Mikko Horila, profile picture
Uploaded byMikko Horila
843 views

2 lasten ja_nuorten_verkonkaytto

Sosiaalisen median koulutus, 2.-3.4.2012, Parkano

Embed presentation

Download to read offline
LASTEN JA NUORTEN VERKONKÄYTTÖ - UHKA VAI MAHDOLLISUUS? Mikko Horila 31.3.2012
Kuudesluokkalaisten verkonkäyttö 2010 ja 2012  Ensimmäinen kysely tuotettiin Hämeenlinnalaisille kuudesluokkalaisille vuonna 2010, N=81.  Samansisältöinen kysely muutamalla lisäkysymyksellä toteutettiin jälleen Hämeenlinnassa keväällä 2012, N=105  Ensimmäinen kysely oli paperikysely, toinen verkossa täytettävä Google-dokumentti 2012 kyselyn sukupuolijakauma
Kuinka monta tuntia päivässä käytät konetta (keskimäärin)? ka. 2h 40 minuuttia
Mitkä seuraavista sinulla on käytettävissä? henkilöä / N. 105
Kuudesluokkalaisten verkonkäyttö 2010 ja 2012 2010 2012 kyllä ei kyllä ei 1) Paljonko käytät (päivässä) keskimäärin aikaa tietokoneella? 1h 50min n. 2h 40min 2) Onko sinulla käytettävissä oma henkilökohtainen tietokone? 51% 49% 65% 35% 3) Onko sinulla jokin aikaraja, paljonko saat käytätää konetta päivässä? 25% 75% 28% 72% 4) Luuletko, että vanhempasi tietävät, millaisilla sivuilla surffaat? 84% 16% 78% 22% 5) Onko sinulla Facebook profiili? 72% 28% 83% 17% 6) Onko sinulla Messenger-käyttäjätili? 86% 14% 72% 28% 7) Onko sinulla IRC-galleria-tili? 47% 53% 79% 28% 8) Onko sinulla Habbo-hotel-hahmo? 23% 77% 30% 70% 9) Pelaatko verkkopelejä (Aapeli, MiniClip tms.)? 67% 33% 63% 37% 10) Onko sinulla oma GoSuperModel-malli 19% 81% 39% 61% 11) Onko sinulla oma YouTube-tili? 33% 67% 56% 44% 12) Lataatko musiikkia netistä? 62% 38% 58% 42% 13) Lataatko videoita netistä? 26% 74% 29% 71% 14) Lataatko pelejä netistä? 23% 77% 35% 65% 15) Onko sinulla oma sähköpostiosoite? 94% 6% 98% 2% 16) Oletko esiintynyt netissä väärällä nimellä? 32% 68% 29% 71% 17) Vaihdatko kavereiden kanssa kännykkäsisältöä Bluetoothilla? 86% 14% 85% 15% 18) Oletko tutustunut netissä uusiin ihmisiin? 56% 44% 71% 29% 19) Jos vastasit edelliseen kyllä, oletko tavannut heitä ihan oikeasti? 14% 86% 38% 62% 20) Oletko päätynyt netissä (vahingossa tai tarkoituksella sellaisille sivuille, 47% 53% 46% 54% jossa olet nähnyt jotakin epäsoveliasta/rpämiellyttävää?
Suurimmat muutokset:  Facebookin osuus kasvanut  Yhä useammalla on oma henkilökohtainen kone  IRC-Gallerian prosenttiosuus tippunut selkeästi  GoSuperModelin osuus on kasvanut selkeästi  Yhä useampi tutustuu verkossa uusiin ihmisiin ja tapaa heitä myös reaalielämässä  Messengerin osuus on vähentynyt selkeästi  Yhä useammalla on oma YouTube-tili Vuoden 2012 kysely: https://docs.google.com/spreadsheet/gform?key=0AkGI6VOYOYvtdElGMEZqSFZpNHBrd2ZlWnFvWlV5WlE&gridId=0#chart
21) Oletteko kotona keskustelleet netin käyttösäännöistä? Millaisia sääntöjä sinulle on asetettu? Jos sinulla on käyttömäärää rajoitettu, kauanko saat päivässä konetta käyttää ja valvotaanko käyttömäärää tarkasti? On keskusteltu ja on rajoitettu mutta sitä ei valvota tarkasti.  Saan olla vapaasti koneella ja olen yleensä puolitoista tuntia mutta joskus olen kauemminki  joo sillain että en pääse kaikille nettisivuille vaan siinä on semmoset rajotukset ja saan käyttää konetta 3 tuntia päivässä ja sitten se kirjautuu ittestään ulos.  ei oo keskusteltu  Ei muuta kuin että lapsille suunnatut sivut ovat sopivia.Saan käyttää konetta tunnin päivässä,ja sitä valvotaan tarkasti  ollan keskusteltu. mitä netti sivustoja saan käyttää. ei valvota koska en yleensä koneella.  Ei ole aikaa ja ei valvota käyttömäärää  Olemme keskustelleet. Saa olla tietokoneella tunnin päivässä. Ei valvota kovin tarkasti.  Ei muuta kuin että lapsille suunnatut sivut ovat sopivia.Saan käyttää konetta tunnin päivässä,ja sitä valvotaan tarkasti  Ollaan puhuttu, mä saan käyttää konetta 2 tuntia päivässä. Ja valvotaan suht tarkasti  Olen keskustellut perheen kanssa. Ei mitään. Saan käyttää niin paljon konetta kuin haluan. Käyttö määräni ei valvota.  sitä valvotaan aika tarkasti  olemme keskustelleet, ja joskus olen 5 h koneella, ensin luen ja teen läksyt ennenkö menen koneelle.Yleensä olen koneella n 1-2 tuntia.  Joskus vähän rajoitetaan, etten ole koko iltaa koneella. Kone pitää sulkea yhdeksältä.
22) Miltä sinusta tuntuu, kuinka hyvin tiedät, mitä netissä saa tehdä ja mitä puolestaan ei? Millaisissa asioissa kaipaisit lisätietoa? tiedän hyvin  Tiedän kaiken tarvittavan  tiedän aika paljon netistä ja tiedän aika hyvin mitä saa tehdä ja mitä ei  tiedän aika hyvin tetistä ja myös siitä mitä netissä ei kannata edes kokeilla, olen netissä kyllä aina varuillani.  Tiedän, minkälaisilla sivustoilla saan käydä.  Tiedän aika hyvin mitä netissä saa tehdä ja mitä ei. En oikeastaan kaipaa lisätietoa, koska äiti ja isä tietävät millä sivuilla käyn, ja he ovat kertoneet, miten niillä sivuilla pitää toimia.  Tietääkseni tiedän nämä asiat hyvin.  tiiän jo kaiken mitä haluisin tietää...(: hyvältä tuntuuu......  Tiedän erinomaisesti, mitä netissä saa tehdä ja mitä ei  Koulussa on opetettu netistä paljon. Tiedän säännöt suurinpiirtein. En vain osaa käyttää tietokonetta. Olen aina ihan pihalla atk-tunneilla.  Perustiedot minulla on mutta kyllähän sitä haluaisi lisä infoa joistakin asioista kuten: miten turvallinen facebook oikeasti on jos aion liittyä sinne niin haluan titää tästä enemmän  minulle on annettu vapaat mutta tarkat säännöt ja kuuntelen niitä koska ne ovat turvallisia  tiedän hyvin mutta ilmeisesti facebook, twitter ja google sekä muut nettisivustot jotka vakoilevat tietokonekäyttäjiä netissä eivät tiedä. lisätietoja siitä miksei näitä nettisivustoja haasteta oikeuteen yksityiselämän vakoilusta
23) Kuvittele tilanne, että sinulla on käytössä jatkuvasti oma kone nettiyhteydellä ja lupa surffailla netissä ihan vapaasti aikarajoista murehtimatta. Millainen ”nettikesä” sinulla olisi tiedossa? Mitä tekisit, missä kaikkialla surffailisit?  olisin varmaan silti koneella ihan yhtä paljon kun nytkin vaikka on niitä rajotuksia ja ei oo oikeen mitään semmosia sivuja missä haluisin käydä mut niis on jotkut rajotukset ettei sinne pääse.  en olis paljoo koneel oisin vaa jossai ulkona ja jos mä oisin koneel nii varmaa faces olisin ainaki ja sillee  En luultavasti käyttäisi konetta paljon,mutta kävisin luultavasti joskus youtubessa.  en juuri olisi koneella koska muutamme lähelle pullerin kenttää ja olisin koko ajajn potkimassa palloa  Olisin varmaan saman verran kuin nytkin ja samoissa paikoissa.  No en olisi paljoakaan enempää mitä nyt olen. Surffailisin samoissa paikoissa kuin nytkin.  En luultavasti käyttäisi konetta paljon,mutta kävisin luultavasti joskus youtubessa.  Vähän joka puolella  olisin varmaan silti koneella ihan yhtä paljon kun nytkin vaikka on niitä rajotuksia ja ei oo oikeen mitään semmosia sivuja missä haluisin käydä mut niis on jotkut rajotukset ettei sinne pääse.  olisin varmaan silti koneella ihan yhtä paljon kun nytkin vaikka on niitä rajotuksia ja ei oo oikeen  En olisi oikeastaan yhtään enempää koneella, enkä kävisi eri sivuilla kun nytkään, koska en halua joutua vaikeuksiin, jos käyn joillakin uodoilla sivuilla. Muutenkin liiallinen nettioleskelu väsyttää minua, ja tykkään myös olla kavereitten kanssa ihan naamatusten ja olla ulkona koiran kanssa.  Suurimman osan kesästä istuisin kotona koneen ääressä ja juttelisin kavereille mesen kautta. Aikaa kuitenkin täytyy jäädä kavereille (jotka olen alunperin tavannut netin kautta) sekä con-tapahtumille  En käyttäisi silti koko kesää netissä, TODELLAKAAN! Kävisin vain samoilla sivuilla kuin nytkin.
24) Mainitse muutama suosikkipalvelusi, joita tietokoneella käytät  Facebook  Youtube  Twitter  Blogger  Pelikone  GoSuperModel  Miniclip  Steam  Winx-taikaa  Aapeli  Minecraft  Kongregate  msn  Howrse  sm-liiga
Kuinka usein käytätte konetta koulussa? henkilöä / N. 105
25) Kerro tietokoneen käytöstä koulussa - miten käytätte tietokonetta koulussa?  Saamme käydä välituntien jälkeen luokan koneilla ennen kuin opettaja tulee luokkaan.  ihan parikertaa viikossa jos saa siis olla vapaasti ja käydävaikka koneella mutta en yleensä ole  meillä on muutama kone täällä ja sit sillon kun ei oo mitään tuntia niin niitä saa käyttää vapaasti miten haluu.  ei me oikee olla koneel koulussa  Tällä hetkellä meillä ei ole konetta käytössä,mutta tätä aikaisemmin olemme käyttäneet koneita tiedon hakuun.  etsimme tietoa ja joskus olemme youtubessa  Saamme käydä välituntien jälkeen luokan koneilla ennen kuin opettaja tulee luokkaan. Tiedon hakemiseen yms.  Käytämme usein tietokoneita, mm. kirjoitelmiin.  Käytämme tietokoneita usein ja monipuolisesti.  käytämme enmmän koneita kuin muut  käytämme sitä projekteissa  Etsitään tietoa,n tehdään blogeja  aikan laajasti melkein joka viikko 2-3 h  tehdään tunneilla tuntiinsoveltuvia asioita.  Meillä on aika tietokonepainotteinen luokka, koska opettajamme tykkää tietotekniikasta :D.
27) Miten ja mihin tarkoitukseen haluaisit käyttää tietokoneita koulussa?  no vaikka joihinkin projekteihiin ja olis kiva jos joskus sais käydä vapaasti mutta ei silleen että kaikki joka pv roikkuu koneella  no en oikei kauheesti mihinkään ehkä tehä jotain tehtäviä tai jotain...  tiedon etsimiseen ja katsoa youtube videoita välillä  Kaikkeen tarpeelliseen, kuten just kaikkiin ryhmätöihin  Oppimiseen ja projektien tekoon.  facebook  jotain pelejä jotka liittyvät kouluun  Musiikin kuunteluun, Youtube, Facebook  Haluaisin käyttää samalla tavalla kun nytkin.  Juurikin projektien tekemiseen ja tehtävien tekemiseen.  ihan vain töihin  vapaaseen olemiseen koska nykyään koneella ollaan vain tekemässä tehtäviä olisisi kiva pelata pelejä :)  joskus ois kiva olla vapaasti koulussa..(;  Koulutehtävien tekemiseen. Olisihan tosiaan mukavaa saada myös kuunnella kuulokkeilla hiljaisella musiikkia.  kaikkiin niihin, mitä nyt teemme ja haluaisin hiukan opetusta koneen toimimisesta vaikka muut eivät sitä halua. Kaikki osaavat jo kaiken
