Nuorisokiihdytin - Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana.
•
0 likes•526 views
Nuorisokiihdytin - Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana. The concept of temporary use refers to use that is short-term in duration and experimental in nature. It can be accommodated in former industrial and harbour areas undergoing transformation, but in some situations within the existing urban fabric as well. Temporary use is becoming a core element of urban planning and policy. How might youth work exploit this opportunity?
Recommended
More Related Content
Similar to Nuorisokiihdytin - Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana.
Similar to Nuorisokiihdytin - Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana. (20)
Nuorisokiihdytin - Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana.
- 1. NUORISOKIIHDYTIN* tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana Panu Lehtovuori Vesa Peipinen Mathias Wahlberg 10.5.2012
- 2. 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Inledning 4 Introduction 5 1. NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 Helsingin nuorisotyön vaiheita 6 Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä 7 Kaupunki muuttuu 8 Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja 10 2. TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA 12 TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia 12 Kaupunkikiihdytin* – Nuorisokiihdytin* 13 Kaupunki muuttuu tekemällä 14 Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus 15 3. ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA 18 Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista 18 NUORISOKIIHDYTIN* -TYÖPAJAT 28 Keskusta 30 Herttoniemi 32 Ryhmähaastattelu 14.2.2012 34 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 36 Kirjallisuus 38
- 3. 3 Johdanto Tilapäisillä käytöillä tarkoitetaan kestoltaan määräaikaisia ja luonteeltaan kokeellisia käyttöjä. Niille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuus- ja satama-alueilla, mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunki-rakenteen sisällä. Tilapäiset käytöt ovat siirtymässä kaupunkisuunnittelun -ja politiikan ytimeen. Miten nuorisotyössä voitaisiin hyödyntää tätä potentiaalia? Pika-analyysi tilapäisistä käytöistä nuorisotyön kehittämisen välineenä on tehty keväällä 2012 osana Helsingin nuorisoasiankeskuksen tila- ja toimintastrategian kehittämistä. Analyysin tulos, NUORISOKIIHDYTIN*, on väline tunnistaa ja tun-nustaa tilapäiset käytöt ja niiden mahdollisuudet. Analyysin taustalla on tieto siitä, että sekä kaupunki-tila että nuorten tavat käyttää kaupunkia ovat muu-toksessa. Nuorisotyö tarvitsee uusia tapoja synnyt-tää muuntuvia ja kustannustehokkaita tiloja nuorten käyttöön. Tilapäisten käyttöjen kautta syntyy kiin-nostavia, aktiivisia ja houkuttelevia paikkoja. Uusi ja yllättävä kulttuuri, kuten kokeellinen teatteri ja musiikki tai nuorten omaehtoinen kulttuuri- ja kan-salaistoiminta, menestyy tilapäisissä tiloissa. Tilapäiset käytöt ja niiden kautta syntyvä ainutlaatuinen, luon-teeltaan ja säännöiltään tavallisesta poikkeava toi-minta ovat osa moniarvoista kaupunkikulttuuria. NUORISOKIIHDYTIN* on toimintamalli, joka tarjoaa sekä uusia tapoja luoda tiloja että uusia mahdollisuuksia nuorten omaehtoiselle toimin-nalle. Raportti kertoo tilapäisten käyttöjen kirjosta, käytännöistä ja hyödyistä. Se esittelee ulkomaisia ja kotimaisia esimerkkejä tilapäisten käyttöjen kehitys-kaarista ja ehdottaa, miten Helsingin nuorisotyössä voitaisiin parhaiten hyödyntää rakennusten, kau-punkitilan ja alueiden tilapäiskäyttöä. Tilapäiskäytöt tarjoavat välineitä laajemminkin nuorisotyön kehit-tämiseen, nuorten osallistumiseen ja osallistamiseen, uusien kohderyhmien tavoittamiseen ja toiminnan nopeaan aloittamiseen uusilla kaupunkialueilla. Nuorisoasiainkeskukselle tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus. Kokoamalla omat kykynsä ja tietonsa se voi profiloitua tilapäisten käyttöjen asiantuntijana. Se on hyvä pohja verkottua muihin kaupunkikehittä-miseen vaikuttaviin virastoihin ja kiinteistöjen omis-tajiin. Nuorisotoimi voi toimia välittäjänä ja uusien ideoiden edistäjänä. Oleellista on ottaa nuoret mukaan ja hioa yhteiskehittelyn tapoja. Parhaiten tämä onnistuu käytännön kokeiluhankkeiden kautta. Kiitokset Lasse Siuralalle, Leena Ruotsalaiselle, Lauri Jääskeläiselle, Erik Niemiselle sekä pika-analyysin työpajan osallistujille. Helsingissä 10. toukokuuta 2012 Tekijät
- 4. 4 Inledning Med lokaler för tillfälligt bruk avses nyttjande som är tidsbegränsat och experimentellt till sin natur. I bland annat industri- och hamnområden där en förändringsprocess pågår blir sådana lokaler tillgäng-liga, men i olika lägen kan det också ske inom exis-terande stadsstruktur. Temporärt bruk och tillfälliga lösningar blir i dagsläget allt viktigare inom stadspla-nering och inom kommunalpolitik. Hur kan den här potentialen alltså tas till vara inom ungdomsarbetet? En snabbanalys gällande temporärt bruk som metod för att utveckla ungdomsarbetet gjordes våren 2012 som en del av Helsingfors stads ungdomscentrals strategiska utvecklingsarbete. Resultatet av analysen, den så kallade UNGDOMSACCELERATORN (fi. NUORISOKIIHDYTIN*), fungerar som ett redskap för att identifiera och notera sådant tillfällighetsbruk och de möjligheter det för med sig. Analysen är baserad på vetskapen om de förändrin-gar som pågår i själva stadsrummet och i ungdo-marnas sätt att använda sig av det. Inom ungdom-sarbetet behövs det nya förfaringssätt för att kunna erbjuda ungdomar kostnadseffektiva lokaler som kan användas på olika sätt. Genom tillfällig bruk ska-pas intressanta, aktiva och attraktiva lokaler. Ny och överraskande kultur, som till exempel experimentell teater och musik eller kultur- och medborgarverk-samhet på ungdomars villkor, trivs i tillfälliga lokaler. Tack vare tillfällig bruk skapas verksamhet som är enastående, unik och avvikande i fråga om både karaktär och regler. Det är verksamhet som bidrar till en pluralistisk stadskultur. UNGDOMSACCELERATORN är en verksamhets-modell som både ger möjlighet att skapa nya lokaler och ger unga förutsättningar för verksamhet på deras egna villkor. Den här rapporten beskriver den mångfald som finns i fråga om lokaler för tillfälligt bruk, men också praxis och nyttoaspekter. Här pre-senteras såväl finländska som utländska exempel på hur tillfälliga bruket har utvecklats, men rapporten ger också förslag på hur man inom ungdomssektorn i Helsingfors bäst kunde använda sig av byggnader, stadsrummet och olika områden för tillfälligt bruk. Tillfällig bruk kan vara ett redskap för utveckling av ungdomsarbetet i en vidare bemärkelse, för integ-rering av ungdomar och för att få dem att engagera sig, för att nå nya målgrupper och för att snabbt få i gång verksamhet i nya stadsområden. För Ungdomscentralen innebär lokaler för tempo-rärt bruk en öppning. Genom att sammanföra sina starka sidor och sin kunskap kan Ungdomscentralen profilera sig som expert på lokaler i tillfälligt bruk. Det är en god grund för ett kontaktnät till andra ämbetsverk som är involverade i stadsutveckling och till olika fastighetsägare. Ungdomscentralen kan verka som förmedlare och främja nya idéer. Det är viktigt att ungdomarna engageras i processen och att praxisen i fråga om samskapande finslipas; sådant lyckas bäst i konkreta testprojekt. Ett varmt tack till Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen och deltagarna i workshoppen för snabbanalys. Helsingfors den 10 maj 2012 Skribenterna
