Opetuksen ja oppimisen arviointi sekä työn opinnollistaminen ammattikorkeakoulussa. Esitys Haaga-Helia AOKK, Helsinki 14.11.17

1. Arvioinnin perusteet
ammattikorkeakoulussa
Uuden opettajan näkökulma,
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
(XAMK)
Mari Maunula, Marraskuu 2017

2. Ei luento, vaan ajatusten
vaihtoa ja vertaistukea

3. Mieti jtk omaa kokemustasi:
Arviointiin tai
arviointitilanteeseen
liittyviä haasteita?

4. 5W
What? Why? Who? Where? When?

5. Kun puhutaan
arvioinnista...Mitä
oikein ollaan
arvioimassa?
Kursseja?
Tietoja?
Muistamista?
Korkeutta? Osumatarkkuutta?

6. Käytännössä ajatellen...
Millaisia arviointimenetelmiä valitsen?
Mitataanko sitä mitä pitääkin mitata?
Jos on tarkoitus mitata asian ymmärtämystä, älä valitse
nopeustestiä (case: PolAmk).

7. Entä ketä ollaan
arvioimassa ja
kenen toimesta?
Opiskelijaa? Opettajaa?
Oppimista? Osaamista?
Kurssisisältöä? Omaa panosta?

8. Oletko koskaan ollut arvioimassa
kenenkään ammatillista
osaamista tai sen osaa?
Millä perusteilla teit arvion?
Olivatko arviointikriteerit (vrt. Saranpään videot) selvät?
Millaisia haasteita arviointiin liittyi?

9. Aloittaessa: Arvosanojen
antaminen opiskelijoille MuTu...
(0) 1-5

10. Opiskelijapalautetta odottaessa...

11. Saranpään video: Kehittävä arviointi
Opetuksen ja ohjauksen laatu muodostuu
yhdessä: opettaja ja opiskelijat.
Ei pelkästään opettajavetoisesti.
Arvioinnin tulisi siis kohdistua
kokonaisuuteen.

12. Yhteistä arviointia helpottaa...
Opiskelijat ymmärtävät oppimistavoitteet ja keskeiset sisällöt
(yhdessä perehdytty alussa)
Väliarviointi voi muistuttaa opiskelijoita tavoitteista ja
oppimisen vastuusta
Loppuarviointi: oma työskentely ja opettajan työskentely
Opettaja ei ole show’n tähti

13. Mitä arviointi on?
Arviointi on osa opiskelijan oppimispolkua. Arvioinnilla
ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa
osaamisen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tämä koskee myös niitä tavoitteita, joita opiskelija on
itse asettanut opiskelulleen.

14. Xamk: Tarkoituksena on antaa palautetta opiskelijalle
sekä opettajalle opintojakson onnistumisesta.
vrt.
Kehittävän arvioinnin näkökulma: Miten tästä
eteenpäin? Käyttekö tällaista dialogia opiskelijoiden
kanssa? Miten usein? Miten se on käytännössä
järjestetty?

15. Osaamisen arviointi perustuu opintojakson ja koko
koulutuksen ennalta määriteltyihin
osaamistavoitteisiin, ja sen tarkoituksena on amk:ssa
valmistaa opiskelijaa asiantuntijatyöhön.

16. Opettaja oppimisen asiantuntijana
Mitä ominaisuuksia
asiantuntijaroolissa
työskentelevällä yleisesti on
oltava?
Mitä ominaisuuksia näistä
sinun tulee kehittää, jotta olet
valmis (tai ainakin aikaisempaa
valmiimpi) opettajan työhön
tämän koulutuksen päätyttyä?
● osaa tarkastella ja
arvioida omaa
työtään, osaamistaan,
ympäristöään,
● osaa käsitellä
kriittisesti tietoa,
● osaa muodostaa omia
näkemyksiä
● johtamistaidot, jne.

17. Arvioinnin tulisi olla jatkuvaa
Arviointi ei mielellään tapahdu vain tenttiin perustuen
opintojakson lopussa, vaan sen tulisi sisältää myös
väliarviointia tai muuta jatkuvampaa arviointia.
Arviointi voi pohjautua sekä opettajan, opiskelijan
itsensä, työelämän että vertaisarvioinnin antamaan
palautteeseen.

18. Arviointia ohjaavat säännöt
Xamk: Arvioinnin tulee olla monipuolista,
luotettavaa, tasapuolista ja läpinäkyvää.

19. Suomessa ammattikorkeakouluissa osaamisen
arvioinnin lähtökohtana on kansallisen tutkintojen
viitekehyksen (NQF) mukainen osaaminen (tiedollinen
osaaminen ja taidollinen osaaminen sekä
ryhmä/johtamisosaaminen/vastuunottaminen).
NQF:n taustalla ovat euroopanlaajuiset osaamisen
kuvaukset (EQF). Näiden lisäksi huomioidaan
koulutusten omat osaamistavoitteet sekä
ammattikorkeakoulujen yleiset osaamistavoitteet.
(Jouppila-Kupiainen, 2017 ja Xamk,
Osaamisen arviointi, 2017)

20. Oletteko te olleet selvillä niiden
koulutusohjelmien tai koulutuspaikkojen
yleisistä osaamistavoitteista joissa olette
kursseja mahdollisesti vetäneet?
Helposti (ainakin jos tuntiopettajana aloittaa) sitä jää
pyörimään vain yksittäisten kurssien tavoitteiden ympärille
ja voi olla vaikea nähdä kokonaisuutta ja sitä, miten ne
liittyvät toisiinsa. Kun aloittaa uudessa paikassa, kannattaa
kaivaa myös yleiset tavoitteet esiin.