LASTEN MEDIABAROMETRI 2011 7–11-vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta Saara Pääjärvi (toim.) http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-67693-1-8.pdf
Taustaa tutkimukselle  Mediakasvatusseura ry:n opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 7–11- vuotiaiden lasten mediankäyttöjä ja kokemuksia mediakasvatuksesta.  Aineiston kerääminen toteutettiin syksyllä 2011 lomakekyselyllä, jolla tavoitettiin yhteensä 1137 lasta peruskoulun ensimmäiseltä, kolmannelta ja viidenneltä luokka-asteelta.  Aineisto kerättiin 19 koululla eri puolilla maata laajan alueellisen kattavuuden saamiseksi.  Hankkeessa selvitettiin lisäksi sitä, voivatko nuorten tekemät lomakehaastattelut olla toimiva menetelmä lapsia tutkittaessa.
Taustaa tutkimukselle  Tutkimuksessa viidesluokkalaiset täyttivät kyselylomakkeen itsenäisesti, mutta ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaita haastattelivat yläkouluikäiset tukioppilaat.  Menetelmää oli kokeiltu rohkaisevin tuloksin vuonna 2010 ensimmäisessä Mediakasvatusseura ry:n toteuttamassa Lasten mediabarometrissa.  Vuonna 2011 menetelmä otettiin laajasti käyttöön, ja nuoret tekivät yhteensä 620 lomakehaastattelua.  Tukioppilaiden koulutuksesta ja tuesta haastattelutilanteissa vastasi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka organisoi Suomessa tukioppilastoimintaa.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 - yhteenvetoa ja suosituksia  Tutkimusaineiston mukaan mediankäyttö on olennainen osa alakouluikäisten lapsuutta nykypäivän Suomessa. Tutkimus siis vahvistaa aiempien lapset ja media-tutkimusten tuloksia .  Lapset käyttävät medioita monipuolisesti: valtaosa kaikista vastaajista katsoi televisiota tai kuvatallenteita ja pelasi digitaalisia pelejä vähintään viikoittain.  Yli puolet lapsista myös luki kirjoja tai sarjakuvia, käytti internetiä ja kuunteli radiota tai muuten musiikkia ainakin kerran viikossa. Jo ensimmäisen luokan oppilaista valtaosa oli opetellut käyttämään kännykkää, kuvatallenteiden katseluvälinettä, kameraa ja internetsivuja.  Useimmissa perheissä lapsen mediankäytöstä myös keskustellaan.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Lapset hyväksyvät mediankäyttönsä säätelyn  Lähes kaikki lapset kertoivat kotonaan olevan mediankäyttöön liittyviä sääntöjä.  Kaikista vastaajista yli kolme neljäsosaa piti kotinsa mediasääntöjä sopivina, ja erittäin harvat lapset halusivat olla kokonaan ilman sääntöjä.  Lisäksi viidesluokkalaisista tyytymättömimpiä internetiin ja pelaamiseen liittyviin sääntöihin olivat useimmin internetiä käyttävät lapset, ja vanhempiensa kanssa ilmoittivat riitelevänsä netinkäytöstä tavallisimmin ne, joiden mukaan vanhemmat eivät tienneet, mitä lapsi internetissä teki.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Lapset hyväksyvät mediankäyttönsä säätelyn  Kasvattajien ei siis tule olettaa, että lapset olisivat sitä tyytyväisempiä, mitä vähemmän vanhemmat heidän mediankäyttöään seuraavat ja mitä vapaammin lapset saavat mediaa käyttää.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Käyttäjäsukupolvi vaihtuu alakoulun lopussa  Useissa tutkimuksissa havaittu varhaisnuoruudessa tapahtuva mediankäytön määrällinen ja sisällöllinen muutos vahvistuu myös tässä tutkimuksessa.  Lasten vastausten mukaan ensimmäisellä ja kolmannella luokalla suosiossa ovat valtaosin lapsille suunnatut mediasisällöt, mutta viidesluokkalaisten mediasuosikit ja käyttömäärät muistuttavat jo selkeästi nuorten käyttöjä.  Viidesluokkalaiset käyttävät kirjoja lukuunottamatta kaikkea mediaa pienempiä oppilaita enemmän.  Tulevissa tutkimuksissa huomio kannattaisi kiinnittää tähän nivelvaiheeseen, jossa lasten mediankäytöt muuttuvat nuorten mediankäytöiksi.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Tyttöjen ja poikien mediasuhteissa on huomattavia eroja  Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu ero tyttöjen ja poikien mediankäytöissä vahvistuu myös tässä tutkimuksessa.  Pojat pelaavat ja käyttävät internetiä sekä lukevat sarjakuvia enemmän kuin tytöt, jotka puolestaan lukevat kirjoja poikia enemmän.  Sukupuolierot eivät näy ainoastaan mediankäytöissä, vaan myös medialaitteiden omistuksessa ja perheiden mediakasvatuksessa.  Pojilla oli tyttöjä useammin etenkin pelaamiseen tarkoitettuja mediavalineitä omissa huoneissaan.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Tyttöjen ja poikien mediasuhteissa on huomattavia eroja  Tyttöjen käyttämiä mediasisältöjä säädeltiin useammin ikärajojen perusteella, ja vanhemmat opettivat tyttöjä enemmän medialaitteiden käyttämisessä.  Pojat puolestaan opettelivat tyttöjä useammin laitteiden käyttöä itse ja saivat useammin rangaistukseksi mediankäyttökieltoja.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Televisio yhä suosituin media  Television ja kuvatallenteiden katselu on edelleen yleisin lasten mediankäytön tapa.  Vaikka lapsista ja mediasta käytävä keskustelu on jo pitkään keskittynyt uuteen mediaan, kuten digitaalisiin peleihin ja internetiin, ei mediakasvatusta suunniteltaessa tule unohtaa perinteisempiä medioita.  Television suosio näkyi myös ikävien mediakokemusten määrässä: ”pelottamaan tai vaivaamaan jääneet mediakokemukset oli huomattavasti useammin saatu ohjelmia katsottaessa kuin luettaessa, internetissä tai pelejä pelattaessa”.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Televisio yhä suosituin media  Suurin osa lapsista ei muistanut saaneensa mediasta lainkaan tällaisia ikäviä kokemuksia. Sama asia kävi ilmi internetin osalta EU Kids Online II-tutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin vuonna 2010.  Television ja kuvatallenteiden katselun lisäksi toinen vuosikymmenet suosionsa pitänyt mediankäytön tapa on Aku Ankan lukeminen.  Aku Ankka oli ainoa mediasisältö, joka mainittiin molempien sukupuolten ykkössuosikkina kaikissa ikäryhmissä, muuten vaihtelu suosikiksi nimettyjen suhteen oli suurta.  Nimetyistä suosikkimediasisällöistä valtaosa oli kullekin ikäryhmälle sopivia tai lähes sopivia.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Televisio yhä suosituin media  Call of Duty -sotapelit olivat ainoita usein mainittuja alaikäisiltä kiellettyjä mediasisältöjä, ja ne nimesi suosikikseen joka kahdeskymmenes viidesluokkalainen.  Palveluntuottajan asettaman ikärajan perusteella alle 13-vuotiailta kielletty  yhteisöpalvelu Facebook on kuitenkin usein mainittu suosikki jo kolmas- ja viidesluokkalaisten keskuudessa.  Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median, kuten yhteisöpalvelujen tai pikaviestiohjelmien, käyttöä piti sosiaalisten suhteiden kannalta ainakin jossain määrin tärkeänä puolet viidesluokkalaisista.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Nuorten tekemät lomakehaastattelut toimiva metodi lapsia tutkittaessa  Tämä tutkimus osoittaa, että nuorten tekemät lomakehaastattelut ovat toimiva tilastollinen menetelmä lasten asioita tutkittaessa.  Nuoret suhtautuivat tehtäväänsä asiallisesti ja kokivat sen erittäin positiivisena, lapset puolestaan nauttivat nuorilta saamastaan huomiosta.  Saadut tulokset vaikuttavat aikaisempien tutkimusten valossa luotettavilta.  Nuorten erityinen vahvuus haastattelijoina oli välittömän suhteen luominen haastateltaviin lapsiin.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Nuorten tekemät lomakehaastattelut toimiva metodi lapsia tutkittaessa  Haasteina havaittiin edelleen joitakin ongelmia kyselytekniikassa: osa haastattelijoista ei kysynyt riittävästi tarkentavia lisäkysymyksiä tai oli johdattelevia kysymyksissään.  Toisaalta ilman lisätutkimusta näiden ongelmien ei voida osoittaa johtuvan haastattelijoiden nuoresta iästä, sillä myös aikuisia haastattelijoita havainnoitaessa on todettu kyselyteknisiä haasteita.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Suositukset: lapsille tarvitaan kohdennettua mediakasvatusta  Lapset eivät ole median käyttäjinä yhtenäisiä edes oman ikäryhmänsä sisällä. Selvät erot tyttöjen ja poikien mediankäytöissä ovat ilmenneet useissa tutkimuksissa aikaisemminkin, niin myös tässä aineistossa.  Tämän lisäksi lapsilla on hyvin erilaisia mediankäyttötapoja ja kiinnostuksen kohteita. Osa lapsista esimerkiksi käyttää internetiä usein ja monipuolisesti toisten käyttäessä palveluja vain satunnaisesti.  Puolet viidesluokkalaisista ilmoitti seuranneensa eduskuntavaaliaiheista uutisointia ja neljäsosa keskustelleensa siitä kotona – toisaalta kymmenesosa ei edes osannut sanoa, oliko seurannut uutisointia vai ei.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Suositukset: lapsille tarvitaan kohdennettua mediakasvatusta  Jotta mediakasvatus olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista, tarvitaan sisältöjä, jotka voidaan kohdentaa erilaisille mediankäyttäjäryhmille sopiviksi.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Suositukset: koulujen suunnitelmallinen mediakasvatus lisäisi oppilaiden tasa-arvoa  Lasten vastausten perusteella koululla on erittäin pieni rooli mediankäytön opettelussa ja media-aiheisissa keskusteluissa.  Vaikka suurin osa lapsista oppii medialaitteiden ja –palvelujen käytön vapaa-ajalla ja vaikka monissa kodeissa mediasta keskustellaan, ei kaikissa perheissä käsitellä median käyttöä ja tulkintaa.  Koulujen suunnitelmallisella ja kattavalla mediaopetuksella voitaisiin edistää sitä, että kaikilla lapsilla olisi median käyttö- ja tulkintataitojen suhteen entistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet toimia nykyisessä mediaympäristössä.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Suositukset: medialaitteiden sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota  Medialaitteiden sijoittelulla on vaikutusta lasten mediankäyttöön.  Ne lapset, joilla oli internetyhteys omassa huoneessaan, olivat muita useammin laittaneet internetiin kuvia tai videoita ja viestitelleet vieraiden kanssa internetissä.  Lapset, joilla oli omassa huoneessaan pelilaitteita, myös käyttivät niitä eniten.  Vanhemmat voivat vähentää alakouluikäisen lapsen mediankäytön mahdollisia riskejä yksinkertaisesti sijoittamalla medialaitteita pääasiassa muualle kuin lastenhuoneisiin.
