ppt-esitys katsauksen pääaiheista.

1. Markkinakatsaus
2013 helmikuu
Markkinastrategi Miska Kuhalampi, CFA

2. Katsauksen osiot
 Yhteenveto taloustilanteesta ja markkinoista
 Talousreformi lyhyesti sekä havaintoja rahapolitiikasta
 Valuuttasota: tuontitulleja, tavoitekursseja ja
transaktioveroja?
 Miksi USA nousee? Energiamarkkinoiden mullistus ja
vaikutukset
 Euroalueen talous supistuu. Reformit kesken ja kasvun
ajurit hukassa
 Suomi heikkenee. Lähtötilanne antaa vielä pelivaraa,
mutta aikaa ei ole loputtomiin

3. Uutisia maailmalta
 USA:han verosopu, valtion lainakattoa lykättiin toukokuulle
 ”Fiscal Cliff” 3: juustohöylä 10% puolustusmenoista, 10% opetus- ja
sosiaalitoimesta jos ei uutta päätöstä ennen maaliskuuta.
 USA:n keskuspankki FED muutteli sanomisiaan; nollakorkojen aika
voi päättyä odotettua nopeammin?
 Basel III voimaan vasta 2019, pankkien vakavaraisuuslaskentaan
lievennyksiä yrityslainojen käytön osalta; AA:kin kelpaa
 Italian vaalit helmikuun lopulla, Berlusconin suosio nousussa?
 Japani uhkaa lisätä setelirahoituksen käyttöä ja vaatii keskuspankilta
2% inflaatiotavoitetta.
 Tuloskausi etenee odotuksia paremmin USA:ssa
3

4. Näkemys tiivistettynä
 USA:n rakennussektori elpyy nopeasti,  Osakkeet neutraaliin lyhyen ajan
mutta työmarkkinat toipuvat hitaasti. epävarmuuden takia.
Kasvu kiihtyy ja vajeet pienenevät
energiaomavaraisuuden lähestyessä
 Saatamme palata osakeylipainoon
nopeastikin jos pelkomme
 Optimismia Aasian suhteen, alkanee osoittautuvat aiheettomiksi
elpyä USA:n perässä. Kiina toipuu.
Japani elvyttää suurinumeroisesti
 Korkopaperit kalliita; negatiivinen
reaalikorko vähäriskisissä, riskikkäiden
 EU ilmeisesti hyväksyy kovemman turvallisuus arveluttaa.
inflaation, pitää korkoja keinotekoisen
alhaalla ja antaa euron vajota. USA:n
ja Aasian veto tarttuu EU:hun 2013  Korkopapereissa lyhyempi laina-aika
jälkipuoliskolla. suosiossa
 Euroopan toipuminen tulee olemaan  Suosimme kohtuuriskisiä yrityslainoja,
hidasta: väestö kutistuu ja velkoja Basel III-muutokset lisäävät niiden
pitää lyhentää. suosiota.
 Suomen asema horjuu: vienti pettää ja  Valuutoissa EU:n, Japanin ja USA:n
kuluttaja käy varovaisemmaksi rahanpainaminen saattaa aiheuttaa
vastatoimia; valuuttasota uhkaa?
4

5. Maailmantalous kolmella kalvolla
 Talousyllätysten virta  G7-maiden teollisuuden  Sijoittajien kokema riski
positiivista ostopäälliköiden näkymät (VIX) on alle
maailmantalouden positiivisia tammikuussa keskimääräisen
suurimmissa G10-maissa

6. Politiikassa vaikeita valintoja luvassa
kaikkialla Euroopassa
 Velkaa lisää  Säästäminen
 Julkisen sektorin  Yksityisen sektorin
ylläpitäminen kasvattaminen ja kestävä,
kasvattamalla tulonsiirtoja talouskasvun tuoma
yksityiseltä julkiselle hyvinvointi
puolelle  Tehdyn työn määrän
 Pienet tuloerot, antelias kasvattaminen
sosiaaliturva ja korkeat (matalapalkka-alat,
minimipalkat siirtotyöläiset, vähemmät
 Raskaat työehdot, hidas vapaat, pidemmät työurat)
lupamenettely, tiukkeneva  Yritystoiminnan riskien
finanssialan ja lainanannon pienentäminen ja uusien
säätely, yritysverojen investointien houkuttelu
kiristäminen, energiaverot
6

