ortodoksisen kirkon historia ja asema Suomessa

1. Ortodoksisuus Suomessa

2. Sisältö Historia Nykytilanne Luostarit Toiminta, hallinto ja yhteiskunnallinen asema Lähteet

3. Historia Kristillisiä vaikutteita saapui Suomeen ensimmäisen vuosituhannen lopulla sekä idästä että lännestä Ristiretkiaikana kummastakin suunnasta tehtiin sotaretkiä Suomen alueelle (kirkon jakautuminen v. 1054!) Ortodoksisuus alkoi juurtua Karjalaan 1100-luvulla, erämaaluostareita perustettiin 1300-luvulta alkaen Valamon luostarista on varmoja tietoja 1300-luvulta Pähkinäsaaren rauha 1323 jakoi Suomen, mutta raja ei estänyt asutuksen leviämistä eikä kaupankäyntiä

4. 1500- ja 1600-luvun sodissa osa ortodoksien asuinalueista liitettiin Ruotsiin => väestöä pakkokäännytettiin luterilaisuuteen, osa pakeni itään (esim. Tverin karjalaiset) 1700-luvulla Laatokan Karjala liitettiin Venäjään (ns. Vanha Suomi) ja ortodoksit saivat oikeutensa takaisin Valamon kukoistuskausi 1800-luvulla autonomian aikana ortodoksisuuden asema parani ja ortodoksien määrä kasvoi maassa asuvien venäläisten vuoksi; mm. varuskuntakaupunkeihin rakennettiin kirkkoja. Suomenkielisten ortodoksien asema oli kuitenkin heikompi kuin venäjänkielisten (esim. sivistyksellisesti ja taloudellisesti) 1892 perustettiin oma hiippakunta Suomen alueelle (sitä ennen osa Pietarin hiippakuntaa)

5. Vuonna 1923 Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen = ero Venäjän kirkosta Etelä-Suomen ja kaupunkien ortodoksit olivat venäläistaustaisia, Karjalan ja Lapin ortodoksit suomen- ja saamenkielisiä Toiminnan painopiste Karjalassa V. 1935 toinen piispanistuin Karjalan luovuttamisen jälkeen evakot levittivät ortodoksisuutta eri puolille maata Jälleenrakennus alkoi, koska huomattava määrä omaisuutta jäi Karjalaan Heinävedelle Uuden Valamon ja Lintulan luostarit Kolmas piispanistuin ja apulaispiispan virka v.1979

6. Nykytilanne V. 2006 Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu lähes 60 000 jäsentä; määrä on kasvanut viime vuosina maahanmuuton myötä Muihin maassamme rekisteröityihin ortodoksisiin yhteisöihin kuuluu noin 1700 jäsentä Hiippakunnat ja piispat: Karjala, keskuspaikassa Kuopiossa arkkipiispa Leo ja apulaispiispa Arseni Helsinki, metropoliitta Ambrosius Oulu, metropoliitta Panteleimon 24 seurakuntaa ja kaksi luostaria

7. Luostarit Uusi Valamo Lintula http://www.valamo.fi/index.php?module=pagemaster&PAGE_user_op=view_page&PAGE_id=151&MMN_position=379:341 http://www.ort.fi/lintula/lintula.php

8. Toiminta, hallinto ja yhteiskunnallinen asema Ortodoksisen kirkon lainsäädännöllinen asema ja hallinto muistuttavat luterilaisen kirkon asemaa ja hallintoa Maamme toinen kansankirkko Verotusoikeus, oikeus ylläpitää hautausmaita ja oikeus toimia rekisteriviranomaisena; uskonnonopetus kouluissa ilman eri pyyntöä, jos kolmen oppilaan ryhmäkoko täyttyy

9. Ortodoksisuuden näkyvyys esim. tiedotusvälineissä on jäsenmäärään suhteutettuna huomattavasti suurempi kuin luterilaisuuden tai suunnilleen samankokoisen helluntailaisuuden Luterilaisuudesta kääntyy ortodoksisuuteen enemmän ihmisiä kuin toisinpäin, toisaalta luterilais-ortodoksisten pariskuntien lapset kasvatetaan usein luterilaisiksi Vielä sotien jälkeen vaivannut ortodoksisuuden samaistaminen venäläisyyteen on hävinnyt

10. Lähteet http://www.ort.fi http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ Ikonit: http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/12juhlaa/kirkkovuosisaitti.htm http://www.valamo.fi/index.php http://www.ort.fi/lintula/lintula.php