Aprenda o que é intertextualidade
•Download as PPT, PDF•
1 like•845 views
Aprenda o que é Intertextualidade e as maneiras como isso pode aparecer nos exames como o vestibular ou o Enem. Atualmente um dos recursos mais usados nas provas de vestibular é a intertextualidade. com ela pode ser avaliado todo o escopo de conhecimento que o aluno adquiriu ao longo da vida e coloca-se a Língua Portuguesa como objeto integrado ao cotidiano
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Similar to Aprenda o que é intertextualidade
Similar to Aprenda o que é intertextualidade (20)
More from Rogério Souza
Aprenda o que é intertextualidade
- 1. IINNTTEERRTTEEXXTTUUAALLIIDDAADDEE PPaarraa eenntteennddeerr oo qquuee éé oo ccoonncceeiittoo ddee ""iinntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee"",, uumm eexxeemmpplloo ddiivveerrttiiddoo.. OO jjooggoo ddoo ""nnããoo ccoonnffuunnddaa"":: · NNããoo ccoonnffuunnddaa ""bbiiffee àà mmiillaanneessaa"" ccoomm ""bbiiffee aallii nnaa mmeessaa"",, · NNããoo ccoonnffuunnddaa ""ccoonnhhaaqquuee ddee aallccaattrrããoo"" ccoomm ""ccaattrraaccaa ddee ccaannhhããoo"",, · NNããoo ccoonnffuunnddaa ""ffoorrççaa ddaa ooppiinniiããoo ppúúbblliiccaa"" ccoomm ""ooppiinniiããoo ddaa ffoorrççaa ppúúbblliiccaa""..
- 2. CCoommoo ssee vvêê,, éé ppoossssíívveell eellaabboorraarr uumm tteexxttoo nnoovvoo aa ppaarrttiirr ddee uumm tteexxttoo jjáá eexxiisstteennttee.. ÉÉ aassssiimm qquuee ooss tteexxttooss ""ccoonnvveerrssaamm"" eennttrree ssii.. ÉÉ ccoommuumm eennccoonnttrraarr eeccooss oouu rreeffeerrêênncciiaass ddee uumm tteexxttoo eemm oouuttrroo.. AA eessssaa rreellaaççããoo ssee ddáá oo nnoommee ddee iinntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee.. PPaarraa eenntteennddeerr mmeellhhoorr aa ppaallaavvrraa,, ppeennssee eemm ssuuaa eessttrruuttuurraa.. OO ssuuffiixxoo iinntteerr,, ddee oorriiggeemm llaattiinnaa,, ssee rreeffeerree àà nnooççããoo ddee rreellaaççããoo ((eennttrree)).. LLooggoo,, iinntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee éé aa pprroopprriieeddaaddee ddee tteexxttooss ssee rreellaacciioonnaarreemm..
- 3. IInntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee aaccoonntteeccee qquuaannddoo hháá uummaa rreeffeerrêênncciiaa eexxppllíícciittaa oouu iimmppllíícciittaa ddee uumm tteexxttoo eemm oouuttrroo.. TTaammbbéémm ppooddee ooccoorrrreerr ccoomm oouuttrraass ffoorrmmaass aalléémm ddoo tteexxttoo,, mmúússiiccaa,, ppiinnttuurraa,, ffiillmmee,, nnoovveellaa eettcc.. TTooddaa vveezz qquuee uummaa oobbrraa ffiizzeerr aalluussããoo àà oouuttrraa ooccoorrrree aa iinntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee.. PPoorr iissssoo éé iimmppoorrttaannttee ppaarraa oo lleeiittoorr oo ccoonnhheecciimmeennttoo ddee mmuunnddoo,, uumm ssaabbeerr pprréévviioo,, ppaarraa rreeccoonnhheecceerr ee iiddeennttiiffiiccaarr qquuaannddoo hháá uumm ddiiáállooggoo eennttrree ooss tteexxttooss.. AA iinntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee ppooddee ooccoorrrreerr aaffiirrmmaannddoo aass mmeessmmaass iiddééiiaass ddaa oobbrraa cciittaaddaa oouu ccoonntteessttaannddoo--aass.. HHáá dduuaass ffoorrmmaass:: aa PPaarrááffrraassee ee aa PPaarróóddiiaa..