7. Ruotsi länsimaille esikuvana
 Ruotsi on onnistunut pienentämään julkista sektoriaan, säästämään, lisäämään tehdyn
työn määrää sekä kasvattamaan talouttaan
Ruotsi on pienentänyt valtion osuutta Ruotsin talous on kasvanut vauhdilla
Kuva The Economist-lehdestä 7

8. Mistä talouskasvu tulee?
Ruotsin/ Uppsalan malli
Talouskasvu = pääoman kasautuminen + tuottavuuden kasvu + työtuntien määrän kasvu
Minne tehtaita rakennetaan?
Tehtaiden mukana tuotekehitystä?
Onko voimala, tie, lentokenttä, satama?
Investointeja sinne, missä toimeenpano on
nopeaa, työvoima ja raaka-aine halpaa,
irtisanominen helppoa, verot edulliset ja Kasvaako työikäinen väestö?
asiakkaat lähellä = vakautta ja tuottoa . Kuinka suuri osa työvoimasta osallistuu
työntekoon?
Syntyykö keksinnöistä innovaatioita? Integroituvatko siirtolaiset
Eteneekö automaatio, väheneekö käsityö, työmarkkinoille?
paraneeko laatu, väheneekö ”oikea” Mitä esteitä työllistymiselle?
sairastaminen? Mitä kannustimia joutenoloon:
Koulutetaanko ihmisiä työhön ja työssä? Sairaslomakäytännöt, äitiysloma,
Sujuuko liikenne, toimiiko byrokratia nopeasti? vuorottelu?
Mitä sähkö maksaa, onko häiriöt minimissä? Miten nopeuttaa opiskelua ja lykätä
Onko valuutta- ja transaktiokuluja? eläkkeelle siirtymistä?
8

9. Mitä vaihtoehtoja rakennemuutokselle?
 Talouskasvu hidastuu, ja verotulot eivät riitä valtion menojen rahoittamiseen:
syntyy ongelma
 Ongelmien ratkaisua pyritään lykkäämään ”parempaan ajankohtaan”
 ”Ylimenokausi” rahoitetaan ottamalla velkaa
 Parempaa aikaa ei tulekaan, joten ongelmien ratkaisua ei tehdä
 Otetaan lisää velkaa, velkaa kertyy liikaa ja velan hinta alkaa nousta: markkinoilta
ei saa enää lainaa kohtuuhinnalla
 Nostetaan veroja? Talouden taantuessa veropohja kutistuu entisestään.
 Keskuspankki alkaa ostaa valtion velkaa: heikennetään rahan arvoa ja yritysten
kilpailukyky palaa ainakin hetkeksi.
 Pitkien, kiinteäkorkoisten velkojen nykyarvo laskee kun inflaatio kiihtyy, valtion
velkalasti kevenee
Rakennemuutoksen jälkeen se 2. paras vaihtoehto: Valtion ongelma
pienenee hetkeksi, jos muut valtiot eivät tee samoin.
9

