1. SUBPROYECTO: TRABAJO DE APLICACIÓN
Profesor/Tutor:
MSc. Antonio L. Flores D.
E-mail: aluisfd@hotmail.com
Blog: docenciaunellezsociales.blogspot.com
Celular: 0412-6766556
San Carlos, Septiembre de 2014

2. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
¿Cómo hacer la PPrrooppuueessttaa ddee IInnvveessttiiggaacciióónn??
PPLLAANNTTEEAAMMIIEENNTTOO DDEELL PPRROOBBLLEEMMAA
DDee lloo ggeenneerraall aa lloo ppaarrttiiccuullaarr
DDee lloo ccoonnoocciiddoo aa lloo qquuee qquuiieerroo iinnvveessttiiggaarr
RReefflleejjaarr llaa ssiittuuaacciióónn ddee eessttuuddiioo
RReeddaacccciióónn eenn 33eerraa ppeerrssoonnaa
CCaarraacctteerriizzaarr llaa ssiittuuaacciióónn (ssiinn hhaacceerr jjuuiicciiooss
ddee vvaalloorr)
FFoorrmmuullaacciióónn ddee iinntteerrrrooggaanntteess

3. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
¿Cuál eess llaa ssiittuuaacciióónn aaccttuuaall??
PPllaanntteeaammiieennttoo,, ffoorrmmuullaacciióónn yy ssiisstteemmaattiizzaacciióónn ddeell
pprroobblleemmaa ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..
SSee iiddeennttiiffiiccaann llooss ssíínnttoommaass qquuee ssee rreellaacciioonnaann ccoonn llaass
ccaauussaass ddeell pprroobblleemmaa..
EEss uunnaa iinntteerrrrooggaannttee oo pprreegguunnttaa qquuee eell iinnvveessttiiggaaddoorr
ssee ppllaanntteeaa aacceerrccaa ddee uunn ffeennóómmeennoo..

4. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
Los elementos para plantear un problema
son cinco y están relacionados entre sí:
11.. LLooss oobbjjeettiivvooss qquuee ppeerrssiigguuee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..
22.. LLaass pprreegguunnttaass ddee iinnvveessttiiggaacciióónn..
33.. LLaa jjuussttiiffiiccaacciióónn ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..
44.. LLaa vviiaabbiilliiddaadd ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..
55.. LLaa ccoonnsseeccuueenncciiaass ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn..

5. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
Objetivos de la Investigación
Representan el enunciado claro y preciso de las
metas que se persiguen.
General:
VViinnccuullaaddoo con el
título y la
delimitación del
problema.
Verbo infinitivo.
Alcanzable.
Específicos:
Verbo infinitivo.
Secuencia lógica
del nivel de
dificultad.
Orientado al logro
del objetivo
general.
AArriiaass,, FF.. (22000066)

6. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
NIVEL OBJETIVOS
Perceptual Explorar: Indagar, conocer, revisar, detectar, estudiar,
Reconocer, descubrir
Describir: Caracterizar, enumerar, clasificar,
identificar. Diagnosticar, narrar, relatar.
Aprehensivo Comparar: Asociar, asemejar, diferenciar.
Analizar: Interpretar, criticar
Comprensivo Explicar: Entender, comprender
Predecir: Prever, pronosticar
Proponer: Exponer, presentar, plantear, formular,
diseñar, crear, proyectar, inventar, programar.
Integrativo Modificar: Cambiar, ejecutar, reemplazar, propiciar,
organizar, realizar, aplicar, mejorar, promover
Confirmar: Verificar, comprobar, demostrar, probar
Evaluar: Valorar, estimar

7. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
JUSTIFICACIÓN DDEE LLAA IINNVVEESSTTIIGGAACCIIÓÓNN
• Importancia del estudio
• Evidenciar la necesidad de efectuar la
investigación
Vender el
• Relevancia proyecto
y pertinencia de la
investigación

8. EEEELLLL PPPPRRRROOOOBBBBLLLLEEEEMMMMAAAA
AAllccaanncceess ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn
•EEssppaacciioo:: ¿DDóónnddee ssee rreeaalliizzaarráá??
•TTiieemmppoo:: ¿CCuuáánnddoo??
•UUnniivveerrssoo:: ¿AA qquuiieenneess??
•AAllccaannccee:: ¿HHaassttaa ddóónnddee??
•¿CCuuáálleess ssoonn llooss mmoottiivvooss ppaarraa eell eessttuuddiioo??
•RReessppoonnddeerr aa:: ¿PPoorr qquuéé ssee iinnvveessttiiggaa??

