koronapandemian aikaan tekniikan avulla seurattiin, kuinka paljon ihmiset matkustivat mökeilleen Uudeltamaalta. • Koronaviruspandemiaan liittyen yhtenä skenaariona matkailupuolella nähdään, että tulevaisuudessa matkustaja voi esimerkiksi joutua näyttämään tietyn applikaation toteamia tietoja itsestään päästäkseen ylittämään valtioiden välisiä rajoja (Yle 2020) • Yrityssektorin sekä kolmannen sektorin kouluttaminen, kotimaisten alustojen ja yhteisten tietopankkien luominen nähdään tärkeäksi kotimaisella ja eurooppalaisilla kentillä mm. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi myös jatkossa. (esim. Viitanen et al. 2017) 30
  • 31. UEF // University of Eastern Finland 31 Kuva 2. Lähde: Levä, T. 2019. #DTTT Global 2019 Mobiililaitteen sijaintipalveluihin perustuvan datan perusteella voidaan jäljittää ihmisten liikkumista. Kuvassa 1 on nähtävissä Uudeltamaalta ulospäin menevää liikennettä koronapandemian aikaan. Kuvassa 2 on havainnollistettuna asiakasliikenne sekä laskelma aluetaloudellisista vaikutuksista Uudellamaalla Ed Sheeranin konsertin aikaan heinäkuussa 2019. Kuva 1. Lähde: Helsingin Sanomat
  • 32. UEF // University of Eastern Finland ”Henkilökohtaisen datan arvo on noussut ja yritykset ympäri maailmaa kartoittavat sen hyödyntämispotentiaalia. Datasta tullaan käymään monta taistelua monella eri areenalla. Kuluttajien ja yhteiskunnan näkökulmasta on kestämätöntä, että kuluttajien tuottama data siirtyy yksityisen yrityksen omistukseen. Oikeus nähdä oma data ja saada se poistetuksi ei riitä, vaan kuluttajilla tulee olla oikeus päättää, kuka dataa saa käyttää, missä yhteyksissä ja millaisella korvauksella. Euroopan unionin ja Suomen hallituksen tekoälyyn ja alustatalouteen liittyvissa hankkeissa tulisikin ottaa huomioon kansalaisten oikeus hallita omaa dataansa huomattavasti paremmin.” (Tulevaisuusvaliokunta, 2018) 32 Henkilökohtaisen datan merkitys ja pitkäjänteisen suunnittelun tärkeys päätöksissä on tunnistettu myös Eduskunnan tulevaisuusvalio​kunnan Jakamistalous ja alustatyö - julkaisussa:
  • 33. UEF // University of Eastern Finland Perez, L. 2019 #DTTT Global 2019 • Esimerkki Benidormin matkailualueelta, jossa kerätään matkailijadataa useista eri lähteistä, ja mm. kustomoidaan ja segmentoidaan omia asiakasryhmiä näistä lähteistä saadun datan perusteella.
  • 34. UEF // University of Eastern Finland LOHKOKETJUT • "Lohkoketjuteknologialla tarkoitetaan avointa, hajautettua, kryptografisesti ketjutettua ja useiden tietokoneiden verkkoon säilöttyä kirjanpitoa, jonka sisältö on tarkistettavissa samanaikaisesti eri paikoista." (Tulevaisuusvaliokunta, 2018). • Lohkoketjuteknologiasta tunnetuin suurelle yleisölle on Bitcoin. Valuuttamarkkinoilla lohkoketjuteknologia mahdollistaa yhteisen tietokannan ylläpitämisen kenen tahansa toimesta ja mahdollistaa valuutan siirron suoraan siirtäjän ja vastaanottajan välillä. • Lohkoketjuteknologian mullistavuus on yksinkertaisimmillaan juuri siinä: sen avulla välikäsistä, kuten Bitcoinin tapauksessa pankeista, tulee tarpeettomia koska teknologia mahdollistaa luottamuksen rakentamisen suoraan tuntemattomien tahojen välille. 34 Kuva: pixabay.com
  • 35. UEF // University of Eastern Finland LOHKOKETJUT • Lohkoketjuteknologia luo toimialoille aivan uusia tapoja toimia kun välikädet häviävät. Esim. digitaalisen taiteen myyntiin ja yleisesti ottaen luotettavampaan kaupankäyntiin. Alla on linkkejä muutamiin esimerkkeihin luovien alojen osalta. – https://blockchainartcollective.com (Auttaa taiteilijoita autentikoimaan teoksille digitaalisen identiteetin, käyttää lohkoketjuteknologiaa sekä Internet of Things (IoT) tekniikoita) – www.maecenas.co (Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä taiteen osto- ja myyntialusta) – http://portion.io (Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä taiteen osto- ja myyntialusta) – https://verisart.com (Luo lohkoketjupalveluissa käytettäviä aitous- ja todennussertifikaatteja teoksille) • Matkailun puolelta esimerkkejä puolestaan ovat – Windingtree (sis. hotellit, lentoyhtiöt, matkanjärjestäjät): https://windingtree.com/ (matkojen varaaminen ja myyminen ilman välikäsiä) • Lohkoketjuteknologia luo mahdollisuuksia ja luottamusta matkailualalla etenkin OTA-toimijoiden (online travel agency) välille sekä herättää kysymyksen esimerkiksi fyysisten matkatoimistojen tarpeellisuudessa tulevaisuudessa. • Lohkoketjusovelluksia on toistaiseksi vähän. Yleisin kehityksen este on se, että tekniikka on vielä hidasta ja resursseja vaativaa. 35
  • 36. UEF // University of Eastern Finland DATA, ALUSTATALOUS JA LOHKOKETJUT - HAASTATELTAVIEN NÄKEMÄT MAHDOLLISUUDET "Suomalainen taide pitäisi olla digitaalisesti paremmin saavutettavissa. […] Semmoista avoimen rajapinnan rekisteriä, mitä matkailupuolella tehdään, ei kulttuuripuolella ole. Valtiovetoinen yhteinen alusta voisi toimi myös kulttuuripuolella. […] Tietovaraintoihin liittyen haasteena ovat tekijänoikeudet. Teokset ja teoksellisuus.[…]Miten hinnoittelu, tekijäoikeidet yms. menee digitaalisessa prosessissa. Esimerkiksi Kiasman kokoelmat: Miten kansalliset kokoelmat, jotka ovat digitaalisia tai audiovisuaalisia ja joissa on tekijänoikeudet, saadaan hyötykäyttöön? Miten saadaan luotua semmonen sheema, että kaikki voittaa eikä synny tietoturvaongelmia. Miten tietostojen varastointi ja muut, tiedostot älyttömän kokoisia tiedostoja. Puolen tunnin installaatio kolmella ruudulla voi olla useita kymmeniä gigoja. Jos niitä on sata, pitää olla serverifarmi jo jossain. Tämän tyyppisiin käytännön ratkaisuihin yritetään löytää ratkaisu." (H3) "[…] (kpk-hankkeesta puhuttaessa) tälläkin hankkeella olisi potentiaalia yhdistää destinaatioita ja palveluita yhtenäisimmillä alustoilla ja saada todella iso synergia sillä (muihin verrattuna)" (H2) "Data auttaa ymmärtämään. Auttaa esimerkiksi kohdentamaan markkinointia tehokkaammin. […] Haasteena, että alustoja ja hyviä ratkaisuja on paljon. Pitää osata miettiä valintaperusteet alustojen rakentamiselle sekä se, mitä niillä halutaan tehdä ja mitä niillä halutaan saavuttaa. Mitä enemmän alustoja on, sitä vaikeammiksi asiakkaiden tavoittaminen muodostuu" (H2) "Avoin rajapinta ja sen kautta tietokanta on kaiken taustalla. Tavoitteena on, että tieto oli jaettavissa mahdollisimman ketterästi eri portaaleissa toimijoille. Ei vaan kerätä itselle, vaan jaetaan sitä dataa muillekin. […] Avoimen data kautta saatava hyöty on alueellisesti eri sektoreilla alettu huomata." (H2) "Peliteollisuus on tehnyt (käyttäytymiseen perustuvaa sisällönmuokkausta) jo kymmeniä vuosia ja alkavat olemaan siinä jo kohtalaisen hyviä. Netflix ja muut alkavat nyt miettimään sitä, että mitä sillä käyttäjädatalla tehdään." (H1) "Paljon on mahdollisuuksia lohkoketjujen osalta, mutta semmosia konkreettisia sovelluksia on vielä vähän. Isot globaalit pelurit kuten TUI on sanonut että lohkoketjut tulevat muuttamaan heidän liiketoimintaansa, lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmiin liittyvät sovellukset ovat jo olleet pitkään pohjautunut lohkoketjuihin." (H4) 36
  • 37. UEF // University of Eastern Finland VIRTUAALINEN TODELLISUUS (VR) • Virtuaalisen (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) tekniikka tuo taidetta lähemmäs ja voi edistää taiteen saavutettavuutta merkittävästi. – Tekniikka mahdollistaa muun muassa sen, että käyttäjä pääsee katsomaan kotisohvalta esimerkiksi keikkaa, jalkapallo-ottelua tai teatteriesitystä, ja voi näin kokea enemmän. • Tekniikkaa opetellaan vielä tällä hetkellä. Uusia sisältöjä syntyy paljon, mutta vielä ei ole täyttä ymmärrystä siitä, mitä tekniikoilla voidaan saavuttaa. – Esimerkiksi virtuaalinäyttelyt ovat ottaneet isoja askelia mm. koronapandemian myötä, ja uusia kehittämisrahoja digitaalisten palveluiden kehittämiseen on myönnetty. • Laitteisto on vielä verrattain suurta ja kallista. Jotta VR olisi aidosti saavutettava tekniikka, tulee hintojen ja laitteiden koon muuttua. • VR-tekniikassa olisi tärkeää tuottaa osallistavuutta esimerkiksi pelillisin elementein. – VR ja pelimaailmaan yhdistettiin Suomessa mm. JVG-yhtyeen vappukeikan järjestämisessä keväällä 2020, jolloin samassa "virtuaalisessa tilassa" keikasta nautti yli 700 000 ihmistä samaan aikaan, samalla mahdollistaen pienimuotoisen osallistumisen virtuaaliseen elämykseen. 37 Kuva: pixabay.com