10. Valuuttasota: mitä se tarkoittaa
 Japani on avoimesti ilmoittanut lisäävänsä rahan määrää heikentääkseen jeniä ja
palauttaakseen kilpailukykyään.
 USA on tasaisesti lisännyt dollarien määrää ja dollari heikkenee.
 Euro on jo nyt liian vahva suhteessa dollariin. Jenin vajoaminen euroalueen
teollisuuden ahdinkoa entisestään. Ranska vaatii toimia valuuttapuolella.
 Monet Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat saattavat turvautua säännöstelyyn,
jos valuutat uhkaavat vahvistua liikaa.
 Vastikkeeton raha menettää lopulta arvoaan eli inflaatio kiihtyy maailmalla
 Valuuttasodan häviää se maa, jonka inflaatio kiihtyy eniten : joutuu antamaan
valuuttansa nousta sekä nostamaan korkojaan inflaation hillitsemiseksi.
 Inflaation häviäjiä ovat säästäjät ja voittajina velalliset
1930-luvun valuuttasota johti useat länsimaat lamaan
 19.9.1931 Englannin punta irrottautui kultakannasta. Ruotsi ja Norja seurasivat 29.9. ja
Tanska seuraavana päivänä.
 USA, Ranska ja Saksa eivät heti seuranneet. Viivyttelijöiden taloudet kärsivät
kilpailukyvyn menetyksestä enemmän kuin nopeasti seuranneiden. Rajoitukset
pääoman liikkeille eivät auttaneet viivyttelijöitä. Saksan hyperinflaatio tuhosi maan
talouden
10

11. Liikkeellä olevan rahan määrä
(monetary base)
 USA:n FED nelinkertaisti liikkeellä  EKP nelinkertaisti liikkeellä olevan
olevan rahan määrän 2008–2011 rahan määrän 2004–2012
 Rajuimmat lisäykset 2009 ja 2011  EKP:n suurimmat toimet 2011–2012
MB = Coins + US Notes + Federal Reserve Notes + Federal Reserve Deposits 11

12. USA:n keskuspankin ohjauskorko ja
M2-rahamäärän vuosikasvu 1970–2012
 70-luku oli vastaava rahan määrän lisäyksen vuosikymmen USA:ssa
 Öljykriisiin vastattiin samalla tavalla kuin 2008 asunto- ja finanssikriisiin
12

13. EKP:n tiedot vasta 1998–2012:
 Ohjauskoron ja M2-rahamäärän kehitys vastaava kuin USA:ssa, mutta
viimeaikojen kasvu hitaampaa
13

14. G7-inflaatio ja USA:n keskuspankin
ohjauskorko 1970–2012
 70- ja 80-luvun inflaatio luotiin samantapaisella korko-inflaatiosuhteella
14

15. Euro kallis suhteessa dollariin
 Euron historiallinen keskiarvo 1,20 $/ 1€
 Eurovaluutta”käärmeen” ja euron historiallinen keskikurssi 1974 – 2013 1,19$ / 1€
15

16. Korkoeron takia euroja on kannattanut
omistaa jo 10 vuotta
 Omista euroa, tee velkaa dollareissa 1v lainalla: tuotto positiivinen jo
vuodesta 2004 asti (positive carry-return)
 Eurokorot itsepäisesti kilpailijoita korkeammalla, joten peli kannattaa
16

17. € ja valuuttakurssimuutokset
 Euro vahvistui Kreikka- ja Espanja-päätösten jälkeen
 Euro sai lisävauhtia nousulle USA:n fiscal cliff-sekasorrosta
 Japani suunnittelee huomattavaa setelirahoitusohjelmaa, mikä painaa jeniä.
2v kehitys €/$ nyt 1,3529 € 1v kehitys suhteessa muihin valuuttoihin
€/¥ +23,9%
€/£ +3,4%
€/Rupla +2,9%
€/CHF +2,1%
€/$ +1,9%
€/Yuan +1,8%
€/SEK -2,7%
17

18. Liuskekaasu muuttaa maailmaa
 USA:n kaasuhinnat ovat romahtaneet vuoden 2008 huipuista ja ovat yli 40%
keskihintaa alempana
 Varantoja löytyy joka puolelta maailmaa ja tekniikan käyttö laajenee
The Economist, 2010
18

19. 19

20. 20

21. 21

22. 22

26. Johtopäätökset tuotantopanoksista
 Öljyn hinta vakaa. Irakin toipuminen ja paluu markkinoille voi
muuttaa tilannetta tarjonnan osalta, joten paineet alaspäin
 Elintarvikkeiden hinta on vakiintumassa. Satoja vaikea ennustaa,
mutta elintason nousu lisää rakenteellista kysyntää ja nostaa hintoja
 Kaasumarkkinoiden mullistus etenee: liuskekaasuvarannot pitävät
hinnat alhaalla ja laajentavat energiantuottajien joukkoa lähivuosina.
Kaasun käyttö lisääntyy
 Euron pitäisi laskea suhteessa dollariin; talous on heikompi kuin
valuuttakurssi edellyttäisi. Tähän päästään joko koron laskulla tai
interventiolla.
26

