1. Oppiminen(ko)- yksi identiteetin rakentumisen ilmiöistä?Näkökulmia narratiivista identiteettiä tukevaan opetukseen Maiju Huttunen, KM, projektitutkija Tampereen yliopisto

2. Identiteetin käsite Monisyinen, usean tieteenalan käsite Voi tarkoittaa: samuutta, yhtäläisyyttä, identtisyyttä ihmistieteissä ihmisen olemassaolo, persoonallisuus, minuus, itseys, kokemus itsestä, kokemus elämästä, yhteisöihin ja kulttuuriin liittyminen kertomus itsestä ’kuka olen’, ’mistä tulen’, ’minne kuulun’, ’minne menen’ liittyy itsetunto, minäkuva, motivaatio, omatunto, minuus

3. maailmalle merkitys tieto kommunikointi kieli kertomus maailmasta merkitysten järjestelmät kertomus itsestä historia arvot, normit kasvaminen IDENTITEETTI tavat, tottumukset ympäristö oppiminen sosiaaliset rakenteet koulu perhe kasvatus taloudellinen järjestelmä instituutiot PROSESSISSA

4. Narratiivinen identiteetti Kertomus (engl. narrative) itsestä, kertomuksellinen eli narratiivinen identiteetti Minuus on kertomus rakentuva ja uudelleenrakentuva tilannesidonnainen (Bruner) Identiteetti on kertomus, minä olen kertomus (McAdams) Kehon kertomuksellisuus Pysyvä kertomus?  prosessissa Erilaisia kertomuksia Varhaislapsuudessa, puheenkehityksen alkuvaiheilla (Reese ym.) vrt. aiempi tutkimus n. 15 v vaiheilla

5. Narratiivinen prosessi Oppiminen  yksi identiteetin rakentumisen ilmiöistä (Ropo)

6. Narratiivisen identiteetin tasot Yksilöllinen kertomus, minä persoonana Yhteisöllinen kertomus, minä jäsenenä Kulttuurinen kertomus, minä maailmassa (Ropo; Know Id)

7. Identiteetti hermeneuttisena kokemuksena Ymmärrys elämästä ja tulkinta itsestä rakentuu vähitellen kertomisen ja uudelleen kertomisen välityksellä (Heikkinen & Huttunen) Tulkintaprosessi, kolmivaiheinen mimesis(Ricoeur) mimesis1alustava, hajanainen ymmärrys itsestä mimesis2 hajanaiset tarinat juonellistetaan kokonaisuudeksi mimesis3 palauttaminen, omaksuminen uusia esiymmärryksiä, mimesis1

8. Tieto, oppiminen ja identiteetti – maailma kertomuksena Tiedon maailma: kulttuuri  kieli  historia tiedon rakentumisen prosessi tietoa välitetään kertomusten eli kielen avulla tieto = kulttuurinen kertomusvaranto (Heikkinen) tietämisen prosessi ja oppimisen ymmärtäminen ”maailmaa tulkitaan alati kehittyvänä kertomuksena, joka alkaa ja liittyy siihen kulttuuriseen kertomusvarantoon, jota kutsumme tiedoksi” (Heikkinen) narratiivisen identiteetin rakentumisen prosessi itseä tulkitaan alati kehittyvänä kertomuksena, joka… Identiteetti ja tieto = ”siamilaiset kaksoset, joiden ravintoa ovat kertomukset” (Heikkinen)

9. Maailma kertomuksena Tiedon narratiivinen näkökulma useista kertomuksista uutta tietoa kahdenlaista tietämisen ja ajattelemisen tapaa (Bruner) luontainen ja ensimmäinen ajattelun tapa on narratiivinen  narratiivinen tietäminen tukee tieteellisen ajattelun kehittymistä  tukevat toisiaan tieteellinen, paradigmaattinen narratiivinen

10. Koulumaailma Kouluopetus painottuu irrallisten faktojen opetteluun oppimisen prosessi ja motivaatio oma suhde opittavaan asiaan merkitsevä asian rakentuminen osaksi identiteettiä, omaa itseä opittavan asian liittyminen omaan elämään  motivaatio  eheämpi kertomus itsestä suhteessa opittaviin asioihin oppiminen = identiteetin rakentumisen osaprosessi (Ropo) mm. ainekohtainen identiteetti

11. Narratiivinen identiteetti ja koulu Identiteetin käsite puuttuu opetussuunnitelmasta tietopainotteinen kokonaisuuksien puute koulussa tapahtuvaa identiteetin rakentumista vähän tutkittu identiteetin ja oppimisen yhteyksien tärkeys ei näy vielä käytännössä PISA  koulupudokkaat, viihtyvyystutkimukset, syrjäytymistutkimukset lapsuudessa ja nuoruudessa muodostunut käsitys itsestä merkittävä ennustustekijä koulusuuriosa lasten ja nuorten elämää

12. Miten koulu tukee identiteetin rakentumista? Voisiko koulussa tapahtuva identiteetin positiivinen rakentuminen ehkäistä syrjäytymistä? Koska tarinoilla ja erilaisilla minäkertomusten muodostamisilla on niin huomattavia mahdollisuuksia, merkittävä osa oppimisessa ja identiteetin kehityksessä, miksi narratiivista näkökulmaa ei hyödynnettäisi myös opetuksessa?

