Download to read offline
Tulevaisuus 4.0
- 1.
- 2.
- 3.
- 4.
- 5.
- 6.
- 7.
- 8.
- 9.
- 10.
- 13.
- 14.
- 15.
- 16.
- 17.
- 18.
- 19.
- 20.
- 21.
- 22.
- 23.
- 24. Herakleitos (535-474 eaa)Ajasta:”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”
- 25. Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.
- 26. Harmoniasta: Herakleitos sättiihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.
- 27. Paradoksista: Maailman kehityksenmelodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon. Kulttuurievoluutio ”Ne tavattomat erot, jotka ilmenevät pukeutumisessa ja seurustelutavoissa, elinympäristössä ja miellemaailmassa, aiheutuvat kulttuurievoluutiosta. Suunnilleen samalla tavoin kuin mutaatiot muuttavat biologista perintöainesta, mullistavat uudet ajatukset, löydöt ja keksinnöt kulttuuriperintöä. Sukupuoliyhteyttä biologisen perintöaineksen edelleen siirtämisessä vastaavat kulttuurin kehityksessä kasvatus, opinnot ja koulutus. --- Aatteet (ideat) puolestaan ovat erilaisia ajatusrakennelmia. Ne toimivat eräänlaisina kulttuurin perinnöllisyysmekanismin ’geeneinä’. Tässä sanan laajassa merkityksessä on kaikilla kansoilla ’kulttuuri’, koska ihmiset eivät yleensä voi elää yhdessä vaikuttamatta toistensa käyttäytymiseen. Jokainen kulttuuri kehittyy – vaihtelevan nopeasti – ja jokainen kulttuuritaso edustaa yhtä sivilisaatiota, sivistysmuotoa.”Gerholm & Magnusson 1972, 5-6Paolo FreirejaajanteematTeematilmaisevatkussakinajassaratkaistaviatehtäviäjaongelmia. Ihmisenhumanisaatioriippuusiitä, kuinkahyvinhänkykeneeratkaisemaanaikakaudenteematjaintegroitumaanajanhenkeen. Aikakaudettäyttyvätsitämukaa, kun ihmisetkäsittävätsenteematjaratkaisevatsentehtävät. Aikojenmurroksessavaihtuvatpaitsiteematmyösajanjärki.Paolo Freire 1970-luvun alussa
- 28. KummasteluaMistähän on kyse,kun oppilaitoksiakokoajanyhdistetäänyhäsuuremmiksiyhtymiksijamitätapahtuusenjälkeen, kun se tie tuleepäätepisteeseensä? Kouluntarina?
- 29. Mitäkummaa on tapahtunutjatapahtumassamaataloudessa,kun se on niinmeilläkuinmuuallakinmoninkertaistunuttuotantonsasotienjälkeensamaanaikaan, kun senelättämäväki on supistunutmurto-osaan. Siltimaatalouselää vain tukiaistenvoimin?
- 30. Miten on muuttunutaika,media, identiteetti?Tofflerilaisetaikakaudet
- 31.
- 32. Kainja AbelRalf KerbachKs. www.poll-berlin.de/.../polleditionen/grafiken/
- 33.
- 34.
- 35.
- 36. n. 1970n. 2020-40Murroksenkehityskaari Tuotannon periaateYhteiskunnantoimintalogiikkaYhteiskunnanmalliEnemmän erilaista uudella tavalla tuotettunaEnemmän ja parempaa vähemmästäEnemmän enemmästäMyöhäisteollinen murrosaikaINFORMATIONALISMIINDUSTRIALISMIVerkosto-yhteiskunta ?Teollinen yhteiskuntaTieto-yhteiskuntaLähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius2002, Linturi 2008
- 37.
- 38.
- 39. Yhteiskunta 3.0Konerationalisointi: massatuotanto, suuruuden ekonomia
- 40. Standardi: samuus jasamuuden laatu, erilainen on hukka
- 41. Materiaalinen: luonnonvarat perustana,tavaran logiikka ja logistiikka, oleminen muuttuu omistamiseksi, hyvinvointi
- 42. Luokkaidentiteetti: yhteiskuntaluokat, professiot,asiantuntijuuden paradoksi
- 43. Asiantuntijuus: erikoistumisen logiikka,illichlainen paradoksi
- 44. Yhteiskunta 3.0: edustuksellinendemokratia, kulutusyhteiskunta, sosialistinen ja kapitalistinen versioY 3.5: dekonstruktioKonerationalisointi: antiteesi?
- 45.
- 46.
- 47.
- 48.
- 49. Yhteiskunta 3.5: antiteesi?Y3.5: dekonstruktioKonerationalisointi: palvelujen rationalisointi!
- 50. Standardi: samuuden standardistaerilaisuuden standardiin
- 51.
- 52.