- 4. PPaarrááffrraassee NNaa ppaarrááffrraassee aass ppaallaavvrraass ssããoo mmuuddaaddaass,, ppoorréémm aa iiddééiiaa ddoo tteexxttoo éé ccoonnffiirrmmaaddaa ppeelloo nnoovvoo tteexxttoo,, aa aalluussããoo ooccoorrrree ppaarraa aattuuaalliizzaarr,, rreeaaffiirrmmaarr ooss sseennttiiddooss oouu aallgguunnss sseennttiiddooss ddoo tteexxttoo cciittaaddoo.. ÉÉ ddiizzeerr ccoomm oouuttrraass ppaallaavvrraass oo qquuee jjáá ffooii ddiittoo.. TTeemmooss uumm eexxeemmpplloo cciittaaddoo ppoorr AAffffoonnssoo RRoommaannoo SSaanntt''AAnnnnaa eemm sseeuu lliivvrroo ""PPaarróóddiiaa,, ppaarrááffrraassee && CCiiaa"" ((pp.. 2233))::
- 5. IINNTTEERRTTEEXXTTUUAALLIIDDAADDEE TTeexxttoo OOrriiggiinnaall MMiinnhhaa tteerrrraa tteemm ppaallmmeeiirraass OOnnddee ccaannttaa oo ssaabbiiáá,, AAss aavveess qquuee aaqquuii ggoorrjjeeiiaamm NNããoo ggoorrjjeeiiaamm ccoommoo lláá.. ((GGoonnççaallvveess DDiiaass,, ““CCaannççããoo ddoo eexxíílliioo””)).. PPaarrááffrraassee MMeeuuss oollhhooss bbrraassiilleeiirrooss ssee ffeecchhaamm ssaauuddoossooss MMiinnhhaa bbooccaa pprrooccuurraa aa ‘‘CCaannççããoo ddoo EExxíílliioo’’.. CCoommoo eerraa mmeessmmoo aa ‘‘CCaannççããoo ddoo EExxíílliioo’’?? EEuu ttããoo eessqquueecciiddoo ddee mmiinnhhaa tteerrrraa...... AAii tteerrrraa qquuee tteemm ppaallmmeeiirraass OOnnddee ccaannttaa oo ssaabbiiáá!! ((CCaarrllooss DDrruummmmoonndd ddee AAnnddrraaddee,, ““EEuurrooppaa,, Frraannççaa ee BBaahhiiaa””))..
- 6. EEssttee tteexxttoo ddee GGoonnççaallvveess DDiiaass,, ““CCaannççããoo ddoo EExxíílliioo””,, éé mmuuiittoo uuttiilliizzaaddoo ccoommoo eexxeemmpplloo ddee ppaarrááffrraassee ee ddee ppaarróóddiiaa,, aaqquuii oo ppooeettaa CCaarrllooss DDrruummmmoonndd ddee AAnnddrraaddee rreettoommaa oo tteexxttoo pprriimmiittiivvoo ccoonnsseerrvvaannddoo ssuuaass iiddééiiaass,, nnããoo hháá mmuuddaannççaa ddoo sseennttiiddoo pprriinncciippaall ddoo tteexxttoo qquuee éé aa ssaauuddaaddee ddaa tteerrrraa nnaattaall..
- 7. PPaarróóddiiaa AA ppaarróóddiiaa éé uummaa ffoorrmmaa ddee ccoonntteessttaarr oouu rriiddiiccuullaarriizzaarr oouuttrrooss tteexxttooss,, hháá uummaa rruuppttuurraa ccoomm aass iiddeeoollooggiiaass iimmppoossttaass ee ppoorr iissssoo éé oobbjjeettoo ddee iinntteerreessssee ppaarraa ooss eessttuuddiioossooss ddaa llíínngguuaa ee ddaass aarrtteess.. OOccoorrrree,, aaqquuii,, uumm cchhooqquuee ddee iinntteerrpprreettaaççããoo,, aa vvoozz ddoo tteexxttoo oorriiggiinnaall éé rreettoommaaddaa ppaarraa ttrraannssffoorrmmaarr sseeuu sseennttiiddoo,, lleevvaa oo lleeiittoorr aa uummaa rreefflleexxããoo ccrrííttiiccaa ddee ssuuaass vveerrddaaddeess iinnccoonntteessttaaddaass aanntteerriioorrmmeennttee,, ccoomm eessssee pprroocceessssoo hháá uummaa iinnddaaggaaççããoo ssoobbrree ooss ddooggmmaass eessttaabbeelleecciiddooss ee uummaa bbuussccaa ppeellaa vveerrddaaddee rreeaall,, ccoonncceebbiiddaa aattrraavvééss ddoo rraacciiooccíínniioo ee ddaa ccrrííttiiccaa..
