2. Suomen ensimmäinen täyden mittakaavan panoskuivamädätyslaitos.
YM:n RAKI -hanke rahoitti merkittävän osan kustannuksista.
- Kasvimassan kaasutuksen kehittäminen alkoi 2005 komission rahoituksella
3. • Vuonna 2014 tuotanto n. 1 TWh, vuosina 2015 ja 2016 paljon
uutta laitoskapasiteettia yhdyskuntien ja teollisuuden jätteille
• Maatalouden osuus tuotannosta tänä päivänä 0,6 %
- Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa n. 4 TWh, Suomen tieliikenteen kulutus 40 TWh, kaikki liikenne 55 TWh
- Kemiin kaavailtu kiinalainen biojalostamo 2,2 TWh
Suomen biokaasupotentiaali
0,50,40,6
17,8
3,5
2,3
Biokaasupotentiaali, TWh
Lähde: Tähti, H. & Rintala, J. (2010)
Biojäte
Puhdistamoliete
Elintarviketeollisuuden jäte
Peltobiomassat
Lanta
Teollisuuden lietteet (pääosin metsä-
teollisuus)
4. • Suomessa peltoa energiantuotantoon 472 000 ha ruuan- ja
rehuntuotantoa vaarantamatta (MTT:n bionurmi -hanke)
• Kierrätysravinteita 71 000 tonnia N ja 7000 tonnia P
→ vuonna 2013 Suomessa käytettiin 138 000 t N ja 11 000 t P
ostoravinteita
• Keino siirtää ravinteet suojavyöhykkeiltä muuhun viljelykäyttöön
Maatalouden kasvimassojen
potentiaali
5. • Esimerkin nautatila voisi tuottaa 320 000 l nestemäistä
polttoainetta vastaavaan määrän liikenteeseen
Lisäksi lannat
6. • Esim. 250 ha peltoa, 50 ha vesistömassoja
• Kaasuteho 1 MW
• Ravinteita 4 5000 kg N ja 4 400 kg P
Maatalouden biojalostamo
8. • Jos esitetty 800 miljoonaa käytettäisiin 50 % tukeen
hajautettuun järjestelmään, saataisiin n. 1600 laitosta
• Vastaa noin Saksan nykyistä laitostiheyttä
• Keskimääräisen hajautetun biojalostamo hyödyntää 250 – 300
ha peltoalan
• Tuotettava energiamäärä 12,0 – 14,4 TWh
• Korvaisi tuontipolttoaineita, esim. 36 % tieliikenteestä
• Voisi luoda 1000 – 2000 tankkauspaikkaa, m.l. tytärasemat
• Tuotettava ravinnemäärä yli puolet ostoravinteista
• Lisäksi mahdollisuus hyödyntää vesistömassoja, rantaviivaa yli
300 000 km
• Mahdollistaa laajamittaisen luomuviljelyn
• Pysyviä työpaikkoja 3000 – 10 000 kpl
Hajautettu järjestelmä