SlideShare a Scribd company logo
   toisella paikalla on aina VERBI !
   subjekti (=kuka tekee) ja predikaatti (=mitä tekee) ovat
    erottamattomat kaverukset
    (ovat siis aina vierekkäin)
   Määreet lauseen lopussa kuin englannissa: objekti +
    tapa + paikka + aika.
1.          2.           3.           4.
 Honom          har          jag         inte           sett tidigare.
  Kalle        läser                    gärna       sportsidor i tidningen.
I morgon       reser         vi                            till Oslo.
  Varför       kan          han          inte          komma med?
 Därför         har          jag        aldrig              flugit.
 ”Hjälp”       skrek       någon                        ute i skogen.
  Matti       tycker                    också             om glass.



• Lauseen alussa voi siis olla monenlaisia asioita (esim. subjekti,
  objekti, kysymyssana, lainaus, ajanmääre, paikanmääre tai
  tavanmääre jne. mutta silti verbi on aina toisena!
• Kieltosanat ja ns. liikkuvat määreet on merkitty sinisellä. Ne
  tulevat päälauseessa aina erottamattomien kaverusten eli
  subjektin ja predikaatin tai predikaatin ja subjektin jälkeen.
Muistathan, että esim. för (=sillä) ja men (=mutta)
ovat rinnastuskonjunktioita ja alkavat yleensä
päälauseen.

Esim.
Kalle kan inte komma med…
… för han är inte frisk. (PÄÄLAUSE!)
… eftersom han inte är frisk. (SIVULAUSE!)
… tulee päälauseeseen käännetty sanajärjestys (eli
tällöinkin verbi on toisena!)

Esim.
Om jag har tid, kommer jag gärna med.

När du har läst läxorna, kan du gå ut med hunden.

Om jag inte hade försovit mig, skulle jag inte ha missat bussen i morse.



                                                 Johanna Jokela / Etelä-

More Related Content

What's hot

Substantiivien taivutus, ruotsin kieli
Substantiivien taivutus, ruotsin kieliSubstantiivien taivutus, ruotsin kieli
Substantiivien taivutus, ruotsin kieli
hiljadesign
 
S passiivi
S passiiviS passiivi
S passiivi
Olli Eloranta
 
Partisiipin preesens
Partisiipin preesensPartisiipin preesens
Partisiipin preesens
Olli Eloranta
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliLiitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieli
Marja Ahola
 
1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause
Kirsi Ylätalo
 
Käskymuoto
KäskymuotoKäskymuoto
Käskymuotokatrikoo
 
Epäsuorat kysymykset ruotsin kielessä
Epäsuorat kysymykset ruotsin kielessäEpäsuorat kysymykset ruotsin kielessä
Epäsuorat kysymykset ruotsin kielessäjomppa68
 
Artikkelit maantieteelliset nimet
Artikkelit maantieteelliset nimetArtikkelit maantieteelliset nimet
Artikkelit maantieteelliset nimet
Inka Vilén
 
Verbien Infiniittirakenteet
Verbien InfiniittirakenteetVerbien Infiniittirakenteet
Verbien InfiniittirakenteetKielijelppi
 
Adverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodotAdverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodot
Minna Artimo
 
Grammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodotGrammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodot
Ritva Tammi
 
Fraaseja sanontoja
Fraaseja sanontojaFraaseja sanontoja
Fraaseja sanontoja
Marja Ahola
 
Aikamuotokertaus
AikamuotokertausAikamuotokertaus
Aikamuotokertaus
Ritva Tammi
 
Ruotsin verbit taivutus
Ruotsin verbit taivutus Ruotsin verbit taivutus
Ruotsin verbit taivutus
markuskuu
 
S2 verbityypit
S2 verbityypitS2 verbityypit
S2 verbityypit
Minna Artimo
 
Ehtolauseet
EhtolauseetEhtolauseet
Ehtolauseet
Kirsi Ylätalo
 
Le discours direct et le discours indirect =)
Le discours direct et le discours indirect =)Le discours direct et le discours indirect =)
Le discours direct et le discours indirect =)
MaryCesarano
 
