Etiikka

1. Arvot ja normit

2. Arvo:
= Ihmisen/yhteisön käsitys siitä mikä on tavoiteltavaa (vrt.
arvostaa). Usein toimintamme perusta.
 Välinearvo: väline jonkin muun saavuttamiseksi (raha)
 Itseisarvo: tavoitellaan sen itsensä vuoksi. (esim.
onnellisuus)
Voiko rahasta tulla itseisarvo? Onko täysin pyyteetöntä tekoa?Kulta on metallia, jota
ihmiskunta arvostaa

3. Taustaa: Yhteiset arvot, onko niitä?

4. Hyvyys: mm ->
 1) Välineellinen hyvä (esim. terävä veitsi)
 2) Tekninen hyvä (kyky, taito esim. soittotaito, mitattavuus)
 3) Hyödyllinen (edistää/suojelee jonkin olennon hyvää)
 4) Terveydellinen hyvinvointi (elinten hyvyys)
 5) Mielihyvä (tunne)
Onko absoluuttista hyvyyttä / hyvyys suhteellista?

5. Normit ja tabut:
 Arvot -> normit (sääntö) -> lait (viralliset)
 Sanktio = rangaistus joka seuraa normin
rikkomista
 Tabu = kulttuurissa kielletty asia (pyhä)
Huumori rikkoo tabuja
(uskonto, Mannerheim, kuolema)
KäytöstavatSuomen laki

6. Dante ja pahuus
 Miettikää mitä on ihmisen pahuus / hyvyys?
 Listatkaa 3-7 eri tavalla pahaa ihmistyyppiä / tekoa.
Miettikää samalla, mikä olisi niiden vastakohta

7. Arvot ovat yksilön / yhteisön käsitys siitä mikä on tavoiteltavaa. Toisin sanoen niitä
asioita joita arvostamme. Toimimme usein arvojemme pohjalta. Arvot jaetaan
kahteen kategoriaan: välinearvoon ja itseisarvoon.
Välinearvoihin liittyvät ne asiat, joilla saavutamme jotain muuta, esimerkiksi raha.
Itseisarvoja taas tavoitellaan sen itsensä vuoksi. Onko olemassa joitain
universaaleja itseisarvoja, joita kaikki tavoittelevat? Yhteiset arvot ovat hankala
käsite, mutta erilaisissa arvotutkimuksissa suomalaiset kuvaavat arvojaan
melko samalla tavalla: esim. terveys, rauha.
Arvostettuihin asioihin liitetään yleensä hyvä-käsite. Käytämmekin arjessa hyvä-
sanaa monessa eri mielessä. Välineellinen hyvä on esimerkiksi hyvin leikkaava
veitsi. Tekninen hyvyys vaatii yleensä jonkin mitattavan asia ja viittaa kykyyn ja
taitoon. Mielihyvä viittaa taas tunnetilaan.
Arvot ovat yhteiskunnan perusta. Arvojen pohjalta ihmisyhteisöt sopivat säännöt eli
normit. Normit ovat oikeusvaltioissa kirjattu lakiin. Käytöstapoja ei ole kirjattu
lakiin, mutta myös ne ovat tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Jokaisessa kulttuurissa on pyhiä arvoja, joiden rikkominen tai kyseenalaistaminen
on paheksuttavaa (tabu). Tabuja käsitellään usein kiertoteitse vaikka huumorin
keinoin.