Esitys Länsi-Savo mediatyöpajassa 23.4.2013

1. Ratkaisukeskeinen
journalismi
Lä nsi-Savo
23.04.2013
Sami.majaniemi (at) verkkodemokratia.fi
(cc BY-SA 3.0)

2. Ratkaisukeskeisen
journalismin piirteitä
Syihin ja seuraksiin pureutuvaa
asiajournalismia, jossa joukkoistetusti
rakennetaan ratkaisuvaihtoehtoja yhteisiin
ongelmiin
Luodaan medianä kyvyyttä kansalaisten ja
asiantuntijoiden mielipiteille ja
tutkimustuloksille
Biaksen kä sittely, objektiivisuus,
riippumattomuus, palomuurit jne.
Tiedon yhteisjalostus (co-creation)

3. Ratkaisukeskeisen
journalismin piirteitä
Tarjotaan mediakuluttajille/lukijoille/osallis-
tujille/kuntalaisille jatkuva vaikuttamiskanava
(ekosysteemi), jonka avulla kä yttä jä t voivat
oppia uutta pä ä tö ksentekokulttuuria, johon
kuuluu muutakin kuin ä ä nestä minen ja
arvokeskustelu
Tiedontuotanto avointa mutta kaksiportainen
tuotantomalli antaa toimittajille mahdollisuuden
luoda haluamiaan painotuksia. Faktat voidaan
tarkistaa neutraalista vä litietovarastosta (ks.
kpl 2: Tiedon jalostaminen ja tutkiva journalismi)
Mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja

4. 1. Media ja yhteisöllinen
pä ä töksenteko
Yleistetyt ‘vaalikoneet’,
kuntahallitusohjelmat ja
osallistuva budjetointi

5. Kunnissa yleistyvä t osallistuvan
budjetoin-nin ja demokratian kokeilut ja
kä ytä nnö tarjoavat medialle
t
uudentyyppisiä vuorovai-
kutusmahdollisuuksia ‘lukijakuntansa’ kanssa.
Vahvempi vuorovaikutteisuus avaa myös
palveluliiketoimintamahdollisuuksia

6. Osallistuva budjetointi -
mitä se on?
Kansalaiset ja eturyhmä t mukaan budjetin
suunnitteluun ja pä ä töksentekoon
Rajattu budjettivalta
Toiminta lä htee ruohonjuuritasolta, ei
‘ylhä ä ltä ’ ‘alas’
Yhteistyö hallinnon kanssa: ei pelkkä ä
kuulemista tai ä ä nestä mistä , vaan myö s
suunnitteluun osallistumista ja perusteltujen
vaihtoehtojen tarjoamista

7. Osallistuva budjetointi -
missä sitä
kä ytetä ä n?
Porto Alegre, Brasilia (20 000 osallistujaa, 1989: 160 M$)
Latinalainen Amerikka, USA (http://tinyurl.com/budrw4q)
Jo 150 paikkakuntaa Englannissa,1%
budjettivalta (http://www.thepeoplesbudget.org.uk/)
Ranska, Saksa.. (http://www.buergerhaushalt-europa.de/)
Helsingin kaupungin demokratiapilotit (Arabianranta,
Toukola: http://tinyurl.com/br9ueum
Nuorisoasiankeskus Ruutibudjetti: http://tinyurl.com/c9qd3oo)

8. Osallistuva budjetointi -
miksi se kannattaa?
Luo kiinnostusta yhteisiin asioihin
Luo omistajuutta ja vastuuntuntoa
Luo politikkaa, jota noudatetaan
Helpottaa poliittisesti epä miellyttä vien
mutta vä lttä mä ttö mien pä ä tö sten
tekemistä

9. Osallistuva budjetointi -
miten sitä tehdä ä n?
Fyysisissä työ pajoissa
Internet-palveluiden (budjettikoneen*) avulla
Ratkaistava ongelma: Kuinka laatia yhdessä
kunnalle toimintasuunnitelma (kuntahallitus-
ohjelma) ja budjetti?
Paikallismedia mahdollistaa, analysoi ja
osallistuu ratkaisuprosessin dokumentointiin
sekä keskusteluun
*Yleistermi, jota seuraavassa kä ytetä ä n kuvaamaan osallistuvan budjetoinnin
mahdollistavaa palvelua. Periaatteessa voidaan laajentaa kuvaamaan mitä
tahansa ongelmanratkaisupalvelua tai suunnittelua.

