Internetixin tulevaisuus

1. Verkkopedagogia VERKON KUTOJAN STRATEGIAA Hannu Linturi

3. Internetix Campus 1996-97

4. Nettilukio ja Mikaeli 1998-99

5. Metayhteisö 2002-03

6. Verkkoyhteisöjen evoluutio

7. Uusi instituutio, uusi muoto, vanha järki!

8. Tofflerilaiset aikakaudet

9. Murrokset

10. Missä mennään? 1970 2020 TOIMINTAPERIAATE TOIMINTALOGIIKKA YHTEISKUNTAMALLI enemmästä enemmän enemmän ja parempaa vähemmästä enemmän toisenlaista ja toisella tavalla industrialismi informationalismi myöhäisteollinen murrosaika teollinen yhteiskunta verkosto-yhteiskunta informaatio-yhteiskunta

11. Rakenneideat

12. Suora ja hierarkia

13. Byrokratia ja matriisi

14. Klusteri ja verkostot

15. Kolme informaatiovirtaa

16. Oppimisen lajit NÄKÖKULMA INFORMAATIO Yksilö (organismi) Yhteisö (keino) Ympäristö (funktio) Biologinen oppiminen ehdollistuminen kilpailu lokaali sopeutuminen Kulttuurinen oppiminen jäljittely, ongelmanratkaisu (uudistava oppiminen) vuorovaikutus, sosialisaatio (uusintava oppiminen), yhteispeli (uudistava oppiminen) globaali sopeutuminen Eksosomaattinen oppiminen apuäly- ja tekoälyoppiminen kollektiivinen oppiminen (tiimi, yhteisö, kulttuuri) virtuaalisopeutuminen

17. Tietoyhteiskunnan avainprosessi on informaation jalostamista tiedoksi ja merkityksiksi: 1. DATA – METODI – tulkinta ( tieto ) 2. INFORMAATIO – MEDIA – tiedon konstruktio ( merkityksenanto ) 3. merkitysten konstruktio on IDENTITEETIN tekoa ( the Self ) 4. Kulttuuri-informaatio skannataan verkkoon saataville ( the Net )

18. Tulemassa olevan oppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on annettujen tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ” Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta .” - Ilkka Tuomi 1999

20. Sisältö INTERAKTIO SISÄLTÖ MONOLOGI DIALOGI TRIALOGI STRUKTUROITU Ennalta määritelty yhdensuuntainen asiantuntijan ääni-, teksti- ja/tai kuvaesitys tai -tallenne (luento, kirja) Formaali tai ei-formaali ja suunnitelmallinen opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus (ohjaus, tutorointi) ja oppiminen Formaali tai ei-formaali johdettu yhteistyö (ryhmätoiminta); suljettu monitoimijainen tosi-systeemin mallitus ja siinä oppiminen (simulaatio) OSITTAIN STRUKTUROITU Rajattu, formaaliin tai ei-formaaliin koulutukseen liittyvä oppimistehtävä; oppijan ohjattu suoritus (tehtävä, näyttö, portfolio) Opiskelijoiden välinen ohjattu keskinäinen vertaisvuoro-vaikutus (parityöskentely) ja siinä oppiminen formaalissa tai ei-formaalissa kontekstissa. Formaali tai ei-formaali ohjattu opintoryhmä (ryhmätyö); yhteisötavoitteellisen ryhmän toiminta tosielämän rajatussa kontekstissa (projektityö) STRUKTUROIMATON Ihmisen omaehtoinen, merkityksellisyyden kokemuksiin perustuva reflektoiva puhe, teksti, esitys tai toiminta (omaehtoinen yksilötoiminta) Kahdenvälinen, molempien osapuolten merkityksellisyy-den kokemuksiin perustuva vastavuoroinen ja oma-ehtoinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus (dialogi) Yhteisön (ryhmä, tiimi, yhdistys, yhtiö, kunta) oppiva toiminta autenttisessa kontekstissa ja prosesseissa, joiden loppu on avoin (oppiva organisaatio)

21. A -polku

22. Autenttinen OPPIMISMUOTO AUTENTTISUUS FORMAALI (monologi) EI-FORMAALI (dialogi) INFORMAALI (trialogi) ERILLINEN (luokkahuone) Erikseen järjestetty ja suunniteltu tutkinto-tavoitteisen opetuksen oppimistilanne. Erikseen järjestetty ei-formaalinen mutta tavoitteellinen opetus- ja oppimistilanne. Varsinaisesta toiminnasta erillinen informaali oppiminen. OSITTAIN AUTENTTINEN (harjoittelu) Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö koulumuotoisen tutkintotavoitteisen oppimisen tukena tai opiskelijan harjoittelu. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö koulumuotoisen, ei-tutkintotavoitteisen mutta tavoitteellisen oppimisen tukena tai opiskelijan harjoittelu. Informaali ja satunnainen oppimistoiminta koulu-muotoisen ja autenttisen maailman välillä vaihdellen. AUTENTTINEN (tositoiminta) Oppijan tai oppijaryhmän toiminta aidossa kontekstissa tutkintotavoitteisen koulutuksen sisällä. Oppijan tai oppijaryhmän toiminta aidossa kontekstissa ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Oppijan tai oppijaryhmän informaali ja omaehtoinen oppimistoiminta aidossa kontekstissa.