  • 38. UEF // University of Eastern Finland LISÄTTY TODELLISUUS (AR) JA TEHOSTETTU TODELLISUUS (MR) • AR (Augmented reality) rikastaa ympäristöä erilaisilla elementeillä, kuten hahmoilla tai informaatiolla. • Lisätyllä todellisuudella on loputtomia soveltamis- mahdollisuuksia. Sillä voidaan esimerkiksi luoda tilaan taidetta tai vaikka opastusta uudessa kaupungissa. • AR-teknologiaa on käytetty jo verrattain paljon esimerkiksi osana museoiden näyttelytiloja tai musiikkiesityksiä. Suomessa ja Saimaan alueella on myös paljon erilaisia sovelluksia aina luontoteemoista museoihin ja ravintoloihin saakka. • AR -peleistä hyvä esimerkki on viraalihittipeli Pokemon Go. • MR (mixed reality) on VR:n ja AR:n hybridi, jossa yhdistyy virtuaalinen maailma, jossa esimerkiksi voi tehdä ja kokea asioita toisten kanssa 38 Kuvat: pixabay.com
  • 39. UEF // University of Eastern Finland LAAJENNETTU TODELLISUS (XR) • XR (extended reality) on käsite, jota on vasta hiljattain alettu käyttämään. Se sisältää kaikki teknologiat (VR, AR, MR) yhdessä. XR viittaa ympäristöihin, joissa ihmiset, esineet ja laitteet yhdistyvät tietokoneiden tai audiovisuaalisten laitteiden luomiin elementteihin. • On todennäköistä, että XR korvaa terminä muut edellä mainitut teknologiat. – VR/AR/ -keskusteluihin ja tulevaisuuteen liittyen esimerkiksi peliteollisuus tuo keskusteluihin uutta näkökulmaa ja luonnollisia tapoja yhdistää tekniikoita yhteen. Pelit ovat etenkin nuorille luonnollinen tapa kokea ja tehdä asioita. • On tärkeää pyrkiä muodostamaan ylitoimialaisia konsortioita esim. kulttuuri-, peli- ja matkailualan toimijoiden kanssa. 39 Kuvat: pixabay.com
  • 40. UEF // University of Eastern Finland VR- JA AR-TEKNOLOGIA - HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ 40 "Näen kyllä että molemmat (VR ja AR) ovat mahdollisuuksia, mutta ollaan vielä tässä vaiheessa teknologian kiilto silmissä, tehdään juttuja ja nähdään teknologia itseisarvona, kun enemmän pitäisi katsoa sisältöjä. Ei olla vielä kovinkaan hyvin päästy miettimään sitä, mihin sisältöihin tai kokemuksiin ja tunneelämyksiin VR voisi parhaimmillaan meidät viedä. Ollut tällä hetkellä vaan semmoista räpeltämistä ja kikkaluja. Vähän niin kuin elokuvissa oli 1800-luvun lopulla, että kokeiltiin ja räpellettiin ja vasta 1900-luvulla löydettiin elokuvat taidemuotona ja ilmaisutapana. Ollaan vielä uusien teknologioiden kanssa alkuvaiheessa. Mutta mahdollisuudet ovat valtavat, tarvittaisiin vaan sitä sisällöntuotantoa enemmän ja monipuolisemmin. (H1) "Itse lähtisin siitä, että jos olisin instituution edustaja niin käyttäisin digitaalisia ratkaisuja markkinointiin. En laittaisi sinne VR:n kaikkea, vaan vain osan, joka sitten houkuttelee matkailijaa tulemaan paikan päälle" (H2) "Mitä (VR-mallinnetussa maailmassa) tapahtuu – se on kiinnostavampaa, kun se missä fyysisessä tilassa minä olen. Väitän, että kerronnalliset asiat VR- kokonaisuuksista vielä monilta osin puuttuu. Teknisesti voi olla hyvinkin hienoa, mutta jos sisältö ei ole personoitua, niin jättää se kylmäksi. Pelkkä haahuilu tyhjissä tiloissa on tosi tylsää." (H3) "Olen kuullut ja nähnyt vähän liikaa ajatuksia täydellisestä 3d-virtuaalimalli jostain linnasta x ta y, jossa ihmiset voivat kävellä siellä jne. Loppujen lopuksi se on aika tylsää kävellä täysin tyhjässä tilassa, se pitää saada elämään se tila. Se on muuten vaan pelkkä kulissi ja se varsinainen pihvi on sitten se, mitä siellä tehdään" (H1) Haastatteluissa VR- ja AR –teknologian hyödyntäminen nähtiin todella tärkeänä. Kaikki haastateltavat pitivät tämän hetken yhtenä haasteena sitä, ettei VR/AR -sisältöihin keskitytä tällä hetkellä riittävästi asiakkaan näkökulmasta. Pelien mahdollisuudet tuotiin esille etenkin tunnepohjaisten elämysten tuottajana.
  • 41. UEF // University of Eastern Finland • […]mitä pelifirmojen omistajia tuntee, niin niillä on todella hyvä tatsi siitä asiakastiedon ymmärtämisestä, asioidesta muuttamisesta sen asiakastiedon pohjalta. Googlella vahvat ohjelmat pelifirmoille, elää vielä syklisemmässä maailmassa. Ollaan ihan eri tasolla. Pitäisi oppia enemmän heidän tavastaan tehdä asioita esim. pelillistämisen suhteen. […]Asiakaskokemus fokuksena eikä teknologia. […] Pitäisi keskittyä ehkä enemmän siihen asiakkaaseen, että mikä tuo wow-efektejä tai lisäarvoa, ja sen pohjalta tuoda hyvä sisällöntuottaja ja pelillistäjä sen kokemuksen osaksi." (H4) • 3D-talo teki Kuopio-Tahkon kanssa yhteisprojektin, ja julkaisi Steam-alustalla laskettelupelin. Sai yli 16 miljoonaa katselukertaa.(https://www.kuopiotahko.fi/2019/03/tahko-alpine-ski/). Youtubessa löytyy 2-3 tahon arvosteluvideot ja muut. Millä muulla tavalla sinä oikeasti saat sen verran katselulukuja? Huikea potentiaali. Steamin parissa on uusi sukupolvi, VR/AR ja peleihin orientoitunut sukupolvi, tavoittaa sen. (H2) • Ei olla vielä kovinkaan hyvin päästy miettimään sitä, mihin sisältöihin tai kokemuksiin ja tunne-elämyksiin VR voisi parhaimmillaan meidät viedä. […] peli lisää siihen kuvioon vielä sen oman osallistumisen, että se tekee sinusta aktiivisen toimijan ja sitä kautta tekee semmoisen vahvemman kiintymisen paikkaan. Että ”hei mä olen hyppinyt tuolla katolla tai ajanut tästä autolla”, mikä on ihan eri juttu, kun että olen käynyt tässä vaan pyörimässä. (H1) • Tiedän, että joku MineCraftiin liittyvä kiinnostava taideprojekti oli semmoinen, että otettiin joukko israelilaisia lapsia ja joukko palestiinalaisia lapsia ja laitettiin ne pelaamaan MineCraftia muutamaksi kuukaudeksi yhdessä, ja ne rakensivat siellä sitä maailmaa yhdesssä. Ja sen jälkeen, kun ne pääsi tapaamaan toisensa livenä niin siinä unohtuivat ne poliittiset ja uskonnolliset riidat, kun oli yhdessä rakentaneet juttuja yhdessä. Että pystyivät ottamaan livetilanteessa toisen puolen lapset vastaan ihan eri tavalla kuin muuten. Näen, että tässä on valtava mahdollisuus. […](pelejä osana matkailumarkkinointia) hyödynnetään paljon, esimerkiksi Project Gotham pelit, autopelit, joissa on mallinnettu aitoja kaupunkeja. Ja sitten, kun menet Tukholmaan, niin siellä sinä sitten huomaat, että tässähän minä olen kävellyt tai ajanut autolla. Tekee paikkoja tutuksi ennen kun sinä sinne menetkään. (H1) 41 PELIT JA PELITEOLLISUUS: HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ PELIEN POTENTIAALISTA
  • 42. UEF // University of Eastern Finland 42 "Instituutiot ovat varmaan ongelmissa teknologian lisääntyessä. Tähän liittyy kuntien kulttuuritoimintalaki, joka määrittelee, että kaikilla kuntalaisille tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet nauttia kulttuurista. Se ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi vuodepotilaana päästä kaikkiin, mistä muutkin nauttivat, mutta että sillä vuodepotilaallakin pitää olla mahdollisuus päästä kulttuurin äärelle. Samaan aikaan museot miettii, että mistä he saavat lisää kävijöitä. Keskimääräinen taidemuseokävijä on kuitenkin n. 60-vuotias. Peleistä ja pelikulttuurista haetaan semmoista viisasten kiveä, joka ratkaisisi tämän ongelman. Virtuaalitodellisuus on ehdottomasti yksi mahdollisuus siihen, että miten me saadaan laajennettua sitä näkyvyyttä museosta ulospäin. Se vaatii kuitenkin sitä, että museon pitää hahmottaa, ettei heidän toiminta rajoitu seiniin, vaan että he voivat toimia seiniensä ulkopuolella. Se taas vaatii sitä, että vaikuttavuusarviointi tulee laskea ovesta tulevien kävijöiden sijasta esimerkiksi siitä, kuinka moni käyttää digitaalisia palveluita. Ja sen pohjalta sitten jaetaan valtio-osuuksia ja muita. Sen kautta saataisiin virtualisoitua ja digitalisoitua ympäristöjä, esimerkiksi teatteri, museo ja voidaan sitten viedä vaikka hoitokoteihin, joissa kulttuurielämykset voivat parantaa vanhusten elämänlaatua. Joka taas voi johtaa siihen, että lääkitystä voidaan vähentää, aggressiot vähenevät ja saadaan sitä kautta sitten säästöjä. " (H1) "Teknologia on pelkästään myönteinen asia. Se avaa uusille yleisölle ovet taiteen maailmaan, jotka eivät muuten ikinä menisi museoon. […] Kun pikkuisen tutustuu vaikeana pitämäänsä lajityyppiin, niin se madaltaa kynnystä ostaa lippu vaikka Savonlinnan oopperajuhlille." (H3) HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSIÄ TEKNOLOGIAN VAIKUTUKSISTA KULTTUURI-INSTITUUTIOIDEN KÄYTÄNTEISIIN