10. Taustaa 1
Budjettikonetta voidaan ajatella erä ä nlaisena uudentyyppisenä (laajen-
nettuna) vaalikoneena. Ehdokkaiden sijasta etsitä ä n itselle sopivimpia
ratkaisuvaihtoehtoja kunnan rahankä yttö n. Budjettikone laajentaa
ö
vaalikone-kä sitteen toiminnallisuutta. Se mahdollistaa mm. eri toimijoiden
(puolueiden, etujä rjestöjen, kuntalaisten) rakentamien budjettivaihtoehtojen
ja niiden perusteiden vertailun ja vä ittelyn sekä kertoo ideoiden ja
ehdotusten kannatuksen eri eturyhmien nä kö kulmasta.
Budjettikone tutustuttaa kuntalaiset kunnan rahankä yttö n ja mahdollistaa
ö
yhteisöllisen budjetoinnin (sivistystavoite)
Budjettikone antaa kuntalaisille mahdollisuuden esittä ä oman
mielipiteensä kunnan budjetista sekä rakentaa vaihtoehtoisia esityksiä
perusteluineen yhteistyössä muiden kuntalaisten ja virkamiesten kanssa.
Budjettikonetta voidaan kä yttä ä paitsi perinteisen vaalikoneen rinnalla
vaaleissa myö muutoin itsenä isenä sovelluksena. Vaalikoneen
s
kysymyksissä esitetyt toimenpidevaihtoehdot voidaan hinnoitella ja
esittä ä kustannuserinä budjettikoneessa osana kä yttä jien
mä ä rittelemiä kustannuseriä , joista budjetti rakentuu.

11. Taustaa 2
Budjettikone mahdollistaa selkeä mmä n, realistisemman ja tarkemman
vaaliohjelman laatimisen kuin perinteiset vaalikoneet, sillä
budjettikoneeseen on ’toivelistan’ lisä ksi laadittava tasapainoinen
budjettiehdotus (kä yttä jä voi laatia koko budjetin tai rajoittua vain jonkin
itseä ä n kiinnostavan osa-alueen budjetointiin)
Kunnan edellisvuotista budjetti lä htökohtanaan kä yttä jä kertoo millaisia
muutoksia hä n vanhaan budjettiin verrattuna haluaa.
Perinteisten vaalikoneiden tapaan kuntalainen voi verrata omaa
ehdotustaan vaaliehdokkaiden tai muiden kuntalaisten budjettiehdotuksiin.
Mediatalot voivat esim. houkutella puolueita ja ehdokkaita tekemään
etukäteen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Jos ehdokkaat eivä t halua
esiintyä omissa nimissä ä n budjettiehdotusten tekijö inä
vaalilupausrikkomusten pelossa, voivat puolueet laatia omat
esimerkkibudjettinsa joihin ehdokkaat tukeutuvat. Omia budjettejaan voivat
laatia myö kansalaisjä rjestö ym. etujä rjestö kuntalaisten lisä ksi, ja
s t t,
ehdokkaat voivat ottaa kantaa myö nä ihin ehdotuksiin
s

12. Budjettikone (1)

13. Budjettikone (2)
Budjetointipalveluita on jo rakennettu ja hyödynnetty
mediassa
Kaleva-lehden budjettitalkoot (http://tinyurl.com/apazt9a,
http://www.budjettitalkoot.fi/)
Apps4Finland- kisan 2012 budjettikone (http://www.budjettikone.fi/)
Budjettivisualisointeihin Veropuu (http://www.hahmota.com/)
Laajojen budjettiselvitysten tekeminen vaatii
tutkimustyö . Asiantuntija-apua tarvitaan mm.
tä
selvitettä essä kuinka paljon ehdotukset maksavat ja
mistä syystä . Tavoiteverokertymä n mä ä rittelyssä
voidaan hyö dyntä ä erilaisia laskentamalleja. Myös
dokumentaatio on tä rkeä ä :
Jokaisella rahasä killä (ehdotetulla tulo- ja menolajilla) oma
wikisivunsa, jossa tiivistelmä ehdotuksesta, sekä ehdotukseen
liittyvä keskustelu (puoltavat, vastustavat ja neutraalit kommentit,
perustelut)
Keskustelu ja vä ittely tapahtuu avoimesti joten
päätöksentekohistoria tulee dokumentoitua

