Timo Lehtisen alustus SYL:n asumistapaamisessa 4.10.2010

1. Opiskelija-asuminen Suomessa ja kansainvälistymisen asumispalveluille luomat haasteet Timo Lehtinen 4. lokakuuta 2010

2. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Erilaiset tukimuodot Korkotukilaina sosiaaliseen asuntotuotantoon Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) Käyttöön vuoden 2001 alusta, korvasi aikaisemmin myönnetyt aravalainat (aravalaki 1189/1993) Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Laki erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004) Tukimuoto käyttöön vuoden 2005 alusta, aiemmin RAY myönsi avustuksia

3. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Korkotuki Valtion varoista maksetaan korkotukea lainalle, jonka luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta myöntää Vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen rakentamista, hankkimista ja perusparantamista varten Asuntolaina hyväksytään korkotukilainaksi sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella Korkotuen myöntää ARA ja maksaa Valtiokonttori

4. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Korkotuki Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannus-kustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia Kilpailuttamisvelvollisuus Tuensaajan perusomavastuu 3,4 % Rakentamisaikana maksetaan perusomavastuun ylittävä korko kokonaan, sen jälkeen tukiosuus alenee vuosittain Lainan määrä enintään 80–95 % hyväksytyistä rakennus-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista Lisäksi valtion täytetakaus

5. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Investointiavustus erityisryhmille Eräänä erityisryhmänä opiskelijat (I tukiluokka) Asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet Muita erityisryhmiä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja asunnottomat (II-IV tukiluokat) Asuminen edellyttää tukipalveluita, erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon Vuokratalojen tai -asuntojen rakentamista, hankkimista ja perusparantamista varten vain korkotukilainaa saavaan kohteeseen Avustuksen myöntää ja maksaa ARA

6. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Perusteet investointituelle Opiskelija-asuntojen erityispiirteitä ovat asuntojen pieni koko, asukkaiden nopea vaihtuvuus, vuodenaikojen mukainen käyttöasteen suuri vaihtelu, asuntojen tavanomaista nopeampi kuluminen sekä mittavat huoneistotyypin muutokset peruskorjausten yhteydessä. Suuri osa opiskelija-asunnoista on rakennettu1970- ja 1980-luvuilla, ja ne ovat iältään peruskorjausvaiheessa. Huoneistoihin on tarpeen kysyntätilanteen vuoksi tehdä huoneistotyypin muutoksia. Soluasunnoilla ei enää ole entiseen tapaan kysyntää.

7. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Investointiavustuksen edellytykset Asuinrakennus ja asunnot soveltuvat erityisryhmään kuuluvien käyttöön Erityisryhmään kuuluvilla on pitkäaikaista asunnon-tarvetta paikkakunnalla Asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä ARA hyväksyy hankesuunnitelman , joka osoittaa, että hanke onko kokonaisuudessaan taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltu

8. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Investointiavustusten tukiprosentit 2010 I tukiluokka enintään 10 % (opiskelijat, nuoret) II tukiluokka enintään 20-25 % (tukiasunnot, mielenterveyskuntoutujat) III tukiluokka enintään 35-40 % (palveluasunnot, vammaiset) IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat ja osa kehitysvammaisia) Osalle kehitysvammaisten asuntohankkeita avataan mahdollisuus enintään 50% avustukseen laitoshoidon alasajon vauhdittamiseksi

9. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Tuen saajat Jos I tukiluokkaan kuuluva tukikohde, tuen saajina voivat olla: Kunta tai muu julkisyhteisö ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö Sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa kahden edellisen ryhmän yhteisöillä on välitön määräysvalta Tuki voidaan myöntää yleishyödylliselle yhteisölle sen suoraan omistukseen tulevaa tai yhtiömuodossa toteutettavaa kohdetta varten Yleishyödyllisen yhteisön tytäryhtiöille voidaan myöntää tuki vain suoraan omistukseen tulevalle kohteelle

10. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Yleishyödyllisyys Yleishyödyllisyyden edellytyksenä on mm., että yhteisön toimialana on sosiaalinen asuntotuotanto, yhteisö ei ota muuhun toimintaan liittyviä riskejä, vuokrien tai käyttö-vastikkeiden tasaus on mahdollista eikä yhteisö tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön sijoitta-mille varoille lasketun kohtuullisen tuoton (max. 8 %) Yleishyödyllisyysvelvoitteet jatkuvat niin kauan, kun yhteisön omistuksessa on kohdekohtaisten rajoitusten alaista omaisuutta ARA valvoo yleishyödyllisyysvelvoitteiden noudattamista ARA voi peruuttaa yhteisön yleishyödylliseksi nimeämisen, jos yhteisö ei toimi em. velvoitteiden mukaisesti tai jos yhteisö hakee nimeämisen peruuttamista Riihi säätiö

11. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Kohdekohtaiset rajoitukset Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokra-asuntoina Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot Vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaate : vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituk-sen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin Kunnat valvovat Asuntoja saa luovuttaa vain kunnalle tai ARAn nimeämälle ja ainoastaan säädettyyn luovutushintaan

12. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Kohdekohtaiset rajoitukset Korkotukea saaneen kohteen käyttörajoitus 40 vuotta Vuokran määritystä koskevat rajoitukset lakkaavat korkotukilainan tultua maksetuksi takaisin (min. 30 v.) Investointiavustusta saanutta koh detta on käytettävä erityisryhmään kuuluvien vuokra-asuntona 20 vuotta Asukasrakenteen monipuolistamiseksi voidaan poiketa käyttörajoituksesta edellyttäen, että ARA hyväksyy suunnitelman asuntojen poikkeavasta käytöstä ja muusta vuokra-asuntokannasta osoitetaan korvaavat asunnot ARA voi myöntää osittaisen tai kokonaisen vapautuksen em. rajoituksista paikkakunnalla olevien käyttäjien vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä Rakenteellinen kehittäminen

13. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Investointiavustusten hankevalinta 2010 Erityisryhmäprioriteetti: pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset ja muistihäiriöiset vanhukset Muut ryhmät: mm. opiskelija- ja nuorisohankkeet Painotus aiesopimuskuntiin ja kasvaville seuduille Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä solmittu aiesopimus, joka koskee asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä Helsingin seudulla Etusijalle kuntayhteisöt ja muut luotettavat toimijat, joilla riittävä kyky tuottaa ja ylläpitää erityisasuntoja pitkällä aikavälillä Aloitusvalmius Kilpailuhankkeet etusijalle – koerakentamishankkeet Kaikki opiskelijahankkeet käynnistyivät Luotettavuus, hyvä valmistelu, tarve

14. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Hankehakujen vertailu (investointiavustukset 2008–2010) Käyttäjäryhmät (asuntoja): 2008 2009 (+lisähaku) 2010 Muistihäiriöiset vanhukset 944 921 (+ 200) 1796 Huonokuntoiset vanhukset 1664 1752 (+ 316) 1560 Vanhusten tukiasuminen 330 64 (+ 80) - Ikäihmisten asunnot 569 133 ( - ) 102 Kehitysvammaiset 579 718 (+ 65) 865 Muut vammaiset 243 149 (+ 28) 112 Asunnottomuus 132 557 (+ 256) 582 Päihde- ja mielenterveys 327 155 (+ 49) 286 Opiskelijat 1632 1052 (+ 404) 1231 Nuoret 701 559 (+ 200) 230 Muut 242 300 (+ 2) 302 YHTEENSÄ 7363 6360 (+1600) 7066 Helsingin seutu: 2617 2098 (+ 784) 2345

15. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Investointiavustukset vuosina 2005–2009 asuntomäärinä (yhteensä n. 15 300 kpl)

16. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Investointiavustukset vuosina 2005–2009 tukimäärinä (yhteensä 315 milj. euroa)

17. Opiskelija-asuntorakentamisen tukeminen Suomessa Talousarvioesitys 2011 Korkotukilainavaltuudet ja niihin liittyvät avustukset Korkotukilainat 975 M€ (1 670 M€ v. 2010, josta 1220 M€ vertailuluku) YM esitys: 1250 M€, VM esitys: 825 M€ Käynnistysavustukset 25 M€ (69 M€ v. 2010) Normaaleille vuokra- ja asumisoikeustalohankkeille 10 000 euroa/asunto aiesopimusta toteuttavissa 14 kunnissa Takauslainavaltuus 285 milj. euroa (ei valtuutta 2010) korvaa ns. välimallin korkotukilainoituksen Erityisryhmien investointiavustukset 110 M€ (110 M€ v. 2010) Arvioidut asuntomäärät, joita valtuudet mahdollistaa: Uustuotanto yht. 8 500 as. Korkotukilainat 6 500 as. Takauslainat 2 000 as. Perusparannus n. 14 000 as. Hankinta 500 as.

