Mitä on kannabis? Paljonko sitä käytetään? Miten aineeseen pitäisi suhtautua? Miten siitä tulisi puhua nuorten kanssa? Esitys on Miten puhua kannabiksesta -hankkeen koulutusmateriaali, jota hyödynnetään vanhempainilloissa.
Mitä on kannabis? Paljonko sitä käytetään? Miten aineeseen pitäisi suhtautua? Miten siitä tulisi puhua nuorten kanssa? Esitys on Miten puhua kannabiksesta -hankkeen koulutusmateriaali, jota hyödynnetään erilaisissa koulutuksissa.
Päihdepäivät 2022: Kannabis – Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttam...EHYT
Järjestäjä: Raittiuuden Ystävät ry ja EHYT ry
Osallistuja saa seminaarissa viimeisen tutkitun tiedon/asiantuntijakokemustiedon kannabisasioista kannabisasiaan perehtyneiden lääkäreiden, tutkijoiden, poliisin ja lakia säätävän poliitikon antamana. Osallistuja oppii tarkastelemaan kannabiksenkäyttöä eri näkökulmista sisältäen kannabikseen liittyvän kattavan perustietämyksen ja huomioiden kannabiksenkäytön aiheuttamat haitat käyttäjälle itselleen, hänen lähipiirilleen ja koko yhteiskunnalle. Osallistuja osaa seminaarin tuloksena muodostaa oman käsityksensä kannabiksenkäytön vapauttamisesta esitettyihin näkemyksiin ja ottaa kannabisasiaan kantaa vankemmalla asiantuntijatiedolla kuin aiemmin. Päihdepäivien osallistujista huomattava osa työskentelee ammateissa, joissa joudutaan tekemisiin paljon sekä nuorison että huumeita kokeilevien tai käyttävien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että näissä ammateissa työskentelevillä on kattava tietämys ja ymmärrys kannabiksenkäytöstä ja sen seurauksista. Seminaarin jälkeen he todennäköisesti pystyvät vastaamaan kannabista koskeviin kysymyksiin vankemmalla tiedolla.
Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry.
12. 00 Seminaarin avaus ja perustietoa kannabiksesta
Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori, Raittiuden Ystävät ry
12.05 Tietoisku päihdekannabiksesta
Solja Niemelä, päihdelääketieteen apulaisprofessori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja TYKS Psykiatria, riippuvuuspsykiatrian vastuualue.
12.20 Kannabis ja nuoret
Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, YTT, VTM, Dos., THL
12.35 Kannabiksen käyttäjän ääni
Riikka Peltola, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry
12.50 Viranomaistyön näkökulma
Heikki Mäkiprosi, vanhempi konstaapeli, Helsingin poliisilaitos
13.05 Kansanterveyden näkökulma
Pekka Puska, professori, EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja
13.20 Tilanne muualla maailmassa
Tuukka Tammi, ohjelmajohtaja, THL
13.35.Paneelikeskustelu ja päätössanat
Mitä on kannabis? Paljonko sitä käytetään? Miten aineeseen pitäisi suhtautua? Miten siitä tulisi puhua nuorten kanssa? Esitys on Miten puhua kannabiksesta -hankkeen koulutusmateriaali, jota hyödynnetään erilaisissa koulutuksissa.
