Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Tämä PT Policy Brief tuo esiin havaintoja Suomen tuloerojen kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä ajanjaksolla tuloerot ovat kasvaneet. Aluksi kasvu oli hyvin nopeaa, kunnes kehitys tasaantui finanssikriisin myötä. Tämä näkyy tarkasteltaessa kehitystä viiden vuoden ajalta lasketuissa keskituloissa. Taloudessa on tuloliikkuvuutta, ts. tulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Havaitsemme, että liikkuvuus tuloportaikossa on vähentynyt. Samalla kun tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, on tuloverotuksen progressiivisuus alentunut. Valtion tuloveron alennusten ohella tähän on erityisesti tulojakauman huipulla vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Työ- ja elinkeinoministeriö laatii lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kaksi kertaa vuodessa. Ennuste muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä ja toimii siten politiikkavalmistelun taustana.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
Tämä PT Policy Brief tuo esiin havaintoja Suomen tuloerojen kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä ajanjaksolla tuloerot ovat kasvaneet. Aluksi kasvu oli hyvin nopeaa, kunnes kehitys tasaantui finanssikriisin myötä. Tämä näkyy tarkasteltaessa kehitystä viiden vuoden ajalta lasketuissa keskituloissa. Taloudessa on tuloliikkuvuutta, ts. tulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Havaitsemme, että liikkuvuus tuloportaikossa on vähentynyt. Samalla kun tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, on tuloverotuksen progressiivisuus alentunut. Valtion tuloveron alennusten ohella tähän on erityisesti tulojakauman huipulla vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Закон об Aвиации Регистрация & Сервис - Мальтийская Международная Правовая фи...Acumum - Legal & Advisory
Мальта – Содействие и стимулирование авиационной промышленности
100% разрешение Европейского Союза и Организации Экономического Сотрудничества и Развития (EU & OECD) - Низкий налог по закону странам Европейского Союза.
Мальтийское Правительство подчеркнуло, что Авиация это активно поощряемая растущая индустрия с предоставлением очень привлекательных финансовых выгод.
BakeSaleLabs makes online fundraising easier by allowing organizations to promote, inform supporters about their cause, and collect contributions all in one social media-integrated platform. Fundraising campaigns can be created in just three steps and shared on sites like Facebook and blogs. Supporters can learn more about the campaign and directly donate using their credit card without leaving the page. Detailed analytics help measure the monetary return from each campaign and marketing channel. A sample campaign showcase for DC Habitat for Humanity is included.
The document discusses a 4 month old boy named Nithin Sai who was born with cataracts in both eyes, limiting his vision. His parents brought him to Sankar Foundation Eye Hospital in Visakhapatnam, where he was examined by a pediatric ophthalmologist who recommended surgery. Through the hospital's NTR Vaidhya Seva scheme, Nithin Sai successfully underwent surgery on his right eye with his left eye surgery scheduled, restoring his future and the parents' hope.
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
Ydinkohtia lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Koko ennuste luettavissa verkossa:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem-analyyseja/tyo-_ja_elinkeinoministerion_lyhyen_aikavalin_tyomarkkinaennuste_syksy_2015.97987.xhtml
Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2013
tilanteeseen.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
"Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara – myös siksi, että julkisen talouden haasteista selvittäisiin", valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki avasi Sitran Voimaa-foorumin. Hetemäki puhui foorumissa otsikolla Mitä ripeitä korjaustoimenpiteitä kestävästä ikääntyvä Suomi vaatii?
Закон об Aвиации Регистрация & Сервис - Мальтийская Международная Правовая фи...Acumum - Legal & Advisory
Мальта – Содействие и стимулирование авиационной промышленности
100% разрешение Европейского Союза и Организации Экономического Сотрудничества и Развития (EU & OECD) - Низкий налог по закону странам Европейского Союза.
Мальтийское Правительство подчеркнуло, что Авиация это активно поощряемая растущая индустрия с предоставлением очень привлекательных финансовых выгод.
BakeSaleLabs makes online fundraising easier by allowing organizations to promote, inform supporters about their cause, and collect contributions all in one social media-integrated platform. Fundraising campaigns can be created in just three steps and shared on sites like Facebook and blogs. Supporters can learn more about the campaign and directly donate using their credit card without leaving the page. Detailed analytics help measure the monetary return from each campaign and marketing channel. A sample campaign showcase for DC Habitat for Humanity is included.
The document discusses a 4 month old boy named Nithin Sai who was born with cataracts in both eyes, limiting his vision. His parents brought him to Sankar Foundation Eye Hospital in Visakhapatnam, where he was examined by a pediatric ophthalmologist who recommended surgery. Through the hospital's NTR Vaidhya Seva scheme, Nithin Sai successfully underwent surgery on his right eye with his left eye surgery scheduled, restoring his future and the parents' hope.
EVA Faktaan Kuka Suomessa tekee työt? on koottu tärkeimmät työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut sekä työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään. Tilastopaketista selviää, miten työikäisten määrä on kehittynyt, paljonko työttömiä on ja kuinka todennäköisesti he työllistyvät.
Faktan tiedot ovat keränneet yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
Ydinkohtia lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Koko ennuste luettavissa verkossa:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem-analyyseja/tyo-_ja_elinkeinoministerion_lyhyen_aikavalin_tyomarkkinaennuste_syksy_2015.97987.xhtml
Palveluiden suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen
(pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito)
suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2013
tilanteeseen.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa,
majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä.
Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 15.8.2014 tilanteeseen.
"Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara – myös siksi, että julkisen talouden haasteista selvittäisiin", valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki avasi Sitran Voimaa-foorumin. Hetemäki puhui foorumissa otsikolla Mitä ripeitä korjaustoimenpiteitä kestävästä ikääntyvä Suomi vaatii?