18. Opiskelija-asuminen Suomessa Varaukset vuonna 2010

19. Opiskelija-asuminen Suomessa Varaukset vuonna 2009 ja päätöksen sen jälkeen saaneet

20. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Mihin kansainvälistyminen vaikuttaa? Kaksi täysin eri ryhmää Vaihto-opiskelijat Kansainväliset tutkinto-opiskelijat (Tutkijavaihdossa olevat henkilöt) Asukasvalinta Haasteellista tuen kannalta Tiukasti tulkittuna vaihto-opiskelijat eivät täytä erityisryhmän ehtoja Käytännössä kyllä, tutkinto-oikeus omassa oppilaitoksessa

21. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Mihin kansainvälistyminen vaikuttaa? Vaikutukset yhteisöiden toiminnalle Perushaaste sama, käytäntö vaihtelee paikkakunnittain Riippuen yleisestä asuntotilanteesta Vastuu ja päätäntävalta eri paikoissa Yliopistojen kansainvälistymisstrategia Yliopistot sitoutuvat tarjoamaan asuntoja lähtiessään vaihto-ohjelmiin Keskustelu hankalaa, asiat menee sekaisin Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuus löytää asunto vapailla markkinoilla on pieni Lisää rakenteellista tyhjäkäyttöä ja hallintokuormaa Vaihto-opiskelu painottuu syyskauteen Kalustus ja neuvonta

22. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Mikä aiheuttaa kitkaa Oppilaitosten on vaikea arvioida kv-opiskelijamääriä Tavoite vs. Toteutunut Ilmoitukset viimetingassa Oppilaitoksilla ei ole useamman vuoden lukuja Asuntomäärää ei ole mahdollista lisätä nopeasti Riittämätön keskustuyhteys ja aliresursoidut kv-palvelut Vuokranjyvitykset Yksikkäistapauksia yleistetään Väärinkäytöksiäkin toki on Keskittäminen vs. integraatio

23. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Mikä aiheuttaa kitkaa Epätietoisuus eri ryhmien välillä Vaihto-opiskelija, tutkinto-opiskelija, tutkija ” Uusi” tilanne Vanhat palvelumallit ei aina toimi Ristikkäiset odotukset Suomalaiset muuttuvat vaativammiksi, kv-opiskelijat etsivät halpaa asumista Virheellinen markkinointi Myös opiskelijajärjestöt ovat ymmällään

24. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Miten tämä voidaan ratkaista? Vastuu ja päätäntävalta samaan paikkaan Oppilaitosten vastuu Erilaiset tarpeet, erilaiset palvelut Vaihto-opiskelijoille oma palvelukonsepti Hotellimainen, etävalvonta, kalustus, pienet huoneet Tutkinto-opiskelijoille muiden mukaisesti Tutkijoille muulla tavalla Liikkuminen eri ”luokkien” välillä? Oma erityisryhmän tukimuoto? Yksityisten markkinoiden saaminen mukaan Tiedotus, välittäjä

25. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Miten tämä voidaan ratkaista? Yhteisöt ovat itsenäisiä toimijoita Kukaan ei tule määräämään miten tulee toimia Tilanteet vaihtelevat paikkakunnittain Lakia pitää tietysti noudattaa Vastuuta ei voi pakoilla Asiaa on mietitty liian vähän Työryhmä ei tule sanelemaan mitä tehdään

26. Kansainvälistyvä opiskelija-asuminen Kysymyksiä Onko eritetty vai yhtenäinen ratkaisu parempi? Kannattaako tavoitella omaa tukiluokkaa? Miten yksityiset markkinat saadaan vastaamaan tarpeeseen? Mikä on ylioppilaskuntien mielipide?

27. Kiitoksia mielenkiinnosta! FIN Timo Lehtinen Sosiaalipoliittinen sihteeri Suomen ylioppilaskuntien liitto 041 515 227 [email_address] Lähteet: Ville Koponen ja Hanna Koskela, OKM ”Valtion tukema opiskelija-asuntorakentaminen”