Päihdepäivät 2022: Kannabis – Näkökulmia kannabiksen laillisen aseman muuttam...EHYT
Järjestäjä: Raittiuuden Ystävät ry ja EHYT ry
Osallistuja saa seminaarissa viimeisen tutkitun tiedon/asiantuntijakokemustiedon kannabisasioista kannabisasiaan perehtyneiden lääkäreiden, tutkijoiden, poliisin ja lakia säätävän poliitikon antamana. Osallistuja oppii tarkastelemaan kannabiksenkäyttöä eri näkökulmista sisältäen kannabikseen liittyvän kattavan perustietämyksen ja huomioiden kannabiksenkäytön aiheuttamat haitat käyttäjälle itselleen, hänen lähipiirilleen ja koko yhteiskunnalle. Osallistuja osaa seminaarin tuloksena muodostaa oman käsityksensä kannabiksenkäytön vapauttamisesta esitettyihin näkemyksiin ja ottaa kannabisasiaan kantaa vankemmalla asiantuntijatiedolla kuin aiemmin. Päihdepäivien osallistujista huomattava osa työskentelee ammateissa, joissa joudutaan tekemisiin paljon sekä nuorison että huumeita kokeilevien tai käyttävien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että näissä ammateissa työskentelevillä on kattava tietämys ja ymmärrys kannabiksenkäytöstä ja sen seurauksista. Seminaarin jälkeen he todennäköisesti pystyvät vastaamaan kannabista koskeviin kysymyksiin vankemmalla tiedolla.
Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry.
12. 00 Seminaarin avaus ja perustietoa kannabiksesta
Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori, Raittiuden Ystävät ry
12.05 Tietoisku päihdekannabiksesta
Solja Niemelä, päihdelääketieteen apulaisprofessori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja TYKS Psykiatria, riippuvuuspsykiatrian vastuualue.
12.20 Kannabis ja nuoret
Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, YTT, VTM, Dos., THL
12.35 Kannabiksen käyttäjän ääni
Riikka Peltola, ehkäisevän huumetyön suunnittelija, YAD ry
12.50 Viranomaistyön näkökulma
Heikki Mäkiprosi, vanhempi konstaapeli, Helsingin poliisilaitos
13.05 Kansanterveyden näkökulma
Pekka Puska, professori, EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja
13.20 Tilanne muualla maailmassa
Tuukka Tammi, ohjelmajohtaja, THL
13.35.Paneelikeskustelu ja päätössanat
Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Haastavat nuoret – kohtaamisia NIKO-projektissa ja vinkit hoitotyöthön:
Minna Salakari, FT-koulutettava, terveydenhuollon opettaja ja projektipäällikkö (www.hymyahuuleen.fi)
Karin Rantala: Uudesta alkoholi-, tupakka, huume- ja rahapelitiedosta virtaa ehkäisevään työhön alueilla ja kunnissa -yhteistyöseminaari, 6.11.2018, THL
Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...EHYT
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...EHYT
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
More Related Content
Similar to Miten puhua kannabiksesta -koulutusmateriaali vanhempainiltaan
Esityksen tavoitteena on kuvata vauvalähtöistä päihdekuntoutusta, jota toteutetaan Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvissa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeista ja avopalveluyksiköissä. Esityksessä kerrotaan miten toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus.
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Haastavat nuoret – kohtaamisia NIKO-projektissa ja vinkit hoitotyöthön:
Minna Salakari, FT-koulutettava, terveydenhuollon opettaja ja projektipäällikkö (www.hymyahuuleen.fi)
Karin Rantala: Uudesta alkoholi-, tupakka, huume- ja rahapelitiedosta virtaa ehkäisevään työhön alueilla ja kunnissa -yhteistyöseminaari, 6.11.2018, THL
Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...EHYT
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Similar to Miten puhua kannabiksesta -koulutusmateriaali vanhempainiltaan (19)
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...EHYT
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2023 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyöt...EHYT
Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen.
- Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen!
Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska
tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut!
12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä
Psykoterapeutti Kristiina Niskanen
12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä
Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki
13.30 Itsemyötätunto ja muutos
Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo
14.15 Aikaa kysymyksille
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Päihdepäivät 2023: 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viina...EHYT
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta.
Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla.
Seminaari on englanninkielinen.
9.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä.
9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan
Panelistien alustukset
10:00 Paneelikeskustelu
Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN)
Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi
Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja
Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi
10.40 Kommenttipuheenvuoro
Sami Kuusela, toimittaja
10.55. Puheenjohtajan loppusanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Päihdepäivät 2023 Seminaari 2. Helppo Raha - Slideshare.pdfEHYT
Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan.
Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua.
klo 12.00 Tervetuloa seminaariin
Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa?
Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart
klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä
Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio?
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
13.35 Paneelikeskustelu
Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat
klo 14 seminaari päättyy
Päihdepäivät 2023: 1. Aidon kohtaamisen rakennusaineet Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.
Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaussanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppa
Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edist...EHYT
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta
Tommi Vasankari, UKK-Instituutti
13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin.
Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla?
13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022)
Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
13.45-13.50 Tauko
13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä
Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry
14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta
Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys
14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla
Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry
14.50 Kommenttipuheenvuoro
Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä”
Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat Inari ViskariEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudes...EHYT
Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta.
10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely.
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?)
HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen.
10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä.
Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke
11.10–11.15 Tauko
11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan
Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy
11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus
Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry
Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...EHYT
Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
Päihdepäivät 2022: Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvin...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2022: Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen s...EHYT
9 Ajankohtaista nikotiinittomuustyössä – kuinka savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoite saavutetaan?
Järjestäjä: EHYT ry ja Filha ry
Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteeseen on alle kahdeksan vuotta aikaa. Keskeisimmät haasteet tavoitteen saavuttamiseksi liittyvät nikotiinituotteiden lopettamiseen ja aloittamisen ehkäisyyn eri kohderyhmillä sekä tupakkateollisuuden, erityisesti nuorille markkinoimat, uudet nikotiinituotteet.
Seminaarissa keskustellaan, mitä vaikuttavassa nikotiinivieroitustyössä tulisi ottaa huomioon ja kuullaan motivoinnista vieroituksen työvälineenä. Lisäksi osallistujat saavat ajankohtaista tietoa tupakka- ja nikotiiniteollisuuden uusista tuotteista ja siitä, kuinka nikotiinituotteiden markkinointi ja välitys näkyvät sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtajat:
Patrick Sandström, Filha ry ja Katri Saarela, EHYT ry
10.00 Miten tupakoinnin lopettamisen tuki tulisi huomioida hyvinvointialueilla?
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
10.10 Haasteina uudet nikotiinituotteet ja niiden välittäminen somessa
Saija Himanka, asiantuntija, EHYT ry ja Sari Anjala, koulutussuunnittelija, EHYT ry
10:30 Nikotiinituotteiden lopettamisen tuki eri kohderyhmillä - paneelikeskustelu
Mitä nikotiinivieroituksessa tulee ottaa huomioon, jotta saavutamme Savuton ja nikotiiniton Suomi 2030 -tavoitteen?
Vetäjät:
Anne Mikkola, asiantuntija, EHYT ry ja Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
Panelistit:
Maria Juusela, asiantuntijalääkäri, DAT Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto
Patrick Sandström, erityisasiantuntija, Filha ry
Reetta-Maija Luhta, kehittämissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri EPSHP
Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja, TYKS
Tarja Tanner, HLT, EVHL, Oulun yliopisto ja OYS
11.30 Lopettamisen motivaation löytäminen
Tiina Röning, psykologi/psykoterapeutti, Psykologipalvelu Tiina Röning
11.50 Jatkoaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi
Katri Saarela, projektipäällikkö, EHYT ry
2. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
• Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko
maassa ja koko väestön parissa terveiden
elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu
lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.
• Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän
ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee
pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää
päihteetöntä liikennettä.
www.ehyt.fi/kannabishanke
3. Miten puhua kannabiksesta -hanke
• Yhteistyössä Suomen Terveydenhoitajaliitto
(STHL ry) ja Liikunnan ja Terveystiedon
Opettajat (Liito ry) kanssa toteutettava hanke
vuosina 2015 – 2017.