21. Moduuliarviointi
● Sen lisäksi että arvioidaan
opintojaksoja, pitäisi arvioida
myös kokonaisuuksia, ns.
opintomoduuleja.
● Jää helposti itsellä ja varmaan
monella kollegallakin
taka-alalle. Tuntuu että on liian
vähän aikaa yhteiseen
suunnitteluun ja keskusteluun.

22. Moduuliarviointi
Kenen vastuulla? Joskus
moduuleissa voi olla yksi
yhteinen harjoitustyö jota voi
arvioida. Mitä muita menetelmiä
voisi olla?

23. Mikä on opettajan rooli arvioinnissa?
vs.

24. Työn opinnollistaminen
ammattikorkeakoulussa
Verkkovirta-hanke

25. Miten ammatit ovat aikojen saatossa muuttuneet?
Ovatko koulu ja työelämä kaukana toisistaan kokemuksenne mukaan?

26. Verkkovirta- hankkeen tavoite:
Työn opinnollistaminen on uusi, vaihtoehtoinen tapa
opiskella ammattikorkeakoulussa. Oppiminen viedään
luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa
edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja
kytkemällä työelämässä hankittua kokemusta
aiheeseen liittyvään tietoperustaan. (Verkkovirta
internet-sivu, Hankkeen tavoite)

27. Tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen:
Tunnistetaan että työssäkin
voi oppia, ei vain koulussa.
Osaamisen tunnustaminen:
Tunnustetaan, että työssä
tapahtuva oppiminen on
“virallista”.

28. Case: Opiskelija Simo, Xamk (nimi muutettu)
Asiakaslähtöinen markkinointi -kurssi
Olen tehnyt viiden vuoden ajan sivutyönäni PR-töitä ja asiakashankintaa eri
yrityksille, mm. SK-ravintoloille. Minulta löytyy myös kokemusta
tapahtumasuunnittelusta ja olen suunnitellut markkinointimateriaaleja
rakennusalan yritykselle. Työskentelin yhden kauden ajan urheiluseuran X
toimistolla ja työnkuvaani kuului vahvasti markkinointi ja myynti. Osallistuin
ottelutapahtumien suunnitteluun sekä toteutukseen. Minulla on tällä hetkellä
oma toiminimi, jonka kautta teen satunnaisesti promootioita yrityksille mm.
erilaisissa tapahtumissa. Minulla on vireillä myös oman verkkokaupan
perustaminen ja olen töissä tilitoimistossa.

29. Tarkoitus on, että omia
opintoja voi nopeuttaa,
mutta pelkkä
työkokemus sinänsä ei
kata vaaditulla tasolla
tietojen, taitojen ja
asenteiden näyttöä.
Kuvan lähde: Jouni Kyllönen, AEL

30. Taitoa voi hyvinkin esimerkiksi käytännön myynnin tai
markkinoinnin tehtävissä olla, mutta opiskelijan on
myös osattava peilata omaa osaamistansa ja
käyttäytymismallejaan aiheeseen liityvään teoriaan
(esimerkiksi myynnin prosessikuvauksiin), tarkasteltava
miten oma toiminta suhteutuu niihin ja miten omaa
toimintaa voisi niihin perustuen edelleen kehittää.

31. Kolme osapuolta
Opiskelija
Ammattikorkeakoulu
Työpaikat
- Mitä hyötyä opinnollistamisesta on
opiskelijalle, työelämälle ja korkeakoululle?

33. Mitä haasteita opinnollistaminen
asettaa mahdollisesti opettajan
kannalta?

34. Kotona pohdittavaksi
Ammatillinen opettaja:
case Sinä ja minä
Mistä osaamiseni muodostuu? Kun osaan, millaista tietoa,
taitoa, kykyjä ja ominaisuuksia minulla tulee olla?
Mari: työskentelen ammattikorkeakoulussa opettajana. Miten
voin opinnollistaa työni suhteessa AOKK:n
osaamis/kehittymistavoitteisiin?

35. Taustamateriaalia

36. Lähde:
Verkkovirta,
ratkaisuja työn
opinnollistami-
seen. 2015, 8.
http://www.amk
verkkovirta.fi/sit
es/amkverkkovir
ta.fi/files/HH_Ve
rkkovirta_esite_
verkkoon.pdf

37. Osaamisen näytöt –
ohjeita opiskelijalle
ja opettajalle, ppt.
Verkkovirta -hanke.
http://amkverkkovirt
a.fi/yleiset-ty%C3%
B6kalut

38. Työstä oppiminen perustuu
Kolbin kokemuksellisen
oppimisen malliin joka on
esitetty vieressä olevassa
kuvassa.
Kolbin alkuperäisessä mallissa
on neljä osiota: kokemuksen
suunnittelu (plan), konkreettinen
kokeileminen (test), reflektointi
(reflect) ja kokemuksen
yhteenveto (conclude) (Smith,
1996).