Lasten- ja nuorten mediabarometri 2011 Suositukset: nuorten toimijuutta tutkimuksessa tuettava  Tutkimukseen osallistuminen oli nuorille positiivinen kokemus, ja he osallistuisivat mielellään vastaaviin hankkeisiin uudelleenkin. Nuoret selviytyivät tehtävästään pääosin hyvin ja suhtautuivat siihen tunnollisesti.  Nuorille onkin tarjottava tilaisuuksia osallistua tutkimusten tekemiseen niiden kaikissa vaiheissa, jotta mahdollisuus toimijuuteen myös tutkimustyössä laajenee.  Nykyistä laajemmat mahdollisuudet olla mukana tutkimuksen tekemisessä toteuttaisivat myös hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, joka painottaa osallisuutta
Mikä on messenger? 33  ”Windows Live Messenger (kutsumanimi Messenger, nettislangissa MSN tai suomalaisittain Mese) on Microsoftin kehittämä ja julkaisema pikaviestintäohjelma.” haettu 17.9.2009 http://fi.wikipedia.org/wiki/Windows_Live_Messe nger
Verkkopelit, minipelit 34  72% Suomalaisista pelaa jotakin (Franz Mäyrä)  ”pelit tehostavat aivojen käyttöä”  ”pelit tarjoavat vanhoja hermosolujen välisiä yhteyksiä ja luo uusia. Esimerkiksi räiskintäpelit parantavat tarkkaavaisuutta ja visuaalista hahmotuskykyä.”  Aapeli  Miniclip  Älypää  TopKani
Mikä on YouTube? 35  ”YouTube on Googlen omistama suosittu 19 eri kielellä tarjottu videopalvelu. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. YouTube on Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu.” haettu 17.9.2009 www.wikipedia.org
Mikä on Habbo? 36  ”Habbo on virtuaalinen hotelli, jossa nuoret voivat tavata ystäviään, viettää aikaa ja chattaillä. Jokaisella kävijällä on oma pieni hahmonsa, jonka avulla hotellissa liikutaan ja jutellaan. Habbo on kuin tietokonepeli, mutta kaikkien pelin hahmojen takana on oikea ihminen. Joskus näitä pelihahmoja kutsutaan myös nimellä "habbo".” Haettu 18.3.2010 http://www.habbo.fi/help/41
Mikä on GoSupermodel? 37  ”GoSupermodel on tytöille tarkoitettu internetsivusto, jossa tytöt voivat pitää hauskaa, löytää uusia ystäviä ja toteuttaa luovuuttaan. Sivusto on ilmainen ja turvallinen, ja sen periaatteena on, että tytöt määräävät.” Haettu 15.3.2010 http://fi.gosupermodel.com/support/parents.jsp?pageidx=0
Kuvagalleriat 38  Kuvagalleriohin liittyy paljon epäluuloja ja ihan syystä. Kuvamateriaali, jota lapsista (ja nuorista) verkosta löytyy, on vähintäänkin hämmentävää ja vanhemmat tuskin hyväksyisivät lapsiensa verkossa julkaisemaa materiaalia.  IRC-Galleria  Kuvake.net  ii2
Mikä on Wiki(pedia)? 39  ”Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä.  Nimi juontuu havaijin kielen sanoista "wiki wiki", joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen.” haettu 17.9.2009, www.wikipedia.org
” Discover what’s Mikä on Twitter? happening right now, anywhere in the world” 40  ” Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-websivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö Internetissä on maksutonta. Palvelun kehitys aloitettiin keväällä 2006 ja palvelu julkaistiin heinäkuussa 2006.” Haettu 14.5.2010 http://fi.wikipedia.org/wiki/Twitter
Mikä on Facebook? 41  ”Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista.” Haettu 15.4.2010 http://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook
Facebook South Parkin keinoin… 42
Rajoittaminen? 43  Munakello soimaan? Kuinka pian?  Pitäisikö luottaa lapsen omaan itsesäätelyyn?  Rajoittaminen rankaisukeinona? Lisäaika palkkiona  ”Minuutti, minuutista” vaikkapa vaihdossa kirjan lukemiseen…  Lapsilukko?
Selainhistoria, palomuuri, lapsilukko jne. 44  CTRL + H, sivuhistoria  Helppo tapa tarkistaa, missä osoitteissa koneella on vierailtu  Selaimen Internethaun ominaisuudet  Palomuurin asetukset, sivujen blokkaus  Virustorjuntaohjelman ”lapsilukko”
Itsensä suojaaminen 45  Mitä itsestään kannattaa kertoa verkossa?  Omalla nimellä toimiminen? Vai nimimerkillä toimiminen?  Verkossa kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa – tämä on hyvä tiedostaa pienestä pitäen, mediakriittisyys.  Tunnukset, salasanat  Kirjesalaisuus (sähköpostissa samat säädökset)  Nettirahavarkaudet, yhteisöjen tavaravarkaudet
Mitä saa tehdä ja mitä ei? 46  Elokuvien lataaminen netistä?  Julkaiseminen netissä?  Pelien ja ohjelmien kopioiminen kaverilta?  Musiikin lataaminen netistä?  Kännykkäsisällön jakaminen ja vaihtaminen bluetoothilla?  Wlan yhteyden ”lainaaminen”?  Toisena ihmisenä esiintyminen verkossa? sosiaalinen media
Tekijänoikeudet: teos 47  Lakiteksti puhuu tekijänoikeuden piiriin kuluvista tuotoksista teoksina. Teoksia ovat mm. tekstit, piirrokset, valokuvat, sävellykset, elokuvat ja tietokoneohjelmat. ”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.”
Tekijänoikeudet: Copyright 48  Copyright-merkintää ei tarvita. Vaikka teoksessa ei ole copyright- merkintää eikä ehkä edes tekijän nimeä, ei poista tekijänoikeutta.  Toisaalta mikään copyright-merkintä ei voi synnyttää tekijänoikeutta.  Mikään ei estä tekijää kirjoittamasta teokseensa copyright- merkintää. Vaikka sillä ei ole oikeudellista sisältöä, se saattaa käytännössä havahduttaa ihmisiä niin, että he tajuavat, että teosta ei saa laittomasti kopioida.
Tekijänoikeudet: muuntelu 49  Tekijänoikeuteen kuuluu myös teoksen muuntelu.  Teosta voidaan muunnella vain tekijän nimenomaisella luvalla. Tämä koskee myös digitoimista muuntelua (esim. kuvan editoiminen).  Tekijänoikeussäännöstö koskee myös teoksen siirtämistä toiseen muotoon tai toiseen mediaan.
Julkaisuoikeus: lupa, lainaaminen 50  Teoksen julkaiseminen voidaan antaa luvalliseksi jollekin nimetylle taholle tai vaikkapa kaikille.  Jos lupaa ei ole myönnetty, teos ei ole muiden julkaistavissa. Esim. WWW-sivulla olevat tekstit tai kuvat eivät ole kaikille julkaisuvapaita.  Voit toki tallentaa materiaalia Internetistä itsellesi, mutta et voi koskaan julkaista sitä ilman lupaa!  Tekstin lainaaminen on yleistä. Digitaalisissa lähteissä se tapahtuu samaan tapaan kuin perinteisissä kirjallisissa lähteissä.
Rikkomusten seuraukset 51  huomautus, korjauspyyntö  sakko  korvaus tekijänoikeuden rikkomisesta tai/ja saadusta oikeudettomasta hyödystä  oikeudenkäyntikulut
Ikärajat  Googlen palvelut: pääosin 13  Facebook: 13  Wikispaces: ei ikärajaa  YouTube: 13  Bambuser: 13  Flickr: 13
SOSIAALINEN MEDIA Voisiko tämän kaiken kääntääkin voitoksi?
Sosiaalinen media 54  Kaikki edellä mainitut palvelut voidaan luokitella kuuluvan sosiaaliseen mediaa.  Näin ajateltuna syntyykin yhteys kouluun ja opetussuunnitelmaan! Sosiaalinen media on tulevan OPS-kierroksen kuumia termejä.
Nuorten suosimat www-palvelut 55 vs. koulu  Oppikirjakustantajien www-materiaalien pelimäisyys ja yhteyden www-yhteisöihin  Opit-oppimisympäristö  Tietoyhteiskuntataidot  Palveluiden siirtyminen verkkoon Mikko Horila
Miksi opettajan tulisi käyttää / jättää käyttämättä sosiaalista mediaa apuna opetuksessa?  Muodostakaa omatoimisesti 2-3 hengen ryhmät  Keskustelkaa pienissä ryhmissä:  Voidaanko opettajia vaatia käyttämään sosiaalisen median sovelluksia opetuksessaan?  Miksi/ miksei? Perustele!  Muodostakaa ryhmälle yhteinen mielipide keskustelun pohjalta. Puolesta vai vastaan ja miksi?
Sosiaalinen media tuo lisäarvoa opetukseen + Jokaisen opettajan tulee hallita sosiaalisen median perusvälineet (mm. wiki, blogi, Facebook jne.) + Opettajan ja koulun tulee ohjata oppilaita yhteisöjen käyttöön (mm. GoSuperModel, Habbo jne.) + Opettajan tulee tuntea tiedonhaun perusteet ja ymmärtää mediakriittinen lähestymistapa Internetin tarjoamaan tietoon. + Yhteisöllinen tiedontuottaminen ja arvioiminen on tulevaisuuden juttu, joka open pitää hallita.
Sosiaalinen media ei tuo lisäarvoa opetukseen - Internet ei kuulu kouluun, opetus hoidetaan perinteisellä tavalla ilman nykyhömpötyksiä. - Alakoululaiselle kaikki tarvittava tieto löytyy koulukirjoista, Wikipediasta ja Googlesta löytyvä tieto on kyseenalaista ja opettajan kannalta hallitsematonta. - Opettajan ei tule lähteä heikoille jäille ja ottaa turhia riskejä käyttäen materiaalina alati muuttuvia ympäristöjä. - Opetussuunnitelmissa ei puhuta sosiaalisesta mediasta -> sitä ei tarvitse opettaa
Puolesta ja vastaan – kumpi voittaa? Puolesta Vastaan + Jokaisen opettajan tulee hallita - Internet ei kuulu kouluun, opetus sosiaalisen median perusvälineet hoidetaan perinteisellä tavalla ilman (mm. wiki, blogi, Facebook jne.) nykyhömpötyksiä. + Opettajan ja koulun tulee ohjata - Alakoululaiselle kaikki tarvittava oppilaita yhteisöjen käyttöön (mm. tieto löytyy kirjoista, Wikipediasta GoSuperModel, Habbo jne.) ja Googlesta löytyvä tieto on + Opettajan tulee tuntea tiedonhaun kyseenalaista ja opettajan kannalta perusteet ja ymmärtää hallitsematonta mediakriittinen lähestymistapa - Opettajan ei tule lähteä heikoille Internetin tarjoamaan tietoon. jäille ja ottaa turhia riskejä käyttäen + Yhteisöllinen tiedontuottaminen ja materiaalina alati muuttuvia arvioiminen on tulevaisuuden juttu, ympäristöjä. joka open pitää hallita. - Opetussuunnitelmissa ei puhuta sosiaalisesta mediasta -> sitä ei tarvitse opettaa