• Tavoitteena on tuottaa tietoa ja mallintaa
toimintatapoja kannabisehkäisyyn yläkouluihin
ja 2. asteen oppilaitoksiin. Hankkeessa on
tuotettu koulutusmalli, vanhempainiltamalli
sekä kannabis faktapaketti.
www.ehyt.fi/kannabishanke
5. Mitä ajatuksia video herätti?
• Linkissä olevia kysymyksiä voi käyttää joko
yhteisen keskustelun pohjana tai niin, että
oppilaat/opiskelijat miettivät vastauksia
pienissä ryhmissä
Päihdeilmiö keskustelutehtävät
www.ehyt.fi/kannabishanke
7. Mitä kannabis on?
• Hamppukasvista valmistettava päihde- ja
lääkeaine
• Hyötyhamppu (kuitu- ja öljyhamppu)
• Sisältää kymmeniä kannabinoideja
Tetrahydrokannabinoli eli THC on päihtymisen
kannalta merkittävin kannabinoidi (hyötyhampun
THC-pitoisuuden yläraja EU:ssa on 0,2%)
CBD (Kannabidioli) lääkinnällisten vaikutusten
takana
www.ehyt.fi/kannabishanke
8. MARIHUANA
• Kuivatut kukinnot, erityisesti emikukat ja
ylemmät terälehdet
• Väri vihreästä harmaaseen ja ruskeaan (riippuen
kuivaustekniikasta)
• Käyttö yleensä inhaloiden: marisätkä (jointti),
vesipiippu (bongi), piiput, itse tehdyt
”viritelmät”, tupakkaa sekoitetaan usein sekaan
palamisen helpottamiseksi, voidaan lisätä myös
ruokaan tai leivonnaisiin (rasvaliukoinen)
• Yleisin muoto kotikasvatuksen johdosta
LÄÄKEKÄYTTÖ
• Itse kasvatettu tai katukaupasta ostettu
kannabis eroaa vaikutuksiltaan ja laadultaan
lääkekannabisvalmisteista eikä sovellu
itsehoitolääkkeeksi.
• Lääkekannabisvalmisteen käyttö aloitetaan
vasta mikäli muut mahdolliset hoitomuodot
osoittautuvat tehottomaksi.
• Kannabiksen ainesosien on todettu vaikuttavan
hyödyllisesti muun muassa MS-taudin
lihasjänteyden häiriöiden hoidossa sekä
pitkittyneissä kiputiloissa.
• Suomessa kannabishoidon piirissä on muutama
sata potilasta. Lääkekannabis voi olla
suusuihkeina, kapseleina, rouheina tai
silmätippoina.
HASIS
• Koostuu kannabiskasvin kuivatusta
pihkasta ja kukintopuristeesta
• Väri vaalean ruskeasta ruskeaan ja lähes
mustaan
• Käyttö yleensä inhaloiden: tupakan
seassa sätkänä, useammin piipussa tai
vesipiipussa
HASISÖLJY
• Suomessa erittäin harvinaista
• Viskoosia ainetta
• Väri kirkas tai kalvakka
keltainen/vihreä, ruskea tai jopa musta
• Käyttötapa tippa tupakkaan tai
piippuun tai kuumentamalla öljyä ja
höyry inhaloidaan
www.ehyt.fi/kannabishanke
HINTA JA KÄYTTÖMÄÄRÄT
• 1 gramma 5-30€ (hintaan vaikuttavat monet
tekijät), katukauppa noin 20€/g
• Grammasta noin 3-5 käyttöannosta
9. Kannabiksen kotikasvatus
• Pienimuotoinen kotikasvatus yleistynyt merkittävästi
– Poliisin takavarikot lisääntyneet
• Alkuun pääseminen helppoa
– Kaverit, netti, toiset kasvattajat auttavat
– Hyvin pienellä panostuksella saa omaan käyttöön
kasvatettua (esim. yksi lamppu), kesäisin mahdollisuus
kasvattaa myös ulkona
• Kasvatuksia hyvin erilaisia ja erikokoisia
– ”Omalle porukalle” (omat / yhteiset viljelmät),
myyntiin pienehkölle porukalle, järjestäytynyt
rikollisuus
• Kotikasvatetussa kannabiksessa THC-pitoisuus korkea
www.ehyt.fi/kannabishanke
10. Huumausainelaki (373/2008)
• Huumausaineen tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus,
kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö
on kielletty.