- 53. Asiantuntijuus: jakava jayhteistuotannollinen asiantuntijuus
- 54. Yhteiskunta 3.5: suorademokratiaMeemitJohn Langrish (1999) luokittelee kolme meemityyppiä, joiden nimet kuvaavat niiden luonnetta: reseptimeemi(recipememe),
- 55.
- 56. selitysmeemi(explaneme). Reseptimeemitkertovat, mitenjoku asia tehdään. Valintameemit tarjoavat vaihtoehtoja toiminnan haluttavasta lopputulemasta ja selitysmeemit kertovat, mitkä ovat toiminnan kantavat perusideat. Selitysmeemit auttavat valitsemaan ja valintameemit rajaavat hyväksyttävät reseptimeemit. - John Langrish 1999. Different Types of Memes: Recipemes, Selectemes and Explanemes. Journal of Memetics. Evolutionary Models of Information Transmission, 3. Saatavillainternetissä: http://www.cpm.mmu.ac.uk/jom-emit/1999/vol3/langrish_jz.html
- 57.
- 58.
- 59.
- 60.
- 61.
- 62.
- 63. Pitkätulevaisuus: kolmenäkökulmaaTulevaisuusmetoditFutu–menetelmät tähtäävätusein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
- 64. Futures Research MethodologyV2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
- 65. 11.10.200931MahdollisetjatodennäköisettulevaisuudetKaikki sellainen, mikäon olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella.Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlaitjne.)Kaikki mikä on todennäköistäKaikki mitä voimme kuvitella(science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.)Neutraalit asiatNYKYHETKIToivottavat asiatVältettävät asiat
- 66.
- 67.
- 68.
- 69. 11.10.200934Trendit suuntaus,virtaus, muutoksen kaava;
- 70. pitkänajanjakson kuluessa tapahtuva tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.Trendit ohjaavat päätöksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin jne. Trendit voivat myös olla megatrendien osia.
- 71. 11.10.200935Syklit ja muutosMUTTA:Äkillinenmuutos toimintaympäristössäKun tunnetaan kehityskulku n määrätyssä ajassa, voidaan tulevaa kehitystä ennustaa puolet niin pitkä aika eteenpäin (n/2)x> kehitys muuttuu ennustamattomaksiEnnustettava aika n/2Mennyt aika nNYTAikaSyklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana): esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55 vuotta.
- 72. 11.10.200936Trendien ennakointiTrendiekstrapolaatio ontulevaisuudenennakoimista, jokaperustuuoletukseen, ettätietytilmiöttodennäköisestijatkuvattulevaisuudessa. Ennakoimisessaselvitetäänmyösilmiönsuunnandynamiikkaa (suunnanjavauhdinmahdollisiamuutoksia). Trenditvoivat olla siisnousevia, laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.Esim:Muotivirtaus, mm. minihame Uutiset joka puolen tunnin välein Väestön ikääntyminen
- 73.
- 74. 11.10.200938Heikot signaalitHeikko signaalion ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla.
- 75. 11.10.200939Heikot signaalit jatulevaisuudentutkimusHeikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emergingissues”
- 76. 11.10.200940Villit kortit (wildcards)Yllättävästiilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi. Villin kortin ominaisuudet:sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat.
- 77. villillä kortilla eiole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Esimerkki:äkillinen geenimuunnos; maanjäristys; 11.9. WTC, New York
- 78. 11.10.2009MegatrenditMegatrendit ovat kehityksensuuria aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia ja havaittavan historian omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on selkeä kehityssuunta. Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi.Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja.Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.
- 79. 11.10.2009Megatrendin luonneMegatrendin suuntaaei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.
- 80.
- 81. Yritys- jakansalaistoiminnan &hallinnontavatjaohjaavatideat
- 82. Teknologinenkehitys (the net,tietokoneet)
- 83. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,verkottuminen, teknologioidenkonvergenssi
- 84.
- 85.
- 86.
- 87.
- 88. Informaationlisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen,mediallistuminen
- 89. Jatkuvainformaationjauutistenvirta, ”pullistuva” nykyhetki,infoähky, elinikäinenoppiminen, näkemystiedonjavalintakriteerientarve
- 90.