- 8. OOss pprrooggrraammaass hhuummoorrííssttiiccooss ffaazzeemm uussoo ccoonnttíínnuuoo ddeessssaa aarrttee,, ffrreeqqüüeenntteemmeennttee ooss ddiissccuurrssooss ddee ppoollííttiiccooss ssããoo aabboorrddaaddooss ddee mmaanneeiirraa ccôômmiiccaa ee ccoonntteessttaaddoorraa,, pprroovvooccaannddoo rriissooss ee ttaammbbéémm rreefflleexxããoo aa rreessppeeiittoo ddaa ddeemmaaggooggiiaa pprraattiiccaaddaa ppeellaa ccllaassssee ddoommiinnaannttee.. CCoomm oo mmeessmmoo tteexxttoo uuttiilliizzaaddoo aanntteerriioorrmmeennttee,, tteerreemmooss,, aaggoorraa,, uummaa ppaarróóddiiaa..
- 9. PPAARRÓÓDDIIAA TTeexxttoo OOrriiggiinnaall MMiinnhhaa tteerrrraa tteemm ppaallmmeeiirraass OOnnddee ccaannttaa oo ssaabbiiáá,, AAss aavveess qquuee aaqquuii ggoorrjjeeiiaamm NNããoo ggoorrjjeeiiaamm ccoommoo lláá.. ((GGoonnççaallvveess DDiiaass,, ““CCaannççããoo ddoo eexxíílliioo””)).. PPaarróóddiiaa MMiinnhhaa tteerrrraa tteemm ppaallmmaarreess oonnddee ggoorrjjeeiiaa oo mmaarr ooss ppaassssaarriinnhhooss ddaaqquuii nnããoo ccaannttaamm ccoommoo ooss ddee lláá.. ((OOsswwaalldd ddee AAnnddrraaddee,, ““CCaannttoo ddee rreeggrreessssoo àà ppááttrriiaa””)).. OO nnoommee PPaallmmaarreess,, eessccrriittoo ccoomm lleettrraa mmiinnúússccuullaa,, ssuubbssttiittuuii aa ppaallaavvrraa ppaallmmeeiirraass,, hháá uumm ccoonntteexxttoo hhiissttóórriiccoo,, ssoocciiaall ee rraacciiaall nneessttee tteexxttoo,, PPaallmmaarreess éé oo qquuiilloommbboo lliiddeerraaddoo ppoorr ZZuummbbii,, ffooii ddiizziimmaaddoo eemm 1166955,, hháá uummaa iinnvveerrssããoo ddoo sseennttiiddoo ddoo tteexxttoo pprriimmiittiivvoo qquuee ffooii ssuubbssttiittuuííddoo ppeellaa ccrrííttiiccaa àà eessccrraavviiddããoo eexxiisstteennttee nnoo BBrraassiill..