9. MMMMAAAARRRRCCCCOOOO TTTTEEEEÓÓÓÓRRRRIIIICCCCOOOO
EEss eell ssooppoorrttee pprriinncciippaall ddeell eessttuuddiioo,, ssee aammpplliiaa llaa
ddeessccrriippcciióónn ddeell pprroobblleemmaa aall iinntteeggrraarr llaa tteeoorrííaa ccoonn
llaa iinnvveessttiiggaacciióónn yy eessttaabblleecceerr iinntteerrrreellaacciioonneess..
FFuunncciioonneess::
PPrreecciissaarr yy oorrggaanniizzaarr llooss eelleemmeennttooss ccoonntteenniiddooss eenn llaa
ddeessccrriippcciióónn ddeell pprroobblleemmaa..
AAyyuuddaa aa pprreevveenniirr eerrrroorreess qquuee ssee hhaann ccoommeettiiddoo eenn ttrraabbaajjooss
pprreevviiooss..
OOrriieennttaa ssoobbrree ccoommoo hhaabbrráá ddee rreeaalliizzaarrssee eell eessttuuddiioo..
AAmmpplliiaa eell hhoorriizzoonnttee yy gguuííaa ppaarraa qquuee eell iinnvveessttiiggaaddoorr ssee
cceennttrree eenn ssuu pprroobblleemmaa eevviittaannddoo ddeessvviiaacciioonneess ddeell
ppllaanntteeaammiieennttoo oorriiggiinnaall..

10. ANTECEDENTES AAANNNTTTEEECCCEEEDDDEEENNNTTTEEESSS DDDDEEEE LLLLAAAA IIIINNNNVVVVEEEESSSSTTTTIIIIGGGGAAAACCCCIIIIÓÓÓÓNNNN
EEss ttooddoo hheecchhoo aanntteerriioorr aa llaa ffoorrmmuullaacciióónn ddeell pprroobblleemmaa qquuee ssiirrvvee
ppaarraa aaccllaarraarr,, jjuuzzggaarr ee iinntteerrpprreettaarr eell pprroobblleemmaa ppllaanntteeaaddoo..
SSíínntteessiiss ccoonncceeppttuuaall ddee iinnvveessttiiggaacciioonneess oo ttrraabbaajjooss rreeaalliizzaaddooss ssoobbrree
eell pprroobblleemmaa ffoorrmmuullaaddoo ppaarraa ooppttaarr aall ttiittuulloo ddee LLiicceenncciiaaddoo oo
ssuuppeerriioorr,, ccoonn eell ffíínn ddee ddeetteerrmmiinnaarr::
AAuuttoorr
AAññoo
TTiittuulloo
OObbjjeettiivvooss
MMeettooddoollooggííaa
CCoonncclluussiioonneess
RReellaacciióónn ccoonn llaa iinnvveessttiiggaacciióónn eenn pprroocceessoo..
EEssttaa iinnffoorrmmaacciióónn eessttáá
EEssttaa iinnffoorrmmaacciióónn eessttáá
DDiissppoonniibbllee eenn llaa ppáággiinnaa rreessuummeenn ddee
ccaaddaa IInnvveessttiiggaacciióónn aa ccoonnssuullttaarr……
DDiissppoonniibbllee eenn llaa ppáággiinnaa rreessuummeenn ddee
ccaaddaa IInnvveessttiiggaacciióónn aa ccoonnssuullttaarr……
DDeebbeenn sseerr iinntteerrnnaacciioonnaalleess,, nnaacciioonnaalleess yy rreeggiioonnaalleess,, oorrddeennaaddooss
ccrroonnoollóóggiiccaammeennttee,, ccoonn aannttiiggüüeeddaadd nnoo mmaayyoorr ddee 55 aaññooss..

11. BBBBAAAASSSSEEEESSSS TTTTEEEEÓÓÓÓRRRRIIIICCCCAAAASSSS
Presentar una serie de aspectos que constituyen uunn ccuueerrppoo
uunniittaarriioo ppoorr mmeeddiioo ddeell ccuuaall ssee ssiisstteemmaattiizzaann,, ccllaassiiffiiccaann yy rreellaacciioonnaann
eennttrree ssii llooss ffeennóómmeennooss ppaarrttiiccuullaarreess eessttuuddiiaaddooss..
UUbbiiccaarr eell pprroobblleemmaa eenn uunn eennffooqquuee tteeóórriiccoo ddeetteerrmmiinnaaddoo,,
rreellaacciioonnaannddoo llaa tteeoorrííaa ccoonn eell oobbjjeettoo ddee eessttuuddiioo..
PPoossiicciióónn ddee ddiissttiinnttooss aauuttoorreess ssoobbrree eell pprroobblleemmaa uu oobbjjeettoo ddee
iinnvveessttiiggaacciióónn..
AAddooppcciióónn ddee uunnaa ppoossttuurraa ppoorr ppaarrttee ddeell iinnvveessttiiggaaddoorr llaa ccuuaall ddeebbee
sseerr jjuussttiiffiiccaaddaa..
SSee ddeebbee ccoollooccaarr ppáárrrraaffoo eenn eell qquuee ssee rreefflleejjee llaa rreellaacciióónn ddee ccaaddaa
tteeoorrííaa ccoonn eell ttrraabbaajjoo ppllaanntteeaaddoo..

12. BBBBAAAASSSSEEEESSSS LLLLEEEEGGGGAAAALLLLEEEESSSS
Consiste en ubicar llaa bbaassee ccoonnssttiittuucciioonnaall,, lleeggaall,,
rreeggllaammeennttaaddaa,, eennttrree oottrrooss aassppeeccttooss ddee ccaarráácctteerr jjuurrííddiiccoo,,
qquuee ssuusstteennttaann eell ttrraabbaajjoo ddee aapplliiccaacciióónn ppllaanntteeaaddoo..
SSee ddeebbeenn ccoollooccaarr eenn oorrddeenn ddee jjeerraarrqquuííaa..
HHaacceerr uunn ppáárrrraaffoo ddee rreellaacciióónn ddee ccaaddaa aassppeeccttoo jjuurrííddiiccoo
ccoonn rreessppeeccttoo aall ttrraabbaajjoo pprreesseennttaaddoo..

13. DDDDEEEEFFFFIIIINNNNIIIICCCCIIIIÓÓÓÓNNNN DDDDEEEE TTTTÉÉÉÉRRRRMMMMIIIINNNNOOOOSSSS BBBBÁÁÁÁSSSSIIIICCCCOOOOSSSS
Consiste en colocar a mmaanneerraa ddee gglloossaarriioo,, ccaaddaa ppaallaabbrraa
ttééccnniiccaa uuttiilliizzaaddaa eenn eell ddeessaarrrroolllloo ddeell mmaarrccoo tteeóórriiccoo jjuunnttoo
ccoonn ssuu ddeeffiinniicciióónn ccoorrttaa,, ppaarraa llooggrraarr llaa ccoommpprreennssiióónn ddeell
lleeccttoorr..
SSee ddeebbeenn ccoollooccaarr eenn oorrddeenn aallffaabbééttiiccoo..
CCoollooccaarr llaass ffuueenntteess qquuee ssuummiinniissttrreenn llooss ccoonncceeppttooss
ccoollooccaaddooss..

14. OOOOPPPPEEEERRRRAAAACCCCIIIIOOOONNNNAAAALLLLIIIIZZZZAAAACCCCIIIIÓÓÓÓNNNN DDDDEEEE LLLLAAAASSSS VVVVAAAARRRRIIIIAAAABBBBLLLLEEEESSSS
Variable es una característica oo ccuuaalliiddaadd;; mmaaggnniittuudd oo
ccaannttiiddaadd,, qquuee ppuueeddee ssuuffrriirr ccaammbbiiooss,, yy qquuee eess oobbjjeettoo ddee
aannáálliissiiss,, mmeeddiicciióónn,, mmaanniippuullaacciióónn oo ccoonnttrrooll eenn uunnaa
iinnvveessttiiggaacciióónn..
UUnnaa ddiimmeennssiióónn eess uunn eelleemmeennttoo iinntteeggrraannttee ddee uunnaa vvaarriiaabbllee
ccoommpplleejjaa,, qquuee rreessuullttaa ddee ssuu aannáálliissiiss oo ddeessccoommppoossiicciióónn..
UUnn iinnddiiccaaddoorr eess uunn iinnddiicciioo,, sseeññaall oo uunniiddaadd ddee mmeeddiiddaa qquuee
ppeerrmmiittee eessttuuddiiaarr oo ccuuaannttiiffiiccaarr uunnaa vvaarriiaabbllee oo ssuuss ddiimmeennssiioonneess..
OOppeerraacciioonnaalliizzaacciióónn ddee llaass vvaarriiaabblleess eess eell pprroocceessoo mmeeddiiaannttee
eell ccuuaall ssee ttrraannssffoorrmmaa llaa vvaarriiaabbllee ddee ccoonncceeppttooss aabbssttrraaccttooss aa
ttéérrmmiinnooss ccoonnccrreettooss,, oobbsseerrvvaabblleess yy mmeeddiibblleess,, eess ddeecciirr,,
ddiimmeennssiioonneess ee iinnddiiccaaddoorreess..
AArriiaass,, FF.. ((22000066))

