1. LAUSEENVASTIKKEET

2.  käyttö puheessa harvinaista
 tiivistävät tekstiä ja tuovat vaihtelua
lauserakenteisiin
 ei saa käyttää liikaa tekstissä
 huomaa pilkun käyttö

3. REFERATIIVINEN LAUSEENVASTIKE
 korvaa että-lauseen
 selostaa
 VA- tai NUT-partisiippi
 Tajusin, että olen laiska kotitöissä
 Tajusin olevani laiska kotitöissä.
 Usein huippu-urheilijat paljastavat, että he ovat
odottaneet menestystä vuosia.
 Usein huippu-urheilijat paljastavat odottaneensa
menestystä vuosia.

4. TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE (E, NUT)
 korvaa aikaa ilmaisevan kun-lauseen
 Kun olen siivonnut, olen aina tyytyväinen
 Siivottuani olen aina tyytyväinen.
 Kun-lauseen subjekti ilmaistaan pelkällä omistusliitteellä,
jos se tarkoittaa samaa kuin päälauseen subjekti.
Kun äiti siivoaa, hän unohtaa ajan.
Siivotessaan äiti unohtaa ajan.
 Jos pää- ja sivulauseilla on eri subjektit,
lauseenvastikkeessa subjektia vastaa genetiivimuoto.
Kun äiti siivoaa, isä lukee romaania.
Äidin siivotessa isä lukee romaania.
.

5. FINAALINEN LAUSEENVASTIKE,
FINAALIRAKENNE
 korvaa jotta-lauseen
 ilmaisee tarkoitusta tai päämäärää
 A-infinitiivi
 Tein koko kesän töitä, jotta voisin ostaa uuden
lumilaudan.
 Tein koko kesän töitä voidakseni ostaa uuden
lumilaudan.

6. MODAALIRAKENNE
 ilmaisee tapaa
 korvaa usein niin että -alkuisen sivulauseen
 E- tai MA-infinitiivi
 Vietän kesälomani siten, että luen ja urheilen.
Vietän kesälomani lukien ja urheillen.