- 10. Outro eexxeemmpplloo ddee ppaarróóddiiaa éé aa pprrooppaaggaannddaa qquuee ffaazz rreeffeerrêênncciiaa àà oobbrraa pprriimmaa ddee LLeeoonnaarrddoo DDaa VViinnccii,, MMoonnaa LLiissaa::
- 11. CChhiiccoo BBuuaarrqquuee iinnvveerrttee ooss pprroovvéérrbbiiooss,, qquueessttiioonnaannddoo--ooss ee oollhhaannddoo--ooss ssoobb oouuttrroo âânngguulloo,, aattrriibbuuiinnddoo--llhheess nnoovvooss sseennttiiddooss.. PPrroovvéérrbbiiooss BBoomm CCoonnsseellhhoo ppooppuullaarreess ““UUmmaa bbooaa nnooiittee ddee ssoonnoo ccoommbbaattee ooss mmaalleess”” ““QQuueemm eessppeerraa sseemmpprree aallccaannççaa”” ““FFaaççaa oo qquuee eeuu ddiiggoo,, nnããoo ffaaççaa oo qquuee eeuu ffaaççoo““ ““PPeennssee,, aanntteess ddee aaggiirr”” ““DDeevvaaggaarr ssee vvaaii lloonnggee”” ““QQuueemm sseemmeeiiaa vveennttoo,, ccoollhhee tteemmppeessttaaddee”” OOuuççaa uumm bboomm ccoonnsseellhhoo QQuuee eeuu llhhee ddoouu ddee ggrraaççaa IInnúúttiill ddoorrmmiirr qquuee aa ddoorr nnããoo ppaassssaa Essppeerree sseennttaaddoo OOuu vvooccêê ssee ccaannssaa Essttáá pprroovvaaddoo,, qquueemm eessppeerraa nnuunnccaa aallccaannççaa VVeennhhaa,, mmeeuu aammiiggoo DDeeiixxee eessssee rreeggaaççoo BBrriinnqquuee ccoomm mmeeuu ffooggoo VVeennhhaa ssee qquueeiimmaarr FFaaççaa ccoommoo eeuu ddiiggoo FFaaççaa ccoommoo eeuu ffaaççoo AAjjaa dduuaass vveezzeess aanntteess ddee ppeennssaarr CCoorrrroo aattrrááss ddoo tteemmppoo VViimm ddee nnããoo sseeii oonnddee DDeevvaaggaarr éé qquuee nnããoo ssee vvaaii lloonnggee Euu sseemmeeiioo vveennttoo nnaa mmiinnhhaa cciiddaaddee VVoouu pprraa rruuaa ee bbeebboo aa tteemmppeessttaaddee ((CChhiiccoo BBuuaarrqquuee,, 1197722
- 12. Há vários exemplos de iinntteerrtteexxttuuaalliiddaaddee nnaa lliitteerraattuurraa.. VVeejjaa,, aa sseegguuiirr,, ccoommoo RRiiccaarrddoo AAzzeevveeddoo bbrriinnccaa ccoomm oo ffaammoossoo ppooeemmaa QQuuaaddrriillhhaa,, ddee CCaarrllooss DDrruummmmoonndd ddee AAnnddrraaddee.. QQuuaaddrriillhhaa JJooããoo aammaavvaa TTeerreessaa qquuee aammaavvaa RRaaiimmuunnddoo qquuee aammaavvaa MMaarriiaa qquuee aammaavvaa JJooaaqquuiimm qquuee aammaavvaa LLiillii qquuee nnããoo aammaavvaa nniinngguuéémm.. JJooããoo ffooii ppaarraa ooss Essttaaddooss UUnniiddooss,, TTeerreessaa ppaarraa oo ccoonnvveennttoo,, RRaaiimmuunnddoo mmoorrrreeuu ddee ddeessaassttrree,, MMaarriiaa ffiiccoouu ppaarraa ttiiaa,, JJooaaqquuiimm ssuuiicciiddoouu--ssee ee LLiillii ccaassoouu-- ssee ccoomm JJ.. PPiinnttoo FFeerrnnaannddeess qquuee nnããoo ttiinnhhaa eennttrraaddoo nnaa hhiissttóórriiaa.. ((CCaarrllooss DDrruummmmoonndd ddee AAnnddrraaddee)) QQuuaaddrriillhhaa ddaa ssuujjeeiirraa JJooããoo jjooggaa uumm ppaalliittiinnhhoo ddee ssoorrvveettee nnaa rruuaa ddee TTeerreessaa qquuee jjooggaa uummaa llaattiinnhhaa ddee rreeffrriiggeerraannttee nnaa rruuaa ddee RRaaiimmuunnddoo qquuee jjooggaa uumm ssaaqquuiinnhhoo pplláássttiiccoo