Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
Riskienhallinta ja turvallisuus 28.1.2016 / Juha Suutarinen
Eksoplaneetat
1. Esitelmä: Vantaan Rotaryklubi
10.1.2013
Ego-esitys
Esitys tähtitieteestä eli astronomiasta
Kiinnostuksen taustoja
Tähtitieteen historiaa
Eksoplaneettatutkimus
Tähtitieteen suuntauksia
Mysteereitä
2. Tähtitiede eli astronomia
Luonnontiede Muista tieteenaloista
Tutkii poiketen
maailmankaikkeutta, harrastajatoiminta
sen kohteita, ilmiöitä, tuottaa edelleen
kehitystä tähtitieteessä
tieteellisesti merkittäviä
Tutkimusalueeseen
tuloksia, esim.
kuuluu kaikki maapallon
maailmanlaajuinen
ja sen ilmakehän
AAVSO (muuttuvien
ulkopuolella oleva ja
tähtien havainnointi)
maa planeettana
3. Historiaa
Todennäköisesti lääketieteen ohella vanhin tieteistä
Jo esihistoriallisena aikana, liittyy uskonnollisuuteen
(esim. Stonehenge, Englanti; jätinkirkot Suomessa
Pohjanmaalla, 40 kpl, havainnoitiin Aurinkoa, kautta
aikojen suurin arkeoastronominen löytö Suomessa)
Maakeskinen malli, aurinkokeskinen malli
Aristarhos (280 eaa), Kopernikus 1543, Tyko Brahe,
Johannes Kepler, Galileo Galilei, Isaac Newton
Linnunradan ulkopuoliset kohteet vasta 1923
Kvasaarit, pulsarit, kosminen taustasäteily 1960-
luvulla
4.
5. Havaitseminen
Sähkömagneettisen säteilyn ja fotonien
informaatiosta
Optinen tähtitiede: kaukoputket,
spektrografit, CCD-kennot
Radiotähtitiede: radioteleskoopit
Avaruusteleskoopit ja –luotaimet
Erittäin vaativia ja jopa hyvin suuria laitteita
14. MAAILMANKAIKKEUS
-Arviolta 100 miljardia
Galaksia
Kuva: Ultra Deep Field
Avaruuden kohteesta,
vähiten Linnunradan
tähtiä esteenä.
Hubble: 800 valotusta,
15,8 vuorokautta yhteensä
Kuvassa yli 10000
galaksia.
Kaukaisimmat 13
miljardin vuoden takaa.
16. Kepler-satelliitin utkimuskohde
Kepler observatorio (NASA), laukaistiin
7.4.2009 Aurinkoa kiertävälle radalle
Tehtävänä kartoittaa maan kaltaisia
kiviplaneettoja muilta tähdiltä (noin 145000
kpl), siis elämänvyöhykkeeltä
Tähän mennessä löytänyt 2740 kandidaattia
http://en.wikipedia.org/wiki/Kepler_%28spacecraft%29
18. Eksoplaneettojen havainnointi
Erittäin vaikea havaita: tähti liian lähellä
Radial velocity: planeetta muuttaa tähden
liikettä suhteessa maahan (lähestyy, loittonee)
Pulsarit (erittäin tarkkoja pulsseja, planeetta
muuttaa pulssia)
Ylikulku (transit method)
Ylikulku (transit timing variation method: ks.
Demo 201008 levyltä)
Suora valokuvaus
Mikrolinssi-ilmiö
19. Vapaasti vaeltavat
eksoplaneetat
Ovat tähtien välisessä avaruudessa irrallaan
Syntyneet jossakin tähdessä
Jossakin vaiheessa sinkoutunut
gravitaatiovoimien vuoksi pois
planeettakunnasta
Arvellaan olevan hyvin paljon
Video: Esimerkki vapaasti vaeltavasta
eksoplaneettakanditaatista CFBDSIR
J214947.2-040308.9
http://planetquest.jpl.nasa.gov/video/47
20.
21.
22. Tähtien elämänvyöhykkeet
Elämällä tarkoitetaan meidän tuntemaa
elämää
Jos planeetta on liian lähellä tähteä, se on
liian kuuma ja vesi kiehuu pois
Jos planeetta on liian kaukana, se on kylmä ja
vesi jäätyy
Elämänvyöhykkeen koko määräytyy tähden
koon, massan ja lämpötilan mukaan
Video: Demonstraatio erilaisista tähdistä ja
niiden elämänvyöhykkeistä (Life Zones)
23.
24. Pimeä aine
Maailmankaikkeudessa esiintyvä aineen tyyppi
Ei näytä absorboivan valoa tai emittoivan valoa tai muuta
sähkömagneettista säteilyä
Havaitaan painovoiman (mahdollisesti heikon
vuorovaikutuksen) kautta
Koostumusta ei tunneta
Muodostaa nykyisten arvioiden mukaan suurimman
osan havaittavan maailmankaikkeuden aineesta ja
noin neljänneksen sen kokonaismassasta
Huom. Vain 4 % painovoiman perusteella lasketusta
maailmankaikkeuden massasta on näkyvää, 23 % pimeästä
aineesta ja loput 73 % pimeästä energiasta, joka on täysin
tuntematonta
25. Pimeä energia
Alun perin (Einstein) skaalasi
suhteellisuusteoriaa nk. Kosmologisella
vakiolla (kuvaa negatiivista painovoimaa)
ennustaakseen stationaarisen
maailmankaikkeuden (ei laajene, ei luhistu)
Havaittiin, että maailmankaikkeus laajenee
V. 1998 havaittiin, että maailmankaikkeus
laajenee kiihtyvästi
Pimeä aine on tähtitieteen suurimpia
mysteereitä, kiistellään paljon