Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Markkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fi

563 views

Published on

ppt-esitys katsauksen pääaiheista.

Published in: Economy & Finance
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Markkinakatsaus esitys helmikuu 2013 final fi

  1. 1. Markkinakatsaus 2013 helmikuuMarkkinastrategi Miska Kuhalampi, CFA
  2. 2. Katsauksen osiot Yhteenveto taloustilanteesta ja markkinoista Talousreformi lyhyesti sekä havaintoja rahapolitiikasta Valuuttasota: tuontitulleja, tavoitekursseja ja transaktioveroja? Miksi USA nousee? Energiamarkkinoiden mullistus ja vaikutukset Euroalueen talous supistuu. Reformit kesken ja kasvun ajurit hukassa Suomi heikkenee. Lähtötilanne antaa vielä pelivaraa, mutta aikaa ei ole loputtomiin
  3. 3. Uutisia maailmalta USA:han verosopu, valtion lainakattoa lykättiin toukokuulle ”Fiscal Cliff” 3: juustohöylä 10% puolustusmenoista, 10% opetus- ja sosiaalitoimesta jos ei uutta päätöstä ennen maaliskuuta. USA:n keskuspankki FED muutteli sanomisiaan; nollakorkojen aika voi päättyä odotettua nopeammin? Basel III voimaan vasta 2019, pankkien vakavaraisuuslaskentaan lievennyksiä yrityslainojen käytön osalta; AA:kin kelpaa Italian vaalit helmikuun lopulla, Berlusconin suosio nousussa? Japani uhkaa lisätä setelirahoituksen käyttöä ja vaatii keskuspankilta 2% inflaatiotavoitetta. Tuloskausi etenee odotuksia paremmin USA:ssa 3
  4. 4. Näkemys tiivistettynä USA:n rakennussektori elpyy nopeasti,  Osakkeet neutraaliin lyhyen ajan mutta työmarkkinat toipuvat hitaasti. epävarmuuden takia. Kasvu kiihtyy ja vajeet pienenevät energiaomavaraisuuden lähestyessä  Saatamme palata osakeylipainoon nopeastikin jos pelkomme Optimismia Aasian suhteen, alkanee osoittautuvat aiheettomiksi elpyä USA:n perässä. Kiina toipuu. Japani elvyttää suurinumeroisesti  Korkopaperit kalliita; negatiivinen reaalikorko vähäriskisissä, riskikkäiden EU ilmeisesti hyväksyy kovemman turvallisuus arveluttaa. inflaation, pitää korkoja keinotekoisen alhaalla ja antaa euron vajota. USA:n ja Aasian veto tarttuu EU:hun 2013  Korkopapereissa lyhyempi laina-aika jälkipuoliskolla. suosiossa Euroopan toipuminen tulee olemaan  Suosimme kohtuuriskisiä yrityslainoja, hidasta: väestö kutistuu ja velkoja Basel III-muutokset lisäävät niiden pitää lyhentää. suosiota. Suomen asema horjuu: vienti pettää ja  Valuutoissa EU:n, Japanin ja USA:n kuluttaja käy varovaisemmaksi rahanpainaminen saattaa aiheuttaa vastatoimia; valuuttasota uhkaa? 4
  5. 5. Maailmantalous kolmella kalvolla Talousyllätysten virta  G7-maiden teollisuuden  Sijoittajien kokema riski positiivista ostopäälliköiden näkymät (VIX) on alle maailmantalouden positiivisia tammikuussa keskimääräisen suurimmissa G10-maissa