nnaa rruuaa ddee JJooaaqquuiimm qquuee jjooggaa uummaa ggaarrrraaffiinnhhaa vveellhhaa nnaa rruuaa ddee LLiillii.. LLiillii jjooggaa uumm ppeeddaacciinnhhoo ddee iissooppoorr nnaa rruuaa ddee JJooããoo qquuee jjooggaa uummaa eemmbbaallaaggeennzziinnhhaa ddee nnããoo sseeii oo qquuêê nnaa rruuaa ddee TTeerreessaa qquuee jjooggaa uumm lleenncciinnhhoo ddee ppaappeell nnaa rruuaa ddee RRaaiimmuunnddoo qquuee jjooggaa uummaa ttaammppiinnhhaa ddee rreeffrriiggeerraannttee nnaa rruuaa ddee JJooaaqquuiimm qquuee jjooggaa uumm ppaappeellzziinnhhoo ddee bbaallaa nnaa rruuaa ddee JJ..PPiinnttoo FFeerrnnaannddeess qquuee aaiinnddaa nneemm ttiinnhhaa eennttrraaddoo nnaa hhiissttóórriiaa.. RRiiccaarrddoo AAzzeevveeddoo ((””VVooccêê DDiizz QQuuee SSaabbee MMuuiittoo,, BBoorrbboolleettaa SSaabbee MMaaiiss””,, FFuunnddaaççããoo CCaarrggiillll))
- 13. Enquanto um texto trata do amor não correspondido, ppoorr mmeeiioo ddaa ccoommppaarraaççããoo ccoomm uummaa ddaannççaa ((qquuaaddrriillhhaa)),, oo oouuttrroo ccrriittiiccaa oo mmaauu hháábbiittoo ddee jjooggaarr lliixxoo nnaa rruuaa -- ee mmoossttrraa ccoommoo aass ppeessssooaass pprreejjuuddiiccaamm aass oouuttrraass.. SShhaakkeessppeeaarree ““Háá mmaaiiss ccooiissaass eennttrree oo ccééuu ee aa tteerrrraa ddoo qquuee ssuuppõõee aa nnoossssaa vvãã ffiilloossooffiiaa DDeeuusseess ddoo ffuutteebbooll:: UUrruuccuubbaaccoo OOllíímmppiiccoo lleeiittoorr,, ddiivviinnaall lleeiittoorraa,, hháá mmaaiiss ccooiissaass eennttrree oo ccééuu ddooss ddeeuusseess ee aa tteerrrraa ddoo ffuutteebbooll ddoo qquuee ssoonnhhaa aa nnoossssaa vvãã ccrrôônniiccaa eessppoorrttiivvaa.. DDeetteerrmmiinnaaddaass ssiittuuaaççõõeess ddoo jjooggoo ee cceerrttaass ffaasseess ppeellaass qquuaaiiss ooss ttiimmeess ppaassssaamm nnããoo ssããoo,, ccoommoo ppeennssaamm aallgguunnss,, oobbrraa ddoo aaccaassoo.. AAoo ccoonnttrráárriioo,, ssããoo uummaa mmaanniiffeessttaaççããoo ddaa vvoonnttaaddee ddee sseerreess ssuuppeerriioorreess,, sseerreess qquuee ccoonnttrroollaamm aa nnoossssaa vviiddaa ddeessddee oo ddiiaa eemm qquuee oo CCaaooss ggeerroouu aa NNooiittee..((ttrreecchhoo ddee ccrrôônniiccaa ddee JJoosséé RRoobbeerrttoo TToorreerroo,, FFoollhhaa ddee SS..PPaauulloo,, eemm1177//9//0022--ppaagg..DD33))
- 14. AAggoorraa,, lleeiiaa oo ppooeemmaa aa sseegguuiirr ee vveejjaa ccoommoo eellee ssee ppaarreeccee ccoomm uumm oouuttrroo ttiippoo ddee tteexxttoo...... RReecceeiittaa ddee hheerróóii TToommee--ssee uumm hhoommeemm ffeeiittoo ddee nnaaddaa CCoommoo nnóóss eemm ttaammaannhhoo nnaattuurraall Emmbbeebbaa--ssee--llhhee aa ccaarrnnee LLeennttaammeennttee DDee uummaa cceerrtteezzaa aagguuddaa,, iirrrraacciioonnaall IInntteennssaa ccoommoo oo óóddiioo oouu ccoommoo aa ffoommee.. DDeeppooiiss ppeerrttoo ddoo ffiimm AAggiittee--ssee uumm ppeennddããoo E ttooqquuee--ssee uumm ccllaarriimm SSeerrvvee--ssee mmoorrttoo..
