1. Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä
– ajankohtaiskatsaus
12.3.2013 Oulu
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto

2. 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma2
• Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan
» uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja
laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan yli puolet
todellisista kustannuksista
» arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita
• Asiaa valmistelee kuntien tehtävien arviointityöryhmä,
jonka toimikausi päättyy 30.5.2014.
• Hallitusohjelman mukaan
» valtio-kunta neuvottelumenettelyä kehitetään niin, että kunnille
mahdollisesti siirrettävien tai annettavien tehtävien kustannus- ja
vaikutusarviointia parannetaan
» peruspalveluohjelman pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja
ohjausvaikutusta vahvistetaan tavoitteena kuntatalouden nykyistä
parempi ennakointi

3. Hallituksen puolivälitarkastus
• Hallituksen puolivälitarkistuksessa päätettyä:
» Rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille annetaan lisää
vastuuta ja toimintavapautta. Valtio tukee kuntia
paikallisissa kokeiluissa, joissa kehitetään lähipalveluita,
uusia tuloksellisempia toimintatapoja ja uusia hallinnon
malleja sekä lähidemokratiaa. Linjaukset valmistellaan
kehysriiheen.
» Kehysriihessä päätetään linjauksista normitalkoiden
jatkamiseksi ja asetetaan ministeriökohtaiset tavoitteet
kuntien velvoitteiden vähentämiseksi.
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma3

4. 40
16
3
27 28
62
89
134
107
29
Milloin vuonna 2012 voimassa olevat kuntien lakisääteiset
tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma4

5. 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma5

6. Lähtötilanne
• Uusia tehtäviä on säädetty kunnille jatkuvasti
• Kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamistapaa
koskevat velvoitteet ovat lisääntyneet jatkuvasti
• Kuntiin kohdistuva lisääntynyt norminanto ja
normien kustannusvaikutusarvioiden pettäminen
on yksi keskeinen syy kuntatalouden tilanteen
heikkenemiseen
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma6

7. 2007
2008
2009
2010
2011
10 20 30 40-20-40-60-70
32-67
Kuntaliitosten lkm.Kuntien lkm:n vähentyminen
-10-30-50
1-1
14
vuosi
10 20 30 400-20-40-60 -10-30-50 0
-15
4-6
-1
-12
-2
-2
0
-4
1
10
1
2
0
3
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2009 348
2008 415
2007 416
2006 431
2005 432
2004 444
2003 446
2002 448
2001 448
2010 342
2011 336
Kuntien
lkm.
Kuntaliitokset vuosina 2000–2013
6-6
v.
-70
2000 452
2012 336
2013 320
2000 00
2012
2013
00
11-16
N = 85N = -132
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma7

8. Näkyvien
”säästöjen”
tuottaminen on
vaikeaa
ARTTU-tutkimus-
ohjelman oppeja
kuntauudistukselle
3.
Perustelujen
puutteita
8.
Ohjauksen
koordinoimista
Kunnat ovat
erilaisia ja nii-
den ongelmat
vaihtelevat
1.
Kuntien
erilaisuutta
Samanlaisissa
kunnissa on
erilaisia kehitys-
kulkuja
Uudistuksen
nettohyödyt
pitäisi kyetä
perustelemaan
Onko kehittä-
mispotentiaalia
ja saadaanko
se käyttöön
5.
Prosessilla
merkitystä
Palvelujen jär-
jestämistavat
eriytyvät – moni-
naisuus säilyy
Demokratia
ja sen vaje
muuttavat
muotoaan
6.
Muutosten
kirjavuutta
Kuntien
eriytyvä
kehitys
jatkuu
Kaksikielisyys
tulisi
kääntää voima-
varaksi
Toimintaa
voi kehittää
ilman kunta-
liitostakin
Valtion linjauk-
siin kaivataan
yhteneväisyyttä
Lähde: Pentti Meklin & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (2012). Parasta Artun mitalla II. Acta 242.
2.
Kehityksen
eriytymistä
4.
Todentamisen
vaikeuksia
7.
Strategista
kehittämistä
Kunnan koko ja
palveluyksikön
koko ovat eri
asioita
Yleistä optimi-
kokoa ei
voi määritellä
Perusteluissa
tulevaisuus
jätetään vähälle
huomiolle
Perustelut
tehdään
pienillä
asioilla
Henkilöstö
on keskeinen
voimavara
Liitokseen
valmistuvia kun-
tia joudutaan
paimentamaan
Luottamus
on merkittävä
pääoma
Hallitusohjel-
mien välille tar-
vitaan siltaa
Alussa fuusio-
kustannuksia -
hyödyt pitkällä
aikavälillä
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma8