27. USA:n talouskasvu +1,5% vt,Q4/-12
 USA:n taantuman pohjakosketus kesällä 2009, nousu alkoi 2010.
 USA:n oma tapa -0,1% vuosineljännestasolla loka - joulukuussa
 Inflaatio USA:ssa: +1,7% kuluttajahinnoissa.
USA:n BKT +1,5% USA:n inflaatio +1,7%
27

28. USA toipuu kotimaisin voimin
 Uutta asuntorakentamista +29,7% enemmän kuin vuosi sitten, 2/3 keskimääräisestä
 Liuskekaasulöydöt lisänneet omaa kaasun tuotantoa jo yli 27% vuodesta 2006
USA:n asuntoaloitukset USA:n maakaasun tuotantomäärien kehitys
28

29. Vienti- ja tuontiluvut Kiinalle
Tuonti ja vienti
 Vienti +25%, tuonti +28,8%
vuositasolla
 Molemmat rahamääräisesti uuteen
ennätykseen, mikä lupaa hyvää
maailmantalouden kasvulle
lähiaikoina.
 Vientilukuja kuitenkin epäillään liian
optimistisiksi; satamatilastot
antavat pienempiä numeroita.
Kauppataseen yli- ja alijäämä
29

30. Euroalueen BKT -0,6% vt Q3
 Euroalueen talous kutistui
edellisestä neljänneksestä -0,1%
 Koko EU 27:n talous kutistui -0,39%
 Saksa +0,9%
 Ranska +0,2%
 Itävalta +0,0%
 Suomi -1,2%
 Belgia -0,3%
 Hollanti -1,6%
 Espanja -1,6%
 Italia -2,4%
 Portugali -3,4%
 Kreikka -7,2% (Eurostat-arvio)
30

31. Euroalueen työttömyys 11,7 %
 Työttömyys menossa ylöspäin eurokriisin pitkittyessä ja rahoitus-
markkinoiden kriisin jarruttaessa investointeja
 Tilanne ei ole koskaan ollut näin huono nykymuotoisella euroalueella
 Inflaatio 2,2%. Tämä on 0,2% yli EKP:n ”kipurajan”
 Inflaatio ylittää keskimääräisen, vaikka ennätystyöttömyys
Euroalueen työttömyys % Euroalueen inflaatio %
31

32. Euroalueen teollisuuden ostopäälliköiden
indeksi (ISM)
 Euroalueen ISM Manufacturing-indeksi marraskuussa noussut tasolle 47,9
 Yli 50 tarkoittaa kasvua, 47 on ”haamuraja”, jonka alittaminen merkitsee voimakasta
tuotantokapasiteetin vähentämistä
 Teollisuustuotanto -3,7% marraskuussa
Ostopäälliköiden näkymät: teollisuus Teollisuustuotanto%
32

33. Suomen talous -1,2% vt q3,
 BKT q2 -0,1% edellisestä neljänneksestä, Suomi taantumassa
 Talouden trendikasvu -1,2% marraskuussa
 Teollisuustuotanto -1,3% joulukuussa vuoden takaiselta tasoltaan.
Bruttokansantuotteen kasvu % Teollisuustuotannon kasvu %
33

34. Suomen vienti laskee
 Vienti -13,87%, tuonti -9,62% vt joulukuussa. Vaje repesi ennätykseen !
 Viennin taso sama kuin 2004, vajoaa jo alle 2010 tasojen.
 Vain kemia kohtuullisessa kunnossa viennin toimialoista.
 Palvelut ja kotimainen kysyntä avainroolissa taantuman välttämisessä.
Tuonti ja vienti ylhäällä kauppataseen yli- tai alijäämä alhaalla
34