  • 43. UEF // University of Eastern Finland TEKOÄLY JA ROBOTISAATIO • Datamassat ovat jo nyt niin valtavia, että ihminen ei pysty selviämään sen käsittelystä. Tekoälysovellukset auttavat enenevässä määrin muun muassa tulkitsemaan dataa ihmisille. • Tekoäly ja robotisaatio vapauttaa resursseja esimerkiksi markkinoinnin, kirjanpidon ja asiakaspalvelun sektoreilta (chatbot). Robotit ja tekoälysovellukset tulevat varmasti viemään nykyisiä työpaikkoja, mutta luovaa työtä ja empatiakykyä vaativia töitä tullaan tarvitsemaan lisää. Toisaalta tekoäly ja robotiikka synnyttää täysin uusia ammattikuntia, joita voivat olla esimerkiksi tekoälyn ohjelmoijat • Liikenteessä tekoälypohjaiset dronet ja joukkoliikenneratkaisut yleistyvät. • Tekoäly vaikuttaa myös kulttuurialaan – Ensimmäisiä tekoälypohjaisia taideteoksia ja musiikkikappaleita on jo julkaistu. Tämä johtaa pohdintaan: mikä on taiteilijan rooli tulevaisuudessa? – Tekoäly kaventaa yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia "kuplia”. Tekoälyyn pohjautuvat suositukset esimerkiksi musiikki- ja kulttuurialustoilla olettavat käyttäjästä ja hänen maustaan paljon ja luovat sisältöä näiden oletusten pohjalle. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että uuden ja pienimuotoisemman musiikkityylin löytäminen vaikeutuu. 43 Kuva: pexels.com
  • 44. UEF // University of Eastern Finland TEKOÄLY JA ROBOTISAATIO, HAASTATELTAVIEN NÄKEMYKSET LISÄÄNTYVÄN TEKNOLOGIAN SOSIOEKONOMISISTA VAIKUTUKSISTA 44 "Asiantuntijatyö, vaikka markkinoinnin suunnittelussa tulee yhä enemmän järjestelmien ja työkalujen kautta tehtäväksi. Ja voi olla jopa tehokkaampaa, työn roolit tulee varmasti muuttumaan. Mutta samaan aikaan mahdollistaa uudenlaisten ammattien luontia. Esimerkiksi tekoälyn ja tarinnallistajan rooli, tai virtuaalisten assistenttien rooli. Miten me ruokitaan sitä sisältöä ja kehitetään matkailutuotteita tai merkityksellistetään asioita – niissä ihmisillä tulee rooli varmasti olemaan. […]Kyvykkyys kääntää tekoälyn muodostama tieto semmoiseksi uudenlaiseksi toimenpiteiksi, on se sitten data-analyytikko tai muu tämän tyyppinen, niiden tehtävien rooli kasvaa ja jalostusarvo omalle työlle nousee. Datan määrä kasvaa, tekoäly suodattaa niitä, mutta miten me niiden pohjalta tehdään parempia ratkaisuja niin semmoiseen kyllä vielä vaaditaan ihmistä." (H4) "Kyllä varmasti jotain työpaikkoja syö, ihan samalla tavalla, kun robotit syö työpaikkoja teollisuuden tai siivouksen puolelta. Meidän pitäisi pystyä uudelleen brändäämään itsemme ja ajatella uudelleen tässä robotiikan ja AI:n aikakaudessa yhteisenä toimijana. Niin, että toimitaan niitä hyödyntäen, eikä peläten. Sitä meidän pitää vielä opetella ja ovat varmasti semmoisia asioita, joiden ymmärtämiseen kaikella kansalla ei riitä ymmärrys ja kapasiteetti, jos niiltä esimerkiksi lähtee työpaikka jostain teollisuudesta. Tulee varmasti isoja yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia sen kautta. Miten ihmisarvo mitataan silloin, kun työ ei ole se keskeinen mittari silloin, kun robotti tekee sen raskaan työn?" (H1) "[…] tekoälyn kehittäjä ja säätelijä on se taiteilija. Tässä suhteessa se taiteilijuus on muuttunut soittimen soittajasta tekoälyn suunnittelijaksi. Jonkunhan se täytyy ne tekoälyt opettaa ja valita materiaalit sinne. Tekeminen muuttuu ja taitelijuuden kuva saattaa muuttua. Uutena ammattiryhmänä voisi olla tekoälyn kouluttaja-taitelija. Se kuratoisi tekoälylle taidetta, jonka pohjalta tekoäly muokkaa uutta taidetta. Aika mielenkiintoinen skenaario." (H1) Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että lisääntyvän teknologian sosioekonomiset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä.
  • 45. UEF // University of Eastern Finland DIGITAALISUUS – HAASTATELTAVIEN IDEOITA SAIMAA-ILMIÖ2026:LLE 45 ”Korostaisin autenttisuutta, alueen ominaisia piirteitä ja juuria. Teknologiat ovat yksi keino tuoda näitä asioita esille. Alueita leimaavista asioista sisällöntuotannon pitäisi lähteä liikkeelle. Elämyksellisiä ja kokemuksellisia sisältöjä luontoon liittyen.” (H2) ”Merkityksellisyyden korostaminen. Miten paikallinen ihminen voi jakaa merkityksiä, asioita, joista on ylpeä. Suhtautuminen matkailijaan kuin ystävään. Merkitysten rakentamiseen ja niiden jakamiseen käyttäisin itse rahaa. Saimaalla asuva melontaharrastaja on paras neuvoja ulkomailta tulevalle melontaharrastajalle. Ihmiset on kiinnostuneita niistä ihmisten tarinoista. Ja se miten me myöskin jalostetaan niitä siten että ihmiset pystyvät niiden pohjalta tekemään vastuullisia valintoja, joka tarkoittaa sitä, että mitä enemmän meillä on sisältöä niin sitä enemmän sen sisällön kuluttaminen antaa meille dataa siitä mikä ihmisiä kiinnostaa. Dataa ei synny, jos meillä ei ole sitä merkityksellistä sisältöä riittävä määrä ja työkaluja asiakkaiden vieraitten ja paikallisten ihmisten ymmärtämiseen.” (H4) ”AR-sisältöjä elämys edellä. Esimerkiksi virtuaalisesti toteutettu Olavinlinna ja sinne semmoinen yhdessä tuottaminen. Että muokataan sitä olemassa olevaa paikkaa yhdessä ja voitaisiin rakentaa sinne jotain tai vaikka spreijata tageja seiniin. Annetaan ihmisille mahdollisuus muokata ja jättää jälkensä maailmaan. […] Loppujen lopuksi historia aiheena on aika tylsää. Että vaikka jonkun kuninkaan käynti siellä ja täällä ei välttämättä kiinnosta. Mutta sen sijaan, jos annetaan mahdollisuus olla vaikka ritarina Olavinlinnassa ja taistella lohikäärmeitä vastaan, niin se voi heti herättää kiinnostuksen. Kirjassa ja elokuvassa sinä voit kertoa tarinaa: tässä sinulle tarina, käy se läpi niin se on siinä. Mutta pelit enemmän mahdollistaa sen tarinan tutkimisen. Peli pitää osata rakentaa semmoiseksi, että ihmiset saa sen saman tarinan, mutta ne joutuu tekemään mielenkiintoisia juttuja sen pelin sisällä sen tarinan saadakseen.” (H1) ”Vuoden 2026 konsortio - Törkeän massiivinen AR / VR ja muuta digitaalisuutta hyödyntävä toiseen maailmansotaan liittyvä matkailupaketti. Monta sataa kilometriä, missä on käyty paljon taisteluita, sitä lähtisin rakentamaan kansainväliseksi matkailuattraktioksi. Ei pelkästään semmoista ”tämä on miesten historia” vaan se on eläinten historiaa, luontohistoriaa, geologiaa, yhteiskuntahistoriaa, politiikkaa ja asumishistoriaa. Se on kieltä, dialektejä, kulttuurihistoriaa ja tapakulttuuria. Kaiken tämän rakentaisin niin, että erilaiset turistit löytäisivät heistä tehdyn profiilin kautta itseä eniten kiinnostavan tulokulman siihen. Suomalainen metsä on täysin tuotteistamaton resurssi. Tämän ohella lähtisin myös miettimään kalliotaiteen ja vesistöjen kiertämiseen liittyviä osa-alueita, niitä voisi paremmin tuotteistaa digitalisuuden kautta. Kiertomatkojen järjestämistä jne.” (H3) Asiantuntijahaastatteluissa pyydettiin lopulta haastateltavia visiomaan oma näkemyksensä alueen kulttuuripääkaupunkiohjelmasta. Ohjelmaideoissa toistui etenkin alueen ainutlaatuisuuden korostaminen.
