Kaupunkisuunnittelun seminaarin IV, Oulu - Elävä kaupunkikeskusta? -seminaarissa syyskuussa 2010 pidetty esitelmä.

1. Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria
Aleksi Neuvonen
Demos Helsinki
www.demos.fi

2. Demos Helsinki www.demos.fi
Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank.
Sen perusti joukko yhteiskunnan tulevaisuudesta kiinnostuneita kansalaisia vuonna
2005. Demos Helsinki luo yhteiskuntaa, jossa kansalaiset tekevät yhteiskunnallisia
päätöksiä, eivätkä ainoastaan valitse päättäjiä.
Demos Helsinki toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkea-tasoinen tutkimus.
Tutkimuksen lopputuloksena syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja, jotka
avaavat uusia näköaloja suuriin tulevaisuuden haasteisiin tarttumiseen. Demos Helsingin
tutkimuksen keskeiset teemat ovat hyvinvointi, demokratia ja osallistuminen,
tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta.
Demos Helsinki toimii uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin
organisaatioiden kanssa. Ajatushautomotoiminnan keskeinen voimavara on muutoksesta
kiinnostuneiden ihmisten löytäminen ja saattaminen yhteen. Demos Helsingin kanssa
tehtävän yhteistyön lähtökohtana on yhdessä toimiminen, oppiminen ja luominen.
Demos Helsinki on tehnyt hankkeita yhdessä Valtioneuvoston kanslian, ministeriöiden,
eduskunnan, kuntien, Sitran, kansalaisjärjestöjen ja lukuisten yritysten kanssa.

3. Meillä on totuttuja tapoja tukea kulttuuria. Nämä investoinnit pitäisi kuitenkin
pystyä oikeuttamaan yhteiskuntapoliittisesti. Mitä siis haluamme kulttuurilta?
Miksi upotamme valtaosan kulttuurivaroista valittuihin rakenteisiin?

4. “”
Kaupunkikeskusta – mitä sillä on väliä?

5. Keskustassa on totuttuja rakenteita

6. Instituutioita, jotka haluavat näkyä
Funktioita, joiden on oltava helposti saavutettavissa
Ihmismagneetteja, jotka luovat kuhinaa
Kaupungin vetovoimaisuuden symboleja

7. Samaan aikaan toisaalla

10. ”Miten mahdollistaa oman ympäristön
muokkaaminen parvekelasin tuolla puolen?”

11. East New York Farms, Brooklyn

13. 1. Uusilla yksilöillä on tarve ääneen
2. Massatuotanto ei tyydytä sitä
3. Äänen mahdollistavat palvelut
“kapitalismin uusi vaihe”

14. Teollinen Palveluyhteiskunta
yhteiskunta
Tekemisen pakko merkityksellisyys
motivaation synnyttäjä
Tuotantoa ja kulutusta niukkuus runsaus
ohjaa
Toimija instituutiot yksilöt
Talouden painopiste tuotannossa käyttäjässä
Johtamistapa käskytys vuorovaikutus

15. Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos

17. Meillä on totuttuja tapoja tukea kulttuuria. Nämä investoinnit pitäisi kuitenkin
pystyä oikeuttamaan yhteiskuntapoliittisesti. Mitä siis haluamme kulttuurilta?
Länsimaisissaupotamme valtaosan kulttuurivaroista valittuihin rakenteisiin? nyt tv:n
Miksi yhteiskunnissa on merkittävä kognitiivinen ylijäämä. Se kuluu
katseluun ja nettiin. Se joka keksi mikä ihmisiä motivoi, voi muuttaa tämän ylijäämän
joksikin suureksi.

18. Kaksi mahdollista tulevaisuutta
Gothic high tech Favela chic

19. Onko keskusta aina "gothic"?
Voidaanko siihen saada ”favelaa”?

20. ”Aivan kuin katuja ei pidettäisi täällä
lainkaan arkkitehtuurina!”

23. ”Kaupunkirakennustaiteesta ei viime vuosikymmeninä ole juuri
puhuttu. Syynä varmaan on ollut hämmennys, joka on aiheutunut
muutosten nopeudesta. Uusien kaupunkityyppien mukainen
rakentaminen on tuhonnut perinteistä kaupunkiympäristöä ja johtanut
kaupunkirakenteen hajaantumiseen. [...]
Ruutukaava-alueella, esikaupungeilla, lähiöillä, omakotialueilla ja
maaseudulla on kullakin omat erityispiirteensä, joiden pohjalta alueita
tulee jatkossa kehittää.
Arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide ovat laajan yhteistyön tulosta.
Tahtotila laadukkaan ympäristön toteuttamiseen ja vaalimiseen lähtee
kaupungin päättäjistä ja kaupungin johdosta, yhtä lailla myös
yksityisistä kiinteistönomistajista ja ulottuu rakennuttajiin,
suunnittelijoihin, rakentajiin, ylläpitäjiin ja käyttäjiin.”
Kuopion arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide.
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, 2007.

25. Design thinking
– eli kuinka suunnitella prosesseja kohti
ihmislähtöisempää yhteiskuntaa

26. Design thinking
– eli kuinka suunnitella prosesseja kohti
ihmislähtöisempää yhteiskuntaa
1. Tunnista ja opi tuntemaan käyttäjäyhteisöt
2. Tee suurista kollektiivisista ongelmista
käyttäjäyhteisön silmissä relevantteja
3. Tuota nopeasti prototyyppejä eli kokeile – lopullista
ratkaisua ei ole!

28. Demokratia

29. Demokratia
= Yhteisistä asioista puhuminen

30. Demokratia
= Yhteisistä asioista puhuminen
= Vuorovaikutus

31. Demokratia
= Yhteisistä asioista puhuminen
= Vuorovaikutus
= Elinvoima