Kantaverkkopäivässä 3.9.2014 Fingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kertoi esityksessään kansainvälisten yhteyksien siirtokapasiteettien toimimisesta sähkön siirtokapasiteetin varmistajina. Lisätietoa tapahtumasta yhtiön sivuilla: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/seminaarit/seminaarit2014

1. Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajina
Kantaverkkopäivä 3.9.2014
Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj

2. Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle
Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien
riittävyyden varmistamiseksi?
Mitä Fingrid tekee tulevaisuudessa
rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?
Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden
tarinoita

3. Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle
Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien
riittävyyden varmistamiseksi?
Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa
rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?
Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden
tarinoita

4. Pohjoismaisen voimajärjestelmän
tilanne 11.8.2014
FI
41,47
SE1
34,33
SE2
34,33
SE3
34,33
NO3
34,33
NO5
27,77
NO2
27,77
SE4
34,33
NO1
27,77
EE
41,47
DK1
19,81
NO4
34,33

5. Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti
Faktat:
• Olkiluoto 3 myöhässä – järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa
• sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi – aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW
– tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä
• pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen
tarpeeseen. Pohjoismaisella tasolla tuotantokapasiteettia on jopa ylimäärin
• joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleen
Seuraukset:
• Suomen sähkön saanti erittäin riippuvainen sähkön tuonnista: puuttuva perusvoima tuodaan Suomeen muista
Pohjoismaista
• sähkön aluehinta Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa
• järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynyt
Mitä voidaan tehdä?
• ennen Olkiluoto 3:n valmistumista ei mahdollista saada uutta tuotanto- tai siirtokapasiteettia
• tuulivoimainvestoinnit tuovat energiaa, mutta eivät merkittävästi tehoa
• Virosta tai Venäjältä saadaan Suomeen sähköä, kun sähkön hinta Suomessa nousee riittävän korkeaksi

6. Itämeren alueen sähkömarkkinat
• skandinaavinen sähkön hinta on historiallisen edullinen
• nettotuonti noin 20 prosenttia Suomen kulutuksesta
• "Mini Baltic Ring" 2016
– Latvian ja Liettuan markkinaintegraation
loppuunsaattaminen
– NordBalt-yhteys 2016 (700 MW)
• kohti Eurooppaa
– Liettua-Puola-yhteys 2016 (500 MW)
NO2
NO1
25,1 €
DK
1
F
NO4
30,4 €
SE2
SE1
FI
30,6 €
SE3
30,8 €
SE4
EE
35,3 €
LV
46,3 €
LT
25,2 €
DK1
29,8 €
DE
34,9 €
30,6 €
31,1 €
46,3 €
32,4 €
9,4
Elspot-hinnat (EUR/MWh) ja
pääsiirtosuunnat (TWh) 1 - 6/2014
1,3
2,0

7. Aluehintojen yhtenäisyys Pohjoismaissa
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Pohjoismaat
Suomi-Ruotsi
sama hinta
prosenttia (%) ajasta

8. Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle
Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien
riittävyyden varmistamiseksi?
Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa
rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?
Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden
tarinoita

9. Verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteettien kasvattamiseksi
Petäjäskosk
i
Pirttikoski
1
KemiSnmellaeae
Asmunti
Tuomela
Pikkarala
Pyhänselkä
Uusnivala
Vuolijoki
Hirvisuo
Tuovila Alajärvi
Seinäjoki
Kristinestad
Tahkoluoto
Olkiluoto
Vihtavuori
Kangasala
RaumaHuittinen
Lieto
Hikiä
Alapitkä
Huutokoski
Toivila Visulahti
2
Koria Yllikkälä
Forssa
Salo Kymi
Tammisto
Inkoo
Nurmijärvi
Länsisalmi
Loviisa
Anttila
Espoo
Ulvila
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
1
1 2
1 Ruotsin yhdysjohtojen sarjakompensointi 1997
2 Fenno-Skan tasasähköyhteyden tehonnosto 1998
3 P1 sarjakompensointi 2001
4 Alajärvi, täydennys 2003
5 Ruotsin yhdysjohtojen tehonnosto 2004
6 Pikkaralan uusiminen 2004
7 P1 sarjakompensointiasteen nosto 2007
8 Kangasalan SVC-laitos 2008
9 Keminmaa – Pyhänselkä 400 kV yhteys ja Petäjäskosken uusiminen 2009
10 Pohjoisen siirtoyhteyksien sarjakompensointi 2009
11 Fenno-Skan 2 2011
Ruotsin rajasiirtoyhteydet yhteensä 234 M€
1 Länsisalmi - Kymi - Viipuri 400 kV yhteys 2002
2 Yllikkälä - Huutokoski B 2013
Venäjän rajasiirtoyhteydet yhteensä 73 M€
1 Estlink 1 osto 2013
2 Estlink 2 (EU-tuki 50 M€) 2013
Viron rajasiirtoyhteydet yhteensä 139 M€
Kaikki rajasiirtoyhteydet yhteensä 446 M€
Pullonkaulatulot 1998-2013 yhteensä noin 229 M€