  • 46. UEF // University of Eastern Finland TULEVAISUUDEN TEKNOLOGISIA HAASTEITA Teknologia keskittyy liikaa sisältöön ja työkaluihin ja unohtaa asiakkaan. Syntyy useita erilaisia alustoja ja sisältöjä. Tehdään ja kehitetään siiloissa. •Siiloutumista omaan kaupunkiin tai toimialaan liittyen voidaan pitää suurena uhkana. Maakuntien, kaupunkien, toimialojen ja eri yhteisöjen välinen vuoropuhelu on tällä hetkellä heikkoa. Vaarana on, että keskustelu- ja innovointialustojen puute tuo pienelle markkina-alueelle useita erilaisia toistensa kanssa yhteen sopimattomia alustoja ja rajapintoja. Yhteensopimattomuus voi luoda useita päällekkäisiä kaupunki-, toimiala- tai yrityskohtaisia kokonaisuuksia. Lopputuloksena voi syntyä loputon sovellusten ja alustojen meri, joka ei palvele etenkään loppukäyttäjiä. Taide ei ole saavutettavaa – fyysisesti ja digitaalisesti •Taide on vahvasti sidoksissa sitä ympäröiviin seiniin. Itä-Suomen alueella on useita korkean profiilin kulttuuritapahtumia, mutta niistä harva on saavutettavissa esimerkiksi digitaalisesti. Taidemuseot ovat myös pääosin saavutettavissa vain omien seiniensä sisällä. Haaste liittyy myös kulttuurialan sisäisiin siiloihin ja digitaalisen taiteen pelisääntöjen puuttumiseen. Sisältöjen ja tarinoiden yhtenäistäminen, ekslusiivisuuden ja savo-karjalaisen mielenmaiseman korostaminen •Karjalaisten ja savolaisten heimojen, ja maakuntien välillä, ja jopa alueiden sisällä on "eripuraisuutta". •Savo-Karjalan alueella on paljon alueita yhtenäistäviä tarinoita ja historiaa, joita ei kuitenkaan johdonmukaisesti kerätä tai hyödynnetä. •Yksi ECoC-prosessin kulmakivistä on paikallisidentiteetin ja osallisuuden vahvistaminen. • Uhkana epäjohdonmukaisen ja epäuskottavan sekä päälle liimatun tarinan ja brändin muodostuminen, johon alueen sisällä ei uskota. ECoC- brändin keskiössä on: ”Saimaa-ilmiö kertoo Järvi-Suomen tarinan”. Koulutuksen puute •Teknologian nopea kehittyminen nähdään usein uhkana, koska siihen liittyvä ymmärrys ja osaaminen on em. aloilla verrattain heikolla tasolla. Koulutukselle selkeää tarvetta niin matkailu- kuin kulttuurialalla. Haasteena saada aloille riittävästi monialaisia osaajia koko Suomessa.
  • 47. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TEKNOLOGIAN JA DIGITAALISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 1. Luodaan Saimaa-ilmiö alusta (tarkempi kuvaus alustasta: diat 50-51) – Luodaan Saimaan alueelle suurempi viitekehys, digitaalinen alusta, jonka yhdistää neljä maakuntaa toisiinsa digitaalisesti ja mahdollistaa yhdessä luomisen. Alusta yhdistää kulttuurialoja kitkattomaksi esimerkiksi matkailumarkkinointiin ja myyntiin. Alusta toimisi tieto- ja tekijäpankkina, josta esim. Saimaan alueen kulttuuritoimijat löytäisivät toisensa tai asiakas kaikki tietyn palvelun toimijat koko alueella. – Vaatii yhteisen suunnan jokaiselta maakunnalta, digitiekartan / strategian rakentamisen. – Hyötyjä • Yhteistyön voimistaminen, datan kerääminen, alueellisen merkityksen luominen. • Alusta mahdollistaa uudenlaisen Saimaan yhteisön luomisen, mikä mahdollistaa uuden kehittämisen yhdessä. • Alusta poistaa siiloja ja mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön syntymisen, esimerkiksi kulttuuri-, matkailu- ja pelialan yhdessä tekemisen. • Voidaan tehdä pilottiratkaisuja, joissa yhdistetään AR/VR sekä tiedolla johtamisen ja manageroinnin palveluita. Saimaan alueella osaajia ja palveluntuottajia on jo olemassa - tämän osaamisen hallitusta kehittämisestä ja keskittämisestä voi syntyä alueelle olennaisia kilpailuetuja. 2. Tehdään taiteesta saavutettavampaa sekä fyysisesti että digitaalisesti – Luodaan selkeät ja yhteiset pelisäännöt digitaalisen taiteen tekemiseen, arkistointiin, jatkokäyttöön sekä tekijänoikeuksien osalta. – Luodaan taiteen digitoimiselle alueellinen tiekartta yhdessä valtakunnallisten toimijoiden sekä alueen instituutioiden ja taiteilijoiden kanssa. – Yhdistetään Saimaan digitaaliseen alustaan neljän maakunnan yhteinen kulttuurialan tekijäpankki, ja hyödynnetään alustaa yhteisten digitaalisten sisältöjen luomiseen. – Luodaan mahdollisuuksia kaupallisten ja julkisten alojen kanssa yhteistyön tekemiseen ja yhteen saattamiseen (esim. matkailuala ja taidealat) fasilitoimalla palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäviä työpajoja ja toimintaympäristöjä, joissa esillä saavutettavuusnäkökulmat sekä loppukäyttäjän palvelukosketuspisteet kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. 47
  • 48. UEF // University of Eastern Finland 3. Luodaan ja kerätään tarinoita digitaalisten ratkaisujen ja alustan sisällöksi – Yksittäiset ihmiset luovat alueen monimuotoisuuden ja tekevät siitä ulkopuoliselle kiinnostavan. Alueen tarinat ja historia myös erottaa alueen muista – esimerkiksi myytit, sotahistoria, heimohistoria (savo-karjalainen mielenmaisema). Alustaratkaisujen sekä esimerkiksi XR-sisältöjä luomalla tarinoita voidaan saada entistä näkyvämmäksi, sekä vahvistaa savo-karjalaista identiteettiä sekä osallisuutta ECoC-prosessiin Saimaan alueella. – Tarinoiden johdonmukainen kerääminen teknologiaa hyödyntäen voisi tukea Saimaan alueen yhtenäisyyden tunteen luomista, ja tehdä alueesta savolaisten ja karjalaisten aluetta, josta voidaan olla ylpeitä. • Aiheina voi olla esimerkiksi sotahistoria, Kalevala, myytit, laulut, murteet, vesistö, luonto. Asioita, jotka yhdistävät ja voivat vahvistaa alueellista paikkakiintymystä ja paikkatunnetta. – Mahdollisia toteutusideoita: • Millaista on elää ja asua Saimaalla - asukkaiden ja paikallisten näkyvä osallistaminen tarinoiden keräämisessä ja luomisessa esimerkiksi ison viestintäkampanjan kautta. • Kokemuksellisten XR-sisältöjen luominen esimerkiksi sotahistoriaan ja rajavyöhyke-elämään liittyen eri puolelle Saimaan aluetta. Mökkien ja muun alueen eksklusiivisen ympäristön voimakkaampi esille tuominen. – Tarinoiden järjestelmällistä keräämistä voidaan hyödyntää myös osana aluemarkkinointia ja sekä ennen kaikkea kestävän ECoC-brändin luomisen tukena. Huomioonotettava vastuullinen toimintamalli ja luonnon monimuotoisuus. 4. Taataan teknologian ja digitalisaation osaaminen matkailu- ja kulttuurialoilla Itä-Suomessa – Alueella viiden ammattikorkeakoulua (Savonia, Karelia, Xamk, LAB, Diak) sekä neljän yliopiston ja yliopistoyksikön (UEF, LUT, Taideyliopisto, HY Ruralia-instituutti) yhteistyön vahvistaminen – Luodaan ECoC-hankkeisiin liitännäisiä ylimaakunnallisia ja toimialarajat ylittäviä teknologiaan ja digitaalisuuteen liittyviä T&K-projekteja alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa. – Luodaan konsortioita yritys-, yhdistys ja koulutusorganisaatioiden välille ja kehitetään markkinointialustaa ja sen sisältöjä yhteisesti – Skill share lab –toiminnan aloittaminen, jossa keskiössä tiedon kulku läpi toimialarajojen, mestari-kisälli -periaatteella. 48 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TEKNOLOGIAN JA DIGITAALISUUDEN KEHITTÄMISEKSI
