Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "mitä tehdä maaseudulle?".
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu toiveissa ja uskomuksissaSitra Maamerkit
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu toiveissa ja uskomuksissa".
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "mikä on maaseutua?".
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu toiveissa ja uskomuksissaSitra Maamerkit
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu toiveissa ja uskomuksissa".
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "mikä on maaseutua?".
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu ja liiketoimintaSitra Maamerkit
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu ja liiketoiminta".
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "mielikuvat maaseudusta".
SAK:n linjauksia aluepolitiikkaan. SAK:n julkaisusarja.
Puheenvuoron tarkoituksena on avata SAK:laisen ay-liikkeen keskustelua
Suomen ja Euroopan unionin aluepolitiikasta sekä aluekehittämisestä.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää ...GaiaConsultingOy
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää suuntaa
Tekijät: Tommi Lampikoski, Juha Vanhanen, Håkan Jonsson, Gaia Consulting Oy sekä Jouni Keronen, Climate Leadership Council
Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu ja liiketoimintaSitra Maamerkit
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu ja liiketoiminta".
Maaseutuparlamentti 2020 –tapahtumaa tehdään yhdessä!
Valtakunnallinen Maaseutuparlamentti järjestetään Kurikassa 1.-3.10.2020. Tulevaisuus lautasella -otsikon alla heittäydymme rohkeasti luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta. Maaseudut ovat avainasemassa siirryttäessä kestävään yhteiskuntaan, jossa rajat kaupunkien ja maaseutujen välillä hälvenevät. Tapahtuman punaisina lankoina ovat kestävä kehitys ja nuoret.
Tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Mukaan kutsutaan kaikki kylistä kaupunkeihin. Tulkaa tekin kumppaneiksi tekemään kanssamme tapahtumasta huikea! Jokaiselle organisaatiolle löytyy sopiva rooli.
Maaseutuparlamentissa nostetaan maaseutunäkökulmia poliittisen keskustelun ytimeen. Tapahtumassa kirkastetaan yhteiset maaseutujemme tulevaisuutta koskevat tavoitteet ja muotoillaan yhteinen julkilausuma. Nyt haetaan ratkaisuja koko Suomea koetteleviin muutoshaasteisiin:
- miten maaseutu ja perinteinen tieto ajatellaan uusiksi ja kuinka uudet teknologiat valjastetaan lisäämään kestävää työtä ja yrittäjyyttä maaseuduilla?
- miten kestävä arki ja hyvä elämä varmistetaan ikäystävällisesti ja miten lisätään paikkojen veto- ja pitovoimaa?
- miten luodaan luonnon monimuotoisuutta turvaava hiilineutraali talous, joka tukee paikallistaloutta ja kestävää arkea maaseuduilla?
- miten nuoret ratkaisisivat nämä haasteet kestävällä tavalla?
Huom. Maaseutuparlamentti kumppanikyselyn aikaa on jatkettu: avoinna 15.1.2020 saakka. Tulettehan mukaan! Lue tarkemmin alustavasta ohjelmasta Maaseutuparlamentti.fi-sivuilta: maaseutuparlamentti.fi/kumppaniksi
Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
maaseutuparlamentti[at]mmm[piste]fi
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "mielikuvat maaseudusta".
SAK:n linjauksia aluepolitiikkaan. SAK:n julkaisusarja.
Puheenvuoron tarkoituksena on avata SAK:laisen ay-liikkeen keskustelua
Suomen ja Euroopan unionin aluepolitiikasta sekä aluekehittämisestä.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää ...GaiaConsultingOy
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää suuntaa
Tekijät: Tommi Lampikoski, Juha Vanhanen, Håkan Jonsson, Gaia Consulting Oy sekä Jouni Keronen, Climate Leadership Council
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu ja monipaikkaisuusSitra Maamerkit
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu ja monipaikkaisuus".
Tutustu strategisen tutkimuksen rahoitukseen, ohjelmiin ja hankkeisiin.
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Strategisen tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää.
Digitaalisuus muuttaa kansantaloutta_-_impact_brief_7_2017Vapaa_Jakelu
Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa läpileikkavasti kansantalouteen. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on
ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla markkinoilla.
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset Sitra Maamerkit
Helsingissä, kulttuuritehdas Korjaamolla 19.9.2012 järjestetyssä Varaslähtö tulevaan –tapahtumassa vauhditettiin maaseudun merkityksistä kumpuavaa osallistavaa, kestävää ja älykästä kasvua rakentamalla ideoista toimintaa kokeilukulttuurin keinoin. tapahtumaa oli mahdollista seurata myös etänä live-lähetyksenä omalta työkoneelta käsin sekä osallistua samojen teemojen työstämiseen online-työpajassa.
2. Mikä Maamerkit-barometri? Barometrin tarkoituksena on Antaa ajantasainen, päivittyvä kuva suhtautumisesta maaseutuun ja käsityksistä sen muutoksesta ja mahdollisuuksista herättää keskustelua maaseudusta ja sen muuttuvista merkityksistä vahvistaa poliittisen päätöksenteon ja maaseudun kehittämistyön tietopohjaa tuottaa Maamerkit-ohjelmalle kehittämisimpulsseja Barometrin kehittäminen Ensimmäinen suomalaisten maaseutusuhdetta mittaava barometri laadittiin syksyllä 2009 Sitran Maamerkit-ohjelman valmistelun tueksi. Barometria kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että sen toteuttamista jatketaan myös Maamerkit-ohjelman päättymisen jälkeen (2014). Maamerkit-ohjelma ottaa mielellään kehittämisehdotuksia vastaan kaikilta kiinnostuneilta. Vuoden 2011 barometrin kysymysten suunnittelusta on vastannut MTT Taloustutkimus ja Sitra. Barometrin kysymykset suunnitelleen työryhmän ovat muodostaneet Eeva Hellström ja Päivi Hirvola (Sitra) sekä Hilkka Vihinen, Leena Rantamäki-Lahtinen ja Inkeri Pesola (MTT taloustutkimus) sekä Kari Vesala (Helsingin yliopisto). Tiedonkeruun on toteuttanut Sitran toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Barometrin aineisto Data tallennetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon kaikkien aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden käytettäväksi
4. Kenen maaseutu? Suomalaiset, n=1620 5 Täysin 4 Osittain 3 Ei samaa 2 Osittain 1 Täysin En osaa sanoa sama mieltä samaa mieltä eikä eri mieltä eri mieltä eri mieltä Maaseutua pitää kehittää 27 41 15 8 6 3 kysyntälähtöisesti vastaamaan erilaisten suomalaisten tarpeisiin Maaseudun tulisi olla kaikkien 49 33 10 3 3 2 suomalaisten saavutettavissa Maaseudulla osa-aikaisesti 27 42 15 6 8 2 asuvien oikeuksia paikallisiin palveluihin tulisi vahvistaa Maaseudun ihmisten pitäisi saada 36 41 13 5 3 2 enemmän paikallista valtaa ja vastuuta omien asioidensa järjestämisestä Maaseutua tulisi kehittää 40 38 11 3 6 2 ensisijaisesti maaseudun asukkaiden tarpeiden pohjalta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Helmikuu 2011 % Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/sy Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Mitä mieltä olet seuraavista maaseutuun liittyvistä yrittäjyyttä koskevista yleisestä väittämistä?
7. Polttavimmat kehittämiskohteet Kaikki vastaajaryhmät 31 Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle 30 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 28 Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen 25 Tietoliikenneyhteyksien parantaminen 21 Etätyömahdollisuuksien lisääminen Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen 16 ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille 16 Yritystoiminnan edistäminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, 15 vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen 15 Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen 13 Kestävän ja modernin luonnonvaratalouden kehittäminen 11 Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen 11 hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä 11 Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen 10 Maaseudun imagon kohottaminen Suomalaiset, n=1620 7 Ekologisen asumisen mahdollistaminen Media, n=48 7 Saavutettavuuden parantaminen Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta- 7 Yritykset, n=227 mahdollisuuksien tunnistaminen 6 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Päättäjät, n=160 5 Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen Asiantuntijat, n=252 4 Osa-aikaisen asumisen edistäminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia.
8. Karsittavat kehittämiskohteet Kaikki vastaajaryhmät 33 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 19 Maaseudun imagon kohottaminen 19 Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen 19 Osa-aikaisen asumisen edistäminen 17 Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen 15 ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille 11 Ekologisen asumisen mahdollistaminen 11 Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntäminen 10 maaseudun kehittämisessä Uusien kysyntälähtöisten 9 liiketoiminta-mahdollisuuksien tunnistaminen 9 Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen 7 Saavutettavuuden parantaminen 6 Kestävän ja modernin luonnonvaratalouden kehittäminen 6 Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Suomalaiset, n=1620 5 Etätyömahdollisuuksien lisääminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, Media, n=48 5 vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen 4 Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Yritykset, n=227 4 Yritystoiminnan edistäminen Päättäjät, n=160 3 Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Asiantuntijat, n=252 1 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia.
