Ilmastostrategia For Dummies 2 Aakkoset

481 views

Published on

Published in: Education, News & Politics
0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
481
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ilmastostrategia For Dummies 2 Aakkoset

  1. 1. Hallituksen Ilmastostrategia for dummies Kaisa Kosonen ilmastovastaava, Greenpeace
  2. 2. <ul><li>Mistä strategiassa on kyse ja mitä me siitä ajattelemme. </li></ul>
  3. 3. Sisältö <ul><li>Taustaa </li></ul><ul><li>Päästövähennystavoitteet </li></ul><ul><li>Päästövähennyskeinot </li></ul><ul><li>Energiantarve </li></ul><ul><li>Entäpä nyt? </li></ul>
  4. 4. 1. Taustaa
  5. 5. 1. Taustaa <ul><li>Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia linjaa </li></ul><ul><li>Kuinka suuriin ilmastopäästöjen vähennyksiin Suomi tähtää vuosiin 2020 ja 2050 mennessä </li></ul><ul><li>Millä keinoin päästöjä vähennetään </li></ul><ul><li>Miten Suomen energiantarpeen nähdään kehittyvän </li></ul><ul><li>Millä energia tuotetaan </li></ul>Vuoden luontokuva 2008. Simo Mikkonen: Etelä-Suomen talvi
  6. 6. Kyseessä on kolmas ilmastostrategia <ul><li>Hallitus laati 2001 ja 2005 ilmastostrategiat, joista ensimmäinen keskittyi pitkälti ydinvoiman lisärakentamiseen ja toinen päästökauppajärjestelmän aiheuttamiin muutostarpeisiin. Molemmat olivat lyhyen tähtäimen tarkasteluja. </li></ul><ul><li>Politiikan tulokset ovat kuitenkin olleet heikkoja , sillä päästöt ovat 18 vuoden aikana vain jatkaneet kasvuaan. </li></ul>
  7. 7. Ympäristöjärjestöt esittäneet vaihtoehtoja <ul><li>Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet päättäjiltä parempaa, kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, joka </li></ul><ul><ul><li>Vähentää päästöjä riittävästi </li></ul></ul><ul><ul><li>Uudistaa Suomen energiajärjestelmää niin, että energiaa tuotetaan ja kulutetaan tehokkaammin ja uusiutumattomia energialähteillä korvataan uusiutuvilla </li></ul></ul>
  8. 8. <ul><li>Vaatimusten tueksi on laadittu konkreettisia ohjelmia ja vaihtoehtoisia skenaarioita yhteistyössä tutkijoiden ja yritysmaailman kanssa. Mm. </li></ul><ul><ul><li>Uusiutuva energiapolitiikka (1999) </li></ul></ul><ul><ul><li>Kestävä ilmasto-ohjelma – KIO* (2002) </li></ul></ul><ul><ul><li>Ilmastotavoite 2050 (2005) </li></ul></ul><ul><ul><li>Virtaa tulevaisuuteen (2007) </li></ul></ul>
  9. 9. Hallituksen ilmastostrategian taustalla EU
  10. 10. Uuden strategian taustalla EU:n tavoitteet <ul><li>EU:n tavoitteena on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut maailman keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle 2 astetta pienemmäksi esiteolliseen aikaan verrattuna. </li></ul><ul><li>EU:n kaltaisilta teollisuusmailta tämä edellyttää vähintään 30 % päästöleikkauksia vuoteen 2020 ja 80 % leikkauksia vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuoden 1990 vertailutasoon. </li></ul>
  11. 11. <ul><li>Nyt EU:n toimissa lähdetään siitä, että päästöjä vähennetään 30 % osana kansainvälistä ilmastosopimusta , mutta vain 20 %, mikäli muut keskeiset maat eivät lähde mukaan. </li></ul><ul><li>Lisäksi EU velvoittaa Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin ja leikkaamaan vuodelle 2020 ennustettua energiankulutusta 20 prosentilla . (Jälkimmäinen tavoite ei ole vielä sitova). </li></ul>