More Related Content

PDF
84 Món Nhậu
byK3ative
 
PPTX
Facebook opettajan ja ohjaajan työssä
byMatleena Laakso
 
PDF
"TRIBAL TALENT MANAGEMENT: A NEW PERSPECTIVE FOR TRIBAL PEOPLE"
byJIANGUANGLUNG DANGMEI
 
PPT
Lasten ja nuorten verkonkaytto
byMikko Horila
 
PPTX
Aktivointi, arviointi ja havainnollistaminen
byMatleena Laakso
 
PPTX
Brazil
bynickolas5696
 
PPTX
6 creatieve concepten
byRoy Ishak
 
PDF
Cocina saboreando asturias www.lo kotorrents.com
byTerseum
 
84 Món Nhậu
byK3ative
 
Facebook opettajan ja ohjaajan työssä
byMatleena Laakso
 
"TRIBAL TALENT MANAGEMENT: A NEW PERSPECTIVE FOR TRIBAL PEOPLE"
byJIANGUANGLUNG DANGMEI
 
Lasten ja nuorten verkonkaytto
byMikko Horila
 
Aktivointi, arviointi ja havainnollistaminen
byMatleena Laakso
 
Brazil
bynickolas5696
 
6 creatieve concepten
byRoy Ishak
 
Cocina saboreando asturias www.lo kotorrents.com
byTerseum
 

Viewers also liked

PDF
10 videoprojektit oppilaiden_kanssa_koulussa
byMikko Horila
 
PPTX
Clinical Rubik's Cube: Global Clinical Trials in Hungary
byAleksandar Skuban, M.D.
 
PPT
10 habitos de la gente eficaz
byJenny Fernandez Vivanco
 
PPTX
Las clases de energía
bymayi12
 
PPTX
Brazil regions
bynickolas5696
 
PPTX
11 f cue nl presentation
bySchmity50
 
PPTX
Tongue (兔子吐紙)
by彥沂 官
 
PPT
Slide Share kullanam kılavuzu
byOrkun Güren
 
PDF
X IDB Debt Group Annual Meeting . Regulations and sovereign risk
byCristina Pailhé
 
PPT
En nzam
byNadiah Salam
 
PDF
Cocina arabe 1.www.lo kotorrents.com
byTerseum
 
PDF
Vmware any-cloud
byAndrey Tokarchuk
 
PPT
Mood disorders
bysharonfajou
 
PPTX
Li vestream
byHuseyinADSIZ
 
PPTX
Hehkulamppu oy 1
byKdeff
 
PPT
Powerpoint expositiu 2n trimestre
byjoanjonior
 
PPT
Presentation1
byrogeliongonzalez
 
PPSX
G20 Valueof One G20 Inspirit Sp Intro
byCoach_mau
 
10 videoprojektit oppilaiden_kanssa_koulussa
byMikko Horila
 
Clinical Rubik's Cube: Global Clinical Trials in Hungary
byAleksandar Skuban, M.D.
 
10 habitos de la gente eficaz
byJenny Fernandez Vivanco
 
Las clases de energía
bymayi12
 
Brazil regions
bynickolas5696
 
11 f cue nl presentation
bySchmity50
 
Tongue (兔子吐紙)
by彥沂 官
 
Slide Share kullanam kılavuzu
byOrkun Güren
 
X IDB Debt Group Annual Meeting . Regulations and sovereign risk
byCristina Pailhé
 
En nzam
byNadiah Salam
 
Cocina arabe 1.www.lo kotorrents.com
byTerseum
 
Vmware any-cloud
byAndrey Tokarchuk
 
Mood disorders
bysharonfajou
 
Li vestream
byHuseyinADSIZ
 
Hehkulamppu oy 1
byKdeff
 
Powerpoint expositiu 2n trimestre
byjoanjonior
 
Presentation1
byrogeliongonzalez
 
G20 Valueof One G20 Inspirit Sp Intro
byCoach_mau
 

Similar to 2 lasten ja_nuorten_verkonkaytto

PDF
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Miinan koulu
byPauliina Mäkelä
 
PDF
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
byPauliina Mäkelä
 
PDF
Luokk6, syksy 2011, 1. kerta
byMikko Horila
 
PDF
Viestinnän instituutiot-160413pj
bypetterij
 
PDF
Nuva some-2012
byfellowmedia
 
PDF
Lastensuojelupaivat -sosiaalinen media
byMarcus Lundqvist
 
PDF
Lastensuojelupäivät - Sosiaalinen media
byNetari
 
PPTX
Missä lapset surffailee
byTiina Vesanen
 
PDF
Missä lapset surffailee
byTiina Vesanen
 
PPTX
Lapset ja nuoret netissä. Lasten ja nuorten netin käyttö ja riskit
byReijo Kupiainen
 
PPTX
Tuloksia nettikyselystä ikäihmisille
byNetikäs Projekti
 
PPTX
Lapsi verkossa 2012
byEsa Kukkasniemi
 
PPT
Lapsi verkossa
byEsa Kukkasniemi
 
PPT
Sosmedia insinöörit
byTietotaitotalkoot
 
PDF
Nuoret Media Arki
byMinna-Riitta Luukka
 
PPT
Sosmedia insinöörit
byTietotaitotalkoot
 
PPT
Sosmedia 5
byTietotaitotalkoot
 
PDF
Fiksusti netissä käyttäen WhatsAppia ja Instagramia Ylöjärvi
byPauliina Mäkelä
 
PDF
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Ylöjärvi
byPauliina Mäkelä
 
PDF
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
byPauliina Mäkelä
 
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Miinan koulu
byPauliina Mäkelä
 