  6. 6. Politiikassa vaikeita valintoja luvassa kaikkialla Euroopassa Velkaa lisää  Säästäminen Julkisen sektorin  Yksityisen sektorin ylläpitäminen kasvattaminen ja kestävä, kasvattamalla tulonsiirtoja talouskasvun tuoma yksityiseltä julkiselle hyvinvointi puolelle  Tehdyn työn määrän Pienet tuloerot, antelias kasvattaminen sosiaaliturva ja korkeat (matalapalkka-alat, minimipalkat siirtotyöläiset, vähemmät Raskaat työehdot, hidas vapaat, pidemmät työurat) lupamenettely, tiukkeneva  Yritystoiminnan riskien finanssialan ja lainanannon pienentäminen ja uusien säätely, yritysverojen investointien houkuttelu kiristäminen, energiaverot 6
  7. 7. Ruotsi länsimaille esikuvana Ruotsi on onnistunut pienentämään julkista sektoriaan, säästämään, lisäämään tehdyn työn määrää sekä kasvattamaan talouttaanRuotsi on pienentänyt valtion osuutta Ruotsin talous on kasvanut vauhdillaKuva The Economist-lehdestä 7
  8. 8. Mistä talouskasvu tulee? Ruotsin/ Uppsalan malli Talouskasvu = pääoman kasautuminen + tuottavuuden kasvu + työtuntien määrän kasvuMinne tehtaita rakennetaan?Tehtaiden mukana tuotekehitystä?Onko voimala, tie, lentokenttä, satama?Investointeja sinne, missä toimeenpano onnopeaa, työvoima ja raaka-aine halpaa,irtisanominen helppoa, verot edulliset ja Kasvaako työikäinen väestö?asiakkaat lähellä = vakautta ja tuottoa . Kuinka suuri osa työvoimasta osallistuu työntekoon?Syntyykö keksinnöistä innovaatioita? Integroituvatko siirtolaisetEteneekö automaatio, väheneekö käsityö, työmarkkinoille?paraneeko laatu, väheneekö ”oikea” Mitä esteitä työllistymiselle?sairastaminen? Mitä kannustimia joutenoloon:Koulutetaanko ihmisiä työhön ja työssä? Sairaslomakäytännöt, äitiysloma,Sujuuko liikenne, toimiiko byrokratia nopeasti? vuorottelu?Mitä sähkö maksaa, onko häiriöt minimissä? Miten nopeuttaa opiskelua ja lykätäOnko valuutta- ja transaktiokuluja? eläkkeelle siirtymistä? 8
  9. 9. Mitä vaihtoehtoja rakennemuutokselle? Talouskasvu hidastuu, ja verotulot eivät riitä valtion menojen rahoittamiseen: syntyy ongelma Ongelmien ratkaisua pyritään lykkäämään ”parempaan ajankohtaan” ”Ylimenokausi” rahoitetaan ottamalla velkaa Parempaa aikaa ei tulekaan, joten ongelmien ratkaisua ei tehdä Otetaan lisää velkaa, velkaa kertyy liikaa ja velan hinta alkaa nousta: markkinoilta ei saa enää lainaa kohtuuhinnalla Nostetaan veroja? Talouden taantuessa veropohja kutistuu entisestään. Keskuspankki alkaa ostaa valtion velkaa: heikennetään rahan arvoa ja yritysten kilpailukyky palaa ainakin hetkeksi. Pitkien, kiinteäkorkoisten velkojen nykyarvo laskee kun inflaatio kiihtyy, valtion velkalasti keveneeRakennemuutoksen jälkeen se 2. paras vaihtoehto: Valtion ongelmapienenee hetkeksi, jos muut valtiot eivät tee samoin. 9
  10. 10. Valuuttasota: mitä se tarkoittaa Japani on avoimesti ilmoittanut lisäävänsä rahan määrää heikentääkseen jeniä ja palauttaakseen kilpailukykyään. USA on tasaisesti lisännyt dollarien määrää ja dollari heikkenee. Euro on jo nyt liian vahva suhteessa dollariin. Jenin vajoaminen euroalueen teollisuuden ahdinkoa entisestään. Ranska vaatii toimia valuuttapuolella. Monet Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat saattavat turvautua säännöstelyyn, jos valuutat uhkaavat