  • 49. UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026 ALUSTA 49 Saimaa-ilmiö2026:n alustamalli rikkoo raja-aidat ja siilot. Digitaalinen alusta rohkaisee toimialarajoja ylittävään yhteistyöhön. Saimaa-ilmiö alusta tuo palveluita ja toimijoita yhteen yhteiskunnan eri sektoreilta ja mahdollistaa kaikenlaisten tekijöiden osallistumisen. Sen perustana toimii rajapintojen hyödyntäminen, mikä edistää palveluiden hallinnointia, löydettävyyttä, markkinointia ja saavutettavuutta sekä kaupunki- ja toimialarajat ylittävien innovaatioiden syntymistä. Se kerää kokoon alueen toimijat, kulttuuri- ja matkailupalvelut tuotekortteineen, tapahtumat, kiertomatkapalvelut ja liikenne-palvelut. Se tekee saavutettavuuden helpommaksi myös vierailijoille. Alustan kautta pääsee tutustumaan alueemme ammattitaiteilijoiden osaamiseen ja löytää taiteen tekijöitä niin paikallisiin, valtakunnallisiin kuin kansainvälisiin projekteihin tai matkailijaryhmille. Alustaan liitetään virtuaaliseen tai lisättyyn todellisuuteen, peliteollisuuteen, aluemarkkinointiin ja -hallinnointiin liittyviä sovelluksia, palveluita ja tuotteita. Alustan avulla toimijat voivat hakea kumppaneita ja laajempaa yleisöpohjaa. Avoimuus ja vastuullisuus, tiedolla johtaminen sekä fyysinen ja virtuaalinen saavutettavuus ovat keskeisiä elementtejä ja läpileikkaavia teemoja alustan rakentamisessa. Saimaa-ilmiön ansiosta alueen käyttöön syntyy digitaalinen alusta, joka vakiinnuttaa uuden toimintamallin ja mahdollistaa palveluiden entistä paremman löydettävyyden ja ostettavuuden. Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen on investointi kulttuuriin, hyvinvointiin ja ympärivuotiseen matkailuun. Kiinnostus Saimaata kohtaan kasvaa, kun palvelut ovat helposti esiteltävissä ja löydettävissä sekä koettavissa esimerkiksi COVID-19-pandemian kaltaisissa tilanteissa digitaalisesti, kun VR- ja AR-sisällöt kasvattavat suosiotaan. Digitaalinen alusta kokoaa kulttuurialan sirpaleista kenttää ja auttaa kentän toimijat löytämään apua kriisien yhteydessä. Alustaan liitetään/linkitetään mm. – kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmisto – alueen tapahtumat ja kulttuuripalvelut – tiedot kulttuurialan toimijoista – tiedot matkailuyrityksistä ja niiden palveluista – liikennepalvelut aikataulu- ja ostettavuustietoineen – kiertomatkatuotteet – neljän maakunnan taiteilijaresidenssit – AR- ja VR -sisältöjä, kuten Saimaan museoiden toteuttamia lisätyn todellisuuden sisältökokonaisuuksia – webinaareja ja taltioituja kulttuurityöpajoja ja ohjelmia Alustan on oltava kunnossa, jotta monipuolinen kulttuurisisältö pääsee kukoistamaan ja saavuttaa yleisönsä. Saimaa-ilmiö alustana -konsepti johtaa tiedolla, korostaa kestävyyttä ja vastuullisuutta sekä tuo kulttuuripääkaupunkivuoden digitaaliset palvelut kaikkien ulottuville. Saimaa-ilmiön haasteena on alueen maantieteellinen laajuus. Neljän maakunnan alue ei ole kaikilta osiltaan helposti fyysisesti tai digitaalisesti saavutettavissa. Saimaa-ilmiö202 alustan tavoitteena on syventää ja laajentaa yhteistyötä. Saimaa-ilmiö2026 edistää ja tukee matkailuorganisaatioiden yhteistyötä ja ottaa ne vahvasti mukaan yhteistyöhön. Saimaa-ilmiö2026:n alustan kehittämiseen otetaan mukaan kaikki alueelliset matkailuorganisaatiot, Lake Saimaa –yhdistys, luovien ja kulttuurialojen toimijat, osuuskunnat ja freelancerit, kulttuuri-instituutiot (museot, kirjastot, teatterilaitokset jne.), tapahtumat, AR- / VR-osaajat, pelituottajat, digitaalisten sisältöjen tuottajat, digitaalisten alustojen tuottajat sekä liikennöitsijät / MaaS palveluiden tuottajat.
  • 50. UEF // University of Eastern Finland 50
  • 51. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS
  • 52. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 52 • Kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta ovat nousevan mielenkiinnon kohteina globaalisti • Ne on teemoina tärkeää ottaa huomioon kulttuuripääkaupunkivalmistelussa – sillä kuluttajat osoittavat vastuullisuutta kohtaan entistä suurempaa huomioita – jotta pystyttäisiin ennakoimaan ja estämään tapahtumavuoden mahdolliset negatiiviset vaikutukset (ympäristön kuormitus, meluhaitat, paikallisten asukkaiden negatiivinen suhtautuminen jne.) ja – jotta pystyttäisiin hyödyntämään vastuullisuuden näkökulmasta mahdollisimman hyvin positiiviset vaikutukset (osallisuus, kulttuurihyvinvointi jne.). • Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa, millaisia asioita ja keskusteluja vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen on liitettävissä kulttuuripää- kaupunkikontekstissa (pääosin matkailu- ja luovat alat), ja mitä Saimaa- ilmiö2026:n olisi syytä huomioida toiminnassaan • Tämä kartoitus ei ole tyhjentävä vaan perustuu aiempaan tietämykseen, kirjoituspöytätyönä kerättyyn aineistoon sekä Saimaa-ilmiön2026 työpajoissa kerättyyn materiaaliin. © Katja Pasanen © Katja Pasanen
  • 53. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 53 • Kestävä kehitys ja vastuullisuus - määritelmät – Molemmat käsitteet pohjautuvat samoihin arvoihin ja periaatteisiin, joihin kuuluvat muun muassa ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen, poliittinen ja eettinen näkökulma. Kestävyys käsitetään nykyisin usein tavoitetilana ja ideaalina. Vastuullisuudella puolestaan viitataan prosesseihin ja toimintaan, joilla kestävyyden tavoitteisiin päästään. – Vastuullisella toiminnalla pyritään minimoimaan kielteiset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset alueelle ja sen ihmisille sekä muille sidosryhmille. • Vastuullisuuden nähdään koostuvan useimmiten seuraavista osa-alueista – Ekologinen eli ympäristövastuullisuus – Taloudellinen vastuullisuus – Sosiaalinen vastuullisuus – Kulttuurinen vastuullisuus – Poliittinen / yhteiskunnallinen vastuullisuus – Eettisyys – Esteettömyys – Turvallisuus • Seuraavan sivun taulukossa on esitetty esimerkkejä siitä, millaisia näkökulmia tulisi matkailualalla sekä luovilla aloilla huomioida vastuullisen toiminnan osalta © Katja Pasanen © Katja Pasanen © Katja Pasanen
  • 54. UEF // University of Eastern Finland 54 Ekologinen Taloudellinen Kulttuurinen Yhteiskunnallinen Sosiaalinen Vesi- ja energiatehokkuus Liiketoiminta on pitkäjänteistä ja kannattavaa Paikallisen kulttuurin ja identiteetin kunnioittaminen Hyväntekeväisyystoiminta Osallisuus ja osallistaminen Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Kilpailua ei vääristetä hinnoittelulla Aitous ja autenttisuus palveluissa Avoimen osallistumisen mahdollistaminen Paikallisten asukkaiden huomioiminen, kunnioittaminen ja kuuntelu Ympäristön ja veden puhtaudesta huolehtiminen Työsuhteet ja palkkaus ovat oikeudenmukaisia Paikallisten huomioiminen toiminnassa Culture for all, tourism for all – kaikille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua Eri kohderyhmien huomioiminen palveluiden käyttäjinä Ympäristön kuluminen estäminen Suositellaan paikallisia yrityksiä asiakkaille ja sidosryhmille Paikallinen ruokatuotteiden käyttö ja ruokakulttuurin esiintuonti Läpinäkyvä toiminta Vähemmistöjen huomioiminen: seksuaalivähemmistöt, maahanmuuttajat, alkuperäiskansat Jätehuolto ja kierrätysmahdollisuudet Suositaan paikallista työvoimaa Paikallisten työllistäminen Prosenttitaiteen tuottaminen Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja palkkaus Hiilijalanjäljen laskeminen ja kompensointimahdollisuudet Ostetaan paikallisia tuotteita ja raaka-aineita Paikallisten tuotteiden ja osaamisen hyödyntäminen Kulttuuritoimintalain huomioiminen Vaikeammin työllistettävien paikkaaminen Luonnonmukaiset raaka-aineet, lähi- ja luomuruoka Suositaan paikallista tuotantoa Kulttuuriperinnön vaaliminen Solidaarisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ei syrjintää Melu- ja valosaasteen minimointi​ Tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa Yhteistyö paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa Reilu yhteistyökumppanuus Kertakäyttötuotteiden käytön minimointi Turvallisuus: turvapassit, ensiapukoulutukset, erikoistilanteet ja niiden käsittely, esim. pandemia Käytettävien tuotteiden ja raaka- aineiden ympäristöystävällisyys​ Esteettömyys kaikissa palveluketjun vaiheissa (palvelun ja tiedon esteettömyys ja saavutettavuus) Liikenteen ympäristöystävällisyys, saavutettavuus​ Erityisryhmien huomioiminen, esim. näkö- ja kuulovammaiset, lapsiperheet, liikuntaesteiset Kiertotalouden mahdollistaminen Oikeudenmukaisuus kaikkien osalta, ei hyväksikäyttöä Kierrätettävien/uusiutuvien materiaalien käyttö ja materiaalien säästäväinen käyttö Eläinten oikeudet ja hyvinvointi Norppaystävällinen toiminta Kaikille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua
  • 55. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAAN ALUEELLA 55 • Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden eteen on tehty paljon työtä Saimaa-ilmiö2026 toiminta-alueella eri toimialoilla, esimerkiksi – Korkeakouluissa (mm. XAMK, LUT, UEF, LAB, Savonia, Karelia) on tarjolla ympäristöteknologian koulutusohjelmia ja meneillään paljon projekteja, jotka kehittävät ratkaisuja puhtaamman ympäristön, veden ja teknologian sekä resurssiviisaamman tulevaisuuden eteen. – Savonlinnassa toimii teknologiapuisto Noheva, jonka toiminnan keskiössä on tulevaisuuden biotalouden, metsäteollisuuden sekä ympäristö- ja energiatekniikan innovaatiot. – Etelä-Savon maakunta on antanut kestävän kehityksen lupauksen – Matkailualalla vastuullisuuden eteen on tehty paljon näkyvää työtä ja se on kantavana arvona matkailun kehittämistyössä koko Saimaan alueella. Valtakunnallisesti matkailun vastuullisuuden kehittämistä ohjaa lähitulevaisuudessa vahvasti Visit Finlandin Sustainable Travel Finland –ohjelma yrityksille ja matkakohteille. – Saimaan alueella matkailu- ja ravitsemistoimialoilla on viime vuosina kehitetty mm. hiilijalanjälkilaskuria, tehty työtä vastuullisuusviestinnän parantamiseksi ja kehitetty yritysten toimintaa vastuullisempaan suuntaan useiden eri projektien ja toimijoiden toimesta (mm. XAMK, UEF, Ruralia, alueorganisaatiot). • Lake Saimaa – Purest Finland destinaatiobrändin keskeisenä arvona on kestävyys • Visit Karelian kasvustrategiassa yhtenä neljästä kasvupolusta on Kestävän matkailun kehitys (mm. osallistuminen Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan) • Myös Tahkon alueelle on tehty kestävän matkailun suunnitelma ja alue on mukana STF-polulla • Ensimmäiset yritykset ovat saaneet STF-merkin
  • 56. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAAN ALUEELLA 56 • Luovien alojen puolella vastuullisuudesta ei puhuta tai tuoda yhtä aktiivisesti esiin kuin matkailualalla, vaikka työtä tehdäänkin sen eteen. Kestävyys voi olla useilla kulttuuri- ja taideammattilaisilla toimintaa ohjaavana arvona, mutta sitä ei ole osattu tehdä näkyväksi. Toisaalta monen kulttuurilaitoksen toimintaidean taustalla on kulttuurisen ja sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmat, sillä nämä toimijat tuovat mm. näyttelyissään vahvasti esiin paikallishistoriaa ja -kulttuuria ja opettavat vierailijoita arvostamaan sitä (esim. Lusto, maakunnalliset museot jne.) • Saimaa-ilmiö2026 työpajoissa sivuttiin vastuullisuuden teemoja useissa yhteyksissä, muun muassa keskusteltaessa saavutettavuudesta ja erityisryhmien ja vähemmistöjen huomioimisesta Saimaa-ilmiössä. Muun muassa seuraavanlaisia jo olemassa olevia hyviä esimerkkejä tuli esiin luovien alojen osalta – Osallisuuden ja saavutettavuuden huomioimiseksi Kaiku-kortti on käytössä Savonlinnassa ja Lappeenrannassa – Useiden tapahtumien yhteydessä järjestetään ilmaistapahtumia/-tilaisuuksia (esim. Savonlinnan Oopperajuhlien aamunavaus, Lieksan Vaskiviikkojen pihasoitot, Vekara-Varkauden tilaisuudet, Kuopio Tanssii ja Soi festivaalin maksuttomat esitykset ja toritapahtumat) – Mikkelin sairaalaan on tuotettu taidetta ns. prosenttiperiaatteella – Prosenttiperiaate on käytössä myös Kuopiossa: Savilahden Valon Kaava –valaistus, muotoilu, kulttuuri- ja taideohjelmassa – Joensuussa on kiertävää taidetta julkisissa tiloissa – Alueella järjestetään paljon maksuttomia tapahtumia – Musiikkia ja teatteria on tuotettu ja viety vanhainkoteihin sekä päiväkoteihin ja kouluihin useissa kaupungeissa – Osasta kirjastoista lainattavissa kausikortteja liikunnan ja kulttuurin harrastamisen mahdollistamiseksi ja kokeiluksi – Minna Canthin kodin Kanttilan kunnostus taiteilijaresidenssiksi – Ekologisen vastuullisuuden eteen ja herättämiseksi on toteutettu ympäristötaideprojekteja eri paikkakunnilla – Kuopion kaupungilla taiteilija yhteisössä –toimintaa palvelu- ja toimintakeskuksissa, nuorisotaloilla, varhaiskasvatuksessa ja eri toimintayksiköissä, maaseutualueita pyritään erityisesti huomioimaan saavutettavuuden osalta. Kuva: Arkkitehdit Kontukoski
  • 57. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAA-ILMIÖ2026:SSA 57 • Kestävyys ja vastuullisuus on nostettu läpäiseväksi teemaksi Saimaa-ilmiössä. Vastuullinen toiminta on näin ollen huomioitava kaikessa toiminnassa, sekä myös ennakoiden arvioitaessa kulttuuripääkaupunkitoiminnan vaikutuksia alueella eri toimialojen toimijoille. • Alueen toimijoilla ja asukkailla on tahtotila ekologisen kestävyyden varmistamiseksi, mikä näkyy erityisesti huolena luonnonympäristön säilymisestä puhtaana. Tämä on tullut esiin paitsi keskusteluissa taiteilijoiden, kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kanssa, myös vahvasti Saimaan alueen nuorten kirjoituksissa. • Koska kulttuuripääkaupunkiprosessin keskiössä ovat paikalliset asukkaat ja eri toimijoiden osallistaminen, sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus on tärkeässä roolissa ja niiden merkitys tulee ymmärtää. • Kulttuurisen kestävyyden arvopohja keskiöön – Käsitteen taustalla on ajatus, että sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys eivät enää riitä. On syntymässä uusi eurooppalainen arvopohja. – Voidaan esittää, että kaikki kestävyyden pilarit/osa-alueet ovat alisteisia kulttuuriselle kestävyydelle. Ilman ymmärrystä kestävyydestä ja kestävyyteen kannustavaa arvopohjaa, ei myöskään toiminta ole aidosti ja läpileikkaavasti kestävää. Jotta muutos kestävämpää elämäntapaan tapahtuisi, on muutoksen tapahduttava ensin meidän ajattelumalleissamme, asenteissamme ja arvoissamme. – Kulttuurinen kestävyys luo arvopohjan, joka vetoaa etenkin nuoriin. – Kulttuurisen kestävyyden kautta voidaan edistää vakautta kestävässä kehityksessä (mm. turvallisuus, rauha, ekokatastrofien välttäminen) – Tukee tieteen ja taiteen yhteistyötä
  • 58. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS SAIMAA-ILMIÖ2026:SSA 58 • Kulttuuripääkaupunkiprosessin luo itse osaltaan ja toisaalta saattaa kohdata erilaisia kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä uhkia ja haasteita, jotka on syytä huomioida prosessia läpi viedessä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: – Matkailijoiden määrä voi kasvaa suuresti yhtäkkiä, josta voi seurata muun muassa liikaturismia (overtourism), majoitushintojen ja vuokratason liiallista kasvua, ympäristön kulumista ja saastumista, ruuhkautumista, rikollisuuden kasvua sekä paikallisten asukkaiden vastustusta matkailijoita ja kulttuuripääkaupunkihanketta kohtaan, jos matkailijavirtoja ei pystytä ohjaamaan oikein. – Paikalliset saattavat vastustaa hanketta, eivätkä osallistu aktiivisesti prosessiin, mikä vie pohjaa koko kulttuuripääkaupunkiprosessilta. Tämä voi tapahtua, jos toiminta kohdennetaan liian rajatulle väestölle (elitistinen leima) tai kulttuuripääkaupungin todellista luonnetta ei ymmärretä eli viestinnässä epäonnistutaan. Paikallisten osallisuus ja tuki on tärkeässä asemassa sekä vastuullisuuden että koko projektin onnistumisen näkökulmasta. – Kulttuuripääkaupunkiprosessin hyödyt valuvat alueen ulkopuolelle. Tämä on vältettävissä hyödyntämällä mahdollisimman paljon paikallista osaamista, tuotteita ja palveluita. – Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen tuottamisessa ei onnistuta. Tämä on etenkin Covid-19 pandemian myötä vahvasti esiin noussut näkökulma, joka on syytä huomioida - kuinka voidaan taata osallistujien turvallisuus esim. hygienian, ruuhkautumisen, mahdollisen rikollisuuden ja liikenneturvallisuuden osalta ja kuinka niistä on syytä viestiä. • Toisaalta vastuullisuuden läpileikkaavasti ja ennakoiden huomioimalla ja siitä hyvin viestimällä voidaan välttää uhkia, saavuttaa positiivista näkyvyyttä ja lisätä tietoisuutta vastuullisuuteen liittyvistä aspekteista kulttuurin keinoin ja osana kulttuuripääkaupunkiprosessia.