- 15. (Reinaldo Ferreira em "Portos de Passagem" -- JJooããoo WWaannddeerrlleeyy GGeerraallddii,, SSããoo PPaauulloo:: MMaarrttiinnss FFoonntteess,, 11999911)) AAoo ffaallaarr ddoo ccoommoo ssee ffaazz uumm hheerróóii,, oo ppooeettaa uussaa eelleemmeennttooss ddee uummaa rreecceeiittaa ddee ccoozziinnhhaa.. AAnnaalliissee,, ppoorr eexxeemmpplloo:: · ooss vveerrbbooss qquuee iinnddiiccaamm oorrddeemm ((iimmppeerraattiivvoo)):: ""TToommee--ssee"",, ""EEmmbbeebbaa--ssee--llhhee"",, ""AAggiittee--ssee"",, ""ttooqquuee--ssee"",, ""SSeerrvvee--ssee"";; · oo aaddvvéérrbbiioo ddee mmooddoo:: ""lleennttaammeennttee"",, oouu sseejjaa,, oo ""mmooddoo ddee ffaazzeerr"",, pprróópprriioo ddaass rreecceeiittaass ccuulliinnáárriiaass;; · eemm ggeerraall,, aa rreecceeiittaa ddee ccoozziinnhhaa tteerrmmiinnaa ccoomm aa eexxpprreessssããoo:: ""SSeerrvvee--ssee...... ((ggeellaaddoo oouu ffrriioo oouu qquueennttee eettcc..)).. OO úúllttiimmoo vveerrssoo ddoo ppooeemmaa rreettoommaa eessssaa ffoorrmmaa ddaa rreecceeiittaa,, mmaass oo ffaazz ddee uummaa mmaanneeiirraa rreeaalliissttaa oouu ccrrííttiiccaa,, iissttoo éé,, uumm hheerróóii ""SSeerrvvee--ssee mmoorrttoo.."" OO ppooeemmaa ddee RReeiinnaallddoo FFeerrrreeiirraa ffaazz uummaa rreeffeerrêênncciiaa ""iimmppllíícciittaa"" ààss rreecceeiittaass ccuulliinnáárriiaass -- aa rreeffeerrêênncciiaa nnããoo éé ccllaarraa,, ddiirreettaa,, aa nneennhhuummaa rreecceeiittaa eemm eessppeeccííffiiccoo,, mmaass oo mmooddoo ccoommoo oo tteexxttoo éé ccoonnssttrruuííddoo lleemmbbrraa aass ttaaiiss rreecceeiittaass..
- 16. Para terminar, outro exemplo iinntteerreessssaannttee,, ttaammbbéémm ddee DDrruummmmoonndd.. EEllee ffaallaa ddaa ""mmeeddiiccaalliizzaaççããoo"" ddoo mmuunnddoo mmooddeerrnnoo,, ppoorr mmeeiioo ddaa ccrriiaaççããoo ddee ppaallaavvrraass qquuee lleemmbbrraamm ooss nnoommeess ddee ddiivveerrssooss rreemmééddiiooss...... RReecceeiittuuáárriioo SSoorrttiiddoo CCaallmmaa.. ÉÉ pprreecciissoo tteerr ccaallmmaa nnoo BBrraassiill ccaallmmiinnaa ccaallmmaarriiaann ccaallmmooggeenn ccaallmmoovviittaa.. QQuuee nneeggóócciioo éé eessssee ddee aannssiieeddaaddee? NNããoo qquueerroo vveerr nniinngguuéémm aannssiioossoo.. OO ccoorrddããoo ddooss aannssiioossooss eennffrreenntteemmooss:: aassppiirraann!! aannssiiootteexx!! aannssiieexx aannssiiaaxx aannssiioollaaxx aannssiiooppaaxx,, aammiiggooss!!
- 17. UUmmaa pprrooppoossttaa ddee ccllaassssiiffiiccaaççããoo AApprreesseennttaarreemmooss aa sseegguuiirr uummaa pprrooppoossttaa ddee ccllaassssiiffiiccaaççããoo ddee iinntteerrtteexxttooss ccoomm bbaassee nnoo ccoorrppuuss sseelleecciioonnaaddoo aa ffiimm ddee ttrraabbaallhháá--lloo eemm ssaallaa ddee aauullaa ddee PPoorrttuugguuêêss ee ddee LLiitteerraattuurraa..