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin käyttö
byPauliina Mäkelä
 
Luokk6, syksy 2011, 1. kerta
byMikko Horila
 
Viestinnän instituutiot-160413pj
bypetterij
 
Nuva some-2012
byfellowmedia
 
Lastensuojelupaivat -sosiaalinen media
byMarcus Lundqvist
 
Lastensuojelupäivät - Sosiaalinen media
byNetari
 
Missä lapset surffailee
byTiina Vesanen
 
Missä lapset surffailee
byTiina Vesanen
 
Lapset ja nuoret netissä. Lasten ja nuorten netin käyttö ja riskit
byReijo Kupiainen
 
Tuloksia nettikyselystä ikäihmisille
byNetikäs Projekti
 
Lapsi verkossa 2012
byEsa Kukkasniemi
 
Lapsi verkossa
byEsa Kukkasniemi
 
Sosmedia insinöörit
byTietotaitotalkoot
 
Nuoret Media Arki
byMinna-Riitta Luukka
 
Sosmedia insinöörit
byTietotaitotalkoot
 
Sosmedia 5
byTietotaitotalkoot
 
Fiksusti netissä käyttäen WhatsAppia ja Instagramia Ylöjärvi
byPauliina Mäkelä
 
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö Ylöjärvi
byPauliina Mäkelä
 
Lapset ja nuoret netissä sekä WhatsAppin ja Instagramin käyttö
byPauliina Mäkelä
 

More from Mikko Horila

PDF
8 opettajan tietoturva
byMikko Horila
 
PDF
Blogit ja Wikit opettajan apuna, Valkeakosken VESO 26.10.2013
byMikko Horila
 
PDF
6 wikit opettajan_tyovalineena
byMikko Horila
 
PDF
5 sosiaalisen median_pikkuohjelmat_ja_googlen_palvelut
byMikko Horila
 
PPTX
tkiva oppiminen, I kerta 25.10.2011, blogit ja googlen palvelut
byMikko Horila
 
PPT
Tutkiva oppiminen, Tre 8.11.2011, II Kerta, Digikuvaaminen, Picasa ja kuvaga...
byMikko Horila
 
PPTX
Janakkalan VESO 19112011
byMikko Horila
 
PDF
BYOD, pilvet ja Google, Valkeakosken VESO 26.10.2013
byMikko Horila
 
PDF
3 vinkkeja luokkahuonekokeiluihin
byMikko Horila
 
PPTX
Tampere 4.11.2011 - BTW koulussa
byMikko Horila
 
PDF
9 audacity
byMikko Horila
 
PPT
Umami webinaari slideshare
byMikko Horila
 
PDF
7 mediakasvatus ja_ops
byMikko Horila
 
PDF
4 blogi opettajan_tyovalineena
byMikko Horila
 
PPTX
Kangasalan Veso 17.1.2013
byMikko Horila
 
PPT
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
byMikko Horila
 
PDF
Luokk6 2. kerta
byMikko Horila
 
PDF
1 tilanne ja_tavoite_i
byMikko Horila
 
PDF
Luokk6, 3. kerta syksy 2011
byMikko Horila
 
PDF
Luokk6 II kerta
byMikko Horila
 
8 opettajan tietoturva
byMikko Horila
 
Blogit ja Wikit opettajan apuna, Valkeakosken VESO 26.10.2013
byMikko Horila
 
6 wikit opettajan_tyovalineena
byMikko Horila
 
5 sosiaalisen median_pikkuohjelmat_ja_googlen_palvelut
byMikko Horila
 
tkiva oppiminen, I kerta 25.10.2011, blogit ja googlen palvelut
byMikko Horila
 
Tutkiva oppiminen, Tre 8.11.2011, II Kerta, Digikuvaaminen, Picasa ja kuvaga...
byMikko Horila
 
Janakkalan VESO 19112011
byMikko Horila
 
BYOD, pilvet ja Google, Valkeakosken VESO 26.10.2013
byMikko Horila
 
3 vinkkeja luokkahuonekokeiluihin
byMikko Horila
 
Tampere 4.11.2011 - BTW koulussa
byMikko Horila
 
9 audacity
byMikko Horila
 
Umami webinaari slideshare
byMikko Horila
 
7 mediakasvatus ja_ops
byMikko Horila
 
4 blogi opettajan_tyovalineena
byMikko Horila
 
Kangasalan Veso 17.1.2013
byMikko Horila
 
Tutkiva oppiminen, III kerta tekijanoikeudet ja sosiaalinen media yleensa, 10...
byMikko Horila
 