35. Vähittäiskauppa -1,2%, inflaatio +2,4%
vuositasolla
 Joulumyynti meni kehnosti Suomessa
 Suomen inflaatio edelleen Keski-Euroopan tason yläpuolella
 Venäjän merkitys Suomelle kasvanut sekä turismin tuoman kulutuskysynnän että
viennin kasvun kautta. Kotimainen kysyntä olisi paljon heikompaa ilman turisteja.
Vähittäiskaupan kasvu % Kuluttajahintojen inflaatio %
35

36. Suomen auto- ja asuntokauppa
 Autokauppa -7% vuositasolla, alittaa n. 40% normaalitason
 Asuntojen hinnat +3% vuositasolla, +0,7% edellisestä neljänneksestä:
tuleva varainsiirtovero sekä uhka pakollisesta omarahoitusosuudesta ajaa
ihmisiä ostamaan asuntoja etukäteen.
Myytyjen autojen määrä kuukaudessa Asuntojen hinnan muutos % vuodessa
36

37. Suomen työttömyys 7,7 %
 Työttömyys laski hieman marras- joulukuussa. Yllättävää kehitystä.
 8,8% oli huipputaso joulukuussa 2009
 Työvoiman määrä alkaa laskea. Arvioita 15 000 ihmisen työvoimavajeesta
vuosittain kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle
 Kausitasoittamaton työttömyys-aikasarja laski 7,3%:sta 6,9%:iin
Suomen työttömyys % tasoitettu aikasarja tasoittamaton aikasarja %
37

38. Työllisyysluvut vielä siedettävällä uralla
Tilastokeskus Väestö toiminnan mukaan
1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012
1 000 henkeä
Väestö, keskiväkiluku 4 986 5 176 5 313 5 339 5 363 5 388 *5 414
15–74 -vuotias väestö 3 737 3 901 4 004 4 025 4 043 4 059 4 075
Työvoima 2 586 2 589 2 703 2 678 2 672 2 682 2 690
Työlliset 2 504 2 335 2 531 2 457 2 447 2 474 2 483
Työttömät 82 253 172 221 224 209 207
Työvoiman ulkopuolella olevat 1 151 1 312 1 301 1 347 1 372 1 376 1 385
Työttömyysaste, % 3,2 9,8 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7
Työllisyysaste (15–64-vuotiaat), % 74,1 66,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0
Työlliset 2 504 2 335 2 531 2 457 2 447 2 474 2 483
Työnantaja
Yksityinen 1 793 1 692 1 856 1 794 1 774 1 796 1 808
Kunta 482 486 509 502 510 517 522
Valtio 226 151 157 155 153 151 144
Tuntematon 3 6 9 6 10 10 9
Ammattiasema
Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 388 319 324 334 328 331 337
Palkansaajat 2 116 2 016 2 207 2 123 2 120 2 143 2 146
Tehty työ, milj. tuntia 4 415I 4 019 4 211 3 958 3 998 4 034 4 040
I viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia
* ennakkotieto
38

39. Suomen velan ja budjettivajeen kehitys
 Hienoista tasaantumista nousussa, mutta suunta edelleen väärä molemmissa
 Verojen korotus ei ole oikea keino, reformeilla saatavat säästöt parempi
Suomen valtion velka / BKT % Suomen valtion budjettivaje %
39

40. 40

41. Suomen veroaste
Verot
Tilastokeskus 31.1.2013: Suomen veroaste
2001 2007 2008 2009 2010* 2011*
milj. €
Kaikki verot 62 334 77 269 79 648 73 835 75 968 82 442
Valtion verot 31 639 39 220 39 624 34 061 34 680 39 390
1)
Tulovero 12 098 14 384 13 961 9 325 9 437 11 057
Arvonlisävero 11 118 15 054 15 511 14 951 15 256 17 125
Kuntien verot 13 807 16 482 17 502 17 595 18 535 19 166
Sosiaaliturvarahastot 16 762 21 367 22 316 22 026 22 601 23 696
Euroopan unioni 127 200 206 153 152 190
Suhteutettuna BKT:hen, %
Kaikki verot 44,8 43,0 42,9 42,8 42,5 43,5
Valtion verot 22,7 21,8 21,3 19,8 19,4 20,8
1)
Tulovero 8,7 8,0 7,5 5,4 5,3 5,8
Arvonlisävero 8,0 8,4 8,4 8,7 8,5 9,0
Kuntien verot 9,9 9,2 9,4 10,2 10,4 10,1
Sosiaaliturvarahastot 12,0 11,9 12,0 12,8 12,6 12,5
Euroopan unioni 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
1) Ml. varallisuusvero
* ennakkotieto
41