14. Budjettikone (3)
Kä yttä jiä kiinnostavia kysymyksiä
Suosituimmat ja epä suosituimmat ehdotukset
Poikkeavuudet edellisvuosien budjeteista
Kenen ideoilla on ollut vaikutusta rankingissä nousseisiin ehdotuksiin
(eturyhmä t, yksilöt)
Ää nestysstatistiikka
Budjettikone mahdollistaa poliittisen keskustelun
koherenssin tarjoamalla kaikille kä yttä jilleen yhteisen
jalustan (esim. simulaatiomallit tulonjakoa varten), jonka
avulla keskustelu ja suunnittelu jä sentyy ja ehdotusten
yhteismitallinen vertailu tulee mahdolliseksi
Vrt. Ruotsin budjettimalli ja eduskunnan tietopalvelu-uudistus
Budjettikone mahdollistaa erilaisten lisä arvopalvelujen
jalostamisen sekä koulutusliiketoiminnan kehittä mistä
Lisä arvopalvelujen jalostaminen: Vaikutusvertailu (mitä
vaikutuksia valinnoillani on minulle/eturyhmä lleni?), visualisoinnit
(esim. Veropuu)
Osallistuvan pä ä tö ksentekokulttuurin koulutus (media, virkamiehet,
kuntalaiset)

15. Budjettikone (4)
Budjetin muodostus (monia tapoja):
Virkamiesten tekemä n raamin pä ä lle
Ää nestys eri ryhmien muodostamista ehdotuksista
Arvokartoitukseen perustuva painotus
Algoritmiset menetelmä t (mm. tulonjako- ja
verotusmallit, SISU-mallin integrointi)

16. Joukkoistaminen: Keitä
mukaan osallistavaan
budjetointiin?
Journalistit/Mediatalot vaalikoneineen
Minimitavoite “vanhanaikaisessa” vaalikä ytö ssä : avataan
mediatalojen vaalikoneiden data analyysille sekä kaikkien
ehdokkaiden että kuntalaisten vastausten osalta
Laajempi tavoite: hyvä ksytetä ä n uudentyyppisiä ,
budjetointia ja kuntahallitusohjelman rakentamista auttavia
kysymyksiä vaalikoneisiin (Huom: dataa avattiin jo 2010, Yle, HS, MTV3)
Vielä laajempi tavoite: budjettikoneiden kä yttö jatkuvassa
pä ä töksenteossa osana kaikkea suunnittelua
Virkamiehiä ja tutkijoita moderoimaan keskusteluja,
toimimaan asiantuntijoina esim. ‘hinnoittelussa’ ja
vaikutusanalyysien teossa (Huom: Wikihallitusohjelma 2011
hinnoiteltu täysin amatöörivoimin)
Kuntalaisia kertomaan arvonsa, esittä mä ä n
vaihtoehtoja, vertailemaan ehdotuksia (Helsinki, Ruutivaalit)
Poliitikkoja, joille porkkanana tarjotaan esim.
puoluepolitiikan selkeä mpä ä profilointimahdollisuutta

17. Lisä tietoja
Lisä tietoja yhteisöllisestä budjetoinnista:
http://tinyurl.com/bc3msmd (case: Salon kaupunki)
http://ominvoimin.com/
santas-little-helpers-wikidemocracy-in-finland (case:
yleisesitys wikidemokratiasta)