Luokk6 2. kerta
byMikko Horila
 
1 tilanne ja_tavoite_i
byMikko Horila
 
Luokk6, 3. kerta syksy 2011
byMikko Horila
 
Luokk6 II kerta
byMikko Horila
 

2 lasten ja_nuorten_verkonkaytto

  • 1.
    LASTEN JA NUORTEN VERKONKÄYTTÖ -UHKA VAI MAHDOLLISUUS? Mikko Horila 31.3.2012
  • 2.
    Kuudesluokkalaisten verkonkäyttö 2010ja 2012  Ensimmäinen kysely tuotettiin Hämeenlinnalaisille kuudesluokkalaisille vuonna 2010, N=81.  Samansisältöinen kysely muutamalla lisäkysymyksellä toteutettiin jälleen Hämeenlinnassa keväällä 2012, N=105  Ensimmäinen kysely oli paperikysely, toinen verkossa täytettävä Google-dokumentti 2012 kyselyn sukupuolijakauma
  • 3.
    Kuinka monta tuntiapäivässä käytät konetta (keskimäärin)? ka. 2h 40 minuuttia
  • 4.
    Mitkä seuraavista sinullaon käytettävissä? henkilöä / N. 105
  • 5.
    Kuudesluokkalaisten verkonkäyttö 2010ja 2012 2010 2012 kyllä ei kyllä ei 1) Paljonko käytät (päivässä) keskimäärin aikaa tietokoneella? 1h 50min n. 2h 40min 2) Onko sinulla käytettävissä oma henkilökohtainen tietokone? 51% 49% 65% 35% 3) Onko sinulla jokin aikaraja, paljonko saat käytätää konetta päivässä? 25% 75% 28% 72% 4) Luuletko, että vanhempasi tietävät, millaisilla sivuilla surffaat? 84% 16% 78% 22% 5) Onko sinulla Facebook profiili? 72% 28% 83% 17% 6) Onko sinulla Messenger-käyttäjätili? 86% 14% 72% 28% 7) Onko sinulla IRC-galleria-tili? 47% 53% 79% 28% 8) Onko sinulla Habbo-hotel-hahmo? 23% 77% 30% 70% 9) Pelaatko verkkopelejä (Aapeli, MiniClip tms.)? 67% 33% 63% 37% 10) Onko sinulla oma GoSuperModel-malli 19% 81% 39% 61% 11) Onko sinulla oma YouTube-tili? 33% 67% 56% 44% 12) Lataatko musiikkia netistä? 62% 38% 58% 42% 13) Lataatko videoita netistä? 26% 74% 29% 71% 14) Lataatko pelejä netistä? 23% 77% 35% 65% 15) Onko sinulla oma sähköpostiosoite? 94% 6% 98% 2% 16) Oletko esiintynyt netissä väärällä nimellä? 32% 68% 29% 71% 17) Vaihdatko kavereiden kanssa kännykkäsisältöä Bluetoothilla? 86% 14% 85% 15% 18) Oletko tutustunut netissä uusiin ihmisiin? 56% 44% 71% 29% 19) Jos vastasit edelliseen kyllä, oletko tavannut heitä ihan oikeasti? 14% 86% 38% 62% 20) Oletko päätynyt netissä (vahingossa tai tarkoituksella sellaisille sivuille, 47% 53% 46% 54% jossa olet nähnyt jotakin epäsoveliasta/rpämiellyttävää?
  • 6.
    Suurimmat muutokset:  Facebookin osuus kasvanut  Yhä useammalla on oma henkilökohtainen kone  IRC-Gallerian prosenttiosuus tippunut selkeästi  GoSuperModelin osuus on kasvanut selkeästi  Yhä useampi tutustuu verkossa uusiin ihmisiin ja tapaa heitä myös reaalielämässä  Messengerin osuus on vähentynyt selkeästi  Yhä useammalla on oma YouTube-tili Vuoden 2012 kysely: https://docs.google.com/spreadsheet/gform?key=0AkGI6VOYOYvtdElGMEZqSFZpNHBrd2ZlWnFvWlV5WlE&gridId=0#chart
  • 7.
    21) Oletteko kotonakeskustelleet netin käyttösäännöistä? Millaisia sääntöjä sinulle on asetettu? Jos sinulla on käyttömäärää rajoitettu, kauanko saat päivässä konetta käyttää ja valvotaanko käyttömäärää tarkasti? On keskusteltu ja on rajoitettu mutta sitä ei valvota tarkasti.  Saan olla vapaasti koneella ja olen yleensä puolitoista tuntia mutta joskus olen kauemminki  joo sillain että en pääse kaikille nettisivuille vaan siinä on semmoset rajotukset ja saan käyttää konetta 3 tuntia päivässä ja sitten se kirjautuu ittestään ulos.  ei oo keskusteltu  Ei muuta kuin että lapsille suunnatut sivut ovat sopivia.Saan käyttää konetta tunnin päivässä,ja sitä valvotaan tarkasti  ollan keskusteltu. mitä netti sivustoja saan käyttää. ei valvota koska en yleensä koneella.  Ei ole aikaa ja ei valvota käyttömäärää  Olemme keskustelleet. Saa olla tietokoneella tunnin päivässä. Ei valvota kovin tarkasti.  Ei muuta kuin että lapsille suunnatut sivut ovat sopivia.Saan käyttää konetta tunnin päivässä,ja sitä valvotaan tarkasti  Ollaan puhuttu, mä saan käyttää konetta 2 tuntia päivässä. Ja valvotaan suht tarkasti  Olen keskustellut perheen kanssa. Ei mitään. Saan käyttää niin paljon konetta kuin haluan. Käyttö määräni ei valvota.  sitä valvotaan aika tarkasti  olemme keskustelleet, ja joskus olen 5 h koneella, ensin luen ja teen läksyt ennenkö menen koneelle.Yleensä olen koneella n 1-2 tuntia.  Joskus vähän rajoitetaan, etten ole koko iltaa koneella. Kone pitää sulkea yhdeksältä.
  • 8.
    22) Miltä sinustatuntuu, kuinka hyvin tiedät, mitä netissä saa tehdä ja mitä puolestaan ei? Millaisissa asioissa kaipaisit lisätietoa? tiedän hyvin  Tiedän kaiken tarvittavan  tiedän aika paljon netistä ja tiedän aika hyvin mitä saa tehdä ja mitä ei  tiedän aika hyvin tetistä ja myös siitä mitä netissä ei kannata edes kokeilla, olen netissä kyllä aina varuillani.  Tiedän, minkälaisilla sivustoilla saan käydä.  Tiedän aika hyvin mitä netissä saa tehdä ja mitä ei. En oikeastaan kaipaa lisätietoa, koska äiti ja isä tietävät millä sivuilla käyn, ja he ovat kertoneet, miten niillä sivuilla pitää toimia.  Tietääkseni tiedän nämä asiat hyvin.  tiiän jo kaiken mitä haluisin tietää...(: hyvältä tuntuuu......  Tiedän erinomaisesti, mitä netissä saa tehdä ja mitä ei  Koulussa on opetettu netistä paljon. Tiedän säännöt suurinpiirtein. En vain osaa käyttää tietokonetta. Olen aina ihan pihalla atk-tunneilla.  Perustiedot minulla on mutta kyllähän sitä haluaisi lisä infoa joistakin asioista kuten: miten turvallinen facebook oikeasti on jos aion liittyä sinne niin haluan titää tästä enemmän  minulle on annettu vapaat mutta tarkat säännöt ja kuuntelen niitä koska ne ovat turvallisia  tiedän hyvin mutta ilmeisesti facebook, twitter ja google sekä muut nettisivustot jotka vakoilevat tietokonekäyttäjiä netissä eivät tiedä. lisätietoja siitä miksei näitä nettisivustoja haasteta oikeuteen yksityiselämän vakoilusta
  • 9.
    23) Kuvittele tilanne,että sinulla on käytössä jatkuvasti oma kone nettiyhteydellä ja lupa surffailla netissä ihan vapaasti aikarajoista murehtimatta. Millainen ”nettikesä” sinulla olisi tiedossa? Mitä tekisit, missä kaikkialla surffailisit?  olisin varmaan silti koneella ihan yhtä paljon kun nytkin vaikka on niitä rajotuksia ja ei oo oikeen mitään semmosia sivuja missä haluisin käydä mut niis on jotkut rajotukset ettei sinne pääse.  en olis paljoo koneel oisin vaa jossai ulkona ja jos mä oisin koneel nii varmaa faces olisin ainaki ja sillee  En luultavasti käyttäisi konetta paljon,mutta kävisin luultavasti joskus youtubessa.  en juuri olisi koneella koska muutamme lähelle pullerin kenttää ja olisin koko ajajn potkimassa palloa  Olisin varmaan saman verran kuin nytkin ja samoissa paikoissa.  No en olisi paljoakaan enempää mitä nyt olen. Surffailisin samoissa paikoissa kuin nytkin.  En luultavasti käyttäisi konetta paljon,mutta kävisin luultavasti joskus youtubessa.  Vähän joka puolella  olisin varmaan silti koneella ihan yhtä paljon kun nytkin vaikka on niitä rajotuksia ja ei oo oikeen mitään semmosia sivuja missä haluisin käydä mut niis on jotkut rajotukset ettei sinne pääse.  olisin varmaan silti koneella ihan yhtä paljon kun nytkin vaikka on niitä rajotuksia ja ei oo oikeen  En olisi oikeastaan yhtään enempää koneella, enkä kävisi eri sivuilla kun nytkään, koska en halua joutua vaikeuksiin, jos käyn joillakin uodoilla sivuilla. Muutenkin liiallinen nettioleskelu väsyttää minua, ja tykkään myös olla kavereitten kanssa ihan naamatusten ja olla ulkona koiran kanssa.  Suurimman osan kesästä istuisin kotona koneen ääressä ja juttelisin kavereille mesen kautta. Aikaa kuitenkin täytyy jäädä kavereille (jotka olen alunperin tavannut netin kautta) sekä con-tapahtumille  En käyttäisi silti koko kesää netissä, TODELLAKAAN! Kävisin vain samoilla sivuilla kuin nytkin.
  • 10.
    24) Mainitse muutamasuosikkipalvelusi, joita tietokoneella käytät  Facebook  Youtube  Twitter  Blogger  Pelikone  GoSuperModel  Miniclip  Steam  Winx-taikaa  Aapeli  Minecraft  Kongregate  msn  Howrse  sm-liiga
  • 11.
    Kuinka usein käytättekonetta koulussa? henkilöä / N. 105
  • 12.
    25) Kerro tietokoneenkäytöstä koulussa - miten käytätte tietokonetta koulussa?  Saamme käydä välituntien jälkeen luokan koneilla ennen kuin opettaja tulee luokkaan.  ihan parikertaa viikossa jos saa siis olla vapaasti ja käydävaikka koneella mutta en yleensä ole  meillä on muutama kone täällä ja sit sillon kun ei oo mitään tuntia niin niitä saa käyttää vapaasti miten haluu.  ei me oikee olla koneel koulussa  Tällä hetkellä meillä ei ole konetta käytössä,mutta tätä aikaisemmin olemme käyttäneet koneita tiedon hakuun.  etsimme tietoa ja joskus olemme youtubessa  Saamme käydä välituntien jälkeen luokan koneilla ennen kuin opettaja tulee luokkaan. Tiedon hakemiseen yms.  Käytämme usein tietokoneita, mm. kirjoitelmiin.  Käytämme tietokoneita usein ja monipuolisesti.  käytämme enmmän koneita kuin muut  käytämme sitä projekteissa  Etsitään tietoa,n tehdään blogeja  aikan laajasti melkein joka viikko 2-3 h  tehdään tunneilla tuntiinsoveltuvia asioita.  Meillä on aika tietokonepainotteinen luokka, koska opettajamme tykkää tietotekniikasta :D.
  • 13.
    27) Miten jamihin tarkoitukseen haluaisit käyttää tietokoneita koulussa?  no vaikka joihinkin projekteihiin ja olis kiva jos joskus sais käydä vapaasti mutta ei silleen että kaikki joka pv roikkuu koneella  no en oikei kauheesti mihinkään ehkä tehä jotain tehtäviä tai jotain...  tiedon etsimiseen ja katsoa youtube videoita välillä  Kaikkeen tarpeelliseen, kuten just kaikkiin ryhmätöihin  Oppimiseen ja projektien tekoon.  facebook  jotain pelejä jotka liittyvät kouluun  Musiikin kuunteluun, Youtube, Facebook  Haluaisin käyttää samalla tavalla kun nytkin.  Juurikin projektien tekemiseen ja tehtävien tekemiseen.  ihan vain töihin  vapaaseen olemiseen koska nykyään koneella ollaan vain tekemässä tehtäviä olisisi kiva pelata pelejä :)  joskus ois kiva olla vapaasti koulussa..(;  Koulutehtävien tekemiseen. Olisihan tosiaan mukavaa saada myös kuunnella kuulokkeilla hiljaisella musiikkia.  kaikkiin niihin, mitä nyt teemme ja haluaisin hiukan opetusta koneen toimimisesta vaikka muut eivät sitä halua. Kaikki osaavat jo kaiken