• Käyttörikos on lievin huumausainerikos, jota on esim.
kannabiksen käyttö tai pienen määrän hallussapito.
• Huumausainerikos seuraa kannabiksen kasvattamisesta,
maahantuonnista tai antamisesta ilmaiseksi kaverille.
www.ehyt.fi/kannabishanke
11. Huumausainemerkintä
• Poliisin rekisteriin jää merkintä aina, josta tiedot poistuvat 1-
20 vuodessa, riippuen teon vakavuudesta. Esimerkiksi
kannabiksen käyttörikos näkyy maksimissaan kolme vuotta.
Nämä tiedot eivät näy rikosrekisteriotteessa
– Kun taas esimerkiksi huumausainerikoksesta tulee merkintä
rikosrekisteriin vähintään viideksi vuodeksi
• Huumeiden käytöstä ensi kertaa kiinni jääneille 15–17-
vuotiaille nuorille tulisi järjestää puhuttelutilaisuus.
Puhuttelun jälkeen tehdään yleensä
syyttämättäjättämispäätös
www.ehyt.fi/kannabishanke
12. Käsitteet
• Depenalisointi: käyttö yhä laitonta mutta sille ei ole määritelty
rangaistusta (vrt. pyöräilykypärä)
• Dekriminalisointi: käytön ja hallussapidon salliminen ja rangaistavuuden
poistaminen
• Regulointi: säätelyn alaisena oleva tuote (vrt. alko). Saatavuutta ja
valmistamista rajoitetaan
• Laillistaminen: käytön, hallussapidon, ja muun tuotanto- ja myyntiketjun
vapauttaminen. Tuotantoa ja kauppaa säännellään silloin muiden kuin
rikoslain nojalla
www.ehyt.fi/kannabishanke
13. (* merkittyinä vuosina vain lukiolaiset)
Lähde: THL/Kouluterveyskysely
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2000/
2001*
2002/
2003*
2004/
2005*
2006/
2007*
2008/
2009
2010/
2011
2013 2015
Oletko koskaan kokeillut tai
käyttänyt marihuanaa tai hasista
(kannabista)?
Peruskoululaiset (8. ja 9. lk)
2. asteen opiskelijat(amis ja lukio 1. ja 2. vuosi)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2000/
2001*
2002/
2003*
2004/
2005*
2006/
2007*
2008/
2009
2010/
2011
2013 2015
Hyväksytkö marihuanan polttamisen
silloin tällöin tai säännöllisesti?
Peruskoululaiset (silloin tällöin) Peruskoululaiset (säännöllinen)
2. asteen opiskelijat (silloin tällöin) 2. asteen opiskelijat (säännöllinen)
14. TEHTÄVÄ
Jakautukaa pareittain ja miettikää yhdessä
syitä, miksi kannabikseen suhtaudutaan
nykyään myönteisemmin?
www.ehyt.fi/kannabishanke
15. TEHTÄVÄN KOONTI
• kaupungistuminen, teollistuminen eli vapaa-
ajan lisääntyminen, nuorisokulttuuri,
amerikkalaisuus, festarit, maahanmuutto,
interrail, matkustaminen, populaarikulttuuri,
internet, kansalaistottelemattomuus, erilaiset
tavat käyttää kannabista eli ei välttämättä
enää tupakointi taustalla vaan vaporisaattori,
laillistamiskehitys muualla maailmalla (USA 4
osavaltiota)
www.ehyt.fi/kannabishanke
16. Kannabis on
vaaratonta
Kannabis on
portti
kovempiin
huumeisiin
Kaikki rahat
menevät
kannabikseen
Skitsofrenia ja
psykoosi tulevat
päälle saman tien
Kannabis on
terveellisempää
kuin alkoholi
Kaikkihan
pilveä
polttaa
Kannabiksen
käyttö on
jokaisen oma
asia.
Kerran kokeilleet
jäävät koukkuun
Kannabis
auttaa
moniin
sairauksiin.