vahvistua liikaa. Vastikkeeton raha menettää lopulta arvoaan eli inflaatio kiihtyy maailmalla Valuuttasodan häviää se maa, jonka inflaatio kiihtyy eniten : joutuu antamaan valuuttansa nousta sekä nostamaan korkojaan inflaation hillitsemiseksi. Inflaation häviäjiä ovat säästäjät ja voittajina velalliset1930-luvun valuuttasota johti useat länsimaat lamaan 19.9.1931 Englannin punta irrottautui kultakannasta. Ruotsi ja Norja seurasivat 29.9. ja Tanska seuraavana päivänä. USA, Ranska ja Saksa eivät heti seuranneet. Viivyttelijöiden taloudet kärsivät kilpailukyvyn menetyksestä enemmän kuin nopeasti seuranneiden. Rajoitukset pääoman liikkeille eivät auttaneet viivyttelijöitä. Saksan hyperinflaatio tuhosi maan talouden 10
  11. 11. Liikkeellä olevan rahan määrä (monetary base) USA:n FED nelinkertaisti liikkeellä  EKP nelinkertaisti liikkeellä olevan olevan rahan määrän 2008–2011 rahan määrän 2004–2012 Rajuimmat lisäykset 2009 ja 2011  EKP:n suurimmat toimet 2011–2012MB = Coins + US Notes + Federal Reserve Notes + Federal Reserve Deposits 11
  12. 12. USA:n keskuspankin ohjauskorko ja M2-rahamäärän vuosikasvu 1970–2012 70-luku oli vastaava rahan määrän lisäyksen vuosikymmen USA:ssa Öljykriisiin vastattiin samalla tavalla kuin 2008 asunto- ja finanssikriisiin 12
  13. 13. EKP:n tiedot vasta 1998–2012: Ohjauskoron ja M2-rahamäärän kehitys vastaava kuin USA:ssa, mutta viimeaikojen kasvu hitaampaa 13
  14. 14. G7-inflaatio ja USA:n keskuspankin ohjauskorko 1970–2012 70- ja 80-luvun inflaatio luotiin samantapaisella korko-inflaatiosuhteella 14
  15. 15. Euro kallis suhteessa dollariin Euron historiallinen keskiarvo 1,20 $/ 1€ Eurovaluutta”käärmeen” ja euron historiallinen keskikurssi 1974 – 2013 1,19$ / 1€ 15
  16. 16. Korkoeron takia euroja on kannattanut omistaa jo 10 vuotta Omista euroa, tee velkaa dollareissa 1v lainalla: tuotto positiivinen jo vuodesta 2004 asti (positive carry-return) Eurokorot itsepäisesti kilpailijoita korkeammalla, joten peli kannattaa 16
  17. 17. € ja valuuttakurssimuutokset Euro vahvistui Kreikka- ja Espanja-päätösten jälkeen Euro sai lisävauhtia nousulle USA:n fiscal cliff-sekasorrosta Japani suunnittelee huomattavaa setelirahoitusohjelmaa, mikä painaa jeniä.2v kehitys €/$ nyt 1,3529 € 1v kehitys suhteessa muihin valuuttoihin €/¥ +23,9% €/£ +3,4% €/Rupla +2,9% €/CHF +2,1% €/$ +1,9% €/Yuan +1,8% €/SEK -2,7% 17
  18. 18. Liuskekaasu muuttaa maailmaa USA:n kaasuhinnat ovat romahtaneet vuoden 2008 huipuista ja ovat yli 40% keskihintaa alempana Varantoja löytyy joka puolelta maailmaa ja tekniikan käyttö laajenee The Economist, 2010 18
  19. 19. 19
  20. 20. 20
  21. 21. 21
  22. 22. 22
  23. 23. Johtopäätökset tuotantopanoksista Öljyn hinta vakaa. Irakin toipuminen ja paluu markkinoille voi muuttaa tilannetta tarjonnan osalta, joten paineet alaspäin Elintarvikkeiden hinta on vakiintumassa. Satoja vaikea ennustaa, mutta elintason nousu lisää rakenteellista kysyntää ja nostaa hintoja Kaasumarkkinoiden mullistus etenee: liuskekaasuvarannot pitävät hinnat alhaalla ja laajentavat energiantuottajien joukkoa lähivuosina. Kaasun käyttö lisääntyy Euron pitäisi laskea suhteessa dollariin; talous on heikompi kuin valuuttakurssi edellyttäisi. Tähän päästään joko koron laskulla tai interventiolla. 26