10. Fingridin HVDC–yhteydet
FennoSkan 1
─ käyttöönotto 1989, automaatiouudistus 2013
─ 400 kV, 500 MW, rajoitetaan pysyvästi 400 MW:iin
FennoSkan 2
─ käyttöönotto 2011
─ 500 kV, 800 MW
─ FS1 ja FS2 muodostaa +400/-500 kV bipolaariyhteyden
EstLink 1
─ käyttöönotto 2006, Fingridin omistukseen 2013
─ +/-150 kV, 350 MW
EstLink 2
─ käyttöönotto 2013
─ 450 kV, 650 MW

11. FennoSkan-yhteyden käytettävyys (FS1 + FS2)
FS1-kaapelivika
12.2 - 12.4.2013
Elspot-kapasiteetti / Nimelliskapasiteetti NTC
NTC 1.350 MW, 19.5.2013 alkaen 1.200/1.250 MW (FS1-kaapelivika 12.2.2013)
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
1/12
2/12
3/12
4/12
5/12
6/12
7/12
8/12
9/12
10/12
11/12
12/12
1/13
2/13
3/13
4/13
5/13
6/13
7/13
8/13
9/13
10/13
11/13
12/13
1/14
2/14
3/14
4/14
5/14
6/14
7/14
Suomesta Suomeen
FS2-kaapelivika
17.2 - 25.4.2012
FS1-tulipalo 6.10.2012 ja
automaatiojärjestelmätestit
10/12 - 1/13
FS1-ohjausjärjestelmän uusiminen
21.8 - 2.10.2012
Työt Finnbölessä
FI-SE3 oli 400 MW 6 - 7/2013
FS1-ja FS2-revisio
9 - 10/2013

12. FennoSkan 1 -kaapelissa on havaittu poikkeamia

13. Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle
Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien
riittävyyden varmistamiseksi?
Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa
rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?
Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden
tarinoita

14. Suomi – Ruotsi
1. kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys 202X ja viides P1–johto
2. FennoSkan 1 uusiminen 202X?
3. Kraftnät Åland Ab on toteuttamassa yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen
Lisää Suomen ja Ruotsin välistä rajasiirtokapasiteettia enimmillään 80 MW, toteutus 2015
Suomi – Venäjä
4. Kahdensuuntainen tehonsiirto, toteutus suunniteltu vuoden 2014 – 2015
vaihteessa
1
3
Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina
4
2
1

15. Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Suomi - Ruotsi
• FennoSkan 2 -merikaapeliyhteys valmistui
vuonna 2011
– markkinoiden käyttöön tuli 800 MW
siirtokapasiteettia
• vaihtosähköyhteyksien siirtokapasiteetti
– tuontikapasiteetti laskee 300 MW Olkiluoto 3
käyttöönoton jälkeen, koska järjestelmän suurin
laitosyksikkökoko kasvaa
– kolmannen Ruotsin vaihtosähköyhteyden
valmistuessa vienti- ja tuontikapasiteetin
arvioidaan kasvavan 500 MW
• sisäiset vahvistukset
– rajakapasiteetin hyödyntämiseksi Fingrid on
tehnyt ja tulee tekemään useita investointeja
sisäisten pullonkaulojen välttämiseksi
• Ahvenanmaan merikaapeliyhteys lisää
siirtokapasiteettia enimmillään 80 MW
vuodesta 2015 alkaen

16. Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle
Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien
riittävyyden varmistamiseksi?
Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa
rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?
Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden
tarinoita

17. Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2014 - 2024
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Fenno-Skan 2
Forssan varavoimalaitos
Yllikkälä - Huutokoski
Hyvinkää - Hikiä
EstLink 2
Ulvila - Kristinestad
Hikiä - Forssa
Hirvisuo - Pyhänselkä
Lieto - Forssa
Hikiä - Orimattila - Koria
Helsingin seudun verkon kehittäminen
Petäjävesi - Pyhänselkä
Keminmaa - Pyhänselkä
Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi
Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen
YVA-menettely / esisuunnittelu
Yleissuunnittelu ja luvitus
Rakentaminen
2014 - 2024
400 kV voimajohtoja noin 1 500 km
110 kV johtoja noin 1 000 km
400 kV rakenteen kantaverkko
400 kV rakenteilla
kantaverkon perusratkaisut
Yllikkäl
ä
Tuovila
Ulvila
Forssa
Hirvisuo
Liet
o
Keminmaa
Hiki
ä
Huutokoski
Kristinestad
Pyhänselkä
Kori
a
Petäjävesi

18. Verkkoinvestoinneissa viime vuodet työntäyteisiä
• vuotuiset investointitasot
Vuosi Toteuma M€
2010 132
2011 237
2012 121
2013 216
• projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät suunnitellusti
• valmistuneiden projektien lisätyöt 3,1 % (1,7 % vuonna 2012 )
– kymmenen sähköasema- ja voimajohtohanketta
• Fingridin työmailla palvelutoimittajat tekivät 639 henkilötyövuotta
(593 henkilötyövuotta vuonna 2012)

19. EstLink 2
Investointiesitys Investointituki Ennuste Kapasiteetti
154 M€ 50 M€ 149 M€ 650 MW / 450 kV
Fingridin osuus hankkeesta, ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, tilanne 2/2014
• hanke jää historiaan poikkeuksellisen laadukkaasti toteutettuna HVDC-projektina
• linkki annettiin markkinoiden käyttöön 7.12.2013
• perusteet: eurooppalaisen sähkömarkkinoiden edistäminen
400 kV AC
Substation
Anttila
650 MW
Converter
Station
450 kV DC
OHL
450 kV DC
Submarine Cable
450 kV DC
Land Cable
650 MW
Converter
Station
330 kV AC
Substation
Püssi
~90 m
450 kV DC
Transition
Station
Nikuviken

20. EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita

21. Suunnitellut huolto- ja korjaustyöt verkossa vs. siirtokapasiteetti
• huoltotöiden vaikutusta minimoidaan siirtokeskeytysten
yhteisellä suunnittelulla
– kaikkea vaikutusta ei voida poistaa
– investoinnit suuria ja pitkäaikaisia, ajoitus haastavaa
– työturvallisuus on taattava
• yhteinen suunnittelu on käytössä kaikilla rajoilla
– Pohjoismaat, yhteinen NOT-ryhmä
– Viro
– Venäjä
• vaikutuksia seurataan ja parannuksia suunnitellaan

22. Strategiset tavoitteet - Siirtokapasiteetin varmistaminen
Siirtokapasiteetti riittää asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin
• Varmistamme asiakkaiden laitteistojen liittämisen ja teknisen yhteensopivuuden
• Kehitämme verkkoa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa
• Ennakoimme tulevat siirtotarpeet
• Hyödynnämme verkon kapasiteetin täysimääräisesti
Toimintamme on kustannustehokasta
• Luomme joustoja investointiohjelmaan mm. tehden YVA:t, lunastukset ja
suunnittelun ennakoiden
• Käynnistämme hankkeet investointiperusteiden täytyttyä
• Optimoimme verkkokomponenttien elinkaaren
• Varmistamme alan palveluiden saatavuuden ja hankimme tehokkaasti
Laatumme on oikein mitoitettu
• Varmistamme, että verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla
• Pidämme yllä verkon komponenttien korkean käytettävyyden
• Otamme ympäristö- ja maankäyttökysymykset pitkäjänteisesti huomioon
• Kehitämme osaamista, toimintatapoja ja työkaluja jatkuvasti