  • 14.
    LASTEN MEDIABAROMETRI 2011 7–11-vuotiaidenlasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta Saara Pääjärvi (toim.) http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-67693-1-8.pdf
  • 15.
    Taustaa tutkimukselle  Mediakasvatusseura ry:n opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 7–11- vuotiaiden lasten mediankäyttöjä ja kokemuksia mediakasvatuksesta.  Aineiston kerääminen toteutettiin syksyllä 2011 lomakekyselyllä, jolla tavoitettiin yhteensä 1137 lasta peruskoulun ensimmäiseltä, kolmannelta ja viidenneltä luokka-asteelta.  Aineisto kerättiin 19 koululla eri puolilla maata laajan alueellisen kattavuuden saamiseksi.  Hankkeessa selvitettiin lisäksi sitä, voivatko nuorten tekemät lomakehaastattelut olla toimiva menetelmä lapsia tutkittaessa.
  • 16.
    Taustaa tutkimukselle  Tutkimuksessa viidesluokkalaiset täyttivät kyselylomakkeen itsenäisesti, mutta ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaita haastattelivat yläkouluikäiset tukioppilaat.  Menetelmää oli kokeiltu rohkaisevin tuloksin vuonna 2010 ensimmäisessä Mediakasvatusseura ry:n toteuttamassa Lasten mediabarometrissa.  Vuonna 2011 menetelmä otettiin laajasti käyttöön, ja nuoret tekivät yhteensä 620 lomakehaastattelua.  Tukioppilaiden koulutuksesta ja tuesta haastattelutilanteissa vastasi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka organisoi Suomessa tukioppilastoimintaa.
  • 17.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 - yhteenvetoa ja suosituksia  Tutkimusaineiston mukaan mediankäyttö on olennainen osa alakouluikäisten lapsuutta nykypäivän Suomessa. Tutkimus siis vahvistaa aiempien lapset ja media-tutkimusten tuloksia .  Lapset käyttävät medioita monipuolisesti: valtaosa kaikista vastaajista katsoi televisiota tai kuvatallenteita ja pelasi digitaalisia pelejä vähintään viikoittain.  Yli puolet lapsista myös luki kirjoja tai sarjakuvia, käytti internetiä ja kuunteli radiota tai muuten musiikkia ainakin kerran viikossa. Jo ensimmäisen luokan oppilaista valtaosa oli opetellut käyttämään kännykkää, kuvatallenteiden katseluvälinettä, kameraa ja internetsivuja.  Useimmissa perheissä lapsen mediankäytöstä myös keskustellaan.
  • 18.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Lapset hyväksyvät mediankäyttönsä säätelyn  Lähes kaikki lapset kertoivat kotonaan olevan mediankäyttöön liittyviä sääntöjä.  Kaikista vastaajista yli kolme neljäsosaa piti kotinsa mediasääntöjä sopivina, ja erittäin harvat lapset halusivat olla kokonaan ilman sääntöjä.  Lisäksi viidesluokkalaisista tyytymättömimpiä internetiin ja pelaamiseen liittyviin sääntöihin olivat useimmin internetiä käyttävät lapset, ja vanhempiensa kanssa ilmoittivat riitelevänsä netinkäytöstä tavallisimmin ne, joiden mukaan vanhemmat eivät tienneet, mitä lapsi internetissä teki.
  • 19.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Lapset hyväksyvät mediankäyttönsä säätelyn  Kasvattajien ei siis tule olettaa, että lapset olisivat sitä tyytyväisempiä, mitä vähemmän vanhemmat heidän mediankäyttöään seuraavat ja mitä vapaammin lapset saavat mediaa käyttää.
  • 20.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Käyttäjäsukupolvi vaihtuu alakoulun lopussa  Useissa tutkimuksissa havaittu varhaisnuoruudessa tapahtuva mediankäytön määrällinen ja sisällöllinen muutos vahvistuu myös tässä tutkimuksessa.  Lasten vastausten mukaan ensimmäisellä ja kolmannella luokalla suosiossa ovat valtaosin lapsille suunnatut mediasisällöt, mutta viidesluokkalaisten mediasuosikit ja käyttömäärät muistuttavat jo selkeästi nuorten käyttöjä.  Viidesluokkalaiset käyttävät kirjoja lukuunottamatta kaikkea mediaa pienempiä oppilaita enemmän.  Tulevissa tutkimuksissa huomio kannattaisi kiinnittää tähän nivelvaiheeseen, jossa lasten mediankäytöt muuttuvat nuorten mediankäytöiksi.
  • 21.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Tyttöjen ja poikien mediasuhteissa on huomattavia eroja  Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu ero tyttöjen ja poikien mediankäytöissä vahvistuu myös tässä tutkimuksessa.  Pojat pelaavat ja käyttävät internetiä sekä lukevat sarjakuvia enemmän kuin tytöt, jotka puolestaan lukevat kirjoja poikia enemmän.  Sukupuolierot eivät näy ainoastaan mediankäytöissä, vaan myös medialaitteiden omistuksessa ja perheiden mediakasvatuksessa.  Pojilla oli tyttöjä useammin etenkin pelaamiseen tarkoitettuja mediavalineitä omissa huoneissaan.
  • 22.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Tyttöjen ja poikien mediasuhteissa on huomattavia eroja  Tyttöjen käyttämiä mediasisältöjä säädeltiin useammin ikärajojen perusteella, ja vanhemmat opettivat tyttöjä enemmän medialaitteiden käyttämisessä.  Pojat puolestaan opettelivat tyttöjä useammin laitteiden käyttöä itse ja saivat useammin rangaistukseksi mediankäyttökieltoja.
  • 23.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Televisio yhä suosituin media  Television ja kuvatallenteiden katselu on edelleen yleisin lasten mediankäytön tapa.  Vaikka lapsista ja mediasta käytävä keskustelu on jo pitkään keskittynyt uuteen mediaan, kuten digitaalisiin peleihin ja internetiin, ei mediakasvatusta suunniteltaessa tule unohtaa perinteisempiä medioita.  Television suosio näkyi myös ikävien mediakokemusten määrässä: ”pelottamaan tai vaivaamaan jääneet mediakokemukset oli huomattavasti useammin saatu ohjelmia katsottaessa kuin luettaessa, internetissä tai pelejä pelattaessa”.
  • 24.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Televisio yhä suosituin media  Suurin osa lapsista ei muistanut saaneensa mediasta lainkaan tällaisia ikäviä kokemuksia. Sama asia kävi ilmi internetin osalta EU Kids Online II-tutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin vuonna 2010.  Television ja kuvatallenteiden katselun lisäksi toinen vuosikymmenet suosionsa pitänyt mediankäytön tapa on Aku Ankan lukeminen.  Aku Ankka oli ainoa mediasisältö, joka mainittiin molempien sukupuolten ykkössuosikkina kaikissa ikäryhmissä, muuten vaihtelu suosikiksi nimettyjen suhteen oli suurta.  Nimetyistä suosikkimediasisällöistä valtaosa oli kullekin ikäryhmälle sopivia tai lähes sopivia.
  • 25.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Televisio yhä suosituin media  Call of Duty -sotapelit olivat ainoita usein mainittuja alaikäisiltä kiellettyjä mediasisältöjä, ja ne nimesi suosikikseen joka kahdeskymmenes viidesluokkalainen.  Palveluntuottajan asettaman ikärajan perusteella alle 13-vuotiailta kielletty  yhteisöpalvelu Facebook on kuitenkin usein mainittu suosikki jo kolmas- ja viidesluokkalaisten keskuudessa.  Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median, kuten yhteisöpalvelujen tai pikaviestiohjelmien, käyttöä piti sosiaalisten suhteiden kannalta ainakin jossain määrin tärkeänä puolet viidesluokkalaisista.
  • 26.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Nuorten tekemät lomakehaastattelut toimiva metodi lapsia tutkittaessa  Tämä tutkimus osoittaa, että nuorten tekemät lomakehaastattelut ovat toimiva tilastollinen menetelmä lasten asioita tutkittaessa.  Nuoret suhtautuivat tehtäväänsä asiallisesti ja kokivat sen erittäin positiivisena, lapset puolestaan nauttivat nuorilta saamastaan huomiosta.  Saadut tulokset vaikuttavat aikaisempien tutkimusten valossa luotettavilta.  Nuorten erityinen vahvuus haastattelijoina oli välittömän suhteen luominen haastateltaviin lapsiin.
  • 27.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Nuorten tekemät lomakehaastattelut toimiva metodi lapsia tutkittaessa  Haasteina havaittiin edelleen joitakin ongelmia kyselytekniikassa: osa haastattelijoista ei kysynyt riittävästi tarkentavia lisäkysymyksiä tai oli johdattelevia kysymyksissään.  Toisaalta ilman lisätutkimusta näiden ongelmien ei voida osoittaa johtuvan haastattelijoiden nuoresta iästä, sillä myös aikuisia haastattelijoita havainnoitaessa on todettu kyselyteknisiä haasteita.
  • 28.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Suositukset: lapsille tarvitaan kohdennettua mediakasvatusta  Lapset eivät ole median käyttäjinä yhtenäisiä edes oman ikäryhmänsä sisällä. Selvät erot tyttöjen ja poikien mediankäytöissä ovat ilmenneet useissa tutkimuksissa aikaisemminkin, niin myös tässä aineistossa.  Tämän lisäksi lapsilla on hyvin erilaisia mediankäyttötapoja ja kiinnostuksen kohteita. Osa lapsista esimerkiksi käyttää internetiä usein ja monipuolisesti toisten käyttäessä palveluja vain satunnaisesti.  Puolet viidesluokkalaisista ilmoitti seuranneensa eduskuntavaaliaiheista uutisointia ja neljäsosa keskustelleensa siitä kotona – toisaalta kymmenesosa ei edes osannut sanoa, oliko seurannut uutisointia vai ei.
  • 29.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Suositukset: lapsille tarvitaan kohdennettua mediakasvatusta  Jotta mediakasvatus olisi tehokasta ja tarkoituksenmukaista, tarvitaan sisältöjä, jotka voidaan kohdentaa erilaisille mediankäyttäjäryhmille sopiviksi.
  • 30.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Suositukset: koulujen suunnitelmallinen mediakasvatus lisäisi oppilaiden tasa-arvoa  Lasten vastausten perusteella koululla on erittäin pieni rooli mediankäytön opettelussa ja media-aiheisissa keskusteluissa.  Vaikka suurin osa lapsista oppii medialaitteiden ja –palvelujen käytön vapaa-ajalla ja vaikka monissa kodeissa mediasta keskustellaan, ei kaikissa perheissä käsitellä median käyttöä ja tulkintaa.  Koulujen suunnitelmallisella ja kattavalla mediaopetuksella voitaisiin edistää sitä, että kaikilla lapsilla olisi median käyttö- ja tulkintataitojen suhteen entistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet toimia nykyisessä mediaympäristössä.
