Alueiden erot ja samankaltaisuudet, Taiken alueprofiilien julkistus- pilotit Häme ja Pohjois-Savo, erityisasiantuntija Paula Karhunen, Taiteen edistämiskeskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Kaupungin Kangas.
Kankaan Prosenttikulttuurin ja ensimmäisen taidehankinnan tiedotustilaisuus 8.1.2015
Esitykset: Anne Sandelin, Mari Aholainen & Kirsi Pitkänen
Helsingin metropolialueella innovaatiotalous saadaan loistamaan, kun tekemiselle järjestetään mahdollisuuksia, epäonnistuminen sallitaan ja onnistumiset hyödynnetään yhdessä. Lue lisää, miten temppu tehdään.
Alueiden erot ja samankaltaisuudet, Taiken alueprofiilien julkistus- pilotit Häme ja Pohjois-Savo, erityisasiantuntija Paula Karhunen, Taiteen edistämiskeskus. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Kaupungit ja kunnat keskeinen toimija - kohti 2020-luvun sivistyskuntaa. Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Kuntaliitto. Taiken alueverkostojen päivä 20.9.2017, Kuntatalo.
Kaupungin Kangas.
Kankaan Prosenttikulttuurin ja ensimmäisen taidehankinnan tiedotustilaisuus 8.1.2015
Esitykset: Anne Sandelin, Mari Aholainen & Kirsi Pitkänen
Helsingin metropolialueella innovaatiotalous saadaan loistamaan, kun tekemiselle järjestetään mahdollisuuksia, epäonnistuminen sallitaan ja onnistumiset hyödynnetään yhdessä. Lue lisää, miten temppu tehdään.
Lakiesitys kuntien kulttuuritoimintalaista, Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset ja Aluetietoperusta-hankkeen tilanne, Kirsi Kaunisharju, kulttuuriasiainneuvos, OKM
Tutkijatohtori Maija Faehnle (Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus) ja vastuullinen tutkija Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) tarkastelevat, miten pyrkimykset säännellä yhteistoimintataloutta esimerkiksi verotuksella kohtaavat toimijoiden/jakamisen moninaisuuden ja miten julkinen sektori voi luotsata yhteistoimintataloutta sosiaalisesti
kestävään suuntaan. Esitys VTT:n järjestämästä seminaarista "Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsimässä" http://www.vtt.fi/Documents/tapahtumat/Yhteistoimintatalous_180117.pdf
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Olli Alanen&Taneli Heinonen: Helsingin kantakaupunki sosiaalisena tilana vuon...guest8bfe16
Olli Alasen ja Taneli Heinosen esitys Dodo-keittiö-tapahtumassa 30.1.2008. Esityksessä käydään läpi neljä skenaariota Helsingin kantakaupungin kehityksestä sosiaalisena tilana vuoteen 2030. Perustuu Miten tutkimme tulevaisuutta -kurssilla syksyllä 2007 tehtyyn tulevaisuusraporttiin.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi.
CICAT2025 julkisti 12.5.2021 politiikkasuosituksen kaupungeille ja kunnille.
Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi.
Lue lisää: cicat2025.fi
Lakiesitys kuntien kulttuuritoimintalaista, Taiteen ja kulttuurin aluepoliittiset linjaukset ja Aluetietoperusta-hankkeen tilanne, Kirsi Kaunisharju, kulttuuriasiainneuvos, OKM
Tutkijatohtori Maija Faehnle (Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus) ja vastuullinen tutkija Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) tarkastelevat, miten pyrkimykset säännellä yhteistoimintataloutta esimerkiksi verotuksella kohtaavat toimijoiden/jakamisen moninaisuuden ja miten julkinen sektori voi luotsata yhteistoimintataloutta sosiaalisesti
kestävään suuntaan. Esitys VTT:n järjestämästä seminaarista "Yhteistoimintatalouden tulevaisuutta etsimässä" http://www.vtt.fi/Documents/tapahtumat/Yhteistoimintatalous_180117.pdf
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Olli Alanen&Taneli Heinonen: Helsingin kantakaupunki sosiaalisena tilana vuon...guest8bfe16
Olli Alasen ja Taneli Heinosen esitys Dodo-keittiö-tapahtumassa 30.1.2008. Esityksessä käydään läpi neljä skenaariota Helsingin kantakaupungin kehityksestä sosiaalisena tilana vuoteen 2030. Perustuu Miten tutkimme tulevaisuutta -kurssilla syksyllä 2007 tehtyyn tulevaisuusraporttiin.