Editor's Notes
- #22 Taloudellisyhteiskunnallinen ripustus tekee samankaltaisista yhteisöistä väistämättä toistensa kaltaisia, vaikkeivät ne edes esiintyisi samana aikana. Metsästäjä-keräilijän toimintatapa ja maailmankuva varioivat vain erilaisten ympäristöjensä rajoissa. Eskimo ja aboriginaali tarvitsevat henkensä pitimiksi erilaisia tietoja ja taitoja. Toiminnan rationaliteetti ja logiikka ovat jaettuja ja yhteisiä. Yleisimmän tason aikakausi-ideoita nimitän kantameemeiksi. Sen päälle rakentuvat kulttuurisemmat uskomusjärjestelmät, jotka ovat rajatummin jaettuja. Kapitalismi on synnyttänyt kovin erilaisia teollisuusajan uskomuksia ja toimintamalleja kuin reaalisosialismi. Yhteistä molemmille on usko teollisiin kantameemeihin: monistamiseen, standardiin ja raaka-aineiden jalostamiseen konetyöllä hyödykkeiksi.Tofflerilaiset murrosten ristiaallot jakavat sivilisaatiot neljään aikakauteen, joista ensimmäisen populaation muodostivat vaeltelevat metsästäjät ja keräilijät. Nomadiaika käynnistyi 2-3 miljoonaa vuotta sitten, kun esiäitimme oppivat puhumaan, kehittämään työkaluja ja muodostamaan sosiaalisia instituutioita. Keräilyvaiheesta siirryttiin neoliittisen vallankumouksen kautta maatalousaikaan, joka vuorostaan vaihtui industriaalisen vallankumouksen myötä teollisuusajaksi. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on lisääntynyt puhunta, jonka mukaan läntinen ja pohjoinen maailma on jo keskellä seuraavaa aikakausikumousta, jota Castells (1996) kutsuu informationaaliseksi vallankumoukseksi. Suomessa avautuvaa aikakautta nimitetään yleisesti tietoyhteiskunnaksi.Yhteiskuntatieteiden kirjallisuudessa esiintyy useita vaihtoehtoisia tulkintoja tulevasta yhteiskunnasta. Jotkut niistä painottavat teknologiaa, toiset taloudellisia näkökohtia, kolmannet korostavat aluerakenteen, ammattirakenteen tai kulttuurin merkitystä (Webster 1996, 6-29). Erimielisyys kuvastaa sitä, että nk. tietoyhteiskuntakehitys on vasta toteutumassa useiden, rinnakkaisten kehitysprosessien muodossa. Prosessit ovat kompleksisia ja sisältävät runsaasti kaaosmaisia piirteitä (Braman 1994). Aikojen murrosta luonnehtivat pyörteiset, nopeat ja arvaamattomat muutokset. Se etenee kriisien ja niiden ratkaisuyritysten sarjana, joka tuottaa uusia selviytymiskeinoja ja –mahdollisuuksia. Tietoyhteiskunnasta voidaan puhua sitten, kun informaatiosta tulee sosiaalista ja palveluinfrastruktuuria paikallisesti ja globaalisti keskeisesti määrittävä tekijä. Tätä tulemaa näyttävät vauhdittavan teleteknologiset innovaatiot ja laajenevat tietoverkot, jotka vahvistavat tietoammattien ja informaatiosektorin asemaa. Vallitseva teollisuusyhteiskunnan rationaliteetti menettää silloin johtavan asemansa uudelle jälkiteolliselle ja palveluintensiiviselle taloudelle. Maailmantalous on yhä enemmän informaatioperustaista, elektronisesti säilöttyä ja globaalisti toisiinsa kytkeytyvää. Uuden yhteiskuntavaiheen keskeisiä piirteitä on myös mediallistuminen ja lumemaailmallistuminen. Ihminen on kehittänyt niin väkevät informaatiovälineet, että hän ei enää kykene irtaantumaan niistä. Ne paitsi välittävät myös muokkaavat tapaamme kokea todellisuutta. Baudrillard (1981, 48-56) kuvasi jo 80-luvulla, miten ihmiset ovat niin sosiaalistuneita televisiotodellisuuteen, että käyttäytyvät kuin olisivat kaiken aikaa televisiossa. (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, 144-145, 152) Uuden esiin kuoriutuvan yhteiskunnan jo näkyvissä olevia piirteitä ovat verkottuminen ja globalisoituminen. Kolmantena todellisuuden uudelleenmuokkaajana voi pitää digitaalistumista, jonka prosesseihin kaksi muuta kietoutuvat ja ne yhdessä yhdenmukaistavat tuotannon välineitä ja järjestelmiä. (Suoranta & Ylä-Kotola 2000, 159) Kansantaloudet ovat ketjuuntumassa alueellisiksi ja maailmanlaajuisiksi verkostotalouksiksi. Niistä seuraavat mullistukset työssä, yrittämisessä ja oppimisessa. Uusin yhteiskuntavaihe johtaa kehittyessään myös lisääntyvään verkottumiseen ihmisten ja koneiden välillä. Kommunikaatioteknologia integroi perinteisiä viestintämuotoja multimediaksi, jonka jakeluun kehittyy uusia instituutioita perinteisen kustannustoiminnan rinnalle. Fenomenologiasta peräisin oleva ajatus: ihminen ja ympäristö ovat sidoksissa toisiinsa. Fenomenologien mukaan itseä ja maailmaa ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan. Ihmisen on kuuluttava fysikaaliseen maailmaan tullakseen itseksi, joka kykenee määrittelemään itseään itseensä viitaten eli reflektiivisesti.