- 5. 5 Introduction The concept of temporary use refers to use that is short-term in duration and experimental in nature. It can be accommodated in former industrial and harbour areas undergoing transformation, but in some situations within the existing urban fabric as well. Temporary use is becoming a core element of urban planning and policy. How might youth work exploit this opportunity? A rapid analysis of temporary uses as a vehicle for developing youth work was carried out in spring 2012 as part of the City of Helsinki Youth Department’s space and action strategy. The results of the analysis, presented in NUORISOKIIHDYTIN*, offer a tool for identifying and giving recognition to temporary uses and the possibilities they offer. Underlying the analysis is the awareness that both urban space and the way young people use it are undergoing transformation. Youth work needs new ways of generating flexible and cost-effective spaces for young people to use. The use of temporary spa-ces produces interesting and active places that are attractive to young people. New and unexpected cultural activities, such as experimental theatre and music, or young people’s self-directed cultural and civic effort, flourish in temporary venues. Temporary use and the unique activities it generates, which do not fit the mainstream in character or organization, are part of pluralist urban culture. NUORISOKIIHDYTIN* offers a model of action, which includes both new ways to produce space as well as new opportunities to develop young people’s self-directed and autonomous activities. The report outlines the variety of existing temporary uses and considers their practices and benefits. It presents examples of how it has developed both overseas and in the domestic setting, and suggests how Helsinki’s youth work might make the best of the temporary use of buildings, urban space and the city’s spatial resources. Temporary uses offer tools for youth work more broadly: for facilitating and encouraging young people’s participation, for reach-ing new target groups and for speedy initiation of programmes in new urban sites. For the City of Helsinki Youth Department tempo-rary use is an opportunity. By drawing together its own skills and knowledge base, it can create a pro-file for itself as having expertise in temporary use. This will form a strong base from which to establish links with other municipal departments and pro-perty owners influencing urban development. Youth work can operate as a mediator and vehicle for progressing new ideas. The important thing is to work together with young people and to further develop methods of cooperation. The best way to do this is through practical experimental projects. Our thanks to Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen and to all who participated in the rapid analysis workshop. Helsinki, 10.05.2012 The Authors
- 6. 6 1NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin nuorisotyön vaiheita Helsingissä kaupungin nuorisotyö alkoi sotien jäl-keen vuonna 1948 kun ensimmäiset kerhotilat perustettiin Mäkelään, Käpylään ja Vallilaan. 1950 -luvulta alkaen suuret ikäluokat muuttivat yhteiskun-taa voimakkaasti. 1960-luvulla alkoi suurimittainen maaltamuutto ja Suomi kaupungistui – tunnetulla tavalla myöhään mutta nopeasti. Helsinki pääkau-punkina kasvoi muita keskuksia nopeammin. Nuoret alkoivat erottua omaksi ryhmäkseen, ja nuorisokult-tuurit tulivat näkyväksi ilmiöksi. Helsingin nuoriso-työn merkittäviä käännekohtia ovat olleet jälleenra-kentamiskauden maaltamuutto ja lähiörakentaminen, suurten ikäluokkien yhteiskunnallinen herääminen ja nuorten radikalisoituminen 1960-luvulla, politisoi-tumisen kausi 1970-luvulla sekä 1990-luvun lama ja sen seuraukset. (Ilves 1998) Helsingin nuorisotyö on muutoksien edessä. Edelleen jatkuva kaupungistuminen (toisen suku-polven kaupunkilaisuus), kansainvälistyminen, ver-kottuminen ja nuorten kokemuspiirin laajeneminen, maahanmuuttajanuorten määrän kasvu, uudet osal-listumisen muodot sekä palvelujärjestelmien logiikan muutokset luovat uusien toimintamallien tarvetta. Palvelukonseptin uudistamisen tarve on kirjattu myös nuorisotoimen strategiaan 2012-16. 2000 –luvulla helsinkiläisen nuorisotyön keskeisiksi sisällöiksi ovat nousseet osallisuus, nuorten oma luovuus, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, uusien sosiaalisten taitojen oppiminen, toimijuuden merki-tys ja käyttäjälähtöisyys. Nuorisotyö nähdään myös oppimisympäristönä, jossa nuorten omaehtoisella tekemisellä on keskeinen rooli. Nuorten luovuus, visionäärisyys, innovatiivisuus, yhteisöllinen oppimi-nen ja osaamisen jakaminen, sekä vuorovaikutuk-sen, yhteisen innostuksen ja unelmien merkitys on tunnistettu nuorisotyön ja nuorten oman toiminnan kehittämisen keskeisiksi lähteiksi. Tästä on esimerk-kinä esimerkiksi Helsingin nuorisotoimen Ruuti-hanke, ”helsinkiläisten nuorten yhteisen ideoinnin ja tekemisen paikka”. (http://www.ruuti.net/) http://www.ruuti.net/ruuti/
- 7. 7 Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä Tällä hetkellä Helsingin nuorisotoimella on noin 60 erillistä tilaa. Niiden yhteispinta-ala on 43 000 m2. Nuorisotilojen laajempi ja järjestelmällinen rakenta-minen alkoi lähiörakentamisen myötä 1970-luvulla. Nuorisotilojen rakentamista ohjasivat vuoden 1973 nuorisolaki ja nuorisotilojen suunnitteluoh-jeet (RT-kortisto). Nuorisotilojen rakentaminen oli tarkkaan säänneltyä. Tavoitteet olivat määrällisiä: väestöennusteisiin perustuen kaupunki pyrki var-mistamaan tietyn neliömäärän nuorisotilaa jokaiselle asuntoalueelle. Tilojen rakentaminen painottui uusille ja etäi-semmille alueille keskustan ja keskustan lähialu-eiden jäädessä vähemmälle. Vaikka nuorisotilojen verkko on kattava, juuri nyt 2010-luvulla nopeasti kehittyvillä keskustan reuna-alueilla saattaa olla tavallista enemmän kehittämistarpeita. Sörnäisten Happi on jo hieno avaus tähän uuteen tilanteeseen. Nuorisotilojen sijainti vaikuttaa myös niiden toi-mintaan ja erilaisten kohderyhmien tavoittamiseen. Yleisenä huolena on ollut nuorisotilojen kävijä-määrien lasku (mm. Keskinen & Nyholm, 2011). Helsingin kaupungin kaltaisessa isossa organisaati-ossa nuorisotilojen rakentaminen on hidasta ja usein kallista. Nuorisotilojen konseptointi vaatii uusia ajatuksia. Havaintomme on, että nuorisotyön keskiössä ovat olleet nuorisotyön sisällöt, ei itse tila-konseptin kehittäminen. Pinja Mero Anna Autio
- 8. 8 Kaupunki muuttuu Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat. Helsingin väestönkasvu on vuodesta 1991 alkaen ollut muu-tamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1-1,5 prosent-tia vuodessa; ympäröivät kunnat kasvavat hieman nopeamminkin. Väkeä muuttaa muualta Suomesta ja ulkomailta, ja myös syntyvyys on suhteellisen nuoren väen asuttamassa Helsingissä suurta. Kunkin kasvun tekijän osuus on tällä hetkellä karkeasti kolmannes. Noin 64 000 helsinkiläisen äidinkieli oli vuonna 2010 muu kuin suomi tai ruotsi, ja maahanmuuttajataus-taisten nuorten osuus on jo nyt hyvin merkittävä. Tilallinen näkökulma kaupunkimuutokseen korostaa toisaalta kaupungin ja seudun fyysisen rakenteen muutosta – Helsinki laajenee, tiivistyy ja monimuo-toistuu – ja toisaalta tilan käytön ja käyttäjien sille antamien merkitysten muutosta – kaupunkia käyte-tään joustavasti ja monirytmisesti. Nuoret ovat tässä muutoksessa etulinjassa. Uutta kaupunkikulttuuria ja tilan käytön kulttuuria luodaan päivittäin. Nuorisotyön toimintaympäristö ja nuorten tavat käyttää kaupunkitilaa ovat muuttumassa. Sekä (asuin-)alueiden rajat että kaupunkitilan totutut käytön ajat ja tottumukset kyseenalaistetaan, samoin julkisen ja yksityisen tilan raja. Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun piirissä on jo pitkään puhuttu ver-kostokaupungista. Käsite viittaa toisaalta ihmisten liikkuvuuteen ja kaupungin monikeskuksisuuteen: Kaupunki on yksilöllisten valintojen kenttä, josta poimitaan itselle merkittävät tilat ja toiminnat. Toisaalta verkostokaupunki viittaa moniin ulottu-vuudeltaan ja tärkeydeltään erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin ihmisten elämänpiirin ja identiteetin määrittäjänä: Fyysisestä sijainnista ja liikkeestä riippu-matta olemme koko ajan mukana monessa – ilmiö, jota emme kännykkä- ja tablettiarjessa edes osaa ihmetellä. Muuttuva kaupunki ja seutu ovat monenlaisen suunnittelun ja kehittämisen kohteena. On helppo ennakoida että merkittävät rakennushankkeet, kuten metron jatkaminen länteen ja itään, rataverkon ja Malminkartano Lintuvaara Leppävaara Tapiola Lauttasaari Malmi Yliskylä Kannelmäki Maunula Pihlajamäki Kontula Myllypuro Itäkeskus Vanha Vuosaari 1950-1970 - luvuilla kaupunki rakentui keskustasta riippu-vaisina Tapiola Matinkylä Herttoniemi Sörnäinen Kamppi Kalasatama Itäkeskus lähiöinä. Nyt kaupunki rakentuu seudullisina, kuntarajat ylittävinä tiivistymisen vyöhykkeinä, esimerkkinä ”metro-Helsinki”.
- 9. 9 metron suora linkitys Hakaniemessä, suurten kaup-pakeskusten laajeneminen sekä satamien ja metron varren uudet urbaanit kaupunginosat, vaikuttavat tulevaisuudessa kaupunkilaisten arkeen ja samalla nuorisotyön toimintaympäristöön. Kuntarajojen merkitys todennäköisesti vähenee edelleen. Jos seu-dun kunnat yhdistyvät, Nuorisoasiainkeskuksella on entistä parempi pelipaikka dynaamisen muutoksen osaajana ja heikkojen signaalien kuuntelijana. Kokonaisuutena voidaan todeta että Helsinkiin on muodostumassa uusi, dynaaminen, koko seudulle ulottuva ”metrovyöhyke”. Tämä vyöhyke on myös nuorisotyön kannalta entistä tärkeämpi, sillä nuoret käyttävät nimenomaan sen hyvin saavutettavia ja uudella tavalla sosiaalisesti keskeisiä tiloja. Nuorten kokemusmaailmassa metrovyöhyke saattaa ohittaa oman asuinalueen ja sen tarjoaman sosiaalisen ver-koston merkityksen. Tilapäiset tilat ja käytöt ovat luonteva vastaus toi-minnan alustoiksi nopeasti muuttuvassa kaupungissa. Kevyt tilapäisyys mahdollistaa kokeilut, riskinoton ja epätyypilliset hankkeet. Saavutettavien ja keskeisten, mutta samalla ei-kaupallisten ja erilaisuudelle avoi-mien sallivien tilojen synnyttäminen dynaamiselle metrovyöhykkeelle on tärkeä ja kasvava tehtävä. Väliaikaiskäyttö on tuonut väriä ja elämää Kalasataman alueelle.