Kannabiksen
käyttäjät ovat
heikompiosaisia
Kannabis on
luomutuote
www.ehyt.fi/kannabishanke
17. TEHTÄVÄ
Alla esitelty muutamia myyttejä. Keskustelkaa
parin kanssa ovatko väitteet totta, tarua vai
molempia ja miksi?
– Alkoholi on paljon vaarallisempaa kuin kannabis.
– Kannabis auttaa moniin sairauksiin.
– Itse kasvatettu kannabis on aito luomutuote.
– Kaikki rahat menee kannabikseen
– Psykoosi ja skitsofrenia tulee kaikille
– Kannabis on portti kovempiin huumeisiin
www.ehyt.fi/kannabishanke
18. Kokeilla vai ei kokeilla?
Laittomuus
Masennus
Passiivisuus
Skitsofrenia, psykoosi
Suhteet vanhempiin
Suhteet kouluun
Suhteet kavereihin
www.ehyt.fi/kannabishanke
Kannabis on vaaratonta
Kaikkihan polttaa
Terveellisempää kuin alkoholi
Luonnontuote
Hyvät kokemukset muilta
Lääkekäyttö
Suhteet kavereihin
19. Toivotut ja ei-toivotut vaikutukset
Toivottuja vaikutuksia
• Halutaan päihtyä,
lajikkeesta riippuen joko
rentoutua tai saada
energiaa
• Lievät aistiharhat
• Ajantaju häiriintyy
• Assosiaatiot korostuvat
• Yhdessäoloa, seurallisuus
Ei-toivottuja vaikutuksia
• Tapaturmat
• Ihmissuhdeongelmat
• Ahdistus, paranoia
• Paniikkikohtaukset
• Sekavuustilat ja harhaisuus
• Masentuneisuus
• Huimaus, pyörtymiset
• Huono olo
• Psykoottinen häiriö
www.ehyt.fi/kannabishanke
20. Pitkäaikaisen käytön vaikutukset
• Kognitiivisten kykyjen esim. muistin ja oppimisen
heikkeneminen
• Lisää akuutin psykoosin riskiä
• Yhteys skitsofreniaan
• Masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja
mielialahäiriöiden riski kasvaa
• Hedelmällisyyden heikkeneminen
• Seksuaalisen halukkuuden heikkeneminen
(etenkin miehet)
• Riippuvuus, etenkin psyykkinen
www.ehyt.fi/kannabishanke
21. Tunnistaminen
H • Oppimis- ja keskittymisvaikeudet
U • Suhtautuminen päihteisiin
O • Huoli vanhemmilta/muilta ihmisiltä
L • Muut muutokset (päihtymys, aggressiivisuus, tms.)
I • Oma tunne
• Yksittäistä merkkiä ei ole
• Palapelin kasaamista
• Luota omaan tunteeseen
www.ehyt.fi/kannabishanke
22. Ota puheeksi
• On tärkeää säilyttää
molemminpuolinen
luottamuksellinen suhde.
• Osoittaa nuorelle, että hänestä
välitetään ja häntä arvostetaan.
• Kokeilun riski pienenee, jos
vanhemmat tuntevat nuoren ystävät
ja tietävät, mitä nuori tekee vapaa-
ajallaan tai viikonloppuisin
– Puhelinnumerot, facebook,
tarkistus yökyläilystä
• Huoli ei tarvitse todistusaineistoa,
luota omaan tunteeseen. Tärkeintä
on asian esille nostaminen.
• Ilmaise huoli ja kuuntele. Kerro
omasta tunteesta, älä syyllistä.
• Voit kohdata torjuntaa ja voit olla
myös väärässä.
• Älä keskustele silloin, kun nuori
päihtyneenä.
www.ehyt.fi/kannabishanke
23. Pyydä apua
• Turha kyseenalaistaa omia
kasvatusmetodejaan, sillä
itsesyytökset eivät auta.
• Jokainen kasvattaa lapsensa
parhaansa mukaan.