9. Polttavimmat kehittämiskohteet Suomalaiset 31 Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle 30 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 28 Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen 25 Tietoliikenneyhteyksien parantaminen 21 Etätyömahdollisuuksien lisääminen Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen 16 ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille 16 Yritystoiminnan edistäminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, 15 vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen 15 Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Kestävän ja modernin 13 luonnonvaratalouden kehittäminen 11 Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille 11 Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen Suomalaiset (n=1620) Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen 11 hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä SDP (n=196) 10 Maaseudun imagon kohottaminen 7 Kokoomus (n=332) Saavutettavuuden parantaminen 7 Ekologisen asumisen mahdollistaminen Keskusta (n=160) Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta- 7 Vasemmistoliitto (n=94) mahdollisuuksien tunnistaminen 6 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Perussuomalaiset (n=258) 5 Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen Vihreät (n=129) 4 Osa-aikaisen asumisen edistäminen 0 10 20 30 40 50 Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri % 3071 PAH/tk/sy Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia. KD:n ja RKP:n kannattajien vastausten määrä on liian pieni luotettavien tulkintojen tekemiseksi.
10. Karsittavat kehittämiskohteet Suomalaiset 33 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 19 Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen 19 Maaseudun imagon kohottaminen 19 Osa-aikaisen asumisen edistäminen 17 Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen 15 ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille 11 Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle 11 Ekologisen asumisen mahdollistaminen Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen 10 hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta- 9 mahdollisuuksien tunnistaminen 9 Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen 7 Saavutettavuuden parantaminen Suomalaiset (n=1620) 6 Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Kestävän ja modernin SDP (n=196) 6 luonnonvaratalouden kehittäminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, Kokoomus (n=332) 5 vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen 5 Etätyömahdollisuuksien lisääminen Keskusta (n=160) 4 Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Vasemmistoliitto (n=94) 4 Yritystoiminnan edistäminen Perussuomalaiset (n=258) 3 Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Vihreät (n=129) 1 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 0 10 20 30 40 50 Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri % 3071 PAH/tk/sy Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia. KD:n ja RKP:n kannattajien vastausten määrä on liian pieni luotettavien tulkintojen tekemiseksi.
11. Polttavimmat kehittämiskohteet Media ja suomalaiset Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Etätyömahdollisuuksien lisääminen Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille Yritystoiminnan edistäminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Kestävän ja modernin luonnonvaratalouden kehittäminen Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä Maaseudun imagon kohottaminen Suomalaiset, n=1620 Saavutettavuuden parantaminen Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta- Valtakunnallinen mahdollisuuksien tunnistaminen media, n=20 Ekologisen asumisen mahdollistaminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Maakunnallinen ja paikallinen media, n=28 Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen Osa-aikaisen asumisen edistäminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri 3075 PAH/tk/tgr Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia.
12. Karsittavat kehittämiskohteet Media ja suomalaiset Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen Maaseudun imagon kohottaminen Osa-aikaisen asumisen edistäminen Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille Ekologisen asumisen mahdollistaminen Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta-mahdollisuuksien tunnistaminen Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen Saavutettavuuden parantaminen Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Kestävän ja modernin luonnonvaratalouden kehittäminen Suomalaiset, n=1620 Etätyömahdollisuuksien lisääminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, Valtakunnallinen vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen media, n=20 Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Yritystoiminnan edistäminen Maakunnallinen ja paikallinen media, n=28 Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri 3075 PAH/tk/tgr Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia.
13. Kehittämiskohteiden tärkeys Kaikki vastaajaryhmät 29 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 24 Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen 22 Tietoliikenneyhteyksien parantaminen 20 Uusien asukkaiden houkutteleminen maaseudulle 16 Etätyömahdollisuuksien lisääminen 12 Yritystoiminnan edistäminen Kylä- ja kunnanosatason toiminnan, 10 vastuunoton ja päätöksenteon kehittäminen Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen 9 7 Kestävän ja modernin luonnonvaratalouden kehittäminen 2 Vihreää taloutta edistävien lähiratkaisujen kehittäminen Kaksoiskuntalaisuus, joka mahdollistaa verojen 1 ohjautumisen molemmille/kaikille asuinpaikkakunnille Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen 1 hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä 0 Saavutettavuuden parantaminen Uusien kysyntälähtöisten liiketoiminta- -2 mahdollisuuksien tunnistaminen Suomalaiset, n=1620 -4 Ekologisen asumisen mahdollistaminen Media, n=48 -6 Taloudellisen erityistuen osoittaminen syrjäseuduille -9 Maaseudun imagon kohottaminen Yritykset, n=227 -14 Maaseutuohjelmien rahoituksen lisääminen Päättäjät, n=160 -15 Osa-aikaisen asumisen edistäminen Asiantuntijat, n=252 -27 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen -100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 Erotus (polttavimmat - karsittavat kehityskohteet) Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT taloustutkimus, Taloustutkimus Oy Polttavimmat kehittämistarpeet-keskiarvosta on vähennetty karsittavat kehityskohteet-keskiarvo Missä ovat polttavimmat kehittämistarpeet maaseutuun liittyen? Valitse enintään kolme tärkeintä. Lisäksi valitse enintään kolme toimenpidettä, joista mielestäsi voi karsia.