- 10. 10 Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja Perinteinen järjestötoiminta ja hierarkkiset raken-teet eivät enää vedä nuoria puoleensa samalla tavalla kuten ennen. Nuoret toimivat yhä enemmän epä-muodollisissa verkostoissa tai väliaikaisten hankkei-den ympärille syntyvissä ryhmissä. Nuorten poliitti-sen toiminnan ja osallistumisen omaehtoistuminen ovat tutkimusten mukaan voimistuva tendenssi. (Rinne 2010) Permanent Breakfast tempaukseen osallistuvia aamiaisella. Samalla on signaaleja siitä että nuorten yhteiskun-nallinen osallistuminen on saanut uusia muotoja. Nuoret kaupunkilaiset ottavat itse kaupunkia ja kaupunkitilaa haltuun mitä erilaisimmin keinoin. Skeittarit, graffitimaalarit, mopomiitit sekä uudet kaupunkiliikkeet, kuten kaupunkiviljely, kadunval-taukset ja pyöräilyaktivismi tai maailmanlaajuinen Occupy-liike ovat esimerkkejä kaupunkitilaa uusin tavoin valtaavista ja käyttävistä ryhmistä. Johannes Grönvall Panu Lehtovuori Kadunvaltaus Helsingissä. Kaupunkiviljelyä Kalasatamassa. http://www.templace.com/project-pool/onedc69.html?prj_id=3718
- 11. 11 Uudet osallistumisen ja vaikuttamisen muodot haastavat käsityksiä edustuksellisesta demokratiasta ja tuovat esiin millaista nuorten toiminta voi tulevai-suudessa olla. Tämä vaatii totuttujen toimintatapojen ja työkult-tuurin uudelleentarkastelua. Missä nuorisotyötä tehdään, kenen ehdoilla, kenen kanssa? Tarvitaan uusia toimintamalleja ja uusia kumppanuuksia. Nyt on aika luoda mahdollisuuksia nuorisotyötä myön-teisesti uudistavien tavoitteiden toteuttamiselle. Sektorikohtaisista palveluista on syytä siirtyä hal-lintokuntien ja virastojen yhdessä tuottamiin pal-veluihin. Yhteiskehittämisen kautta nuoret otetaan mukaan toiminnan ja tilojen suunnitteluun. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta. Tarvitaan uusia väyliä ja muotoja nuorten osallistumiselle, vaikuttamiselle ja omaehtoi-selle toiminnalle. Myös nuorten näkökulma tulee nostaa kaupunkisuunnittelun keskiöön. Nuorten suhde kaupunkitilaan on muutoksessa. Kaupunki- ja nuorisotutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen että suurista kauppakeskuksista on tullut nuorten suosimaa tilaa, jossa julkisen ja yksi-tyisen tilan rajat hämärtyvät. Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskus ja Sinebrychoffin puisto ovat esimerkkejä tiloista, joissa nuoret haastavat ”hengai-lullaan” julkisen ja puolijulkisen tilan käyttäytymis-koodeja. (Tani 2011, Keskinen & Lehtonen & Leino, 2011) Kaupunkimaantieteessä tilallisten konfliktien yhte-ydessä puhutaan tiukoista ja väljistä tiloista. (Tani & Kuusisto-Arponen 2011). Tiukat tilat ovat toiminnal-lisesti ja esteettisesti kontrolloituja homogeenisesti Timo Rossi, http://www.panoramio.com/photo/24448785 Hengailua Sinebrychoffin puistossa. teemoiteltuja tiloja, joissa mitään odottamatonta ei saa tapahtua. Väljät tilat elävöittävät kaupunkia ja antavat luvan sattumanvaraisille kohtaamisille, spon-taaniudelle, monimuotoisuudelle ja yllätyksellisyy-delle. (ibid.)
- 12. 12 2TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia Nuorten tilojen kehittäminen vaatii uutta ajattelua ja nuorten omaehtoisen toiminnan tunnistamista! Vaatimus Helsingin nuorisotoimen tila- ja toiminta-konseptin uudelleentarkastelusta on todettu myös nuorisotoimen strategiassa, jossa palvelukonseptin uudistuminen – tilat, toiminta ja sen tuottaminen – on nostettu yhdeksi neljästä fokuksesta. Tärkeällä sijalla strategiassa on myös nuorten osallistaminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun. Nuorisokiihdytin* tarjoaa osaltaan keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tilapäiset käytöt ovat yksi tilakonseptin uudistamisen väline. Ne antavat uusia eväitä nuorten omaehtoiseen ja muuttuviin tarpeisiin reagoivaan tilojen tuottamiseen, yhdessä Nuorisoasiankeskuksen ja muiden ammattilaisten kanssa. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoin-nin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteis-kehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta: puhumisen sijasta tehdään, ja tulos on heti koetta-vissa. Helsingin nuorisotoimella on jo monipuolisia koke-muksia tilapäiskäyttöihin liittyvistä hankkeista mm. Kalasatamassa (Kalasatama Temporary). Helsingin nuorisotoimi on ottanut aktiivista roolia tukemalla nuorten omaehtoisia tilahankkeita (esim. nuorten sosiaalikeskushankkeet, Suvilahden skeittipuisto-hanke, pyöräilyhankkeet). Tilapäiskäyttöä kehittänyt Oranssi ry on nuorisotoimen pitkäaikainen yhteis-työkumppani. Myös monilla nuorisotiloilla on kerty-nyt merkittävää kokemusta kaupunkitilojen käytöstä ja alueellisista hankkeista, joissa nuorisotoimella ja paikallisella nuorisotilalla on ollut merkittävä rooli (mm. Harjun nuorisotalo, Kallio kukkii, alueelliset kulttuuritapahtumat). Kalasataman skeittipuisto keväällä 2012.
- 13. 13 Kaupunkikiihdytin* – Nuorisokiihdytin* Kaupunkikiihdytin* -pika-analyysi (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 2) määrittelee tilapäiset käytöt kes-toltaan määräaikaisiksi ja luonteeltaan kokeileviksi käytöiksi, joille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuus-ja satama-alueilla mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Ympäristöministeriön tukeman analyysin keskeinen tulos oli se, että tila-päisten käyttöjen kautta voi syntyä toimintamalleja ja palvelualustoja, joilla on niin sosiaalista, kulttuurista kuin taloudellistakin merkitystä. Tilapäiset käytöt "ovat toimiva tapa tuottaa houkuttelevia kulttuurisia ytimiä, eri ryhmiä yhdistäviä avoimia tiloja, työpaik-koja ja uutta liiketoimintaa." (ibid.) Tämä uudenlaisiin ja innovatiivisiin kaupunkitiloihin viittaava tulos on Nuorisokiihdytin* -työn tär-keä lähtökohta. Ajatuksemme on, että tilapäisten käyttöjen kautta voitaisiin toisaalta vastata nuor-ten muuttuneisiin tapoihin käyttää kaupunkia ja toisaalta monipuolistaa nykyisten tilojen käyttöä. Niiden kautta voidaan luoda uusia toimintamuotoja, tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä, kattaa nuorisotyön katvealueita ja käynnistää toiminta nopeasti uusilla alueilla. Tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksiin kuu-luvat myös kaupunkikulttuurin esille tuominen ja kulttuurinen nuorisotyö. Sekä tilallisesta että toi-minnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna tilapäiset käytöt ovat Nuorisoasiankeskukselle yhtä aikaa kehittämisen väline ja sen tulos. julkisen tahon tuki omistaja välittäjä käyttäjä väliaikainen käyttö
- 14. 14 Kaupunki muuttuu tekemällä Tilapäisten käyttöjen kenttä ulottuu hetkellisistä tapahtumista pitkäjänteiseen kaupunkitilan kehittä-miseen. Tilapäisyyden kirjoon kuuluvat mm. kadun-valtaukset, yhteisötaide, happeningit ja kantaa ottava kaupunkitaide (new genre public art), konsertit ja kaupalliset tapahtumat, projisoinnit, pop-up -ravin-tolat ja -kaupat, arkisten kaupunkitilojen elävöittä-minen, unohtuneiden teollisuusympäristöjen uusio-käyttö ja tilapäiset puistot. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 4) Nuorisotoimelle tilapäiset käytöt tarjoavat laajan paletin ideoita ja työvälineitä, joiden avulla voi tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä ja viedä toimintaa sinne missä nuoret ovat. Tilapäisyyden kirjon ääripäiden – hetkellisten tapah-tumien ja pitkäjänteisen kehittämisen – edellytykset ja vaatimukset poikkeavat toisistaan, mutta parhaim-millaan kaikilla tilapäisillä käytöillä on uutta luovan impulssin luonne: ne auttavat näkemään kaupungin toisin. Ravintolapäivä on mahtava esimerkki itse-organisoituvan tilapäisyyden voimasta. Kalasatama Temporary, jossa myös Nuorisoasiankeskus on ollut aktiivisesti mukana, puolestaan osoittaa tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksia uuden kaupunginosan rakentumisessa ja sen sosiaalisten verkostojen muo-dostumisessa. http://kalasatamanvaliaika.fi/archives/395 http://www.flickr.com/photos/annegossie/6236956719/ Ihana kahvila oli osa Kalasataman väliaikaa vuonna 2011. Kaupunki muuttuu tekemällä, ja nimen-omaan nuorilla pitäisi olla nykyistä suurempi Ravintolapäivä helsingissä. rooli uuden Helsingin synnyttämisessä.