  12. 12. 2. Hallituksen ilmastostrategian päästövähennystavoitteet
  13. 13. 2. Hallituksen päästövähennystavoitteet <ul><li>Hallitus lähtee siitä , että päästöjä vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä. </li></ul><ul><ul><li>(Esim. ei-päästökauppasektorilla tämä tarkoittaa – 16 % leikkauksia vuoden 2005 päästöluvuista) </li></ul></ul><ul><li>Tavoitetta ollaan valmiita nostamaan, jos muut keskeiset maat tulevat mukaan. MUTTA… </li></ul>
  14. 14. <ul><li>Strategian ennakkoesittelyssä on käynyt ilmi, ettei hallitus ole sitoutunut vähintään 30 % kotimaisiin leikkauksiin v.2020 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä, vaan luo mielikuvaa siitä, että tavoite voisi olla alempi . </li></ul>
  15. 15. 2. Greenpeacen kanta <ul><li>Hallituksen tavoitteenasettelu on lyhytnäköistä ja kunnianhimotonta . On järjetöntä laatia ohjelmaa olettaen, että kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny! </li></ul><ul><li>Tämä siksi koska… </li></ul>
  16. 16. <ul><ul><li>Ilmasto on noussut kansainvälisen politiikan korkeimmille areenoille. </li></ul></ul><ul><ul><li>Käänteentekevän sopimuksen mahdollisuus on nyt parempi kuin koskaan aiemmin. (Jopa Yhdysvaltojen vastavalittu presidentti kannattaa 80 % leikkauksia vuoteen 2050 mennessä). </li></ul></ul><ul><ul><li>Se, että Suomi kyseenalaistaa neuvottelujen onnistumisen ja oman/ EU:n tavoitteensa jo etukäteen on huono signaali. </li></ul></ul>
  17. 17. Greenpeacen parannusesitys: <ul><li>Toimet on mitoitettava jo nyt siihen, mikä on edessä joka tapauksessa: kotimaisia päästöjä on vähennettävä vähintään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja lähes nollattava vuoteen 2050 mennessä. Lisävähennyksiä tulee kehitysmaissa rahoitettavista toimista. </li></ul>
  18. 18. 3. Hallituksen ilmastostrategian päästövähennyskeinot
  19. 19. 3. Hallituksen Päästövähennyskeinot <ul><li>Hallitus esittää strategiassaan päästövähennyskeinoiksi mm. </li></ul><ul><ul><li>uusiutuvaa energiaa, </li></ul></ul><ul><ul><li>jätteenpolttoa , </li></ul></ul><ul><ul><li>Liikenteen biopolttoaineita (mm. turve- ja palmuöljydiesel ) </li></ul></ul><ul><ul><li>energiansäästöä ja </li></ul></ul><ul><ul><li>Ydinvoimaa </li></ul></ul>
  20. 20. 3. Greenpeacen kanta <ul><li>Hallitus esittää nyt huomattavasti parempia tavoitteita ja keinoja kuin aiemmissa ohjelmissaan, mutta ne jäävät edelleen liian vaatimattomiksi suhteessa haasteisiin, tarvittaviin muutoksiin ja hallituksen omissakin taustaselvityksissäkin arvioituihin mahdollisuuksiin. </li></ul>
  21. 21. 3. Greenpeacen parannusesitykset: <ul><ul><li>Energiatehokkuuden parannuksilla voidaan pelkästään sähkönkulutuksessa saavuttaa kaksin-kolminkertaiset säästöt arvioituun nähden . </li></ul></ul><ul><ul><li>Uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin lisätä 90 % hallituksen suunnitelmia enemmän . </li></ul></ul>