- 18. CClliicchhêê:: éé oo eennuunncciiaaddoo qquuee ssee ttrraannssffoorrmmoouu eemm uummaa uunniiddaaddee lliinnggüüííssttiiccaa eesstteerreeoottiippaaddaa ppoorr sseerr mmuuiittoo pprrooffeerriiddoo ppeellaass ppeessssooaass.. NNuumm jjoorrnnaall ssoobbrree eessppoorrtteess ffooii ccrriiaaddaa uummaa cchhaarrggee ccoomm oo eennuunncciiaaddoo:: ““PPoorr ttrrááss ddee ttooddoo ggrraannddee ttiimmee hháá uumm ggrraannddee ttrreeiinnaaddoorr””.. TTaall eennuunncciiaaddoo rreemmeettee aa oouuttrroo ppeerrtteenncceennttee aaoo ppaattrriimmôônniioo ssoocciiaall ““PPoorr ttrrááss ddee ttooddoo ggrraannddee hhoommeemm hháá uummaa ggrraannddee mmuullhheerr””.. OO eennuunncciiaaddoo ddoo jjoorrnnaall,, nnaa ééppooccaa,, pprreetteennddiiaa eellooggiiaarr aa ccoonndduuttaa ddoo ttrreeiinnaaddoorr ppeelloo ffaattoo ddoo ttiimmee VVaassccoo tteerr ggaannhhaaddoo oo ccaammppeeoonnaattoo..
- 19. BBUULLAA DDEE RREEMMÉÉDDIOO VViivvaa ssaauuddáávveell ccoomm ooss lliivvrroossDDIOOGGEENNEESS OOss LLiivvrrooss DDiióóggeenneess aacchhaamm--ssee iinntteerrnnaacciioonnaallmmeennttee Innttrroodduuzziiddooss nnaa bbiibblliiootteerraappiiaa.. PPoossoollooggiiaa AAss áárreeaass ddee aapplliiccaaççããoo ssããoo mmuuiittaass.. PPrriinncciippaallmmeennttee rreessffrriiaaddooss,, ccoorriizzaass,, ddoorreess ddee ggaarrggaannttaa ee rroouuqquuiiddããoo,, mmaass ttaammbbéémm nneerrvvoossiissmmoo,, iirrrriittaaççõõeess eemm ggeerraall ee ffrraaqquueezzaa ddee ccoonncceennttrraaççããoo.. EEmm ggeerraall,, ooss LLiivvrrooss DDiióóggeenneess aattuuaamm nnoo pprroocceessssoo ddee ccuurraa ddee qquuaassee ttooddaass aass ddooeennççaass ppaarraa aass qquuaaiiss pprreessccrreevvee--ssee ddeessccaannssoo.. SSuucceessssooss eessppeecciiaaiiss ffoorraamm rreeggiissttrraaddooss eemm ccaassooss ddee ccoonnvvaalleesscceennççaa..
- 20. PPrroopprriieeddaaddeess OO eeffeeiittoo ssee ffaazz nnoottaarr ppoouuccoo tteemmppoo aappóóss iinniicciiaaddaa aa lleeiittuurraa ee tteemm ggrraannddee dduurraabbiilliiddaaddee.. LLiivvrrooss DDiióóggeenneess aalliivviiaamm rraappiiddaammeennttee aa ddoorr,, eessttiimmuullaamm aa cciirrccuullaaççããoo ssaannggüüíínneeaa ee oo eessttaaddoo ggeerraall mmeellhhoorraa.. PPrreeccaauuççõõeess//rriissccooss EEmm ggeerraall,, ooss LLiivvrrooss DDiióóggeenneess ssããoo bbeemm ttoolleerraaddooss.. PPaarraa mmiiooppiiaa aaccoonnsseellhhaamm--ssee mmeeiiooss ddee aauuxxíílliioo àà lleeiittuurraa.. SSããoo ccoonnhheecciiddooss ccaassooss iissoollaaddooss nnooss qquuaaiiss oo uussoo pprroolloonnggaaddoo pprroodduuzziiuu ddeeppeennddêênncciiaa..
- 21. DDoossaaggeemm CCaassoo nnããoo hhoouuvveerr oouuttrraa iinnddiiccaaççããoo,, ssuuggeerree--ssee uumm lliivvrroo aa ccaaddaa ddooiiss oouu ttrrêêss ddiiaass.. RReegguullaarriiddaaddee nnoo uussoo éé oo pprreessssuuppoossttoo eesssseenncciiaall ppaarraa aa ccuurraa.. LLeeiittuurraa ddiiaaggoonnaall oouu ddeessiissttêênncciiaa pprreemmaattuurraa ppooddee iinntteerrffeerriirr nnoo eeffeeiittoo.. CCoommppoossiiççããoo PPaappeell,, ccoollaa ee ccoorreess nnaa iimmpprreessssããoo.. LLiivvrrooss DDiióóggeenneess ssããoo eeccoollooggiiccaammeennttee pprroodduuzziiddooss.. NNeelleess ssããoo uussaaddooss ssoommeennttee ppaappééiiss ddee mmaaddeeiirraa sseemm cclloorroo ee sseemm áácciiddooss,, oo qquuee ggaarraannttee aallttaa dduurraabbiilliiddaaddee..TTaammbbéémm nnoo ccaassoo ddee bbooaa ssaaúúddee ggaarraannttee--ssee óóttiimmaa ddiissttrraaççããoo.. LLIVVRROOSS DDIOOGGEENNEESS SSããoo mmeennooss aabboorrrreecciiddooss
- 22. BBUULLAA DDEE RREEMMÉÉDDIIOO NNoommee:: HHeeiinnzzCC..FFlleexx IInnddiiccaaççããoo:: TTooddooss ooss mmaalleess ddaa aallmmaa,, ccoorrppoo ee mmeennttee.. CCoommppoossiiççããoo:: aammoorr,, ppaaiixxããoo,, ssiimmppaattiiaa,, ccoorrtteessiiaa,, aammiizzaaddee ssaanniiddaaddee,, vveerrddaaddee,, iinntteelliiggêênncciiaa ee ddii--ssiinncceerriiddaaddee².. PPoossoollooggiiaa:: UUssee dduurraannttee oo ddiiaa ccoomm mmooddeerraaççããoo.. ÀÀ nnooiittee uussee sseemm rreessttrriiççããoo ppooiiss oo rreeaaggeennttee aattiivvoo PPaaiixxããoo ffuunncciioonnaa ccoomm aa eessccuurriiddããoo eemm pprrooppoorrççõõeess ddeesspprrooppoorrcciioonnaaiiss.. MMooddoo ddee UUssaarr:: SSoorrrriiaa qquuaannddoo iinnggeerriirr,, ffaaççaa uumm ccaaffuunnéé ppaarraa eessttiimmuullaarr ttooddaa aa ccoommppoossiiççããoo.. AAppóóss oo uussoo,, mmaanntteennhhaa oo ssoorrrriissoo ee aalleeggrriiaa..
- 23. RReeaaççõõeess:: BBooaass rriissaaddaass,, eexxcceelleennttee vviivveerr,, bbeeiijjooss ddee ttiirraarr oo ffôôlleeggoo,, ccaarríícciiaass qquuee aarrrreeppiiaamm.. CCoonnttrraa iinnddiiccaaççõõeess:: SSoommeennttee ppooddee sseerr uussaaddoo ppoorr uummaa mmuullhheerr.. SSee aa mmuullhheerr nnããoo uussaarr ccoonnffoorrmmee aa bbuullaa,, ppooddee pprroovvooccaarr aalleerrggiiaa sseevveerraa.. HHoommeennss nnããoo ppooddeemm uussaarr ssoobb nneennhhuummaa hhiippóótteessee.. EEssttuuddooss ddee ddiivveerrssooss aarrttiiggooss cciieennttííffiiccooss iinnddiiccaamm qquuee aa ffaallêênncciiaa mmúúllttiippllaa ddee ttooddooss ooss óórrggããooss ddoo hhoommeemm éé cceerrttaa,, sseennddoo uussaaddoo oo pprroodduuttoo ppoorr qquuaallqquueerr llaaddoo.. PPrroommooççããoo:: NNaa ccoommpprraa ddoo HHeeiinnzzCC..FFlleexx vvooccêê ggaannhhaa ddee bbrriinnddee iinntteeiirraammeennttee ggrrááttiiss uumm bbuuqquuêê ddee rroossaass..
- 24. Observem a intertextualidade nos exemplos abaixo. “Elvis Presley que estais no Céu Muito escutado seja Bill Haley. Venha a nós o Chuck Berry Seja feito barulho à vontade (...) E não deixeis cair o volume do som 102,1 de estação Mas livrai-nos do Axé Amém!” Este texto é uma propaganda de uma emissora de rádio. O autor construiu o seu texto a partir da Oração do “Pai Nosso”.
- 25. Vejam outro exemplo de intertextualidade. A autora escreveu um poema a partir de uma reportagem
- 27. VITÓRIA DA VIDA Um choro saúda a manhã tal qual a aurora que se rompe na madrugada. Ouve-se o som da vida que se faz mais forte que o abandono. Quem viu a vida vencer alegremente comemorou. . E aquela que no ventre, a esperança trazia, ali, no vazio, sem culpa sua verdade deixou. Autora: Jaciara Santos