- 15. 15 Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus Kaupunkikiihdytin* -analyysissä löytyi paljon ide-oita sekä toimintamalleista että paikoista, joissa tilapäisten käyttöjen kautta voisi luoda uutta kau-punkikulttuuria ja tuottaa myös taloudellista lisäar-voa. Suurimmaksi esteeksi hahmottui kaupunkien monimutkainen ja osin ristiriitainen byrokratia, jonka minkä tahansa käytön vastuullinen järjestäjä joutuu kohtaamaan. Saattaa olla lähtökohtaisesti epäselvää mitä lupia tarvitaan, tai virastoilla voi olla asiasta ristiriitainen näkemys. Ainakin Helsingissä kaavoi-tusprosessia pidettiin tilapäisten käyttöjen kannalta liian sitovana ja jäykkänä. Myös uusien tai virastojen perustoimintaan kuulumattomien käyttöjen vas-tuukysymyksissä on epäselvyyttä. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 15) Ratkaisuksi ehdotimme uudenlaista paikkasidonnaista ja määräaikaista kehittämisvälinettä, Kaupunkikiihdytintä*, joka madaltaisi eri toimijoi-den kynnystä ottaa tiloja uusiin luoviin käyttöihin. Kaupunkikiihdytin* voisi palvella myös nuorten muodostamien ryhmien tai perustamien yhdistysten ja yritysten tarpeita. Oheinen kaavio esittää idean roolin kaupunkirakentamisessa. Rakennusvalvonnan näkökulma Suomen lainsäädäntö ja Helsingin kaupungin käy-tännöt antavat jo nykyisellään ainakin kolme mah-dollisuutta nopeuttaa ja keventää lupamenettelyjä. Näitä ovat tilapäinen ja määräaikainen rakennuslupa sekä neuvoteltu lupamenettely (Jääskeläinen 2012). Tilapäisen rakennusluvan mahdollisuus on poik-keus, josta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 23. luvussa (MRL 176§) (Jääskeläinen 2008, 29). Tilapäinen lupa myönnetään viideksi vuodeksi, ja sen avulla voidaan viranomaisen harkintavallan puitteissa myöntää hyvinkin monenlaisia ja tilapäisten käyttöjen kannalta oleellisia poikkeuksia. Toisin kuin tilapäinen, määräaikainen lupa ratkaistaan pysyvän rakennus-luvan myöntämisedellytysten kautta. Se voi tarjota kompromissin tilanteissa joissa lupaviranomainen on epävarma luvan edellytyksistä (ibid., 30). Tälläkin mahdollisuudella voi olla luovien ja kokeellisten käyt-töjen kentässä merkitystä. Neuvoteltua menettelyä PYSYVÄ TAPAHTUMA RAKENTAMINEN TAPAHTUMA KAPUUNKIKIIHDYTIN* PSYYVÄ käytettiin muun muassa Kaapelitehtaan uudiskäy- RAKENTAMINEN
- 16. 16 tön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Neuvoteltu menettely on selvästi olemassa, mutta sitä ei ole Helsingissä for-malisoitu (Jääskeläinen 2012). Asuntotuotannon helpottamiseen tähtää lisäksi Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (1257/ 2010). Tätä edellisen asuntominis-teri Vapaavuoren ”normitalkoisiin” pohjaavaa lakia ei voine suoraan soveltaa nuorisotiloihin tai julkisen kaupunkitilan ilmiöihin, mutta se on kiinnostava esimerkki tiettyihin kaupunkeihin sovelletusta ja kokeiluihin kannustavasta erityislainsäädännöstä. Laki on voimassa vuodet 2011-2013. Se antaa Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Turulle osan muutoin valtiolle (ELY-keskuksille) pysyvien säännösten mukaan kuulu-vasta poikkeamistoimivallasta sekä muitakin proses-sien keventämisen ja nopeuttamisen mahdollisuuksia. Nykyinen hallitus mahdollisesti haluaa laajentaa lain soveltamista. (Jääskeläinen 2012) Tilapäinen rakennus tai käyttötarkoitus voi peri-aatteessa poiketa kaikista rakentamista koskevista määräyksistä. Henkilöturvallisuus on kuitenkin oleellista aina varmistaa, muista vaatimuksista voi-daan tapauksittain joustaa. Invalidien esteettömyy-destä on Helsingissä ollut lakia tiukempi tulkinta. Myös elintarviketurvallisuutta vaalivat viranomaiset ovat yleensä varsin ehdottomia. Kaikkineen lisään-tyvä turvakulttuuri ja erilaisten juridisten vastuiden huolellisempi punninta on viime aikoina vähentänyt joustoja ja tapauskohtaista harkintavallan käyttöä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen ja Pohjoismaiden lait ja laintulkinnat ovat viime aikoina tiuken-tuneet. Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys kulkee ainakin osittain sallivampaan suuntaan. (Jääskeläinen 2012) Berliini lienee paras esimerkki kaupungista, jossa tilapäiset käytöt ovat näkyviä ja niillä on jopa strateginen rooli uudenlaisen (Berliinin tapauksessa boheemin, luovan ja taloudellisessa mielessä vaihto-ehtoisen) kaupungin tuottamisessa. Berliinissä sekä viralliset tahot että yritykset ja voittoa tuottamat-tomat vapaat toimijat ovat olleet mukana luomassa uusia toimintatapoja, sääntöjen tulkintoja, sopimus-malleja, tietopankkeja ja välittäjiä. Kiinteistötoimen näkökulma Kiinteistötoimi näkee tilapäiset käytöt osana nor-maalia viraston toimintaa ja kiinteistöjen ylläpidon strategiaa. Erilaisia tilapäiskäyttäjiä ovat esim. kau- Kuva: Gregorius http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kaapelitehdas_2010.jpg Kaapelitehtaan uudiskäytön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla käytettiin neuvoteltua menettelyä.
- 17. 17 pungin omat virastot, erilaiset yhteisöt, yhdistykset ja yritykset. Tilojen määräaikaista ja lyhyaikaista vuokrausta tehdään jo nyt. Kiinteistötoimen hal-linnassa on tiloja jotka odottavat purkua tai uudis-käyttöä. Näiden tilojen tyhjillään pitäminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos niille on suorat kulunsa kattavaa käyttöä. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuviin tiloihin liittyy usein suunnittelematto-muus. Tilanteet ovat yllättäviä ja odottamattomia, esim. kunnostusta ja uusiokäyttöä odottava tila saattaa yllättäen tyhjentyä ja rakennuksen tai tilojen uusiokäytön suunnittelu saattaa kestää pitkään, var-sinkin jos uusiokäyttö edellyttää uutta asemakaavaa tai käyttötarkoituksen muutosta. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuvat tilat ovat usein myös puutteellisia ja niiden käyttöönotto vaatii toimijalta erityistä asiantuntemusta. Kiinteistötoimen tavoitteena on synnyttää myös pilottihankkeita eri tahojen kanssa, joissa tilapäis-käyttöjen hyötyjä voitaisiin käytännössä kokeilla. Myös nuorisotoimi nähdään potentiaalisena yhteis- Väliaikaista käyttöä Suvilahdessa. työkumppanina. Kiinteistötoimesta korostetaan että tilapäiskäytön edellytyksenä on että nuorisotoimella on valmius ja asiantuntemusta tilojen käyttöönot-toon ja toimintoja jotka soveltuvat tällaisiin tiloihin. (Nieminen 2012)
- 18. 18 3ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista Muualla Euroopassa ja maailmalla on koko joukko esimerkkejä uudentyyppisistä tiloista ja toiminta-malleista, joissa tilapäisyys on tavalla tai toisella ollut keskeisessä roolissa ja joissa nuoret ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Esittelemme tässä joitakin hankkeita. Edullista tilaa merikonteista Merikontteja voi käyttää nopeasti pystytettävien ”pop-up” tilojen alustana tai edullisina muutamia vuosia toimivina tiloina. Esimerkkejä: opiskelija-asuntoja NDSM-telakan vieressä Amsterdamissa, Lift 11 –projektin katutaidegalleria Tallinnan satamassa 2011, Ihana-kahvila Kalasatamassa 2011. Platoon Kunsthalle on hyvin dynaaminen kansainvälinen toi-mijaverkosto joka on rakentanut konteista muutamia vuosia kestäviä kulttuuri- ja toimintakeskuksia mm. Berliiniin ja Söuliin. http://www.kunsthalle.com/ Kafe Respect – ungdomskafé och klub Maahanmuuttajanuorten aloitteesta syntynyt nuor-ten kulttuurikahvila ja tapaamispaikka, musiikkitila ja studio Rinkebyn asuinalueella Tukholmassa paikalli-sessa Folkets Husetissa. Nuoret ylläpitävät itse tiloja ja toimintaa. Toiminnasta on alun tilapäisyyden jäl-keen vakiintunut. Vastaavaa toimintamallia on sovel-lettu Oranssin toiminnassa Herttoniemessä. http://rinkeby.nu/