  • 59. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 59 1. Huomioidaan vastuullisuus Saimaa-ilmiö2026:n kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana – Vaaditaan vastuullisuussuunnitelma tai selvitys kaikilta ohjelmakokonaisuuksilta ja tapahtumilta – Saimaa-ilmiö2026 alustanäkyvyyden ja brändin käytön edellytyksenä vastuullisuussuunnitelma / -selvitys – Tuotetaan ohjelmia, jotka herättävät kuluttajat huomaamaan vastuullisuuden aspekteja (esim. ympäristötaide, taiteen ja tieteen yhdistäminen) – Huomioidaan alueen kantokyky Saimaa-ilmiö2026 ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa • Limits for acceptable Change (LAC) – ekologinen ja kulttuurinen näkökulma • Vierailukestävyys – kulttuurinen näkökulma: tavoite saada paikka pysymään, kestämään vierailtavana eli säilyttämään vierailtavuutensa • Ennaltaehkäisevät toimet esim. roskaantumisen estämiseksi ja matkailijavirtojen ohjaamiseksi • Vesien ja ympäristön suojelu – Saimaa ja vesistöt ovat ylpeytemme aihe ja identiteettimme perusta, pidetään niistä huolta • Norppaystävällinen toiminta – Annetaan osa tuloista hyväntekeväisyyteen, esimerkiki norppien tai lohien suojeluun tai taloudellisesti heikommassa asemassa olevien osallistumisen mahdollistamiseen – Hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita ja rakennuksia, tyhjien tilojen hyötykäyttö – Otetaan huomioon toiminnassa alueen elämäntapa ja kulttuurihistoria (ml. Kalevala) – Viestitään vastuullisuuden eteen tehdyistä toimenpiteistä aktiivisesti – Tuodaan vastuullisuusajattelu ja sen näkyväksi tekeminen vahvasti luovien alojen kentälle – Nostetaan kestävyys ja vastuullisuus keskiöön myös Saimaa-ilmiö2026:n perinnössä
  • 60. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 60 2. Lisätään alueen asukkaiden osallisuutta – Korostetaan kulttuurista saatavaa hyvinvointia ja ylpeyttä omasta alueesta – Laajennetaan Kaiku-kortti koko Itä-Suomen alueelle – Helpotetaan eri kohderyhmien pääsyä kulttuurin pariin: vanhukset, lapset, nuoret, vähemmistöt, erityisryhmät • Otetaan aktiivisesti käyttöön lainattavat kultturi- ja liikuntakortit koko alueella • Lisätään/järjestetään matalan kynnyksen tapahtumia sekä ilmaisia tapahtumia ja ohjelmia • Viedään kulttuuria syrjäytyneiden ja heikossa asemassa olevien luo esimerkiksi striimausten ja AR/VR-sisältöjen avulla • Saattaja maksutta mukaan – kulttuuri- tai liikuntakaveri • Taide kaikkien saavutettavaksi arkiympäristöön • Korostetaan suvaitsevaisuutta: Saimaan sateenkaariportti - seksuaalivähemmistöjen matkakohde, “we speak gay” • Kulttuuri- ja liikuntareseptit: vahva yhteistyö sote-toimijoiden kanssa – Järjestetään kilpailuja nuorille – Otetaan paikalliset mukaan tuottamaan ohjelmaa ja palveluita: sauna- ja mökki-illat, kotikonsertit, paikallisoppaat – Huomioidaan kulttuuritoimintalain vaatimukset
  • 61. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI 61 3. Tavoitellaan vastuullisen matkakohteen brändiä ja statusta – Kannustetaan yrityksiä mukaan Sustainable Travel Finland –ohjelmaan – Tavoitellaan kaikkien alueen destinaatioiden osalta Sustainable Travel Finland –merkkiä – Pyritään tuottamaan vastuullisesti tuotettuja matkailupalveluita – Transformative tourism - kestävä malli tuottaa matkailupalveluita, perustuu pienimuotoiseen matkailuun ja itsensä kehittämiseen 4. Huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus myös saavutettavuuden kehittämisessä − Matkaketjujen rakentaminen niin, että on mahdollista käyttää julkisia kulkuneuvoja, ekologisia liikennevälineitä tai lihasvoimin liikkumista − Digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen edistää ekologista kestävyyttä, oikealla ansaintalogiikka myös kulttuuri- ja matkailuyrittäjyyden taloudellista kestävyyttä − Hyödynnetään jo olemassa olevaa tehtyä työtä ja sen tuloksia − Kannustetaan vapaaehtoiseen monipaikkaisuuteen – voi vähentää jatkuvaa liikkumisen tarvetta
  • 62. UEF // University of Eastern Finland VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 62 • Lukuvinkkejä matkailu- ja luovien alojen vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyen: – Kulttuurialan kestävyydestä: http://www03.edu.fi/aineistot/keke/kehitys/kulttuuri.htm – Kulttuuria kaikille palvelu: http://www.kulttuuriakaikille.fi/ – Maailmanperintökohteiden kestävän matkailun mittarit: https://www.maailmanperinto.fi/kestavan-matkailun-mittarit-2019/ – Kestävän matkailun monitieteiset mittarit kulttuuriympäristöissä –raportti (2020): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162206 – Sustainable Travel Finland –ohjelma: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun- edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland/ – Vastuullisuusviestintä: https://www.slideshare.net/Uef_mot/nin-viestit-kestvyydest-ja-vastuullisuudesta – Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162147/VNTEAS_2020_12.pdf – Sitran megatrendit: https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/
  • 63. UEF // University of Eastern Finland KATSAUS SUOMEN MUIHIN HAKIJAKAUPUNKEIHIN OULU 2026 JA TAMPERE PIRKANMAA 2026
  • 64. UEF // University of Eastern Finland KATSAUS TOISIIN ECoC-HAKIJAKAUPUNKEIHIN: OULU 2026 & TAMPERE PIRKANMAA 2026 64 • Sisällönanalyysin kautta pyrittiin kartoittamaan hakijakaupunkien toteuttamia ja suunnitelmissa olevia aihepiirejä (ennen hakukirjojen julkistusta) • Aineistona olivat verkkosivut, sosiaalisen median kanavat sekä kaupunkien julkaistut strategiat. • Yleisenä huomiona havaittiin, että molemmilla hakijakaupungeilla oli tehty sekä kaupunkistrategia että kulttuuristrategia vähintään vuodelle 2026 saakka. Kaupunkistrategioissa oli otettu huomioon kulttuuristrategian teemat ja toisinpäin.
  • 65. UEF // University of Eastern Finland 65 ECoC-hakuprosessi • Oulun hakemusprosessia viety eteenpäin jo vuodesta 2017 alkaen, minkä ansiosta on ehditty tehdä paljon ja järjestää erilaisia tilaisuuksia, mukaan lukien kansainvälisiä kulttuuripääkaupunkiteemaisia seminaareja sekä 20 kirjailijan twiitti-taideteos. Oulu oli hakemassa kulttuuripääkaupunkititteliä myös edellisessä haussa vuodelle 2011. • Teemat – Pääteema: Kulttuuri-ilmastonmuutos – Alateemat: Rohkeasti reunalla, Vastakohtien voima, Villisti kaupunki • Henkilöstö ja muu tuki – Hankkeen projektityöryhmä koostuu 11 henkilöstä – 20 luovaa neuvonantajaa, jotka ideoivat pääteemoja – Neljä työryhmää: Projektiryhmä, Ohjelmavalmistelun työryhmä, Talous-, kansainvälisyys-, hallinto- ja henkilöstöasioiden ryhmä sekä Viestintä- ja markkinointiryhmä – Oulu2026 valtuuskunta, johon kuuluu yli 60 edustajaa Oulun kaupunginvaltuustosta, alueen kunnista, maakuntaliitosta, seurakunnasta, korkeakouluista, rahoittajaorganisaatioista, kulttuuriorganisaatiosta, matkailun alueorganisaatiosta ja muista vastaavista merkittävistä sidosryhmistä. • Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke pohjautuu eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kulttuurivaihtoon. Hakemuksen kulttuuriprojekteista peräti 75 prosenttia tulee tehdä yhteistyössä eurooppalaisen toimijan kanssa. Siksi Oulu2026 on mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttamassa Kulttuuripääkaupunki kansainvälistymisen ja elinvoiman edistäjänä -projektissa. Hanke auttaa kulttuuritoimijoita luomaan kontakteja eurooppalaisiin kollegoihinsa. Opintomatkoja on tähän mennessä tehty jo muun muassa Leeuwardeniin, Pariisiin ja Wieniin. Aktiivinen osallistuja myös muissa eurooppalaisissa hankkeissa, esim. https://www.europeathome.eu/ • Kulttuuristrategiaprosessi kestänyt yli vuoden marraskuusta 2018 tammikuuhun 2020. Luotu kaupunkistrategian 2026 tueksi. Prosessissa osallistettu valtuustoja, kaupunkilaisia, kulttuurintekijöitä ja asukkaita.