  24. 24. USA:n talouskasvu +1,5% vt,Q4/-12 USA:n taantuman pohjakosketus kesällä 2009, nousu alkoi 2010. USA:n oma tapa -0,1% vuosineljännestasolla loka - joulukuussa Inflaatio USA:ssa: +1,7% kuluttajahinnoissa.USA:n BKT +1,5% USA:n inflaatio +1,7% 27
  25. 25. USA toipuu kotimaisin voimin  Uutta asuntorakentamista +29,7% enemmän kuin vuosi sitten, 2/3 keskimääräisestä  Liuskekaasulöydöt lisänneet omaa kaasun tuotantoa jo yli 27% vuodesta 2006USA:n asuntoaloitukset USA:n maakaasun tuotantomäärien kehitys 28
  26. 26. Vienti- ja tuontiluvut KiinalleTuonti ja vienti  Vienti +25%, tuonti +28,8% vuositasolla  Molemmat rahamääräisesti uuteen ennätykseen, mikä lupaa hyvää maailmantalouden kasvulle lähiaikoina.  Vientilukuja kuitenkin epäillään liian optimistisiksi; satamatilastot antavat pienempiä numeroita.Kauppataseen yli- ja alijäämä 29
  27. 27. Euroalueen BKT -0,6% vt Q3  Euroalueen talous kutistui edellisestä neljänneksestä -0,1%  Koko EU 27:n talous kutistui -0,39%  Saksa +0,9%  Ranska +0,2%  Itävalta +0,0%  Suomi -1,2%  Belgia -0,3%  Hollanti -1,6%  Espanja -1,6%  Italia -2,4%  Portugali -3,4%  Kreikka -7,2% (Eurostat-arvio) 30
  28. 28. Euroalueen työttömyys 11,7 % Työttömyys menossa ylöspäin eurokriisin pitkittyessä ja rahoitus- markkinoiden kriisin jarruttaessa investointeja Tilanne ei ole koskaan ollut näin huono nykymuotoisella euroalueella Inflaatio 2,2%. Tämä on 0,2% yli EKP:n ”kipurajan” Inflaatio ylittää keskimääräisen, vaikka ennätystyöttömyysEuroalueen työttömyys % Euroalueen inflaatio % 31
  29. 29. Euroalueen teollisuuden ostopäälliköiden indeksi (ISM) Euroalueen ISM Manufacturing-indeksi marraskuussa noussut tasolle 47,9 Yli 50 tarkoittaa kasvua, 47 on ”haamuraja”, jonka alittaminen merkitsee voimakasta tuotantokapasiteetin vähentämistä Teollisuustuotanto -3,7% marraskuussa Ostopäälliköiden näkymät: teollisuus Teollisuustuotanto% 32
  30. 30. Suomen talous -1,2% vt q3, BKT q2 -0,1% edellisestä neljänneksestä, Suomi taantumassa Talouden trendikasvu -1,2% marraskuussa Teollisuustuotanto -1,3% joulukuussa vuoden takaiselta tasoltaan.Bruttokansantuotteen kasvu % Teollisuustuotannon kasvu % 33
  31. 31. Suomen vienti laskee Vienti -13,87%, tuonti -9,62% vt joulukuussa. Vaje repesi ennätykseen ! Viennin taso sama kuin 2004, vajoaa jo alle 2010 tasojen. Vain kemia kohtuullisessa kunnossa viennin toimialoista. Palvelut ja kotimainen kysyntä avainroolissa taantuman välttämisessä.Tuonti ja vienti ylhäällä kauppataseen yli- tai alijäämä alhaalla 34
  32. 32. Vähittäiskauppa -1,2%, inflaatio +2,4% vuositasolla Joulumyynti meni kehnosti Suomessa Suomen inflaatio edelleen Keski-Euroopan tason yläpuolella Venäjän merkitys Suomelle kasvanut sekä turismin tuoman kulutuskysynnän että viennin kasvun kautta. Kotimainen kysyntä olisi paljon heikompaa ilman turisteja.Vähittäiskaupan kasvu % Kuluttajahintojen inflaatio % 35