13. Tutkimus Millaisia tarinoita oppilaat kertovat itsestään koulussa? Etnografinen tapaustutkimus alakoulun 2. luokalla, 15 oppilasta 10 viikon opetusjakso Minä maailmassa -identiteettiprojekti pedagogisia käytänteitä ja menetelmiä - opetuspaketti kokeilu, materiaalinkeräystä, observointia ja haastatteluja alussa ja lopussa oppilaita pyydettiin kertomaan ja kirjoittamaan itsestään analysoitiin narratiivisella otteella

14. Narratiivisen identiteetin kehittäminen perusopetuksessa Opetusmenetelmien tavoitteena elämäntarinan rakentuminen POPSin sisällöt narratiivisen opetussuunnitelman malli (Ropo) sovellettavuus ehyet kokonaisuudet oppilaille mahdollisuus kertoa itsestään eri tavoin oppivat ymmärtämään tietoa ja itseä osana maailmankaikkeutta narratiivisen identiteetin tasot

15. Narratiivinen opetus Minä maailmassa -projektissa Opetettavat aiheet ja perinteinen opetussuunnitelma järjestetäänteemoittain pienistä suuriin perspektiiveihin; ’minusta maailmankaikkeuteen’ joissakin teemoissa opetuksessa käytetään narratiivejaja joissain teemoissa opetusmateriaalijäsennetään narrativiseen muotoon. Identiteetti, tiedot ja taidot rakentuvat samanaikaisesti yksilöllisenä ja yhteisöllisenä elämäntarinana jatkuvassa prosessissa opetuksen yhteydessä myös koulupolun jälkeen. Tavoiteltuna tuloksena monipuolisempia ja pysyvämpiä oppimistuloksia ja -saavutuksia.

16. Narratiivinen opetus Minä maailmassa -projektissa Oppilaat aktiivisina osallistujina tuottavat ja tekevät erilaisia dokumentteja, jotka samanaikaisesti rikastavat heidän narratiivista identiteettiä, tukevat maailmankuvan avartumista sekä auttavat ymmärtämään maailmaa kokonaisuutena ja itseä osana sitä. tavoitteena omakohtainen kokemus opittavista asioista. Oppilaat opetuksen keskiössä ”miten maailma on kytköksissä heihin, miten tieto on kytköksissä heihin, keitä he ovat suhteessa maailmaan ja kaikkeen tietoon, jota heidän on opiskeltava…”

17. Opetus prosessina Rakentaa ja tarjoaa merkityksiä, tarkoituksia ja yhteyksiä opittavien asioiden välille. Lapset kasvattavat ymmärrystään itsestään osana maailmankaikkeutta. Yksilöllinen kasvu ja oppiminen, kokemus tärkeänä yhteiskunnan ja globaalin maailman jäsenenä sekä aktiivisena kansalaisena, tarjoaa kokemuksia ja mielikuvitusta oppimiseen. Pirstaloituneen opetussuunnitelman ja erillisten faktojen opettelun sijaan todentuntuinen kokemus maailmasta ja omasta itsestä.

18. Minuuden lähteillä Minun perheeni Minun sukujuureni Elämässä sattuu ja tapahtuu Läheisiä ihmisiä Ystäviä ja luokkakavereita Tutustun ympäristööni Kotikaupunkini Olen suomalainen Minun satuni Kotimaani naapurimaita Suomi on yksi Euroopan maista Maapallo Leijumme avaruudessa Minä maailmassa Minä maailmassa Opetuksen teemat

19. Opetuksen toteuttaminen Tarinat opiskeltavasta aiheesta Lasten omat sekä kerrotut että kirjoitetut tarinat myös reflektio Lasten dokumentit ja tehtävät myös oppikirjojen tehtävät teemojen mukaisesti Konkreettisia erimerkkejä, tuetaan tarinoilla Draamaa, leikkiä, taidetta, musiikkia, liikuntaa… Informaatioteknologian ja median hyödyntäminen Lasten yksilölliset portfoliot, Minä -kansiot Minä maailmassa ‐posteri