18. 2. Tiedon jalostaminen ja
tutkiva journalismi
Toteutettuja esimerkkejä
Neutraalin ‘vä livaraston’ kä yttö
‘esipureskellulle’ tiedolle
(esim. Opasnet http://fi.opasnet.org/, jonka
sisä ltöjä toimittajat voivat vapaasti ja
jatkuvasti hyödyntä ä CC BY-SA lisenssin
puitteissa)

19. Case: Suomen
hallitusohjelma
Hallitusohjelman ja budjetin muodostaminen wikipohjai-
sessa ympä ristö ssä : http://tinyurl.com/d367m5n
Kymmenien etujä rjestö jen, yritysten ja yksityisten ihmisten
tavoitteet
Wikihallitusohjelman kehittä minen ei katkea vaaleihin
vaan se on jatkuvasti kä ynnissä oleva, jatkuvasti
parantuva, kaikille avoin prosessi
Uusia polittiisia ratkaisuehdotuksia ja vertailuja hallituksen
esityksiin (joista osa julkaistu myö valtamediassa,
s
mielipidepalstoilla ja blogeissa, esim. ALV-malli)
Toimii tiedonjalostuksen vä livä rastona medialle.
Materiaalia voivat toimittajat hyö dyntä ä (CC BY-SA-
lisenssi)

20. Case: Venä jä n duuman
vaalit
Vaalit 4.12.2011
Yhteistyö ssä A-studion kanssa
Joukkoistettu analyysi tilastollisista vaalianomalioista
Johtopä ä tö ksiä tukevat tiedot tuotettu vä livarastoon (
http://tinyurl.com/cselcuq)
Analysoinnin nopeus, vrt. artikkelin deadline. Ongelmat
akateemiseen aikajanaan tottuneille.
Hyvä harjoitus nopeatempoiseen poliittisen
pä ä töksenteon tiedonjalostukseen, jossa operoidaan
epä tä ydellisellä informaatiolla

21. Case: Kilometrikorvaus
Yhteistyössä Avoimen Ministeriö (http://www.avoinministerio.fi) kanssa
n
osana kansalaisaloitteiden perusteluosien tuottamista
Taustainformaatio, mm. kulukorvausneuvottelukunnan dokumentit
kerä tty vä livarastoon, Opasnet-verkkotyötilaan (http://tinyurl
.com/brgks54)
Tavoitteena auttaa lukijoita ymmä rtä mä ä n eri ratkaisuvaihtohtojen
kustannukset sekä henkilö kohtaisesti että koko yhteiskunnan tasolla.
Eri kilometrikorvauskä ytä ntö voi vertailla keskenä ä n avoimen
jä
lä hdekoodin laskuria kä yttä en.
Laskuri voidaan upottaa mihin tahansa verkkomediaan (HS-open,
datajournalismi)
Kansalaisaloitteista generoitavissa paljon materiaalia julkiseen
keskusteluun, innokkaita toimittajia kaivataan!

22. Case: Hyöty-riski analyysi
ydinvoimasta
Joukkoistettu mm. lukiolaisten avulla. Ei-ammattimainenkin työvoima oikein
ohjeistettuna tuottaa hyviä tuloksia.
Taustainformaatio kerä tty vä livarastoon, Opasnet-verkkotyö tilaan
(http://fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima)
Tavoitteena auttaa lukijoita ymmä rtä mä ä n eri ratkaisuvaihtohtojen
kustannukset terveysvaikutukset, taloudelliset kustannukset, vaikutukset
kansantalouteen sekä riskiarviot.
Laajat kirjallisuusselvitykset analysoitu ja tiivistetty ml. kaikki mediassa
kä ydyt verkkokeskustelut (kuten kilometrikorvaus-esimerkissä kin)
Uusi toimintamalli mediaan (keskusteluissa Yle:n kanssa),
kommenttiketjujen tiivistelmä t, pä ä argumenttien
kerä ä minen ja rakentavimpien vastausten seulonta . Ks.
Sosiaali- ja terveyden-huollon palvelurakenne -keskustelu (http://tinyurl
.com/cvnmc92)

23. 3. Ongelmia ja ratkaisuja
Joukkoistamiseen, uusiin rooleihin ja
liiketoimintamalleihin liittyen