• Et ole yksin ongelmiesi kanssa.
• Hanki lisätietoa
• Voit ottaa yhteyttä toisiin
vanhempiin
• Koulu
• Terveysasema
• Nuorisoasemat
• A-klinikat (yli 18 –vuotiaat)
Muista, että kyseessä ei ole maailmanloppu. Pyri
säilyttämään keskusteluyhteys ja pyydä apua.
www.ehyt.fi/kannabishanke
Lahti 1:
Mitä haluaisitte kuulla tänään?
-mistä saa ja paljon maksaa?
-nykyinen tilanne
-miten järjestää valistusta - keskustelemalla
-laillistamisen keskustelun tilanne kiinnostaa
-keskusteluun nuorten kanssa ajatuksia ja työvälineitä
-miten löytää oikeaa tietoa netistä
-dekriminalisointi?
-
Yksilölliset vaikutukset
Kauan kannabis vaikuttaa ja kauan näkyy seuloissa
Lääkekannabiksen avaaminen CBD THC etc…
Rekulaatio
Lahti 2
Mitä haluaisit kuulla tänään?
-ei mitään :D
Muita huomioita:
-ostomäärä, käyttömäärä, kuinka paljon tarvitaan esim. aloittelijalle
-bongin maininta? Käyttövälineet tunnistamiseen?
-tarkista ”yliannostuksen määrä”
-riippuuvuus puhuttaa ja (vertailu alkoholiin)
-lastensuojeluilmoitus? Käytön ilmenemisestä etc. Kuinka toimitaan?
Saa käsityksen ryhmän tasosta
Osallistujat heittelevät kommentteja aiheeseen liittyen.
Oppilaiden kanssa käydään samalla tavalla läpi.
”Tästä saimme kuvan missä mennään ja nyt pääsemme eteenpäin meidän muotoileman faktapaketin pariin.”
Faktapaketti sivut 2 – 3 ja 6 – 8.
Nimityksiä on monia, voi kysyä myös yleisöltä. Lempinimet esiin faktapaketissa.
Tetrahydrokannabinoli eli THC on hampun pääasiallinen kannabinoideihin kuuluva psykoaktiivinen yhdiste.
Cannabis-lajin kasveista pystytty eristämään noin 60 muuta ainesosaa, joita nimitetään yhteisellä nimikkeellä kannabinoidit. Kannabinoideja ei ole löydetty toistaiseksi mistään muusta kasvista. Kaiken kaikkiaan hamppukasveista on eristetty tähän mennessä yli 400 kemikaalia.
THC:n lisäksi ainoat kannabinoidit, joilla on huomattu olevan sellaisenaan tai THC:hen yhdistettynä psykoaktiivisia vaikutuksia, ovat CBD (kannabidioli) ja CBN (kannabinoli).
CBD:n on lisäksi havaittu olevan monien kannabiksen lääkinnällisten vaikutusten takana
Faktapaketti sivu 2 – 3.
Suomessa kahta lääkekannabista: Sativex, joka on suusuihkeena, sekä suositumpi Bedrocan, joka on kannabiksen kukintoa. Sitä tuodaan maahan Hollannista, jossa kasvatus tapahtuu valvotuissa oloissa. Bedrocania saa Suomessa jatkossakin vain erityisluvalla.
Kela ei tällä hetkellä korvaa lääkekannabista, vaan potilas maksaa kaiken itse – Fimean erityislupaa myöten. Tämä tarkoittaa joillekin potilaille useiden satojen eurojen kuluja kuussa.