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
Esityksessä verrataan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa aluetalouteen ja työllisyyteen liittyvien tunnuslukujen osalta suhteessa muihin maakuntiin. Analyysi käsittää vuosien 2000-2013 välisen kehityksen. Lisäksi analyysissä verrataan em. muuttujien osalta Oulun seutua suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja vielä erikseen 7 Pohjois-Pohjanmaan seutua keskenään.
Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi.
CICAT2025 julkisti 12.5.2021 politiikkasuosituksen kaupungeille ja kunnille.
Kiertotalous tarjoaa kaupungeille tilaisuuden vahvistaa ympäristölle myönteistä elinkeinopolitiikkaa. Kaupungit ovat erilaisia ja niillä kaikilla on omia vahvuuksiaan nousta kiertotalouden edelläkävijöiksi.
Lue lisää: cicat2025.fi
Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki, Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus & Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
5. Alueellisen kulttuurityön malli
(ns. Helsingin malli)
• Taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä
ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen
kanssa uusilla toimintatavoilla
TAVOITTEENA:
• tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa
• vahvistaa asukkaiden kulttuurista osallisuutta
• alueellisten toimijoiden ja taidelaitosten yhteistyön lisääminen – ”uudet yleisöt”
• vahvistaa kaupunginosien sosiaalista pääomaa ja myönteistä profiloitumista
• pilotoidaan vuosina 2016-2018
• pilotointialueina: Jakomäki, Kaarela, Maunula ja Vuosaari
Alueet erilaisia – luo kiinnostavan pohjan seurannalle ja analyysille
• toimintaan varattu avustussumma n. 380 000 euroa
• yhteisölliset kehittämishankkeet vuosina 2012-15 pohjana
6. Vaihdannan ja kumppanuuden lähtökohtia
- PÄÄTOIMIJAT JA -ROOLIT :
- Kulttuurikeskus – koordinaattori, päärahoittaja
- Taidelaitokset - tuottajat
- Aluetoimijat (asukkaat, hallintokunnat, muut
palveluiden tuottajat…) - mahdollistajat
- Toimijoilla erilaiset roolit, intressit ja resurssit
- Resurssien yhdistäminen hankkeisiin edellyttää toimijoiden intressien
tunnistamista hankemuotoilussa, intressien ”kääntämistä” yhteiseksi projektiksi
- Alustojen pystytys päätoimijoiden väliselle dialogille
- Hankkeet ovat kehittämishankkeita – toimintatavat ja tavoitteet selkiytyvät
dialogissa. Hankkeiden suuntaa myös mahdollista muuttaa tarvittaessa
KESKEISET RISKIT:
- Ei synny pysyvää muutosta tai hyötyä
- Alueet: eivät tunnista hankkeiden tuomia mahdollisuuksia
- Laitokset: eivät kytkeydy riittävästi alueeseen
7.
8.
1980
-‐
1993
Aluetyön virtauksia 1980 -
Virkamiestyöryhmät
-‐ Useimmissa
kaupunginosissa
-‐ Paikallisverkostoaja5elu
-‐ Korkeasuhdanne
-‐
pää5yy
lamaan
-‐ Virastot
keski5yvät
ydintoimintoihinsa
ja
virkamiestyöryhmät
näive5yvät
Lähidemokra8an
1.
aalto:
Yhteissuunni?elu,
alueelliset
kehi?ämisrahat,
SOFY…
Asukastaloverkosto
-‐ Asukkaat
o5avat
tyhjiä
>loja
käy5öönsä
-‐ Yhteiskerho>lat
yleistyvät
-‐ Asukastaloverkosto
-‐ Osa
kansalais-‐
yhteiskuntaa
1994
-‐
1999
Asukasjärjestöjen
kukoistus
-‐ Kaupunginosa-‐
yhdistykset
elpyvät
-‐ N.
60
kaupunginosa-‐
tapahtumaa
vuodessa
-‐ Kaupunginosien
neEsivut
–
vuorovaikutusrakenteet
ja
informaa>on
vaihto
alueiden
kesken
Lähidemokra8an
2.
aalto:
Val8on
osallisuushanke
2000-‐2005
Some-‐liikkeet
-‐ Uudenlainen
mobilisaa>o
ja
vastuunjako
vs.
III
–
sektorin
tradi>o
-‐ Hallinnon
ja
liikkeiden
kohtaaminen?
-‐ Palveluiden
keskitys
vs.
”Helsingin
malli”
Lähidemokra8an
3.
aalto:
Helsingin
demokra8ahanke
2010-‐
Lama ja sen
jälkeinen aika