20. Opetus käytännössä Tarina minusta; aikajana, aistit, omat valokuvat, kehonkaava Tarina ihmisen historiasta; syntyminen, sukupuu, erilaiset perheet, evoluutio Tarina meistä; perhe, kaverit, lähiympäristö, ryhmätyöt, liikuntaleikit, haastattelut Tarina erilaisuudesta; erilaisia ihmisiä, erilaisia lähtökohtia Tarina ympäristöstä; oma näkemys, omat reitit, kartalta, oma huone pienoiskoossa, pihapiiri ja suunnistus, ilmansuunnat leikkien Tarina Suomesta; kertomus seikkailusta, kartan värittäminen, oma lehtijuttu, musiikki, ruuat, murteet, kielen opiskelu Tarina naapurimaista; kartat ja ryhmäesitykset, maiden väliset liikuntaturnaukset Tarina Euroopasta; matkalla kuvin, aistein, matkakertomusten, välimatkamittausta, oma kokemus, toivemaa, eri kielet ja kulttuurit Tarina maanosista; erilaisista maista, maiden historiasta, maantieteelliset tapahtumat Tarina maapallosta; päivän kierto, kuun kierto, auringon kierto, vuosi ja vuodenajat Tarina avaruudesta; Maan kiertorata ja muuta naapurit, maailman synty, mustat aukot ja mielenkiintoiset planeetat  elämän synty: kierto historiasta nykypäivään Tarina Minusta; projektin aikana rakentunut tarina

21. Projektissa rakentunut posteri

22. Mitä projekti kertoi? Tyttöjen tarinat rikkaampia, mutta pojat ottivat tyttöjä kiinni. Jokainen oppilas oppi enemmän juuristaan, historiastaan, elämästään, elämänkulusta ja ymmärsi opetussuunnitelman tietosisältöjen yhteyksiä omaan elämään. Sellaisten lasten elämäntarinat saivat kaikkein eniten sisältöä, joilla identiteetin ja itsetunnon havaittiin alussa olevan heikoimmat. Huoltajat nauttivat projektista ja kotitehtävistä.

23. Tytöt Pojat

24. Millaisia mahdollisuuksia? Jos jo näin lyhyt projekti mahdollistaa elämän tarkastelun oppiaineiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia tällaisella opetuksella voisi olla? Projekti kertoo koulun identiteeteistä… Millainen on hyvä oppilasidentiteetti? Sellaiset lapset, jotka poikkesivat koulun odotuksista eniten kaikkein eniten, olivat hyvin vastaanottavaisia ja avoimia tämänkaltaiselle opetukselle.

25. Lopuksi Näyttäisi olevan mahdollista järjestää opetus sellaiseen muotoon, että se tukee identiteetin rakentumista. Alkutarinat kertovat, että koulu ei nykyisellään ota kantaa identiteetin rakentumiseen, niin kuin se voisi. Jo kymmenen viikon projekti parantaa identiteetin rakentumista. On tarpeen jatkaa tutkimusta sekä kokeiluja erilaisissa luokissa ja eri luokka-asteilla.

26. Lisätietoa Tutkimus ja paljon muuta opetuspaketteineen luettavissa: www.narratiivinenopetus.wordpress.com Opetuspaketissa kaikki opetustunnit sisältöineen ja käytäntöineen. maiju.huttunen@uta.fi Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö, projektitutkija, jatko-opiskelija

27. Lähteitä Bruner, J. Life as narrative. Social research. 71(3). 691-710. Heikkinen, H.L.T. & Huttunen, R. 2002. Tullasiksimitäolen? TeoksessaHeikkinen, H.L.T. & Syrjälä. L. Minussaeläämontatarinaa. Kirjoituksiaopettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura. 163-183. Heikkinen, H.L.T. 2002. Tarinatopettajankoulutuksenvälineenä. TeoksessaHeikkinen, H.L.T. & Syrjälä. L. Minussaeläämontatarinaa. Kirjoituksiaopettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura. 101-105. Heikkinen, H.L.T. 2002. Narratiivisuus – eivaanyksivaanmontatarinaa. TeoksessaHeikkinen, H.L.T. & Syrjälä. L. Minussaeläämontatarinaa. Kirjoituksiaopettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura. 116-125. Huttunen, M. & Pynninen, S. Lastennarratiivisenidentiteetinkehittäminenperuskouluopetuksessa. EtnografisenatapaustutkimuksenatoteutettuMinämaailmassa –identiteettiprojekti. Produktiivinen pro gradu -tutkielma. Tampereenyliopisto. Know Id. https://www12.uta.fi/blogs/know-id/ McAdams, D. P. 1988. Power, Intimacy, and the Life Story. Personologica Inquiries into Identiy. New York: The Guilfor Press. Narratiivinenopetus. http://narratiivinenopetus.wordpress.com/ Reese, E., Yan, C., Jack, F. & Hayne, H. 2010. Emerging identities: Narrative and Self From Early Childhood to Early Adolescence. In McLean, K. C. & Pasupathi, M. (ed.) Narrative Development in Adolescence. Creating the storied self. 23–43. Ricoeur, P. 1992. Oneself as another. Chicago: University of Chicago Press. Ropo, E. 2009. Identity Development as a Basis for Curriculum Development. In Identity and Values in Education Baltmannsweiler: Schneider Verlag Hohengehren.