42. Kuntia vähemmän, kuluja enemmän?
 Jos kuntien määrä vähenee, niin miksi kuntien keräämät verot ja palkkaama
henkilökunta kasvaa? Rakennemuutos etenee väärään suuntaan?
 Kuntien kuuluukin kilpailla keskenään tehokkuudessa ja
asukasystävällisyydessä: asukkaita, ei hallintoa varten
Public Sector Digest, April 2011 42

43. Johtopäätöksiä taloustilanteesta
Miinukset
- EU:lla on kutistuva talous. Valtiot etsivät epätoivoisesti rahaa eivätkä panosta talouden
kasvattamiseen, negatiivinen kasvu rumentaa velkalukuja
- EU:ssa investoinnit ovat jäissä ja menetämme yrityskansalaisia muihin maanosiin.
-------------------------------------------------------------------------------
Positiivista
+ Kulutusluvut USA:sta paranevat ja verosopu löytyi.
+ Kiina kehittyy lupaavasti, mikä lupaa hyvää muulle Aasialle
+ USA ja Japani elvyttävät, vaikutukset näkyvät lähikuukausina
+ Euroalueen suunnitelmia toimeenpannaan: EVM, säännöstö EKP:n tuen ehdoille,
Kreikan lainojen uudelleenjärjestely, pankkituki Espanjalle
+ Korot alhaalla, inflaatio vielä maltillista.
 Maailman taloustilanne on heikko, mutta ei enää ole
heikentynyt kesän jälkeen
 Tapahtumariski ylikorostuu: järki voittaa jälleen
 Suomen vaikeudet näyttävät pahenevan talven aikana
43

44. Kiitoksia mielenkiinnosta!
Miska Kuhalampi, CFA
markkinastrategi
miska.kuhalampi@saastopankki.fi
44

45. Vastuunrajoitus
Tämä katsaus on laadittu yksinomaan informaatiotarkoituksessa. Katsauksen
sisältöä ei sen vuoksi tule pitää tarjouksena tai hyväksyntänä. Katsauksessa ei oteta
huomioon yksittäisen henkilön taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja -
tietämystä tai muita seikkoja. Siinä ei myöskään oteta huomioon rahoitusvälineen
soveltuvuutta tai tarkoituksenmukaisuutta yksittäiselle henkilölle. Katsauksen
sisältämiä tietoja ei sen vuoksi tulee pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana.
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Katsaus on laadittu julkisista
lähteistä saatujen tietojen perusteella ja kohtuullisiin toimenpiteisiin on ryhdytty sen
varmistamiseksi, että tiedot ovat todenperäisiä ja että ne eivät ole harhaanjohtavia.
Katsauksen laadinnassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon pankkisalaisuuden piiriin
kuuluvia tietoja, jotka ovat saattaneet olla pankin tai sen palveluksessa olevien
käytettävissä.
Emme vastaa katsaukseen sisältyneen virheellisen tai epätäydellisen tiedon
aiheuttamasta vahingosta. Koska kaikkeen arvopaperikaupankäyntiin liittyy riskejä,
emme myöskään vastaa vahingosta, joka on aiheutunut jollekin sen johdosta, että
hän on käynyt kauppaa pitäen lähtökohtanaan tämän katsauksen sisältämiä
suosituksia tai ennusteita. Tätä katsausta ei saa jäljentää tai muualla tavoin
monistaa ilman kirjallista lupaa