Sativex-kannabislääkevalmiste sai myyntiluvan Suomessa vuonna 2012. Tämä tarkoittaa ettei Sativexille tarvita erityislupaa vaan neurologian erikoislääkärin tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin kirjoittama resepti riittää. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean erityisluvalla voi saada valmisteita, jotka sisältävät kuivattua kannabiskasvin kukintoa. Lupa myönnetään vuodeksi kerrallaan. Sativex-lääkevalmisteeseen oli ennen myyntiluvan myöntämistä myönnetty 25 erityislupaa ja lääkekannabiskukkavalmisteisiin noin 80 lupaa. Vuonna 2014 erityislupia myönnettiin 223 kappaletta. Suomessa lääkekannabisreseptejä on kirjoitettu muun muassa henkilöille, jotka sairastavat MS-tautia, Parkinsonin tautia, vaikeaa reumaa, aidsia, syöpää tai kroonistunutta migreeniä. Lääkekannabiksen vasta-aiheita ovat psykoottiset sairaudet, merkittävät psyykkiset häiriöt lukuun ottamatta perussairauteen liittyvää masennusta, yliherkkyys kannabinoideille, raskaus (ellei sikiöön mahdollisesti kohdistuvien riskien katsota olevan pienempiä kuin hoidosta saatava hyöty) ja imetys (ottaen huomioon merkittävän kannabinoidipitoisuuden erittyminen rintamaitoon ja tästä johtuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset lapsen kehitykseen).
Sativex sisältää kahta kasviperäisiä kannabinoidia, tetrahydrokannabinolia (THC) ja CBD:ia. Yhdessä suihkauksessa Sativexia on 2,7mg THC:ia ja 2,5 mg CBD:ia eli suhde on lähes 1:1. Kasvimateriaalivalmisteista Bedrocan sisältää 22 % THC:ia ja alle 1 % CBD:ia ja Bediol noin 6,3 % THC:ia ja noin 8 % CBD:ia. Näitä käytetään höyrystimellä hengittämällä tai kuumavesiuutteena. Lisäksi on olemassa suun kautta otettavia kapseleita, jotka eivät ole kasviperäisiä, vaan sisältävät jotain yksittäistä synteettistä kannabinoidia
- Netistä voi tilata kasvatuspaketin (esim. lamppu, teltta, aktiivihiili, etc.) myös siemeniä voi tilata (laitonta siementen osalta, mikäli menee huumausainetarkoitukseen)
- Siemenet/pistokkaat toisilta kasvattajilta/kavereilta mahdollisesti
- Pieni kaappi ja yksi lamppu riittää jo usein muutamaan kasviin
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1362806893521 , HS 10.3.2013
Rikosrekisteriin tulee merkintä, kun henkilö tuomitaan:
-ehdottomaan tai ehdolliseen vankeusrangaistukseen
-valvontarangaistukseen
-ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa sakkoon (oheissakkoon), yhdyskuntapalveluun tai valvontaan
-ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun
-nuorisorangaistukseen tai nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon
-viralta pantavaksi tai
-jätetään syyntakeettomana tuomitsematta.
Faktapaketti sivu 5
Tässä puhutaan siitä, kuinka ristiriitaista tietoa tulee netin kautta, kavereiden kautta ja median kautta. Menee monen pää pyörälle, kun pitäisi tietää mikä on totta ja mikä ei. Maininta myös siitä, kuinka ennen peloteltiin vs. nykyään keskustellaan avoimesti kannabiksesta.
Tässä alussa keskustelua teemasta kannabis/internet ja tiedon luotettavuudesta.
Voisiko tämän tehtävän tehdä niin, että antaa yhden väitteen 2-3 henkilölle ja heidän tulisi etsiä tietoa väitteen perustaksi internetistä. Tässä voisi myös ohjeistaa oppilaita, miten netistä löytyy luotettavaa tietoa. Tosin tulee katsoa vielä väitteet, että niistä varmasti löytyy tietoa. Toisella asteella voi toimia ilman tiedon etsimistä, mutta yläkoululaisilla kun ei ole tietoa kannabiksesta, niin tiedon etsintä olisi siinä mielessä järkevä. Väitteet voisi numeroida, jolloin tehtävien jakaminen ryhmille olisi helpompaa.
Tässä voisi käydä keskustelua, että usein vertaillaan eri päihteitä ja niiden haittoja keskenään, joka ei ole järkevää. Järkevämpää on miettiä, miksi halutaan päihtyä.