23. B -polku

24. Subjekti SUBJEKTI REFLEKTIO YKSILÖ RYHMÄ YHTEISÖ (kulttuuri) PIILOINEN OPPIMINEN Implicit learning Uskomuksien ja tapojen omaksuminen ( mental models , mentaalimallit) Tacit learning Ryhmän tai tiimin hiljaisen tiedon oppiminen ( tacit knowledge , hiljainen tieto) Culture learning Kulttuuristen perususkomusten omaksuminen, ajan järki eli rationaliteetti (kulttuuri-sidonnaiset uskomukset) ESITIETOINEN OPPIMINEN Ulkoinen oppiminen Ulkoisia odotuksia toteuttava uusintava pirsto-oppiminen (piilo-opetus-suunnitelmaa) Uusintava oppiminen Ryhmän tai tiimin ulkoa ohjattu (oppimisvelvoite), tavoitteellinen kehittämis- ja oppimistoiminta (tiimityö) Eriytynyt toiminta Ulkoa ohjautuva, uusintava ja norminmukainen yhteisö-toiminta, jossa oppiminen perustuu eriytyneiden osakysymysten ratkaisuihin TIETOINEN OPPIMINEN Sisäinen oppiminen Sisäiseen motiiviin perustuva uusintava ja uudistava oppiminen Uudistava oppiminen Ryhmän ja tiimin oma-ehtoinen ja tavoitteellinen, uudistava oppimistoiminta (tiimioppiminen) Näkemystoiminta Yhteisön (vapaaehtoiset ja pakkoyhteisöt) kestävän kehityksen mukainen uudistava oppiminen

25. C -polku

26. Muoto SUBJEKTI OPPIMISMUOTO YKSILÖ RYHMÄ YHTEISÖ (kulttuuri) FORMAALI Yksilötutkinto Vallitsevan rationaliteetin mukainen kouluoppimisen systeemi (yksilö kelpoistuu tutkintosuoritusten kautta työelämään) Tiimitutkinto Työelämästä heijastuva vaatimus, joka on risti-riidassa virallisen oppimis-rationaliteetin kanssa (esim. lääkäri-koulutuskokeilu) Yhteisösertifikaatti Laatujärjestelmän (ISO) mukainen yhteisön osaamistodistus (yhtiöiden, pankkien, kuntien, valtioiden luokittelu) EI-FORMAALI Yksilöoppiminen Työelämä-, kansalais- ja harrastustaitojen oppiminen; vaihtoehtopedagogiikka ( learning by doing ) Tiimioppiminen Työelämän tiimitaitojen oppiminen; yhteis-toiminnallinen oppiminen ( collaborating learning ) Yhteisöoppiminen Työ- ja paikallis-yhteisöjen sekä järjestö-jen tavoitteellinen oppi-minen, ’Elämä on oppi-mista’ –pedagogiikka INFORMAALI Yksilöidentiteetti Oman merkityksen rakentaminen (identiteetin teko, the self ); mentaaliset mallit ja uskomukset Ryhmäidentiteetti Vertais- ja identiteetti-ryhmissä toimiminen ja oppiminen (harrastus-, kansalais- ja työidentiteetti) Kulttuuri-identiteetti Yhteisöllinen ja kulttuurinen oppiminen ja toiminta (vapaaehtoiset ja pakko-yhteisöt, uskomus- ja arvoperusta)

27. BC -polku

28. Media MEDIAMUOTO MEDIAVÄLINE Ääni Teksti Kuva Monimedia Välitön reaaliaikainen media Rippikeskustelu Tekstilappujen vaihto, liitu- ja fläppitaulu Viittomakieli; lippu- ja muut näkösignaali-kielet Kysely, keskustelu, dialogi, neuvottelu, kokous, esitys Tallennemedia Äänilevy, kasetti, levyke, CD Kirje, kirja, sanomalehti, aikakauslehti, mainosjuliste, levyke Valokuva, kuvakirja, kuvalehti, dia, juliste, levyke, CD Video, CD, DVD (multimediaesitys) Analoginen reaaliaikamedia Puhelin (puhelin-neuvottelu), radiopuhelin, radio, sähkötys Tekstiviesti, telefaksi, sähkösanoma Kuvansiirto, telefaksi Televisio Digitaalinen reaaliaikamedia Puhelin, digitaalinen radio, internet (IRC) Internet (www, sähköposti, news) Kuvapuhelin, Internet (www, verkko-neuvottelu) Internet (www), audiografiikka, videoneuvottelu, digitaalinen televisio

29. D -polku

30. Ohjelmistoulottuvuudet

31. Ohjelmistoperhe

32. Väistyvä arkkitehtuuri

33. Uusi arkkitehtuuri: o-alusta 1

34. Uusi arkkitehtuuri: o-alusta 2

35. Uusi arkkitehtuuri: laitteisto

37. Pooli

38. Mediapooli

39. Prosumer -konsepti

40. Monitoimija -konsepti