- 19. 19 Herttoniemen nuorisostudio Nuorisostudion perustajat ovat itähelsinkiläisiä nuo-ria, jotka aloittivat murrosiässä vuonna 2006 musii-kin ja videoiden tekemisen vaihtoehtona kadulla maleksimiselle. Vanhetessaan nuoret alkoivat kantaa huolta alueella asuvista vailla tekemistä ja vapaa-ajan viettopaikkaa olevista nuorista. Vuonna 2011 nuo-ret lähtivät itse pyörittämään musiikkistudiota alle 25-vuotiaille monikulttuurisuustaustaisille nuorille. Nuoret rakensivat itse talkoovoimin studion väliai-kaiseen tilaan Herttoniemen teollisuusalueella, uusi tila avautuu kesällä 2012 Herttoniemen metroase-man läheisyyteen. Hanke on saanut EU-rahoitusta Youth In Action –ohjelmasta sekä Helsingin nuoriso-toimesta. Kalasataman väliaika Kalasataman väliaika / Kalasatama Temporary on väliaikaiseen ympäristötaiteeseen ja ympäristöihin keskittynyt projekti, joka toimii Kalasataman alu-eella sen rakentamisaikana. Projektin tavoitteena on tehdä Kalasataman alueesta elävä osa kaupunkia jo rakennusaikana ja hyödyttää tulevia asukkaita luo-malla miellyttävää väliaikaista ympäristöä. Hanke tuo alueelle väliaikaista ympäristötaidetta yhteistyössä taidekoulujen, itsenäisten taiteilijoiden tai taiteilija-ryhmien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Nuorisoasiankeskus on ollut vahvasti mukana Temporary Kalasatama –hankkeessa. Alueella on toiminut mm. graffitiaita, kulttuuritoimintaa kontti-kylässä, ilmaiskonsertteja jne. Toiminta jatkuu kesällä 2012. http://kalasatama.blogspot.com/ Kalasataman skeittipuisto - Suvilahti DIY Park Kalasataman alueella sijaitseva omaehtoinen beto-niskeittipuisto edustaa skeittipuistojen uutta linjaa. Helsingin kaupungin tilakeskukselta saadulle 900 neliön tontille rakennetaan talkoovoimin pääkaupun-kiseudun suurinta betoniskeittiparkkia. Skeittipuisto on yksi Worls Design Capital -hankkeista. Skeittipuiston rakentaminen jatkuu edelleen. http://wdchelsinki2012.fi/ohjelma/2011-11-06/kalasa-taman- skeittipuisto Anssi Paukkunen
- 20. 20 arvokkaan Manillan suojelu ja kunnostaminen kult-tuurikeskukseksi. Vuonna 2000 tehdyllä kaupalla teh-daskiinteistö siirtyi Pro Manillasäätiön hallinnoimalle Kiinteistö Oy Turun Manillalle. Muutaman vuoden kuluessa Manillan tehdas on täyttynyt taide- ja kult-tuurialojen yrityksistä. Turun kaupunki on tukenut hanketta. Manillan tiloja vuokrataan myös lyhytaikai-seen tapahtuma- ja kulttuurikäyttöön. http://www.manillantehdas.fi/ Oranssin nuorten asumistoiminta Talonvaltausliikkeenä vuonna 1990 toimintansa aloittanut helsinkiläinen Oranssi ry on kunnostanut Helsingin kaupungin omistamia rakennuksia nuori-soasunnoiksi. Useat Oranssin kunnostamat kohteet ovat olleet purku-uhan alla ja näin saaneet uutta käyttöä ja suojeltu. Oranssin kehittämää nuorten omaehtoisen asumisen mallia voisi soveltaa myös laajempaan käyttöön. Oranssin asumistoiminnasta vastaa toimintaa varten perustettu yhtiö Oranssi Asunnot Oy. Oranssin asuinyhteisöissä asuu n. 120 nuorta ja nuorta perhettä. Annikin puutalokortteli Annikinkadun puukorttelin asukkaat perustivat vuonna 1994 yhdistyksen ajamaan talojen suojelua. Eräs Annikin Tähti ry:n toiminnan suurista voi-toista oli Annikin korttelin suojelu kaavalla vuonna 2001. Yhdistyksen työ palkittiin, kun maaliskuussa 2007 Tampereen kaupunki päätti myydä korttelin Pirkanmaan yhteisöasujien kokoamalle ostohank-keelle. Rakennusia kunnostetaan parhaillaan. Vuonna 2001 yhdistys muuttui asukasyhdistyksestä yleishyödylliseksi yhdistykseksi, johon voivat kuu-lua muutkin kuin talojen asukkaat. Annikin Tähti ry:n tarkoituksena on vaalia Tampereen kaupungin omistuksessa olevassa ”Annikin puutalokorttelissa” säilynyttä kulttuuri- ja asumishistoriaa. http://www.annikinkatu.net/ Pro Manillasäätiö Turun Manillaan 1990-luvun alussa kotiutunut Aurinkobaletti perusti vuonna 1997 Pro Manillasäätiön, jonka tavoitteena oli kulttuurihistoriallisesti http://www.oranssi.net/asuminen
- 21. 21 Ungdomshuset Dortheavej Kööpenhamina Kööpenhaminassa Norrebron kaupungiosassa sijait-seva Stengade 18 on esimerkki käyttäjälähtöisestä ja omaehtoisesta musiikki- klubi- ja konserttitoimin-taan perustuvasta tilasta. Toiminta alkoi tilapäisissä tiloissa ja vakiintui myöhemmin. Tila on kunnostettu ja sitä ylläpidetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. http://www.ungeren.dk/ Hirvitalo - Pispalan nykytaiteen keskus Pispalan nykytaiteen keskus, eli kotoisemmin Hirvitalo, on vuonna 2006 perustettu kulttuuritila. Hirvitalo pyrkii edesauttamaan mahdollisimman monipuolisen ja elävän kulttuuririntaman muodos-tumista ja hyvinvointia Tampereella ja erityisesti Pispalassa. Hirvitalo on Pispalan kulttuuriyhdistyksen ylläpitämä. Toiminta loppui rakennuksen kunnostuk-seen toukokuussa 2012. http://www.hirvikatu10.net Stengade Kööpenhamina Kööpenhaminassa Norrebron kaupunginosassa sijaitseva Stengade 18 on omahetoiseen musiikki-klubi- ja konserttitoimintaan perustuva tila. Tila on kunnostettu ja sitä ylläpidetään pääasiassa vapaaeh-toisvoimin. http://www.stengade.dk/
- 22. 22 L´Ateneu Nou Barris Barcelona • Vuosi: 1977- • Sijainti: Nou Barris, Barcelona, Espanja • Toimijat: Kulttuurikeskus on itsenäinen ja autonominen, tilaa hallinnoi paikallis-ten asukkaiden ja tilan käyttäjäryhmien hallinnoima yhdistys (l'associació Bidó de Nou Barris). Hanke saa rahoitusta Espanjan valtiolta ja Barcelonan kaupungilta. • Kuvaus: L´Ateneu Nou Barris on Barcelonan pohjoisosassa Nou Barriksen asuinalueella vanhassa sementtitehtaassa sijaitseva kulttuurikeskus. Asukkaiden valtaamasta sementtitehtaasta on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä kulttuurikeskus. Paikalliset asukkaat vaativat asuinalueen kes-kellä sijainneen tehtaan lopettamista ympäristösyistä 1970-luvun loppu-puolella ja valtasivat lopulta tyhjilleen jääneen tehtaan. • Vaikutukset: L´Ateneu on erikoistunut sirkustaiteeseen, tiloissa toimii mm. lasten ja nuorten sirkuskoulu. Toiminnassa korostuu vahva alueellinen identiteetti, yhteisöllisyys ja osallisuus, tila on Nou Barriksen asuinalueen sosiaalisen toiminnan keskus. Toiminta on kohottanut köyhän asuinalueen identi-teettiä. • Uudet toimintamallit: Toiminnassa korostuu paikallisten asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus sekä kulttuuritoiminta paikallisen identiteetin rakentamisen, sosiaalisen toiminnan ja koulutuksen välineenä. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://ateneu9b.net/
- 23. 23
- 24. 24 ROTE FABRIK • Vuosi: 1980- • Sijainti: Seestrasse 395, Zurich, Sveitsi • Toimijat: IG Rote Fabrik (Interest Group Rote Fabrik) • Kuvaus: on Sveitsissä vanhan silkkitehtaan tiloissa toimiva kulttuurikeskus, jonka päätavoitteena tarjota vaihtoehto perinteiselle kulttuurin harjoittami-selle ja tarjonnalle, nykykulttuurin ja kriittisen ajattelun edistäminen. Nuorten vuonna 1980 valtaamassa vanhassa tehtaassa harjoitetaan monipuolista kulttuuritoimintaa ja siitä on muodostunut Sveitsin kult-tuurikeskusten lippulaiva. Toiminta on monipuolista klubitoiminnasta kaupunkitapahtumiin ja teatteriin. Tiloja ovat Aktionshalle, Clubraum ja Fabriktheater. • Vaikutukset: Rote Fabrik on Euroopan suurimpia omaehtoisia kulttuurikeskuksia. Tehdas on muodostunut paikallisen asuinalueen alueelliseksi vetovoi-matekijäksi. Toiminnassa korostuvat tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kult-tuuritoiminnan saavutettavuus. • Uudet toimintamallit: Rote Fabrikin toiminta perustuu ruohonjuuritason demokratiaan ja käyttäjien hallintoon. Rote Fabrik on sateenvarjo-organisaatio, jonka suojissa toimii tusinan verran muita kulttuuriyhdistyksiä ja -yhteisöjä. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://www.rotefabrik.ch
- 25. 25
- 26. 26 Oranssin Valvomo • Vuosi: 2010- • Sijainti: Suvilahti, Helsinki • Toimijat: Oranssi ry, Arkkitehtitoimisto Livady Oy • Kuvaus: Syksyllä 2008 Helsingin Suvilahdessa nähtiin oranssihaalarisia nuoria sii-voamassa purkuun tuomittua kaasulaitoksen valvomorakennusta. Syntyi idea itäisen ja läntisten kaupunginosien kohtaamispisteessä sijaitsevasta nuorten toimintakeskuksesta, Valvomosta. Valvomo-rakennus kunnos-tetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2010-2013 aikana osana Suvilahden urbaania kulttuurikeskittymää. Ensimmäiset tilat julkiseen käyttöön valmistuvat syksyllä 2012. Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, RAY sekä Helsingin nuorisoasiainkeskus. • Vaikutukset: Nuorten yhteiskehittelyllä ja talkootyönä itse rakentaen tehdään nuor-ten toimintakeskus osaksi Suvilahtea. Toiminnassa yhdistyy nuorten ja ammattilaisten yhteistyö. Hankkeessa korostuu nuorten itse tekeminen. • Uudet toimintamallit: Nuorten toimintakeskus Valvomon kunnostushanketta ja toimintaideaa on kehitelty yhteiskehittelyn keinoin työpajoissa Oranssin aktiivien, nuorten sekä kaupunkisuunnittelun ja nuorisotyön ammattilaisten kanssa; Yhdessä on tuotettu visio rakennuksen tulevalle käytölle. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://www.oranssi.net/valvomo Kunnostetaan nuorten toimintakeskukseksi 2010-2013. www.oranssi.net Rakennuttaja: Oranssi ry Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Livady Oy Rakennuttajakonsultointi: Procofin Oy