  33. 33. Suomen auto- ja asuntokauppa  Autokauppa -7% vuositasolla, alittaa n. 40% normaalitason  Asuntojen hinnat +3% vuositasolla, +0,7% edellisestä neljänneksestä: tuleva varainsiirtovero sekä uhka pakollisesta omarahoitusosuudesta ajaa ihmisiä ostamaan asuntoja etukäteen.Myytyjen autojen määrä kuukaudessa Asuntojen hinnan muutos % vuodessa 36
  34. 34. Suomen työttömyys 7,7 % Työttömyys laski hieman marras- joulukuussa. Yllättävää kehitystä. 8,8% oli huipputaso joulukuussa 2009 Työvoiman määrä alkaa laskea. Arvioita 15 000 ihmisen työvoimavajeesta vuosittain kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle Kausitasoittamaton työttömyys-aikasarja laski 7,3%:sta 6,9%:iinSuomen työttömyys % tasoitettu aikasarja tasoittamaton aikasarja % 37
  35. 35. Työllisyysluvut vielä siedettävällä urallaTilastokeskus Väestö toiminnan mukaan 1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 1 000 henkeäVäestö, keskiväkiluku 4 986 5 176 5 313 5 339 5 363 5 388 *5 41415–74 -vuotias väestö 3 737 3 901 4 004 4 025 4 043 4 059 4 075Työvoima 2 586 2 589 2 703 2 678 2 672 2 682 2 690Työlliset 2 504 2 335 2 531 2 457 2 447 2 474 2 483Työttömät 82 253 172 221 224 209 207Työvoiman ulkopuolella olevat 1 151 1 312 1 301 1 347 1 372 1 376 1 385Työttömyysaste, % 3,2 9,8 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7Työllisyysaste (15–64-vuotiaat), % 74,1 66,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0Työlliset 2 504 2 335 2 531 2 457 2 447 2 474 2 483TyönantajaYksityinen 1 793 1 692 1 856 1 794 1 774 1 796 1 808Kunta 482 486 509 502 510 517 522Valtio 226 151 157 155 153 151 144Tuntematon 3 6 9 6 10 10 9AmmattiasemaYrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 388 319 324 334 328 331 337Palkansaajat 2 116 2 016 2 207 2 123 2 120 2 143 2 146Tehty työ, milj. tuntia 4 415I 4 019 4 211 3 958 3 998 4 034 4 040I viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia* ennakkotieto 38
  36. 36. Suomen velan ja budjettivajeen kehitys Hienoista tasaantumista nousussa, mutta suunta edelleen väärä molemmissa Verojen korotus ei ole oikea keino, reformeilla saatavat säästöt parempiSuomen valtion velka / BKT % Suomen valtion budjettivaje % 39
  37. 37. 40
  38. 38. Suomen veroasteVerotTilastokeskus 31.1.2013: Suomen veroaste 2001 2007 2008 2009 2010* 2011* milj. €Kaikki verot 62 334 77 269 79 648 73 835 75 968 82 442Valtion verot 31 639 39 220 39 624 34 061 34 680 39 390 1) Tulovero 12 098 14 384 13 961 9 325 9 437 11 057 Arvonlisävero 11 118 15 054 15 511 14 951 15 256 17 125Kuntien verot 13 807 16 482 17 502 17 595 18 535 19 166Sosiaaliturvarahastot 16 762 21 367 22 316 22 026 22 601 23 696Euroopan unioni 127 200 206 153 152 190 Suhteutettuna BKT:hen, %Kaikki verot 44,8 43,0 42,9 42,8 42,5 43,5Valtion verot 22,7 21,8 21,3 19,8 19,4 20,8 1) Tulovero 8,7 8,0 7,5 5,4 5,3 5,8 Arvonlisävero 8,0 8,4 8,4 8,7 8,5 9,0Kuntien verot 9,9 9,2 9,4 10,2 10,4 10,1Sosiaaliturvarahastot 12,0 11,9 12,0 12,8 12,6 12,5Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,11) Ml. varallisuusvero* ennakkotieto 41