  • 66. UEF // University of Eastern Finland 66 ECoC-hakuprosessi • Viestintä – Verkkosivut käännetty englanniksi – Verkkosivulla vinkkejä rahoitukseen – Aktiivista viestintää verkkosivuilla, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa – Henkilöstössä viestintäpäällikkö
  • 67. UEF // University of Eastern Finland 67 Saavutettavuus • Fyysinen saavutettavuus Savonlinnaan verrattuna huomattavasti parempi. • Suomen toiseksi suurin lentokenttä. • Käynnissä / suunnitelmissa suuria infrahankkeita merenkulun, raideliikenteen ja lentokenttäliikenteen parantamiseksi. • Itärajalta Ouluun pääsee Kortasalmen rajavartioasemalta Kuusamosta. Länsirajan ylitys Torniosta. • MaaS-palveluita kehitetään esim. Oulun yliopistolla. Matkaketjujen kehittämistyö joukkoliikenteen fokuksessa 2030 strategiassa. • Kulttuurin saavutettavuuden eteen tehty ratkaisuja, esim. Valvelive, jossa etätaidenäyttelyitä, striimejä ym. • Kulttuuristrategia 2030: Oulu vahvistaa määrätietoisesti kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta osallistua kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Digitaalisuus • Oulun kaupunki on aloittanut digitaalinen Oulu –hankekokonaisuuden toteuttamisen, jonka tavoitteissa ja strategiassa selkeät indikaattorit Smart city -ympäristön rakentamiseksi. Tehdään mm. alusta, joka yhdistää kansalaisia, tutkijoita ja yrityksiä Oulun alueella. Selkeä kokonaisuus ja suunnitelma, joka rakennettu tukemaan Oulun 2026 kaupunkistrategiaa. • Kulttuuristrategia 2030:ssa teknologia ei niin vahvasti esillä, mainittu esimerkiksi kulttuuri luovuuden rakentajana –painospisteen alla seuraavasti: Luodaan uusia yhteyksiä taiteen, tieteen, bisneksen ja teknologian välille. Vastuullisuus • Selkeästi esillä vuoden 2026 kaupunkistrategiassa yhtenä kolmesta Oulun kaupungin arvoista: – Vastuullisuus: Edistämme kestävää elämäntapaa ja toimimme siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus tehdä valintoja. Vastuullinen tapa toimia luo turvallisuutta • Strategiassa vastuullisuus näkyy käytännössä ennaltaehkäisevässä työssä ja tasa-arvoisesti kehitettävissä ja kaikille väestönryhmille kehitettävissä palveluissa. – Kaupunkistrategian toteutuminen edellyttää kaupunkiorganisaatiolta kykyä uudistua ja järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. • Kulttuuristrategia 2030: – Tehdään Oulusta omaleimainen, vastuullinen kulttuurimatkailukaupunki ja vahvistetaan yhteistyötä yritysten kanssa kulttuuria ja kulttuuriperintöä hyödyntävien matkailutuotteiden ja – palvelujen rakentamiseksi
  • 68. UEF // University of Eastern Finland 68 ECoC-hakuprosessi: • Tampere oli hakijana jo edellisellä kulttuuripääkaupungin hakukerralla 2000-luvun alussa, samoin Mänttä-Vilppula. Tällä kertaa Tampere hakee titteliä yhdessä koko Pirkanmaan kanssa. • Teemat – Pääteema: Yhdenvertaisuuden pääkaupunki – Alateemat: Enemmän rosoa, enemmän kylähyppelyä, enemmän saunaa, enemmän leikkiä • Henkilöstö ja muu tuki – ECoC-tiimissä ensimmäisessä hakuvaiheessa kaikkiaan yhdeksän työntekijää – Ohjelmatiimit 15 eri teeman alla. Tiimien koko vaihtelee 1-22 henkilön välillä. Teemat: Musiikki; Kuvataide; Teatteri, sirkus ja esittävät taiteet; Elokuva, valokuva ja animaatio; Arkkitehtuuri ja design; Kirjallisuus ja sarjakuva; Kaupunkitapahtumat, yhteisötekeminen; Klubit; Festivaalit; Lastenkulttuuri; Digitaaliset alustat, AR/VR ja peliteollisuus; Pelit ja pelikulttuuri; Multicultural Tampere Region; Skeittaus; Start-UP – Tampereella lisäksi 48 kulttuurin Ambassadööriä • Kulttuuristrategiaprosessissa käytetty noin 1000 vastaajaa. Strategian tekeminen on aloitettu toukokuussa 2019, Tampereen valtuusto on hyväksynyt strategian joulukuussa 2019.
  • 69. UEF // University of Eastern Finland 69 ECoC-hakuprosessi: • Viestintä – Aktiivista viestintää verkkosivuilla, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa – Verkkosivuille koottu esimerkkejä muiden kaupunkien hakukirjoista – Vinkkejä rahoituksen hankkimiseen – Verkkosivut kattavat myös englanniksi – Kaikista haussa mukana olevista kunnista oma alasivu verkkosivuilla: lyhyt kuvaus, nähtävyydet, makuja, tapahtumia – Sosiaalisessa mediassa nostoja muistakin Euroopan kulttuuripääkaupungeista, lisäksi paljon uutisia yhdenvertaisuuteen liittyen (pääteema) – Henkilöstössä viestintäsuunnittelija
  • 70. UEF // University of Eastern Finland 70 Saavutettavuus • Fyysinen saavutettavuus Savonlinnaan ja Ouluun verrattuna huomattavasti parempi – keskeinen sijainti Suomessa. Raide- ja bussiliikenne tiheästi liikennöity ja saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Itärajalta Tampereelle pääsee Helsingin kautta, ja länsirajalta Turun tai Helsingin kautta kulkevien lauttojen välityksellä. – MaaS-palveluiden ja matkaketjujen kehittämistyötä tehty aktiivisesti jo useampi vuosi. – Kaupunkistrategia 2030: Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä • Kulttuurin saavutettavuus: – Huomattava määrä striimauksia, opastuksia, näyttelyitä yms. – Kulttuuristrategia 2030: ”Jokaisella tamperelaisella on mahdollisuus osallistua kulttuuritoimintaan ja toteuttaa itseään omista lähtökohdistaan. [..] Kehitetään yleisötyön muotoja ja hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja”. Digitaalisuus • Selvästi tunnistettu kehittämiskohde. Teknologisten ratkaisujen, alustamallien kehittäminen on Tampereella hakijakaupungeista pisimmällä. Digitaalisuus ja teknologia on nostettu useasti esiin erityisesti kaupunkistrategian yhteydessä: • Kaupunkistrategia 2030: – Uutta teknologiaa hyödyntämällä parannetaan palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuuutta ja kustannustehokkuutta. Palvelujen käyttöä ohjataan digitaaliseen kanavaan siten, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita. – Kaupunki toimii aktiivisesti koko kaupunkiyhteisön luovuutta ja teknologiaa yhdistävien innovaatioiden mahdollistajana. Tampereella edistetään tekoälyn ja robotiikan soveltamista ja hyödyntämistä kaupungin hyvinvoinnin rakentumisessa. Tampere on älykäs datan hyödyntäjä ja datasta syntyvien innovaatioiden mahdollistaja. Koko kaupunki toimii uusien ratkaisujen kokeilu- ja kehitysalustana Vastuullisuus • Selkeä ja läpileikkaava teema kaupunki- ja kulttuuristrategioissa – Kaupunkistrategia 2030: Kannamme vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, edistämme toiminnallamme yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. – Kulttuuristrategia 2030: Kestävän kasvun varmistamiseksi kulttuurin tasavertainen saavutettavuus ja esteettömyys pitää varmistaa erityisesti yhteiskunnan haavoittuvimmille väestöryhmille. • Yhdenvertaisuus pääteemana edistää etenkin sosiaalista vastuullisuutta.
  • 71. UEF // University of Eastern Finland YHTEENVETO 71
  • 72. UEF // University of Eastern Finland SAIMAA-ILMIÖ2026:N VAHVUUDET • Konsepti ja teemat ovat vahvat • Hyvin pienellä tiimillä saatu todella paljon aikaan yhden vuoden aikana • Alueella paljon vahvuuksia, joihin nojata: Aitous, rehellisyys, vieraanvaraisuus, omaleimaisuus, yhdistävät kulttuurisen identiteetin piirteet. • Maantieteellisesti laaja, mutta silti yhtenäinen alue, jota yhdistää vesistö ja vesistöidentiteetti. • Kalevalainen perinnehistoria • Vahva omaehtoinen kulttuurituotanto ja innostuneet kulttuuritoimijat, joiden tukena vahva perustuotanto, joka pohjautuu vuosittain järjestettäviin merkkitapahtumiin sekä alueen VOS-laitoksiin. • Alueella aito tarve elinvoiman kehittämiseen. Saimaa-ilmiö2026 on jo luonut ja luo edelleen uusia kumppanuuksia ja verkostoja toimialarajojen yli, luo toivoa ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa. Saimaa-ilmiöllä on mahdollisuus nostaa alueen asukkaiden itsetuntoa, ylpeyttä omasta alueesta sekä kasvattaa heidän hyvinvointiaan. 72
  • 73. UEF // University of Eastern Finland HUOMIOITA SAIMAA-ILMIÖ2026:LLE • Saimaa-ilmiö2026:n henkilöstömäärää olisi syytä kasvattaa toiseen hakuvaiheeseen ja kullekin on syytä määrittää vastuualueet omaan työhönsä (esim. luova johto, kansainväliset suhteet, viestintä, ylimaakunnallinen yhteistyö, alueellinen ohjelmatuotanto, toimialarajat ylittävä yhteistyö…) • Viestintään tulee osoittaa jatkossa enemmän resursseja, jotta pystytään toteuttamaan suunnitelmallista monikanavaviestintää. • Seuraavan hakuvaiheen prosessin osana suositellaan vahvasti Itä-Suomen kaupunkien strategioiden yhtenäistämistä sekä kulttuuristrategian jalkauttamista tekeillä oleviin strategioihin. Vastuullisuuden, fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden ja digitaalisten mahdollisuuksien huomioiminen alueiden ja kaupunkien strategioissa jatkossa vahvemmin. – Kulttuuritoimintalain huomioon ottaminen osana strategioita ja tulevaisuuden toiminnan suunnittelua (ml. digitaalisuus) • Osallisuuden kasvattaminen ja laajentaminen eri kohderyhmiin (ml. nuoret, erityisryhmät) • Toimialarajat rikkovan yhteistyön ja yhteistuotannon lisääminen – pois siiloista! • Liiketoiminnan ja yritysten vahvempi mukaan ottaminen toimintaan. Tämä voisi olla esim. aluekoordinaattoreiden yksi vastuualue. – Yrityshautomoiden perustaminen. Nämä ovat yleisiä yhteistyökumppaneita ECoC-kaupungeissa. • Eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden ja yhteisproduktioiden määrän lisääminen → Eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen • Vastuullisuusajattelun omaksuminen läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa Katalyyttinä toimiminen alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Saimaa-ilmiö2026 ei pysty yksin ratkaisemaan saavutettavuuden haasteita, mutta pystyy toimimaan motivaattorina ja tahtotilan synnyttäjänä, jotta alueelle saadaan liikennöitsijät saman pöydän ääreen suunnittelemaan esim. Oma MaaS-hanke ratkomaan saavutettavuuden haastetta. Saavutettavuuden on oltava kunnossa vuonna 2026. 73
  • 74. UEF // University of Eastern Finland TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SAAVUTETTAVUUDEN, DIGITALISAATION JA VASTUULLISUUDEN OSALTA 74