9. Väljyyttä selvitysalueisiin
• Miten vältetään mekaaniset selvitykset ja kielteinen
lopputulos?
• Selvitysalueet tarjoavat hyvän viitekehyksen
yhdistymisen hyötyjen ja haittojen pohdintaan.
• Kriteerien mukaiset, pinta-aloiltaan ja
asukasmääriltään ennätyksellisen suuret
kuntaliitokset saatetaan todeta käytännössä
mahdottomiksi esitetyllä aikataululla. Osa kunnista
saattaisi olla valmiita selvitysalueita pienempiin
liitoksiin.
• Kuntarakenteen luontainen muutoksen turvaamiseksi
ehdotettuja keinoja tulisi arvioida vielä uudelleen
kuntalähtöisen uudistamisen pohjalta.
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma9

10. Valtionosuusuudistus
Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu
(valtionosuusleikkaukset) – ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu
Selvitysmiehen ehdotus mm.
‒ Laskennallisuus
‒ Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus
‒ Määräytymistekijöiden vähennys
‒ Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille
‒ Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan
‒ Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin
‒ Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n
valtionosuuksista
‒ Tasausrajan nosto kannustavasti
‒ Työpaikkaomavaraisuus korvaa taajamarakennekorotuksen (22 kuntaa)
‒ Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa
‒ Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma10

11. Sote-uudistuksen palvelutavoite
• Kunnat ja sote-alueet pystyvät laajasti ja pääosin
vastaaman sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja
tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä
• Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja
• Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sisäistä sekä
kunnan muun päätöksenteon välistä integraatiota
• Parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin
ja tarpeenmukaisiin palveluihin
• Vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta
• Vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä
• Turvataan kielelliset perusoikeudet
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma11

12. Järjestämisvastuun sisältö
• Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta
osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä
• Tähän sisältyy vastuu:
» Väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, sen seurannasta ja
edistämisestä
» Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa
» Palvelutarpeen selvittämisestä
» Yhdenvertaisesta saatavuudesta
» Tuotantotavasta päättämisestä
» Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta
» Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta
» Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta
» Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma12

13. Järjestämisvastuun toteuttamisen
edellytykset
• Järjestämisvastuussa olevalla taholla on oltava:
» Itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja
toimeenpanokyky
» Mahdollisuus tuotantotapojen valintaan
» Mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin
» Kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön
» Kyky rahoittaa merkittävä osa sotesta omalla
tulorahoituksellaan
» Riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta
» Kyky ohjata kokonaisuutta
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma12.3.201313

14. Sosiaali- ja
terveystoimen
ratkaisun
väestöluokittelu
1.1.2013
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma14
Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle 20 000 asukasta, 98 kuntaa
Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 20 000 asukasta,
mutta alle 50 000 asukasta, 153 kuntaa
Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli 50 000 asukasta, 53 kuntaa
Ahvenanmaa, 16 kuntaa
Kuntien välinen yhteistoiminta

15. Lääkärimäärän lisäys
1998–2008
• Sairaalat 21%
• Terveyskeskukset 5%
• Työterveyshuolto 73%
• Yksityisvastaanotot 58%
12.3.201315 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

16. 3.2
3.8
5.3
5.5
7.2
8.2
15.2
33.4
40.0
44.4
10.8
3.2
1.7
4.4
1.9
0.8
8.8
10.9
21.8
31.9
17.8
4.6
0 10 20 30 40 50
1997
2011
Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä;
Osuus käyttökustannuksista1) 1997 ja 2010, %
Perusterveydenhuolto pl. hammash.
Lähde: Tilastokeskus
Tehtäväluokka:
Sosiaali- ja terveystoimi yht.
%
Päihdehuolto
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito
sekä muut lasten ja perheiden palv.
Muut vanhusten ja vamm. palv.2)
Vammaisten laitospalvelut sekä
vammaisten työllistämistoiminta
Vanhusten laitospalvelut
Perusterveydenhuollon hammash.
Kotipalvelu
Erikoissairaanhoito
Lasten päivähoito
1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät.
2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja
vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma16

17. Uusi perustaso
» Riittävä väestöpohja on vähintään
50 000–100 000
» Sote-integraatio mahdollista sekä laajempi
perustaso
» 20 000 asukkaan kunnilla olisi osittainen
järjestämisvastuu
» Lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-
alueeseen
» Vaativampiin palveluihin tarvitaan
sopimusyhteistyötä ja erva-yhteistyötä
» Tavoitteena alueellinen eheys
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma17

18. Viisi sosiaali- ja terveydenhuollon
erityisvastuualuetta (erva)
 Pääsääntöisesti ei omaa palvelutuotantoa
» Keskitettävien erityisen vaativien
palvelujen tuottamisesta erva-
alueittain sovittaisiin tarvittaessa
 Työryhmän näkemyksen mukaan
järjestämisvastuu on kaksiportaisessa
järjestelmässä sama maan kaikissa osissa
12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma18

19. 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Palvelujen yhdenvertaisuuden tavoittelun
ja kunnallisen itsehallinnon välinen
ristiriita
Alueiden välinen
yhdenvertaisuus
(samanlaiset palvelut
saatavilla koko maassa)
Kunnallinen itsehallinto
(kuntien erilaisuuden
hyväksyminen, mahdollisuus
sopeuttaa toiminta vallitseviin
olosuhteisiin, kuntakohtaiset
ratkaisut ja toimintatavat)
19

20. 12.3.2013 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma20