1. Näyttelyn yleisötutkimus ja käytettävyyssuunnitelma Vammaisten historianäyttely Työväenmuseo Werstaalla 2011 Tutkimusraportin yhteenveto 20.5.2010 Outi Ugas, Hahmo Design Oy / Jyväskylän YO Aura Linnapuomi, VTM, Kulttuuria kaikille -palvelu
2. Esityksen rakenne Näyttelyhankkeen kuvaus Tutkimuksen toimeksianto työryhmä Tutkimuksen rakenne ja toteutus Määrällinen tutkimus ja tulokset Laadullinen tutkimus ja tulokset Näyttelyn peruskonsepti Käytettävyyssuunnitelman esimerkkejä Arviointi
3. Vammaisten historianäyttely Tampereella syksyllä 2011 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella Tilaa käytössä reilu 100 m2, hyvä varustus Näyttelyn kesto 3-4 kuukautta Näyttely jatkaa pienempänä kiertonäyttelynä Näyttelyn järjestäjäosapuolet Työväenmuseo Werstas Kuurojen museo Näkövammaismuseo Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille –palvelu Kynnys ry Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry
4.
5. Näyttelyn yleiset tavoitteet Aihepiirinsä toistaiseksi laajin sosiaalihistoriallinen näyttely Suomessa Suomen vammaisten historia, nykyisyys ja tulevaisuus itsenäisenä kokonaisuutena suhteessa valtaväestöön ja sen käyttämiin diskursseihin Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen Ennakkoluulojen murtaminen Eri vammaisryhmien monimuotoisuuden esiin tuominen Positiivisen kehityskaaren korostaminen, mahdollisuus nousta syrjästä osalliseksi
6. Kohderyhmät ja toimeksianto vammaiset itse vammaisten oman historiatietouden lisääntyminen sekä identiteetin vahvistuminen yläaste/lukioikäiset nuoret yhteiskuntaopin ja historian opintokokonaisuuksien osa analyyttinen näkökulma hyvinvointiyhteiskuntaan erilaisten elämäntapojen ja maailmankuvien ymmärtäminen Tutkimuksen ja käytettävyyssuunnittelun toimeksianto: Miten näyttelystä tehdään kohderyhmille tarpeellinen, ajankohtainen ja kiinnostava? Mitä tarpeita, toiveita, motivaatioita ja odotuksia kohderyhmien jäsenillä on? Mikä on kohderyhmien tietämyksen ja kokemusten taso näyttelyaiheista?
7. Reunaehdot ja resurssit Tutkimus päätettiin toteuttaa yläaste- ja lukioikäisten nuorten parissa Vammaisten oma asiantuntemus tulee esiin muun valmistelutyön kautta Mukaan valittiin haastateltavia myös erityisluokilta Aikataulu ja resurssit hyvin niukat, pakotti fokusoimaan Tutkimuksen muut reunaehdot: Näyttelyn käsikirjoittaminen alkaa toukokuussa 2010. Näyttelyvalmistelut alkaneet syksyllä 2009, yleisötutkimus käynnistyi maaliskuun 2010 alussa Pieni määräraha Eucrealta, matkakulut VTM / KKP Tutkimuksesta vastasi Outi Ugas (määrärahalla & opiskelijatyönä) yhdessä Aura Linnapuomin kanssa (määrärahalla & virkatyönä) Tutkimuksen ohjausryhmä (näyttelytyöryhmän puolesta) Kulttuuria kaikille palvelun Sari Salovaara yhdessä Aura Linnapuomin kanssa Tutkimuksen valmisteluvaiheessa kuultiin muitakin asiantuntijoita (Mikko Myllykoski / Heureka, Tiina______, VTM / Kehys)
8. Näyttelyn ja tutkimusten suhde NÄYTTELYN TOTEUTUS NÄYTTELYN SISÄLLÖT MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS (kysely) LAADULLINEN TUTKIMUS (haastattelut)
9. Tavoitellut tulokset NÄYTTELYN TOTEUTUS NÄYTTELYN SISÄLLÖT Näyttelysisältöjen konseptointi MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS (kysely) LAADULLINEN TUTKIMUS (haastattelut) sanasto kieli tietotaso kiinnostukset Sähköisten palveluiden määrittely Esittämistavat
10. Tutkimuksen toteutuksesta Yhteydenotot oppilaitoksiin sähköpostitse Oppilaitosten valinnassa kysyttiin vinkkejä tamperelaisilta vammaisjärjestöiltä. Lomakekyselyt ja haastattelut toteutettiin samalla käynnillä, oppilaitoskohtaisesti Tampereen ammattiopisto (10-luokka ja 3. lukuv. parturi-kampaajat) Raholan koulu (9-luokkalaiset, ikä 15-17 v) Liisanpuiston koulu (9-luokkalaiset) Tammerkosken lukio (yhteiskuntaopin ryhmät) 1) Asian esittely ja 2) kyselyn täyttäminen n. 20 minuuttia 3) Haastattelutilanteet n. 15-25 min / haastateltava Päivässä 2-6 haastateltavaa Yhteensä 85 kyselyvastausta, 18 haastateltua oppilasta
11. Orientaatiokysymyksenä kiinnostuksen kohteet Helpot kysymykset viime näyttelyvierailuista Termien tuttuutta teemoittain (sekoitettuna): Konkreettiset/tekniikka Poliittiset Tasa-arvo / vammaispolitiikka Diagnoosit Harrastuskysymys, ilmaisu-muotojen kartoittamiseksi Kiinnostus ja osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin Sosiaalisten medioiden käyttö Ryhmään kuulumisen tunne Taustatiedot Tutkimuksessa käytetty kyselylomake
13. Tuloksia: Kiinnostuksen kohteet 1. Elokuva, videot ja pelit 2. Kuvataide 3. Maailmanhistoria ja eri kulttuurit 4. Suuret yhteiskunnalliset tapahtumat 5. Erilaiset koneet ja laitteet 6. Erilaiset alakulttuurit
20. Sosiaalisten medioiden käyttö Facebook (erit.lukiolaiset) Youtube (tasaisesti kaikki) IRC-galleria Sanomalehtien sivut ja palstat Jokin muu = mese, foorumit
24. lopussa pari helppoa kysymystä, opaskoira, pistekirjoitus... Valmis haastattelurunko
25. Haastattelut ja kvalitatiivinen tutkimus 14 haastattelua purettiin Noin 30 liuskaa litteroituna 1 mindmap Aineiston ryhmittely leikkaa-liimaa –menetelmällä Tavoitteena löytää pääteemat näyttelykonseptin suunnittelua varten
27. Käytettävyyssuunnittelun määrittelyt Samalla evästystä näyttelyn käsikirjoittajalle Näyttelyarkkitehtuurin määrittelyä Kriittistä: Esitystapojen valinta eri sisällöille Moniaistisuus, monikanavaisuus (lisää kustannuksia) Kiinnostavuuden säilyttäminen samalla, kun tuodaan eri vammaisryhmiä, vaiheita ja tilanteita esiin. Itse vammaisten huomioiminen kohderyhmänä (ei juuri mukana tässä tutkimuksessa)
28. KÄYTETTÄVYYSSUUNNITELMATavoitteet kohderyhmittäin Nuoret, nuoret aikuiset > Kiinnostus, tietotaso, mielikuvat, kokemukset, erilaisuuden kohtaaminen, eläytyminen, pelot ja niiden poistaminen, ennakkoluulojen karsiminen Vammaiset itse > Identiteetin rakentaminen ja voimautuminen Sisältöjen saavutettavuus ja toteutuksen esteettömyys vaatimukset hyvin moninaisia ja jopa keskenään ristiriitaisia Näyttelyn käytännön saavutettavuuteen hyvää ohjeistusta olemassa mm. www.kulttuuriakaikille.fi Haasteena eri ryhmien ja yhteisöjen tasapuolinen esittäminen ja materiaalinen tasapuolinen saatavuus
29. Näyttelyn esteettömyys Werstaan esteettömyys valmiiksi hyvällä tasolla. Esim. tasainen, selkeä sisäänkäynti, hissit museokerrokseen Esteettömyyden suunnittelu osa näyttelyarkkitehdin toimeksiantoa Kontrastit ja äänimaailma huomioitava erikseen
30. Saavutettavuus Moniaistinen näyttelykokemus Valaistus, äänisuunnittelu, materiaalit, monikanavaisuus, kokemuksellisuus Hyvät tekstit, selkokielinen vaihtoehto ja laadukkaat käännökset Teknisesti esteettömät verkkosovellukset (esim. ei flashia, alt-tekstit, polut, mobiilikäyttö) Näyttelyopasteet, graafinen ilme ja aineisto, julkaisut, tiedottaminen, opasteet museoon yms.
31. ”Normipäivä” -nettipeli ”PIENI” ARKI Esillä arjen kaikki nyanssit, haasteet ja tilanteet. Nettipeli /mobiilipeli, yksi pelaaja Vaikeusasteen sijaan valitaan vammaisuuden aste Voi käsitellä arkojakin aiheita, pureutua syvemmälle, tirkistellä Toteutus työryhmänä, jossa esim. viittomakielinen, näkövammainen, maahanmuuttaja, lyhytkasvuinen, pyörätuolinkäyttäjä, vanhus, kehitysvammainen… Toteutusta ohjaa kunnioitus, käytännöllisyys, ratkaisukeskeisyys, huumori, mielikuvitus… Kuvassa inva-wc Italiassa, muuten esteetön, mutta hana toimii jalkapolkimella (oikealla alh.)
32. Kokemusasiantuntijat oppaina Opastettujen kierrosten oppaina monenlaisia vammaisia Henkilökohtainen / pienryhmäkohtainen Lisäksi eri näyttelyaiheiden kohdalle esim. kuuron tai näkövammaisen kommentti asiaan Mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta itse näyttelytilanteessa, kertyy lisää tietoa jatkoa varten, vuorovaikutteisuutta näyttelykävijöiden kanssa, myös kiertonäyttelyvaiheessa. ”PIENET” KOKEMUKSET
33. Pintaa syvemmälle ”PIENET” FAKTAT Näyttelyaiheisiin liittyvät faktat annostellaan kontekstiherkästi Faktojen annospaloissa rinnakkain suomi, selkosuomi, viittomakieli, puhe, käännökset (resurssien mukaan) Tekninen toteutus kriittinen vaihe – rinnakkaisten sisältöjen hallinta, siirtymät eri kielistä ja aisteista toisiin Esimerkki kontekstiherkästä faktojen annostelusta, Heureka/ Dialogi hiljaisuudessa
39. Merkkihenkilöitä ja esikuvia ”Historian suurmiehiä” Teot ja sanat jäävät elämään, vamma kuolee ihmisen mukana Ennen nykyajan lääketiedettä elämä jätti jälkensä ihmisiin näkyvämmin kuin nykyisin, vammaisuus oli jopa ”normi”. ”SUURET” FAKTAT
40. Käsikirjoitusvaiheessa esim. Näyttelyn kävijäkokemuksen kuvaukset tarinoina (skenaariot, sarjakuvat) Todelliset esimerkkihenkilöt, perusteelliset haastattelut ja osallistuva suunnitteluprosessi Työryhmän jäsenten / muiden avainhenkilöiden haastattelut näyttelysisältöjen ja aineistojen muodostamista varten Mahdollisesta pelisuunnittelusta oma käytettävyystutkimus ja –suunnitelma (vrt. Planeetta X) Haastatteluvastausten jatkoprosessointi käsikirjoitusvaihetta tukemaan Lomakekyselyn jatkaminen laajemmalla otoksella
41. Arvioita projektista Todenmukainen kaupallisen tutkimusprojektin aikataulu, pakotti priorisointiin ja tehokkuuteen. Haastava ja innostava asiakas ja aihe työryhmätyöskentely (Outi, Aura, Sari Salovaara) tuki prosessia hyvin ja mahdollisti tiukassa aikataulussa pysymisen Työpari yliopistolta olisi ollut paikallaan. Todellisia, hyödynnettäviä tuloksia, korkea motivaatio Hyvä aloitus näyttelysuunnittelulle, runsas ja monipuolinen aineisto. Haastatteluaineistosta paljon eväitä jatkoa varten. Vain muutamia virheitä lomakkeissa ja aineistossa, tulosten käsittely tehokasta (SPSS, excel, askartelu, mindmap) oman ammattitaidon täysipainoinen hyödyntäminen ja uusien taitojen hankkiminen tyydyttävästi tasapainossa
42. Kiitos! Outi Ugas Hahmo Design Oy p. 040 4114541 outi@hahmo.fi Aura Linnapuomi Valtion taidemuseo, Kulttuuria kaikille –palvelu www.kulttuuriakaikille.fi