15. OOOOPPPPEEEERRRRAAAACCCCIIIIOOOONNNNAAAALLLLIIIIZZZZAAAACCCCIIIIÓÓÓÓNNNN DDDDEEEE LLLLAAAASSSS VVVVAAAARRRRIIIIAAAABBBBLLLLEEEESSSS
AArriiaass,, FF.. ((22000066))

16. EEJJEEMMPPLLOO DDEE
TTRRAABBAAJJOO DDEE
AAPPLLIICCAACCIIÓÓNN

17. PPrrooggrraammaa aall ccuuaall
PPeerrtteenneeccee
TTiittuulloo ddee llaa
PPrrooppuueessttaa
TTuuttoorreeaaddoo yy TTuuttoorr

18. SSee EEnnuummeerraa ccoonn
NNúúmmeerrooss RRoommaannooss
SSee DDiivviiddee ppoorr
CCaappííttuullooss
SSee ddeebbee SSeegguuiirr uunnaa
SSeeccuueenncciiaa LLóóggiiccaa

19. EEll PPrroobblleemmaa
JJuussttiiffiiccaacciióónn
OObbjjeettiivvoo GGeenneerraall
EEssttrruuccttuurraa ddee llaa
IInnvveessttiiggaacciióónn

20. NNiivveell MMaaccrroo ddee llaa
IInnvveessttiiggaacciióónn
MMaaccrroo:: Situación de la
Investigación en el
áámmbbiittoo MMuunnddiiaall
MMeezzoo:: Situación de la
Investigación en el
áámmbbiittoo NNaacciioonnaall
MMiiccrroo:: Situación de la
Investigación en el
áámmbbiittoo LLooccaall

21. PPrreegguunnttaass ddee
IInnvveessttiiggaacciióónn
EEll OObbjjeettiivvoo GGeenneerraall ssee
DDeerriivvaa ddeell TTííttuulloo
OObbjjeettiivvooss qquuee ddeebbeenn
CCuummpplliirrssee ppaarraa aallccaannzzaarr
EEll OObbjjeettiivvoo GGeenneerraall

22. LLooss aanntteecceeddeenntteess ddeebbeenn sseerr aall
mmeennooss 55 IInnvveessttiiggaacciioonneess PPaarraa
OOppttaarr aall ggrraaddoo ddee mmíínniimmoo
LLiicceenncciiaaddooss,, ccoonn uunnaa
AAnnttiiggüüeeddaadd ddee mmááxxiimmoo 55 aaññooss..

23. LLooss aanntteecceeddeenntteess ddeebbeenn
tteenneerr eessttrreecchhaa rreellaacciióónn
ccoonn llaa iinnvveessttiiggaacciióónn
eenn eessttuuddiioo,, lloo ccuuaall ddeebbee
sseerr eevviiddeennttee mmeeddiiaannttee
uunn ppáárrrraaffoo ddee rreellaacciióónn..

24. LLooss ffuunnddaammeennttooss tteeóórriiccooss
SSoonn llaass lliitteerraattuurraass qquuee
GGuuaarrddaann rreellaacciióónn ccoonn llaa
llaa iinnvveessttiiggaacciióónn aa
RReeaalliizzaarr yy aayyuuddaann aa
RReeffoorrzzaarr llaa mmiissmmaa..

25. AAqquuíí ssee ccoollooccaann llooss
ccoonncceeppttooss ddee uussoo
ffrreeccuueennttee dduurraannttee llaa
eellaabboorraacciióónn ddeell ttrraabbaajjoo
ddee aapplliiccaacciióónn yy qquuee
ssoonn ddee uussoo ttééccnniiccoo..

26. AAqquuíí ssee ccoollooccaann llooss
bbaassaammeennttooss lleeggaalleess
qquuee ssuusstteennttaann aall ttrraabbaajjoo
ddee aapplliiccaacciióónn..