Lauseenjäsennys
LauseenjäsennysLauseenjäsennys
Lauseenjäsennys
saarisjanne
 
Verbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksi
Verbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksiVerbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksi
Verbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksiSotunkilainen
 

What's hot (20)

Substantiivien taivutus, ruotsin kieli
Substantiivien taivutus, ruotsin kieliSubstantiivien taivutus, ruotsin kieli
Substantiivien taivutus, ruotsin kieli
 
S passiivi
S passiiviS passiivi
S passiivi
 
Partisiipin preesens
Partisiipin preesensPartisiipin preesens
Partisiipin preesens
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliLiitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieli
 
1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause
 
Käskymuoto
KäskymuotoKäskymuoto
Käskymuoto
 
Epäsuorat kysymykset ruotsin kielessä
Epäsuorat kysymykset ruotsin kielessäEpäsuorat kysymykset ruotsin kielessä
Epäsuorat kysymykset ruotsin kielessä
 
Artikkelit maantieteelliset nimet
Artikkelit maantieteelliset nimetArtikkelit maantieteelliset nimet
Artikkelit maantieteelliset nimet
 
Verbien Infiniittirakenteet
Verbien InfiniittirakenteetVerbien Infiniittirakenteet
Verbien Infiniittirakenteet
 
Adverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodotAdverbit ja vertailumuodot
Adverbit ja vertailumuodot
 
Grammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodotGrammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodot
 
Fraaseja sanontoja
Fraaseja sanontojaFraaseja sanontoja
Fraaseja sanontoja
 
Partikkelit
PartikkelitPartikkelit
Partikkelit
 
Aikamuotokertaus
AikamuotokertausAikamuotokertaus
Aikamuotokertaus
 
Ruotsin verbit taivutus
Ruotsin verbit taivutus Ruotsin verbit taivutus
Ruotsin verbit taivutus
 
S2 verbityypit
S2 verbityypitS2 verbityypit
S2 verbityypit
 
Ehtolauseet
EhtolauseetEhtolauseet
Ehtolauseet
 
Le discours direct et le discours indirect =)
Le discours direct et le discours indirect =)Le discours direct et le discours indirect =)
Le discours direct et le discours indirect =)
 
Lauseenjäsennys
LauseenjäsennysLauseenjäsennys
Lauseenjäsennys
 
Verbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksi
Verbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksiVerbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksi
Verbien taivutusta ja sosiaalista mediaa ruotsiksi
 

Ruotsi päälauseen sanajärjestys

  • 1.
  • 2. toisella paikalla on aina VERBI !  subjekti (=kuka tekee) ja predikaatti (=mitä tekee) ovat erottamattomat kaverukset (ovat siis aina vierekkäin)  Määreet lauseen lopussa kuin englannissa: objekti + tapa + paikka + aika.
  • 3. 1. 2. 3. 4. Honom har jag inte sett tidigare. Kalle läser gärna sportsidor i tidningen. I morgon reser vi till Oslo. Varför kan han inte komma med? Därför har jag aldrig flugit. ”Hjälp” skrek någon ute i skogen. Matti tycker också om glass. • Lauseen alussa voi siis olla monenlaisia asioita (esim. subjekti, objekti, kysymyssana, lainaus, ajanmääre, paikanmääre tai tavanmääre jne. mutta silti verbi on aina toisena! • Kieltosanat ja ns. liikkuvat määreet on merkitty sinisellä. Ne tulevat päälauseessa aina erottamattomien kaverusten eli subjektin ja predikaatin tai predikaatin ja subjektin jälkeen.
  • 4. Muistathan, että esim. för (=sillä) ja men (=mutta) ovat rinnastuskonjunktioita ja alkavat yleensä päälauseen. Esim. Kalle kan inte komma med… … för han är inte frisk. (PÄÄLAUSE!) … eftersom han inte är frisk. (SIVULAUSE!)
  • 5. … tulee päälauseeseen käännetty sanajärjestys (eli tällöinkin verbi on toisena!) Esim. Om jag har tid, kommer jag gärna med. När du har läst läxorna, kan du gå ut med hunden. Om jag inte hade försovit mig, skulle jag inte ha missat bussen i morse. Johanna Jokela / Etelä-