- 27. 27
- 28. 28 Porin Annantalo ”Annis” • Vuosi: 1980- • Sijainti: Annankatu, Pori • Toimijat: Porin Teatterinuoret, Porin kaupunki • Kuvaus: Annankatu 6 eli ”Annis” on Porin kaupungin omistama entinen teolli-suuskiinteistö, joka luovutettiin nuorten teatteriharrastajien käyttöön vuonna 1980. Porin kaupunki myönsi nuorille samana vuonna korjaus-avustuksen ja rakennusta korjattiin talkootöinä kaupungin avustuksella. 1996 Porin kaupunki teki päätöksen Annankatu 6:n peruskorjaamisesta. • Vaikutukset: ”Annis” on sosiaalinen kulttuurikeskus, joka on vuodesta 1980 asti an-tanut mahdollisuuden nuorille toteuttaa omia taiteellisia visioitaan ta-lon luomassa vapaassa ilmapiirissä. Kulttuurikeskus on vuosikymmeniä toiminut taiteen tekemisen laboratoriona ja nuorten henkisenä kotina. ”Anniksen” tehtävänä ei kuitenkaan ole ollut kouluttaa pelkästään tai-teilijoita vaan auttaa lapsia ja nuoria löytämään kulttuurista elämäänsä rikastuttavia sisältöjä, taiteen tekemisen kautta. Annankadulla on tarjot-tu myös koulutusta lasten ja nuorten parissa toimiville ohjaajille. • Uudet toimintamallit: ”Anniksesta” on muodostunut elävä kulttuurikeskus, jonka nuoriso-kulttuurinen merkitys on ollut Porin kaupungille merkittävä. Nyt Porin kaupunki on havainnut ”alakulttuurien” arvon jopa kaupungin markki-noinnissa – Annis on tämän skenen kiteytymä Porissa. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://www.pori.fi/annis.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Annankatu_6_%28Pori%29.jpg
- 29. 29 http://www.pori.fi/annis/historia.html http://www.pori.fi/annis/annankatu6.html http://www.porinteatterinuoret.net/galleria.html http://www.panoramio.com/photo/3713985 http://www.vihreateatteri.net/?page_id=49&album=1&gallery=3
- 30. 30 NUORISOKIIHDYTIN* -TYÖPAJAT Järjestimme 14.2. työpajan Nuorisoasiainkeskuksen tiloissa (osallistujalista raportin lopussa). Työpajassa oli kaksi osaa: avoin ryhmähaastattelu ja tiettyyn paikkaan tai kaupungin-osaan keskittyvä paikkalähtöisen kehittämisen simulaatio. Paikoiksi valikoituivat Helsingin keskusta - Töölönlahti ja Herttoniemen metroasema - Roihupelto. Nämä osallistujien kiinnostuksesta nousseet valinnat kuvaavat hyvin nuoriso-työn tämänhetkisiä dynaamiseen ”metro-Helsinkiin” tiivis-tyviä haasteita ja mahdollisuuksia: miten tuottaa kutsuvaa ja sosiaalisesti keskeistä ei-kaupallista tilaa Helsingin ydinkes-kustaan ja miten löytää toimintamalli nopeasti muuttuviin aluekeskuksiin ja asuinkaupunginosiksi muuttuville tai tiivis-tyville esikaupunki- ja teollisuusalueille. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä paikkalähtöisen kehittelyn löydöksistä.
- 31. 31 Vetovoiman tunnistaminen - pienellä investoinnilla tai nuorten omana talkootyönä alkuun - houkutteleva paikka, skene ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ Budjetti ja aikataulu Vetovoiman jalostaminen – vaihe 1 ________________________________________________________________________ Onnistumisen kriteerit - yhteiskehittelyn kautta uusia ideoita - cultural mapping - näkyvyys, tunnettuus - tilapäiset käytöt ja hetkelliset rakenteet ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Arviointi ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli Vetovoiman jalostaminen – vaihe 2 - ideoiden bifurkaatiot - uusia toimijoita mukaan - toiminnan vakiintuminen - korjaustoimia, täydentäviä rakenteita ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ Budjetti ja aikataulu KÄÄNNEPISTE ________________________________________________________________________ Onnistumisen kriteerit - onko syntynyt sellaista uutta joka alkaa vaikuttaa alueen profiiliin tai NK:n toimintaan? - seuraavan vaiheen yhteiskehittely uudelta pohjalta - taktisesta strategiseen ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Arviointi ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli Innovaation jalostaminen - sosiaaliset yritykset - spin-offs - idean levittäminen ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ Budjetti ja aikataulu ________________________________________________________________________ Onnistumisen kriteerit Työpajojen kohteiden, keskusta ja Herttoniemi, ideoinnissa käytettiin ________________________________________________________________________ Arviointi tätä vähittäisen kehittämisen mallia
- 32. 32 Keskusta Työpajan lähtökysymys oli miten keskustan alueella nuorille suunnattuja toimintoja ja tiloja voisi kehit-tää. Erityisesti nousivat esille Keskusta-Kampin sekä Töölönlahden alue. Työpaja pureutui Töölönlahdella sijainneiden VR:n tavaramakasiinien raunion mah-dollisuuksiin toimia uudenlaisen keskustan nuori-sotilan katalysaattorina ja yhteiskehittelyn alustana. Tilapäiskäytöt koettiin mahdollisuudeksi, ja työpajan pohjaksi ehdotettu vaiheittainen, tilapäisiin käyttöi-hin perustuva ideointi osoittautui tuottavaksi. 0. Vetovoiman tunnistaminen Keskustan alueella on hyvät liikenneyhteydet, alu-eelta kuitenkin puuttuu nuorille suunnattua toimin-taa ja tiloja. Esimerkiksi Kampin alue vetää nuoria puoleensa. Ongelmaksi on muodostunut myös julkisuudessa esiin noussut nuorten ulossulkeminen Kampin keskuksesta (vrt. ”hengailun maantiede”). Yhteistyömahdollisuuksia tarjoavat mm. vanha linja-autoasema, joka on kaupungin omistama, tiloissa toimii mm. kaupunkisuunnitteluviraston Laituri sekä Walkersin tilat, alueelle aloittaa toimintansa Kappeli sekä Pyöräkeskus. Töölönlahden alueella on hyviä kokemuksia nuorisotoimen järjestämästä purjehdus-toiminnasta, jossa kevyellä organisaatiolla on kyetty järjestämään toimintaa nuorille. Narinkkatori suu-rena tilana tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tilapäisille nuorille suunnatuille tapahtumille. Töölönlahden alue olisi sopiva erilaiselle kesätoimin-nalle, alueen luonne kansalaistorina myös tukee nuo-risotoimen läsnäoloa alueella. Työpajassa pohdittiin miten VR vanhat makasiinit voisivat kevyellä kunnos-tuksella soveltua tilapäisluonteiseen toimintaan, jota voivat olla esimerkiksi kesäkonsertit tai kesäkahvila, talviaikaan alueelle sopisi esimerkiksi lumiramppi. 1.-2. Vetovoiman jalostaminen Toiminta olisi mahdollista yhteistyössä alueen toimi-joiden kanssa. Vanhan linja-autoaseman tilat, esimer-kiksi Laituri ja yhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Narinkkatorin alueelle sopisi esimerkiksi konteista väliaikaisluonteisia tapahtumia. Muita kevy-ellä infralla toteutettavia pop-up tapahtumia voisi olla esimerkiksi Kalasataman tapainen Ihana kahvila,
- 33. 33 näyttelytoiminta, musiikki- ja kulttuuritapahtumat ja skeittaus. Tilakeskus voisi kunnostaa VR:n vanhat makasiinit puolilämpimäksi tilaksi, jossa olisi tapahtumatoimintaa ja yleisemmin Kansalaistorin toimintaa tukeva kevyt infra (wc, vesi, kevyt keittiö). Töölönlahden alueelle sopisi erilaista toimintaa, mm. kesäkahvila, musiikkia ja teatteria. Yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi Musiikkitalon opiskelijoiden kanssa. Alueelle sopivaa talvitoimintaa voisi olla esimerkiksi lumilautailu. 3. Käännepiste Tilapäiset käytöt toisivat Kampin ja Töölönlahden alueelle uutta toimintaa ja elämää. VR:n Makasiinien säilyttäminen ja uusiokäyttö kohtuullisin kustan-nuksin tukisi näitä tavoitteita. Nuorisotoimen näkyvyys Keskusta-Kampin alueella lisääntyisi. Nuorisoasiainkeskuksen rooli olisi kehittää uutta toimintaa keskustan alueelle. 4. Innovaation jalostaminen Työpajan ehdotuksen toteuttaminen edellyttää yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista alueella ja uuden toimintastrategian synnyttämistä. Työpajassa olennaisena asiana painottui kaupunkitilan käyttö ja haltuunotto. Esiin nousi Nuorisoasiainkeskuksen asiantuntemuksen vahvistaminen kaavoituksessa ja kaupunkitilan suunnittelussa ja sen rooli nuorten edunvalvojana kaupunkitilan suunnittelussa, josta on jo hyviä kokemuksia (esim. Kalasatama).