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
2. Huonot ja hyvät uutiset
Työttömyys kasvaa…
…mutta työttömyysaste aiempia
arvioita vähemmän
… ei kuitenkaan siksi, että tilanne
työmarkkinoilla olisi parantunut,
vaan koska on siirrytty
työmarkkinoiden ulkopuolella
…joka ei kaikilta osin johdu
heikosta suhdanteesta – eikä
pääosin ehkä jää pysyväksi
Työllisyys palveluissa heikentynyt
odotettua enemmän
… teollisuudessa ei dramaattista
laskua, ja rakentamisen työllisyys
kasvanut
Työmarkkinoiden dynamiikka on
vähentynyt
… josta ei juuri löydy myönteistä
näkökohtaa
3. 2013: Suomi lievässä
taantumassa
• Vienti edelleen
taantumassa – mutta
kääntyy kasvuun?
• Investoinnit negatiiviset –
jo toista vuotta
2014: vaatimatonta
kasvua
• Viennin kasvu vahvistuu
• Investoinnit edelleen
miinuksella
• Kulutuksen kasvu hiipunut
• Kulutuskysyntä kasvaa
vain hiukan
= mikään ei ole tukenut
kasvua vuonna 2013 (VM:
BKT:n muutos -0,5 %)
= kasvu käynnistyy – mutta
silti vaisua (VM: BKT:n
muutos 1,2 %)
5. Teollisuusammatit ja työllisyys teollisuudessa
Teollisuuden taantuma alkoi jo 2011;
työttömyys teollisessa työssä alkoi
kasvaa vuotta myöhemmin;
työttömyyden laskua saadaan vielä
odottaa
Työllisyys teollisuudessa pitänyt
pintansa yllättävän hyvin –
tuottavuuden kustannuksella; nyt
tämä tie kuljettu loppuun ja työllisyys
hieman laskee; pahin rakennemuutos
kuitenkin ohi?
6. Rakennusalan ammatit ja rakentamisen työllisyys
Työttömien työnhakijoiden määrä
kasvanut jo pitkään; nyt hieman
hidastuen; myös jonkin verran
kohtaanto-ongelmia
Samaan aikaan työllisten määrä
kasvanut – suhdanteiden vastaisesti,
ja osin muista kuin suhdannesyistä;
nämä vaikutukset eivät nosta
työllisyyttä enää ensi vuonna
7. Palveluammatit ja työllisyys palvelusektorilla
Vaikka työttömien työnhakijoiden
määrä kasvussa, muutosvauhti ei
suuri, ottaen huomioon
kokonaisvolyymin
Palvelualan työllisyys laskee tänä
vuonna paljon – selittää valtaosan
työllisyyden laskusta
8. - Työllisyys heikkenee selvästi 2013; hieman myös 2014 – ellei talouskasvu yllätä
- Teollisuus kasvuun 2014 - teollisuuden työllisyys vasta 2015
- Rakentamisen työllisyys kasvanut 2013 – ei välttämättä jatku 2014
- Palveluissa työllisyys heikentynyt selvästi – ei kohene vielä 2014
Työlliset päätoimialoittan, 1 000 henkeä
2013
2014 Muutos 2013
2 464
2 457
-19
-7
Teollisuus
378
376
-4
-2
Rakennustointa
178
178
3
0
1 788
1 783
-18
-5
Työlliset
Palveluelinkeinot
Muutos 2014
9. Työvoiman tarjonta
vähentyy tänä
vuonna 10 000
hengellä – miksi?
Osaksi kyse on
ikärakenteen muutoksesta,
joka nyt alkaa
konkretisoitua.
Ikäryhmän 55-74 sisällä
eläkeiän saavuttaneiden
määrä kasvanut, ja tämä
selittää osaksi, miksi
työmarkkinoiden
ulkopuolelle siirtyneitä
aiempaa enemmän
10. Työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtynyt aiempaa
enemmän ihmisiä (kuvio: työvoimaan kuulumattomat
15-74-vuotiaat)
… mikä ei kokonaan selity
ikärakenteen muutoksella
… eniten lisääntynyt
”muusta syystä” (kuin
eläke, lapsen tai omaisen
hoito, varusmiespalvelu,
opiskelu)
…tulkintana, että osin kyse
aktiivisesta työnhausta
luopumisesta (tilapäisesti?)
… koskenut kaikkein eniten
parhaassa työiässä olevia
naisia
12. Ennuste työvoiman tarjonnasta
• Tänä vuonna työvoiman
tarjonta laskee (-10 000)
kahdesta syystä: 1)
ikärakenteen muutos 2)
työvoiman ulkopuolelle
muusta syystä siirtyneet
• Ensi vuonna tarjonta
samalla tasolla kuin tänä
vuonna 1) ikärakenteen
muutos jatkuu (-) 2) vain
osa työvoiman ulkopuolelle
siirtyneistä palaa
työmarkkinoille 2014 (+)
Työvoima, 1 000 henkeä
ikä
2012
2013e
2014e
15-24
331
332
335
25-54
1 825
1 816
1 820
55-74
535
533
525
15-74
2 690
2 680
2 680
20. Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto
Tieteellinen, Tekninen ja taiteell. Työ
Terveydenhuolto ja sosiaaliala
Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ
Kaupallinen työ
Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala
Kuljetus ja liikenne
keskiarvo 2006-2012
Rakennus- ja kaivosala
Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö
keskiarvo lokakuu 2012syyskuu 2013
Muu teollisuus ja varastoala
Palvelutyö
Yhteensä
0
5
10
15
20
25
30
35
40