  22. 23. REF=kierrätyspolttoaineet. Suoraan biolämmitykseen kuuluvat puu, pelletti ja hake kiinteistöjen lämmityksessä. Kuviossa käytetty VTT:n arvion ylärajaa silloin, kun VTT on antanut vaihteluvälin.
  23. 24. REF=kierrätyspolttoaineet. Suoraan biolämmitykseen kuuluvat puu, pelletti ja hake kiinteistöjen lämmityksessä.
  24. 26. 4. Hallituksen ilmastostrategiassa esitetty energiantarve
  25. 27. 4. Hallituksen näkemys energiantarpeesta <ul><li>Hallitus pyrkii energiankulutuksen kasvun pysäyttämiseen ja lopulta laskuun . (tavoite, jonka se asetti jo 1997 energiastrategiassa…) </li></ul><ul><li>Strategian toimilla päästään kuitenkin vain 10 % ennustettua alempaan kulutukseen vuonna 2020, kun EU:n tavoite on 20 % alempi kulutus. </li></ul><ul><li>Lisäksi… </li></ul>
  26. 28. 4. Hallituksen näkemys energiantarpeesta <ul><li>Sähkönkulutus jatkaa hallituksen ohjelmassa nopeaa kasvua , vaikka raskaan teollisuuden tulevat tarpeet on arvioitu huomattavasti pienemmiksi. </li></ul>
  27. 29. 4. Greenpeacen kanta <ul><li>Sähkönkulutusennusteiden paisuttaminen siksi, että energiateollisuus haluaa tehdä Suomesta ydinsähkön viejän ei ole hyväksyttävää . Sähköntarve-ennusteita on järkevöitettävä vastaamaan todellisuutta . </li></ul><ul><li>Suomelle on etsittävä järkevämpiä kasvualoja, kuin ydinsähkön vienti . </li></ul><ul><li>Uusien ydinvoimaloiden rakentamisen ja rakentamatta jättämisen yhteiskunnallisista kokonaiseduista on tehtävä riippumaton vertailu, jossa hyödynnetään Olkiluoto 3:sta saatuja kokemuksia. </li></ul>
  28. 30. 4. Greenpeacen parannusesitykset <ul><li>Kansalaisille on tarjottava riittävät taloudelliset houkuttimet ja neuvontaa toimiin, jotka vähentävät sähkölämmitystä ja parantavat kotitalouksien energiatehokkuutta. </li></ul><ul><li>Sähkölämmitys sekä kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksen osuus huipputehon tarpeesta on 60-70 %, joten energiatehokkuustoimet vähentävät lauhdesähkön tarvetta ja parantavat omavaraisuutta. </li></ul>
  29. 31. 5. Entäpä nyt? ?
  30. 32. 6. Mitä tapahtuu seuraavaksi? <ul><li>Seuraavaksi strategia menee eduskunnan käsittelyyn </li></ul><ul><li>Yksi valiokunta valitaan mietintövaliokunnaksi (ympäristö- tai talousvaliokunta), lisäksi useampi valiokunta laatii strategiasta lausuntonsa </li></ul><ul><li>Käsittely tulee viemään viikkoja tai kuukausia, minkä aikana valiokunnat kuulevat lukuisia asiantuntijoita </li></ul>
  31. 33. 6. Mitä tapahtuu seuraavaksi? <ul><li>Strategia on selonteko. Siitä ei siis äänestetä (sitä ei hylätä tai hyväksytä), mutta valiokunnat voivat lausunnoissaan ja mietinnössään velvoittaa hallitusta parantamaan strategian toimia ja linjauksia. </li></ul><ul><li>Kansalaisjärjestöjen Polttava kysymys -kampanja kehottaa kansanedustajia vaatimaan hallitukselta selonteon käsittelyn yhteydessä ilmastolakia . </li></ul>
  32. 34. Seuraa kansanedustajien kannanottoja osoitteessa www.päästöpäättäjät.fi ja ota kantaa!
  33. 35. Lisätietoja <ul><li>Lauri Myllyvirta </li></ul><ul><li>[email_address] </li></ul><ul><li>Kaisa Kosonen </li></ul><ul><li>[email_address] </li></ul>

×