  39. 39. Kuntia vähemmän, kuluja enemmän? Jos kuntien määrä vähenee, niin miksi kuntien keräämät verot ja palkkaama henkilökunta kasvaa? Rakennemuutos etenee väärään suuntaan? Kuntien kuuluukin kilpailla keskenään tehokkuudessa ja asukasystävällisyydessä: asukkaita, ei hallintoa varten Public Sector Digest, April 2011 42
  40. 40. Johtopäätöksiä taloustilanteestaMiinukset- EU:lla on kutistuva talous. Valtiot etsivät epätoivoisesti rahaa eivätkä panosta talouden kasvattamiseen, negatiivinen kasvu rumentaa velkalukuja- EU:ssa investoinnit ovat jäissä ja menetämme yrityskansalaisia muihin maanosiin. -------------------------------------------------------------------------------Positiivista+ Kulutusluvut USA:sta paranevat ja verosopu löytyi.+ Kiina kehittyy lupaavasti, mikä lupaa hyvää muulle Aasialle+ USA ja Japani elvyttävät, vaikutukset näkyvät lähikuukausina+ Euroalueen suunnitelmia toimeenpannaan: EVM, säännöstö EKP:n tuen ehdoille, Kreikan lainojen uudelleenjärjestely, pankkituki Espanjalle+ Korot alhaalla, inflaatio vielä maltillista.  Maailman taloustilanne on heikko, mutta ei enää ole heikentynyt kesän jälkeen  Tapahtumariski ylikorostuu: järki voittaa jälleen  Suomen vaikeudet näyttävät pahenevan talven aikana 43
  41. 41. Kiitoksia mielenkiinnosta! Miska Kuhalampi, CFA markkinastrategi miska.kuhalampi@saastopankki.fi 44
  42. 42. VastuunrajoitusTämä katsaus on laadittu yksinomaan informaatiotarkoituksessa. Katsauksensisältöä ei sen vuoksi tule pitää tarjouksena tai hyväksyntänä. Katsauksessa ei otetahuomioon yksittäisen henkilön taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja -tietämystä tai muita seikkoja. Siinä ei myöskään oteta huomioon rahoitusvälineensoveltuvuutta tai tarkoituksenmukaisuutta yksittäiselle henkilölle. Katsauksensisältämiä tietoja ei sen vuoksi tulee pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana.Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Katsaus on laadittu julkisistalähteistä saatujen tietojen perusteella ja kohtuullisiin toimenpiteisiin on ryhdytty senvarmistamiseksi, että tiedot ovat todenperäisiä ja että ne eivät ole harhaanjohtavia.Katsauksen laadinnassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon pankkisalaisuuden piiriinkuuluvia tietoja, jotka ovat saattaneet olla pankin tai sen palveluksessa olevienkäytettävissä.Emme vastaa katsaukseen sisältyneen virheellisen tai epätäydellisen tiedonaiheuttamasta vahingosta. Koska kaikkeen arvopaperikaupankäyntiin liittyy riskejä,emme myöskään vastaa vahingosta, joka on aiheutunut jollekin sen johdosta, ettähän on käynyt kauppaa pitäen lähtökohtanaan tämän katsauksen sisältämiäsuosituksia tai ennusteita. Tätä katsausta ei saa jäljentää tai muualla tavoinmonistaa ilman kirjallista lupaa

×