27. Operacionalización OOOpppeeerrraaaccciiiooonnnaaallliiizzzaaaccciiióóónnn ddddeeee llllaaaassss VVVVaaaarrrriiiiaaaabbbblllleeeessss

28. RRRReeeeffffeeeerrrreeeennnncccciiiiaaaassss CCCCoooonnnnssssuuuullllttttaaaaddddaaaassss
® AArriiaass,, FF.. ((22000066)).. AAddmmiinniissttrraacciióónn ddee llooss rreeccuurrssooss hhuummaannooss:: ppaarraa eell aallttoo ddeesseemmppeeññoo.. EEddiittoorriiaall
TTrriillllaass,, SSeexxttaa eeddiicciióónn;; MMééxxiiccoo,, DD..FF
® AArriiaass,, FF.. ((22000066)).. EEll PPrrooyyeeccttoo ddee IInnvveessttiiggaacciióónn.. IInnttrroodduucccciióónn aa llaa MMeettooddoollooggííaa CCiieennttííffiiccaa..
EEddiittoorriiaall EEppiisstteemmee.. CCaarraaccaass VVeenneezzuueellaa..
® BBuunnggee,, MM.. ((11997766)).. LLaa IInnvveessttiiggaacciióónn CCiieennttííffiiccaa ((SSuu EEssttrraatteeggiiaa yy ssuu FFiilloossooffííaa)).. EEddiittoorriiaall AArriieell,,
BBaarrcceelloonnaa..
® DDrruucckkeerr,, PP.. ((22000088)).. LLaa ggeerreenncciiaa ddee llaa ssoocciieeddaadd ffuuttuurraa.. GGrruuppoo eeddiittoorriiaall NNoorrmmaa.. BBooggoottáá,,
CCoolloommbbiiaa..
® HHeerrnnáánnddeezz,, CC.. FFeerrnnáánnddeezz,, PP.. BBaappttiissttaa.. ((22000022)).. MMeettooddoollooggííaa ddee llaa iinnvveessttiiggaacciióónn.. MMcc GGrraaww--
HHiillll.. MMééxxiiccoo..
® MMéénnddeezz,, CC.. ((22000011)).. MMeettooddoollooggííaa ((33rraa.. eeddiicciióónn)).. MMCC GGrraaww HHiillll.. MMééxxiiccoo..
® RRaammíírreezz,, TT.. ((22000077)).. CCóómmoo hhaacceerr uunn pprrooyyeeccttoo ddee iinnvveessttiiggaacciióónn.. EEddiittoorriiaall PPAANNAAPPOO,, CCaarraaccaass,,
VVeenneezzuueellaa..
® RRuuiizz,, CC.. ((22000022)).. IInnssttrruummeennttooss ddee IInnvveessttiiggaacciióónn.. EEdduuccaattiivvaa.. 22ª eeddcc.. HHoorriizzoonntteess.. BBaarrqquuiissiimmeettoo
((VVeenneezzuueellaa))
® SSaabbiinnoo,, CC.. ((11999922)).. EEll PPrroocceessoo ddee IInnvveessttiiggaacciióónn.. CCaarraaccaass,, EEddiittoorriiaall PPaannaappoo..
® SSiieerrrraa,, BB.. ((11999911)).. CCiieenncciiaass SSoocciiaalleess.. EEppiisstteemmoollooggííaa,, LLóóggiiccaa yy MMeettooddoollooggííaa.. TTeeoorrííaa yy
EEjjeerrcciicciiooss.. MMaaddrriidd,, EEssppaaññaa..
® TTaammaayyoo MM,, ((11999955)).. EEll PPrroocceessoo ddee llaa IInnvveessttiiggaacciióónn CCiieennttííffiiccaa.. MMééxxiiccoo,, EEddiittoorriiaall LLiimmuussaa..
® UUnniivveerrssiiddaadd PPeeddaaggóóggiiccaa EExxppeerriimmeennttaall LLiibbeerrttaaddoorr-- UUPPEELL ((22000033)).. MMaannuuaall ddee TTrraabbaajjooss ddee
GGrraaddoo ddee EEssppeecciiaalliizzaacciióónn yy MMaaeessttrrííaass yy TTeessiiss DDooccttoorraalleess.. CCaarraaccaass.. EEddiicciioonneess UUPPEELL..

29. Feliz aquel que ttrraannssmmiittee lloo qquuee ssaabbee yy
AApprreennddee lloo qquuee eennsseeññaa..
((AAnnaa LLiinnss ddooss GG.. PPeeiixxoottoo))