24. Muuttuvat roolit
Media(t) jatkaa valtiomahtina, ei portinvartijana
Ratkaisukeskeinen journalismi ja tiedontuotantomalli on proaktiivista
toimintaa, vastakohtana wikileaksmä iselle jä lkikä teen tapahtuvalle
‘vuoto-journalismille’
Objektiivisuus toteutuu vaihtoehtojen tasapuolisessa tarkastelussa
Journalistit ja tutkijat keskustelunohjaajina, yhteenvetä jinä ,
organisaattoreina
Viittauskä ytä nnö lisenssit ym. osaksi toimituskulttuuria (mahdollisia
t,
ongelmia vanhojen palkitsemiskä ytö jen suhteen)
ntö
Osallistujien löytä minen, vain harva tuottaa korkealaatuista sisä ltöä
ja vielä harvempi ilman mitä ä n palkintoja. Palkintojen ei tarvi olla
rahallisia vaan huomiotalous toimii myö s
esim. tutkijoiden valjastaminen yliopistojen kolmannen tehtä vä n toteutukseen
kä ytä nnö ongelmien ratkaisemisessa
n
Tutkijat ilmaista työvoimaa ja tulokset ilmaista materiaalia medialle
Yhteiskunnallinen soveltava ongelmanratkaisu ja julkaiseminen nostettava
yhtä arvostettavaksi kuin tiedelehdissä julkaiseminen (mikä on
miljardibisnestä )

25. Liiketoimintamalleista
Joukkoistaminen ja avoin tieto luovat uutta liiketoimintaa
pidemmä llä aikajä nteellä mutta aiheuttavat maksetun
työ vä henemistä erityisesti lä hitulevaisuudessa.
n
Osa hyö dyistä muuttuu vaikeasti rahassa mitattavaksi (vrt.
Britannica - Encarta - Wikipedia) erityisesti lyhyellä
aikavä lillä
Tiedonjalostuksessa useita liiketoimintamahdollisuuksia
(sovelluskauppa, esim. HS-datajournalismi*,
erikoisanalyysit, vertailujalustojen kehittä minen,
ratkaisijayhteisö fasilitointi, koulutus jne.)
jen
•
Helsingin Sanomien sovelluskauppamallin kuvaus OKF-konferenssissa (
http://bambuser.com/v/2990343, alkaen kohdasta 1.15:10)
• Ks. Myö HS-sovelluskilpailu (http://tinyurl.com/chb86eb)
s

26. 4. Seuraavat askeleet

27. Jo kä ynnissä olevia
projekteja
Tutkiva uutispalvelu Huuhkaja (http://huuhkaja.fi/)
Osallistujat voivat seurata työ alla olevia hankkeita, antaa
n
arvokkaita tietoja ja osallistua aineiston arviointiin. Ideaosastossa
voi ehdottaa jutun aihetta, tekotapaa tai hyviä lä hteitä .
Toimittajat kirjoittavat valmiiksi haudotut ideat jutuiksi, jotka
julkaistaan suomalaisissa lehdissä
YLE:n kokeellinen toiminta
SOTE-keskustelujen tiiivistys- ja vä ittelykä ytä ntöjen
kehittä minen (http://tinyurl.com/cvnmc92)
Keskusteltu mahdollisuudesta artikkeleiden yhteiskirjoitus ja
lukukokemusta syventä vien datajournalististen apuvä lineiden
tuottamiseen (http://yle.fi/uutiset/plus/)

28. Projekti-ideoita
Kaupunkisuunnitteluharjoituksen toteutus yhteistyö ssä
median kanssa (vrt. Helsingin demokratiapilotit)
Joukkoistettu myytinpurku (vrt. Suomen Kuvalehden
Totuusmittari)
Budjettipeli, esim. kunnan nuorisobudjetin kohdentaminen
Tiedontuonto vä livarastoon median jatkojalostettavaksi
(sopivia kuumia perunoita: metallimalmikaivostoiminta,
SOTE-uudistus…)
Datavisualisointien toteutus tai muu joukkoistettu
ongelmanratkaisu: Apps4Finland 2013-kisa
(http://apps4finland.fi)