  • 31.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Suositukset: medialaitteiden sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota  Medialaitteiden sijoittelulla on vaikutusta lasten mediankäyttöön.  Ne lapset, joilla oli internetyhteys omassa huoneessaan, olivat muita useammin laittaneet internetiin kuvia tai videoita ja viestitelleet vieraiden kanssa internetissä.  Lapset, joilla oli omassa huoneessaan pelilaitteita, myös käyttivät niitä eniten.  Vanhemmat voivat vähentää alakouluikäisen lapsen mediankäytön mahdollisia riskejä yksinkertaisesti sijoittamalla medialaitteita pääasiassa muualle kuin lastenhuoneisiin.
  • 32.
    Lasten- ja nuortenmediabarometri 2011 Suositukset: nuorten toimijuutta tutkimuksessa tuettava  Tutkimukseen osallistuminen oli nuorille positiivinen kokemus, ja he osallistuisivat mielellään vastaaviin hankkeisiin uudelleenkin. Nuoret selviytyivät tehtävästään pääosin hyvin ja suhtautuivat siihen tunnollisesti.  Nuorille onkin tarjottava tilaisuuksia osallistua tutkimusten tekemiseen niiden kaikissa vaiheissa, jotta mahdollisuus toimijuuteen myös tutkimustyössä laajenee.  Nykyistä laajemmat mahdollisuudet olla mukana tutkimuksen tekemisessä toteuttaisivat myös hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikkaa, joka painottaa osallisuutta
  • 33.
    Mikä on messenger? 33  ”Windows Live Messenger (kutsumanimi Messenger, nettislangissa MSN tai suomalaisittain Mese) on Microsoftin kehittämä ja julkaisema pikaviestintäohjelma.” haettu 17.9.2009 http://fi.wikipedia.org/wiki/Windows_Live_Messe nger
  • 34.
    Verkkopelit, minipelit 34  72% Suomalaisista pelaa jotakin (Franz Mäyrä)  ”pelit tehostavat aivojen käyttöä”  ”pelit tarjoavat vanhoja hermosolujen välisiä yhteyksiä ja luo uusia. Esimerkiksi räiskintäpelit parantavat tarkkaavaisuutta ja visuaalista hahmotuskykyä.”  Aapeli  Miniclip  Älypää  TopKani
  • 35.
    Mikä on YouTube? 35  ”YouTube on Googlen omistama suosittu 19 eri kielellä tarjottu videopalvelu. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. YouTube on Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu.” haettu 17.9.2009 www.wikipedia.org
  • 36.
    Mikä on Habbo? 36  ”Habbo on virtuaalinen hotelli, jossa nuoret voivat tavata ystäviään, viettää aikaa ja chattaillä. Jokaisella kävijällä on oma pieni hahmonsa, jonka avulla hotellissa liikutaan ja jutellaan. Habbo on kuin tietokonepeli, mutta kaikkien pelin hahmojen takana on oikea ihminen. Joskus näitä pelihahmoja kutsutaan myös nimellä "habbo".” Haettu 18.3.2010 http://www.habbo.fi/help/41
  • 37.
    Mikä on GoSupermodel? 37  ”GoSupermodel on tytöille tarkoitettu internetsivusto, jossa tytöt voivat pitää hauskaa, löytää uusia ystäviä ja toteuttaa luovuuttaan. Sivusto on ilmainen ja turvallinen, ja sen periaatteena on, että tytöt määräävät.” Haettu 15.3.2010 http://fi.gosupermodel.com/support/parents.jsp?pageidx=0
  • 38.
    Kuvagalleriat 38  Kuvagalleriohin liittyy paljon epäluuloja ja ihan syystä. Kuvamateriaali, jota lapsista (ja nuorista) verkosta löytyy, on vähintäänkin hämmentävää ja vanhemmat tuskin hyväksyisivät lapsiensa verkossa julkaisemaa materiaalia.  IRC-Galleria  Kuvake.net  ii2
  • 39.
    Mikä on Wiki(pedia)? 39  ”Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä.  Nimi juontuu havaijin kielen sanoista "wiki wiki", joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen.” haettu 17.9.2009, www.wikipedia.org
  • 40.
    ” Discover what’s Mikä on Twitter? happening right now, anywhere in the world” 40  ” Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-websivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö Internetissä on maksutonta. Palvelun kehitys aloitettiin keväällä 2006 ja palvelu julkaistiin heinäkuussa 2006.” Haettu 14.5.2010 http://fi.wikipedia.org/wiki/Twitter
  • 41.
    Mikä on Facebook? 41  ”Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista.” Haettu 15.4.2010 http://fi.wikipedia.org/wiki/Facebook
  • 42.
    Facebook South Parkinkeinoin… 42
  • 43.
    Rajoittaminen? 43  Munakello soimaan? Kuinka pian?  Pitäisikö luottaa lapsen omaan itsesäätelyyn?  Rajoittaminen rankaisukeinona? Lisäaika palkkiona  ”Minuutti, minuutista” vaikkapa vaihdossa kirjan lukemiseen…  Lapsilukko?
  • 44.
    Selainhistoria, palomuuri, lapsilukkojne. 44  CTRL + H, sivuhistoria  Helppo tapa tarkistaa, missä osoitteissa koneella on vierailtu  Selaimen Internethaun ominaisuudet  Palomuurin asetukset, sivujen blokkaus  Virustorjuntaohjelman ”lapsilukko”
  • 45.
    Itsensä suojaaminen 45  Mitä itsestään kannattaa kertoa verkossa?  Omalla nimellä toimiminen? Vai nimimerkillä toimiminen?  Verkossa kuka tahansa voi esiintyä kenenä tahansa – tämä on hyvä tiedostaa pienestä pitäen, mediakriittisyys.  Tunnukset, salasanat  Kirjesalaisuus (sähköpostissa samat säädökset)  Nettirahavarkaudet, yhteisöjen tavaravarkaudet
  • 46.
    Mitä saa tehdäja mitä ei? 46  Elokuvien lataaminen netistä?  Julkaiseminen netissä?  Pelien ja ohjelmien kopioiminen kaverilta?  Musiikin lataaminen netistä?  Kännykkäsisällön jakaminen ja vaihtaminen bluetoothilla?  Wlan yhteyden ”lainaaminen”?  Toisena ihmisenä esiintyminen verkossa? sosiaalinen media
  • 47.
    Tekijänoikeudet: teos 47  Lakiteksti puhuu tekijänoikeuden piiriin kuluvista tuotoksista teoksina. Teoksia ovat mm. tekstit, piirrokset, valokuvat, sävellykset, elokuvat ja tietokoneohjelmat. ”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.”
  • 48.
    Tekijänoikeudet: Copyright 48  Copyright-merkintää ei tarvita. Vaikka teoksessa ei ole copyright- merkintää eikä ehkä edes tekijän nimeä, ei poista tekijänoikeutta.  Toisaalta mikään copyright-merkintä ei voi synnyttää tekijänoikeutta.  Mikään ei estä tekijää kirjoittamasta teokseensa copyright- merkintää. Vaikka sillä ei ole oikeudellista sisältöä, se saattaa käytännössä havahduttaa ihmisiä niin, että he tajuavat, että teosta ei saa laittomasti kopioida.
  • 49.
    Tekijänoikeudet: muuntelu 49  Tekijänoikeuteen kuuluu myös teoksen muuntelu.  Teosta voidaan muunnella vain tekijän nimenomaisella luvalla. Tämä koskee myös digitoimista muuntelua (esim. kuvan editoiminen).  Tekijänoikeussäännöstö koskee myös teoksen siirtämistä toiseen muotoon tai toiseen mediaan.
  • 50.
    Julkaisuoikeus: lupa, lainaaminen 50  Teoksen julkaiseminen voidaan antaa luvalliseksi jollekin nimetylle taholle tai vaikkapa kaikille.  Jos lupaa ei ole myönnetty, teos ei ole muiden julkaistavissa. Esim. WWW-sivulla olevat tekstit tai kuvat eivät ole kaikille julkaisuvapaita.  Voit toki tallentaa materiaalia Internetistä itsellesi, mutta et voi koskaan julkaista sitä ilman lupaa!  Tekstin lainaaminen on yleistä. Digitaalisissa lähteissä se tapahtuu samaan tapaan kuin perinteisissä kirjallisissa lähteissä.
  • 51.
    Rikkomusten seuraukset 51  huomautus, korjauspyyntö  sakko  korvaus tekijänoikeuden rikkomisesta tai/ja saadusta oikeudettomasta hyödystä  oikeudenkäyntikulut
  • 52.
    Ikärajat  Googlen palvelut: pääosin 13  Facebook: 13  Wikispaces: ei ikärajaa  YouTube: 13  Bambuser: 13  Flickr: 13
  • 53.
    SOSIAALINEN MEDIA Voisiko tämänkaiken kääntääkin voitoksi?
  • 54.
    Sosiaalinen media 54  Kaikki edellä mainitut palvelut voidaan luokitella kuuluvan sosiaaliseen mediaa.  Näin ajateltuna syntyykin yhteys kouluun ja opetussuunnitelmaan! Sosiaalinen media on tulevan OPS-kierroksen kuumia termejä.
  • 55.
    Nuorten suosimat www-palvelut 55 vs. koulu  Oppikirjakustantajien www-materiaalien pelimäisyys ja yhteyden www-yhteisöihin  Opit-oppimisympäristö  Tietoyhteiskuntataidot  Palveluiden siirtyminen verkkoon Mikko Horila
  • 56.
    Miksi opettajan tulisikäyttää / jättää käyttämättä sosiaalista mediaa apuna opetuksessa?  Muodostakaa omatoimisesti 2-3 hengen ryhmät  Keskustelkaa pienissä ryhmissä:  Voidaanko opettajia vaatia käyttämään sosiaalisen median sovelluksia opetuksessaan?  Miksi/ miksei? Perustele!  Muodostakaa ryhmälle yhteinen mielipide keskustelun pohjalta. Puolesta vai vastaan ja miksi?
  • 57.
    Sosiaalinen media tuolisäarvoa opetukseen + Jokaisen opettajan tulee hallita sosiaalisen median perusvälineet (mm. wiki, blogi, Facebook jne.) + Opettajan ja koulun tulee ohjata oppilaita yhteisöjen käyttöön (mm. GoSuperModel, Habbo jne.) + Opettajan tulee tuntea tiedonhaun perusteet ja ymmärtää mediakriittinen lähestymistapa Internetin tarjoamaan tietoon. + Yhteisöllinen tiedontuottaminen ja arvioiminen on tulevaisuuden juttu, joka open pitää hallita.
  • 58.
    Sosiaalinen media eituo lisäarvoa opetukseen - Internet ei kuulu kouluun, opetus hoidetaan perinteisellä tavalla ilman nykyhömpötyksiä. - Alakoululaiselle kaikki tarvittava tieto löytyy koulukirjoista, Wikipediasta ja Googlesta löytyvä tieto on kyseenalaista ja opettajan kannalta hallitsematonta. - Opettajan ei tule lähteä heikoille jäille ja ottaa turhia riskejä käyttäen materiaalina alati muuttuvia ympäristöjä. - Opetussuunnitelmissa ei puhuta sosiaalisesta mediasta -> sitä ei tarvitse opettaa
  • 59.
    Puolesta ja vastaan– kumpi voittaa? Puolesta Vastaan + Jokaisen opettajan tulee hallita - Internet ei kuulu kouluun, opetus sosiaalisen median perusvälineet hoidetaan perinteisellä tavalla ilman (mm. wiki, blogi, Facebook jne.) nykyhömpötyksiä. + Opettajan ja koulun tulee ohjata - Alakoululaiselle kaikki tarvittava oppilaita yhteisöjen käyttöön (mm. tieto löytyy kirjoista, Wikipediasta GoSuperModel, Habbo jne.) ja Googlesta löytyvä tieto on + Opettajan tulee tuntea tiedonhaun kyseenalaista ja opettajan kannalta perusteet ja ymmärtää hallitsematonta mediakriittinen lähestymistapa - Opettajan ei tule lähteä heikoille Internetin tarjoamaan tietoon. jäille ja ottaa turhia riskejä käyttäen + Yhteisöllinen tiedontuottaminen ja materiaalina alati muuttuvia arvioiminen on tulevaisuuden juttu, ympäristöjä. joka open pitää hallita. - Opetussuunnitelmissa ei puhuta sosiaalisesta mediasta -> sitä ei tarvitse opettaa