- 34. 34 Herttoniemi Työpajan lähtökysymys oli se, miten saadaan nuorisolle tilaa aivan Herttoniemen metroase-man viereen, kehittyvään paikkaan joka on hyvin saavutettava paitsi vanhasta Herttoniemestä ja Herttoniemenrannasta myös Roihuvuoresta, Tammisalosta, Laajasalosta ja tulevasta Kruununvuoresta. Herttoniemi ympäristöineen on esimerkki uudesta alueesta, jossa on paljon nuoria (vrt. case Viikki jossa on odotettu tiloja vuosikym-men). Tilojen puute johtaa menetettyihin mahdol-lisuuksiin, nuoriin, jotka jäävät palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tilapäiskäytöt ovat tässä mahdollisuus, ja työpajan pohjaksi ehdotettu vaiheittainen, tilapäi-siin käyttöihin perustuva ideointi osoittautui tuotta-vaksi. 0. Vetovoiman tunnistaminen Vetovoimainen on erityisesti vanha 1950-luvun Herttoniemi, jota luonnehtii vahva sosiaalisuus. Yhteisön keskeisiä pisteitä ovat mm. pihakirp-pikset, Erätorin kioski ja Osuuskunta Ruokapiiri. Tulossa olevat suuret muutokset luovat toisen-tyyppistä potentiaalia: Herttoniemen metrokes-kuksen pitäisi avautua 2017. Kruununvuoren uudet asukkaat ja uusi joukkoliikenteen suunta lisäävät käyttäjävirtoja ja laventavat sosiaalista kirjoa. Kysyntään vaikuttaa myös se, että lähialueella, mm. Herttoniemenrannassa, on pulaa nuorten tiloista. Työpajan löytö olivat Metso Oy:ltä aivan äsket-täin tyhjiksi jääneet Tulppatien teollisuushallit Roihupellossa. Suuret hallit nähtiin mahdollisuutena luoda esikaupunkiin uusi versio Kaapelitehtaan dyna-miikasta. Vetovoimaan vaikuttavat Siilitien palveluiden mahdollinen häviäminen, Heltecin ammattikoulu jossa on nuorta jengiä ja monia taitoja ja resursseja, sekä myöhemmin raiteille siirtyvä Jokeri-linja, joka tekee Tulppatiestä seudullisesti saavutettavan. 1.-2. Vetovoiman jalostaminen Ensimmäinen toimenpide olisi Tulppatien tyhjien hallien haltuunotto, jossa Nuorisoasiainkeskuksen kontaktit saattavat olla ratkaisevia. Haltuunotossa ja ensi vaiheen keskusteluissa Nuorisoasiainkeskus toimii uskottavana ovien avaajana. Tulppatien hallien ohjelmana olisi ”skeitti, graffiti ja musa”. Päätyyn tehtäisiin lava kaikelle esittämi-selle, myös tanssille jolta puuttuu riittävän suuria ja korkeita tiloja. Käytön vakiintuessa NK:n rooli olisi kuratoida toimintaa ja tunnelmaa esimerkiksi valit-semalla käyttäjäryhmiä tai rytmittämällä käyttöä.
- 35. 35 Samaan aikaan Tulppatien prosessin kanssa nuoriso-toimi aloittaa Herttoniemen metroaseman kehitte-lyn yhdessä kirjaston kanssa ideana minkä tahansa lainaustoiminta, ei vain kirjat ja musa. Tavoitteena olisi uudentyyppinen yhteistila, jonka kautta samalla saadaan tiiviit yhteydet alueen suunnitteluun. Metroasemalle tai sen viereen voisi syntyä ”pysty-paikka”, lyhyiden käyntien alueellinen kontaktipiste, josta on henkilötason yhteys Tulppatielle. Pystypaikka voisi toimia osuuskuntana tai tilaajamallin kautta osana jonkin yksityisen kivijalkaliikkeen (esim. Metropesu) toimintaa. Nuorisoasiainkeskuksen rooli on tehdä aloite – itse toiminta on jonkin kaupallisen sivujuonne. 3. Käännepiste Parhaimmillaan syntyy toimiva kaksipaikkainen nuorisotila rakentuvan metrokeskuksen tiiviin pystypaikan ja Tulppatien vapaasti kehittyvän hallin välille. Tilapari mahdollistaa käyttäjien ja ideoiden kaksisuuntaisen syötön. Tämän tilanteen tunnistami-nen on käännepiste, jossa nuorisotoimi voi todeta saaneensa aikaan jotakin uutta ja dynaamista, jotakin joka alkaa elää omaa elämäänsä ja synnyttää uusia ideoita ja kontakteja. Käännepisteessä on oleellista löytää uudentyyppisen nuorisotilan kehittämisen seuraava vaihe, seuraava laadullinen hyppäys, ja välttää jämähtäminen paikoilleen. Juuri ”kaksipaikkai-suus” voisi olla uudistamiseen liittyvä innovaatio, jota voisi myös levittää muihin kohteisiin. Käytännössä tärkeää on pohtia käyttäjäryhmien taloudellista asetelmaa. Mitkä ovat nuorten perustamien yritysten näkymät ja Tulppatien tilan käytön kaupallinen int-ressi? 4. Innovaation jalostaminen Uusien löytöjen tunnistamisen jälkeen täytyy löytää toisaalta tapa varmistaa hyvien toiminta-mallien ja syntyneiden verkostojen tulevaisuus ja toisaalta exit strategy, se että NK myös pääsee eroon suurista tila- ja toimintavastuista. Valtavia Tulppatien halleja kun ei voi ottaa pysyvästi osaksi Nuorisoasiainkeskuksen tilakantaa. Yksi työpajan idea oli vähittäisen kaupallistamisen ja ulosvuokrauk-sen strategia, kuitenkin niin että nuorisoasiainkeskus pitää kuratoinnin hallussaan melko kauan ja ylläpitää omaa (pientä) tilaa halleissa (Kaapelitehtaan malli). Mahdollisia suurehkoja, semi-kaupallisia vuokralai-sia olisivat Suomen Rullalautaliitto, tanssikoulut ja ammattikoulut. Innovaation jalostamisvaiheen vaikeutena ovat nuorisotyön kaupallistamiseen liittyvä paine muuttaa koko perusidea tasa-arvoisesta ja julkisesta pal-velusta. Missä määrin kuvaan kuuluvat esimerkiksi pääsymaksut NK:n tiloihin tai nuorten omat firmat ja sponsorointi? Voiko julkinen ja avoin tila todelli-suudessa olla osa kaupallista tilaa?
- 36. 36 ––Haastattelu eteni vapaamuotoisesti. Teemoina olivat toisaalta Nuorisoasiankeskuksen tilojen ja toiminnan nykytila ja toisaalta uudet tiloihin ja toimintamalleihin liittyvät ideat ja esimerkit. ––Puhuttaessa nykytilanteesta, haastatellut totesivat, että tilat sitovat. Nykyisistä tiloista on vaikea luopua. Taustalla on poliittisesti hyväksytty pyrkimys tarjota kaikille alueille tasaväkisesti toimintaa. Myöskään lyhytaikaisesti nuorisotaloa ei tule helposti jätettyä tyhjilleen (tai suljettua) ja lähdettyä esimerkiksi ulos sopivassa tilanteessa. ––Nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa ja toimijuudessa on kiinnostavia ja tilapäis-ten käyttöjen kannalta hyviä piirteitä. NK:n organisaatio on vapaamielinen, avoin uudelle eikä rajoita toimintaa. Esimerkiksi Siilitien musatilan ”valtaus” 2011 tai toiminta välittäjänä Kalasatamassa (Kalasatama Refresh) osoittaa, että kaikkien (turhien) sääntöjen noudattamatta jättäminen, tietty anarkia on mahdol-lista. On myös pitkää historiaa tilapäisten käyttöjen parissa, esim. Kokoksen ja Korjaamon alkuvaiheet. NK:n verkostot ja kunkin alueen tuntemus ovat selviä vahvuuksia: tunnetaan alueen asukkaiden tarpeet, toiveet ja ongelmat. ––Tilojen yhteiskäyttö synnytti runsaasti keskustelua. Vantaan esimerkki tilo-jen yhteiskäytöstä mainittiin, ja kysyttiin voisiko NK:n tilojen käyttöä jakaa eri yhdistysten ja toimijoiden kesken. Tilojen luovuttamista muille tahoille (avain-ten nouto, Oranssin malli) on jo kokeiltu mm. Roihuvuoressa, hyvin tuloksin. Freiburgin malli, jossa uudet julkiset rakennukset suunnitellaan valmiiksi moni-käyttöisiksi, nousi esiin. Voisiko NK hyödyntää muiden toimijoiden tiloja tällä periaatteella? Jos kaupungin tiloja koordinoitaisiin kokonaisuutena, voitaisiin niitä käyttää nykyistä paremmin: yksittäisen viraston ei aina tarvitse omistaa tilaa, vaan rakentaa kumppanuuksia ja yhteistyösuhteita. Betania Punavuoressa (sosiaaliviraston perhetalo) toimii alueellisena kohtaamispaikkana, jossa NK vetää nuorisotoiminnan ja rahaa ei tarvitse liikuttaa. Taivallahden leikkipuisto on puolestaan iltaisin nuorison käytössä ja vuokrat sovitaan vuosittain. ––Roihuvuoren esimerkki, jossa NK on avannut ovet kaikelle paikalliselle toiminnalle (ei pelkästään nuorisolle), osoittaa että myös nuorison kävijämää-rät kasvavat, kun on saatu aikaan vilkas ja sosiaalisesti keskeinen tila. Riskejäkin on: jos paikalliset toimijat ottavat vastuulleen toimintoja, vaarantuvatko NK:n työntekijöiden työpaikat? Pohdittiin myös kehittämisen motivaatiota: onko työn-tekijöillä halua kehittää toimintaa tähän suuntaan, jos he sen takia menettävät työnsä? ––Myös tilojen kausiluonteinen käyttö nousi esiin. Etenkin keväällä säiden läm-metessä nuorisotalojen kävijämäärät romahtavat ihmisten siirtyessä ulos. Voisiko tilat antaa kausiluontoisesti muuhun käyttöön, jolloin työntekijät vapautuisivat liikkumaan nuorten parissa kaupungilla? Toisaalta talvella katettu ja lämmin tila on välttämättömyys. ––Monet nuorten ryhmät haluavat järjestää vain yksittäisiä tapahtumia, eivätkä ole kiinnostuneita pitkäaikaisesta toiminnasta. Kulttuuritarjontaa on Suomessa monelta taholta, ja jopa henkilökohtainen käyttö esimerkiksi perhejuhliin voisi olla mahdollista. Myös erilaisilla verkkoyhteisöillä on tarve tavata kasvotusten, mutta heiltä puuttuu luontevia kohtaamispaikkoja. ––Kiinnostava keskustelu käytiin nuorison paikkojen ”henkisestä tilasta”, eli ympäristön ja käytön yhdessä luomasta tunnelmasta joka voi olla kutsuva ja sal-liva tai sen vastakohta. On olemassa päätös siitä, että tilat ovat ilmaisia helsinki-läisille järjestöille. Järjestökäyttäjiltä on toisaalta tullut palautetta, että NK:lla on ”lapsileima” ja 13-16 vuotta vanhemmat ikäryhmät vierastavat NK:ta. Kontulan skeittihallissa käyttäjäkunta vaihtelee 6-40 vuotiaisiin, ydinporukka 15-22 vuo-tiaita. Käyttäjien ikää ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Vanhemmat nuo-risotilojen käyttäjät ovat usein ”taloon kasvaneita”, eri tahot pyörittävät omia teemavuorojaan. ––Uusia tilankäytön ideoita edustavat radanalustilat ja muut infrastruktuurien mai-semat, joita voisi ottaa tilapäiseen käyttöön vuodenaikojen mukaan. Mopoilun lisääntyessä NK:n työntekijät ovat jalkautuneet mopoilijoiden tapahtumiin. Uusi idea olisi liikkuva mopojen korjaus- ja tuunauspaja. Toisaalta julkisten rakennus- Ryhmähaastattelu 14.2.2012 (lista haastattelussa mukana olleista raportin lopussa)
- 37. 37 ten tilojen iltakäyttö on mahdollisuus. ––”Nuorisobisnes” eli selvästi kaupallinen toiminta ei uppoa NK:n toiminta-malleihin. Parikymppiset nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan tapahtumien järjestämistä tai omaa yritystoimintaa, mutta sellaisen toiminnan tukemiseen NK:lla ei nyt ole eväitä. Kysyttiin voisiko ajatella tukea esim. taloushallinnon hoi-tamiseen – ei rahoitusta vaan esimerkiksi apua kirjanpitoon? Kiinnostava rajata-paus oli purjehduspiste Töölönlahdella, jossa tehtiin yhteistyössä purjehtijoiden ja kioskinpitäjän kanssa. Lupia ei haettu ja piste toimi 10 vuotta: pienellä panok-sella saatiin hyviä tuloksia kun osattiin tunnistaa maantieteellinen potentiaali, ja yhteistyötahot. Toisaalta Hietsu viime kesänä ei toiminut. ––Kaupungin ja myös poliisin byrokratia on kankeaa, eikä ole ehtinyt mukautua uusiin ilmiöihin. ––Lupien perään kysytään vasta, jos jotain menee pieleen. Pelko tapaturmista ja vastuista on kuitenkin myös NK:lle suuri pelote ja rajoittaja toiminnassa. Esimerkkejä ilman pääjärjestäjää tehdyistä tapahtumista, joissa NK ollut mukana ovat Mopomeetit ja Kallio kukkii.
- 38. 38 4JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 1. Nuorisokiihdytin* -pika-analyysi osoitti, että tilapäiset käytöt tarjoavat hyvän mahdollisuuden Nuorisoasiankeskuksen tilakonseptin uudistamiseen. Potentiaalia on runsaasti nuorisotoimen toiminta-tavoissa ja työntekijöissä, uusissa yhteistyömalleissa, kumppanuuksissa ja verkostoissa, muuttuvassa kau-punkitilassa ja erityisesti nuorissa itsessään. 2. Nuorisoasiainkeskuksen on syytä kirkastaa tilo-jen tuottamiseen liittyvä asiantuntemuksensa ja profiloitua nuorten edunvalvojana kaupunkisuun-nittelun ja –kehittämisen prosesseissa. Työpajat ja haastattelut osoittivat, että Nuorisoasiainkeskuksella on paljon asiaan liittyvää tietoa, kokemusta ja tai-toa – tämä kokemus vain pitää koota ja levittää hyödyttämään koko organisaatiota. NK:lla voisi olla tietoinen ja strateginen rooli nuorten uutta luovan näkökulman edistäjänä, hyvinä esimerkkeinä toiminta Kalasatamassa ja Ruuti-hanke. 3. Seuraava askel on ottaa aktiivinen rooli Helsingin eri virastojen ja muiden viranomaisten välisten yhteyksien luojana ja tilapäisiin käyttöihin liittyvänä välittäjänä. Helsingin rakennusvalvonnan mukaan uudentyyppisiin tai normeja kyseenalaistaviin hank-keisiin liittyvä neuvottelumenettely on jo olemassa, joskaan sitä ei ole formalisoitu. Suurena ja luotettuna virastona NK:lla on erinomainen mahdollisuus ottaa aktiivinen neuvotteleva ja heikkoja toimijoita tukeva rooli ja avata väyliä luoville hankkeille. Virastojen välisyys ja yhteistoiminta on myös koko kaupungin strateginen tavoite, jota voi erinomaisesti toteuttaa tilapäisten projektien kautta. 4. Uusissa tilahankkeissa on annettava tila ja ääni nuorille: heissä on valtava potentiaali. Nuorten osallisuus ja itse tekemisen hienous saavat parhaan ilmaisunsa omien tilojen rakentamisessa ja omaa viiteryhmää kokoavien tapahtumien järjestämisessä. Yhteiskehittelyn ja 1:1 demoamisen, eli ideoiden suoran toteuttamisen ja arvioinnin, hyviä menettelyjä on syytä edelleen hioa kotimaisin ja kansainvälisin voimin. Tilapäiset käytöt tarjoavat tähän mahdolli-suuden toisin kuin pysyvien tilojen raskaat prosessit. 5. Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkitilan uusi asian-tuntijuus mahdollistaa pilottien käynnistämisen. Dynaaminen Metro-Helsinki, esimerkiksi Kalasatama tai Herttoniemi, tai alueet, joilla jo on tilapäisiin käyt-töihin liittyviä tavoitteita, esimerkiksi Kruununvuori, olisivat luontevia pilottikohteita. Eteenpäin päästään verkottumalla KSV:n ja Tasken projekteihin, järjes-tämällä edellä raportoitujen hyvien kokemusten pohjalta uusi monialainen työpaja ja ottamalla jokin uusi tila käyttöön yhdessä nuorten kanssa. Kaupunki muuttuu tekemällä!
- 39. 39 TILAPÄISET KÄYTÖT OVAT MAHDOLLISUS! Kokoa NK:n omat kyvyt – 2 Profiloidu asiantuntijana Puheen sijaan 1:1 demoja Verkotu muihin virastoihin ja omistajiin – Toimi välittäjänä Käynnistä pilotteja – Ota nuoret mukaan – Hio yhteiskehittelyn tapoja 1 3 4 5
- 40. 40 Kirjallisuus Ilves, Kirsi (1998). Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997. Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskus. Edita: Helsinki. Jääskeläinen, Lauri (2008). Tilapäinen vai määräaikai-nen. Rakennettu ympäristö 1/2008, 29-31. Keskinen, Kalle & Lehtonen, Sanna & Leino, Mari (2011). Kaikki tiet vievät Hansaan – nuorten ajanvietto osana kauppakeskuksen arkea. Nuorisotutkimus 29:4 (2011). ss.19-31. Nuorisotutkimusseura ry. Hakapaino: Helsinki. Keskinen, Vesa & Nyholm, Anna-Sofia (2011). Nuoret Helsingissä 2011. Helsingin kaupungin Tietokeskus. Koskela, Hille (2010). Pelkokierre. Pelon poli-tiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Gaudeamus. Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 1257/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2010/20101257 Lampinen, Jari (2011). Ekologisen ja turvallisen yleisötapahtuman järjestämisen opas. Suomen ympä-ristö- ja terveysalan kustannus. Lehtovuori, Panu ja Ruoppila, Sampo (2011). Kaupunkikiihdytin. Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana. Raportti <http://www.livady.fi/livady. php?val=303&cat=9> Lieberg, Mats (1995). Teenagers and public space. Communication research 22:6, 720–744 Mäenpää, Pasi (2010). Helsinki takaisin jaloilleen. Edita. Helsinki. Rinne, Jarmo 2011. Henkilökohtaistuva politiikka. Tutkimusmatkoja refleksiiviseen kansalaistoimintaan. Tampereen yliopisto. Tani, Sirpa (2011). Oikeus oleskella? Hengailua kaup-pakeskuksen näkyvillä ja näkymättömillä rajoilla. Alue ja Ympäristö 40:2 (2011). ss 3-16. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012- 2015. http://www.minedu.fi/export/sites/default/ OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKM06.pdf?lang=fi Nuorisotyölaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/ 2006/20060072 Haastattelut Rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen 12.3.2012 Erik Nieminen, Kiinteistöviraston tilakeskus 26.4.2012. Leena Ruotsalainen 1.2.2012 Valokuvat Kaikki valokuvat, joiden kuvaajaa tai lähdettä ei ole erikseen mainittu kuvan yhteydessä, ovat tekijöiden omia.
- 41. 41 Työpajan 14.2. osallistujat Osoitteet: nimi@hel.fi Tuomas Nyyssönen Itäinen nuorisoyksikkö/skeittihalli Timo Laukkanen Malminkartanon nuorisotalo Tero Talvitie Nuorten kansalaistoiminnan tsto Pirjo Mattila Happi Kristiina Rouhiainen Eteläinen nuorisoyksikkö Tiina Antila-Lehtonen KSV/NK Anssi Salminen Happi Pekka Mönttinen Gloria Nordin Ben Hamidou Harju Harri Taponen Hallintopalvelut/Kehittämistiimi Ulla Laurio-Mäkinen Kulttuurisen nuorisotyön tsto Antti Sappo Alueelliset palvelut Ilkka Luoma VR:n makasiinien rauniot voisivat olla yksi mahdollinen yhteiskehittelyn ja työpajan kohde.