Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointiTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanna Tulensalo
Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissaTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanne Kalmari
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Erityis- ja vaativan tason palveluiden uudistaminenTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Päivi Petrelius
Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointiTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanna Tulensalo
Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissaTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanne Kalmari
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Erityis- ja vaativan tason palveluiden uudistaminenTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Päivi Petrelius
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Valtteri Kivelä ja Juho Lempinen, Kota ry
Työpajassa tutustutaan KOTA ry:n toteuttamaan seikkailukasvatukselliseen lasten pienryhmätoimintaan,
jota toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisille, ilman harrastuksia
oleville, rohkaistumista ja vahvistumista tarvitseville vitosluokkalaisille oppilaille. Työpajassa esitellään
ryhmän toteutuksen kokemuksia sekä yhteistyötä koulun kanssa esimerkkien kautta ja keskustellen (ei toiminnallinen paja). Pajassa käydään läpi seikkailukasvatuksellisen toiminnan soveltamista, ohjaajan roolia ja tehtäviä, ryhmätoiminnan viitekehystä sekä toiminnan tuloksia.
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Valtteri Kivelä ja Juho Lempinen, Kota ry
Työpajassa tutustutaan KOTA ry:n toteuttamaan seikkailukasvatukselliseen lasten pienryhmätoimintaan,
jota toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa. Ryhmätoiminta on tarkoitettu yksinäisille, ilman harrastuksia
oleville, rohkaistumista ja vahvistumista tarvitseville vitosluokkalaisille oppilaille. Työpajassa esitellään
ryhmän toteutuksen kokemuksia sekä yhteistyötä koulun kanssa esimerkkien kautta ja keskustellen (ei toiminnallinen paja). Pajassa käydään läpi seikkailukasvatuksellisen toiminnan soveltamista, ohjaajan roolia ja tehtäviä, ryhmätoiminnan viitekehystä sekä toiminnan tuloksia.
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
2. Lasten ja nuorten erityisohjaajan at
Tarkoitettu sinulle joka
• työskentelet lasten ja nuorten parissa
• kohtaat työssäsi haasteellisia ohjattavia
• haluat päivittää tutkintosi ammattitutkinnoksi
Jyväskylän kristillinen opisto
3. Tutkinnon rakenne:
Pakolliset tutkinnon osat:
1. Ammatillinen toiminta lasten ja nuorten erityisohjauksessa
2. Yksilön ja yhteisön osallisuuden vahvistaminen
3. Kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä
Valinnaiset tutkinnon osat (valitaan 2):
4. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä
ohjaus ja tukeminen tai
5. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän perheidensä
ohjaus ja tukeminen
6. Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta
7. Yrittäjänä toimiminen
Jyväskylän kristillinen opisto
4. Saat valmiuksia:
• Ohjata ja tukea erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja
nuoria sekä heidän perheitään
• Työskennellä monikulttuurisessa
toimintaympäristössä
• Työskennellä erilaisissa kasvatus- ja ohjausalan
projekteissa
• Toimia vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja
organisaatiotehtävissä
Jyväskylän kristillinen opisto
5. Tutkinnon suorittajien työkenttä:
Esimerkiksi:
• Päivähoito
• Erityisnuorisotyö, nuorisotyö
• Lastensuojelutyö ja –laitokset
• Seurakunnan lapsi- ja perhetyö
• Koulut
• Iltapäiväkerhot
• Vapaa-ajan toiminta
• Alan yritykset
Jyväskylän kristillinen opisto
6. Tutkinnon suorittajien työkenttä:
• Seuraava ryhmä aloittaa syyskuussa 2013
• Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan
henkilökohtainen opetussuunnitelma
• Valmistavan koulutuksen kesto vuosi, noin 2-3
päivää / kuukausi
• Tutkinnon suorittaminen kestää 1 – 2 vuotta
Jyväskylän kristillinen opisto
7. Opinnot ja tutkintotilaisuudet
• Onnistuu oman työn ohella:
• työssäoppien
• lähiopetuksessa opistolla
• oppimistehtäviä ja verkkotehtäviä tehden
• Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksin, jotka
voidaan luontevasti ja mahdollisuuksien mukaan
liittää omaan työhön
• Mikäli sinulla on tarvittava ammattitaito ja pitkä
työkokemus, voit suorittaa tutkinnon ilman
valmistavaa koulutusta
Jyväskylän kristillinen opisto
8. Pääsyvaatimukset
• Soveltuva perustutkinto tai muuten hankittu
pätevyys alalle
• Vähintään kolmen vuoden työkokemus lasten tai
nuorten parissa (esimerkiksi ohjaus-, hoito- tai
suunnittelutehtävissä)
• Riittävä terveydentila
• Soveltuvuus alalle
• Mahdollisuuksien mukaan alan työpaikka.
Jyväskylän kristillinen opisto
9. Kustannukset
• Tutkintomaksu 50,50€ peritään kaikilta opiskelijoilta
• Monimuotokoulutus ja tutkintotilaisuudet 385€
• Oppisopimuskoulutus: koulutus ja
tutkintotilaisuudet ovat maksuttomia. Lisätietoa
osoitteesta www.oph.fi/oppisopimus ja oman
alueesi oppisopimustoimistosta
• Tutkinnon suorittamisen jälkeen voit anoa
ammattitutkintostipendiä Koulutusrahastolta
www.koulutusrahasto.fi. 2013 stipendi oli 366€.
Jyväskylän kristillinen opisto