2020

1. Hyvät ja huonot ajat
taloudessa
Kpl 22
Inflaatio, suhdannevaihtelut, suhdannepolitiikka

2. Inflaatio ja deflaatio Ostovoima = kuinka paljon hyödykkeitä
käytettävissä olevalla rahalla voi ostaa
Inflaatio = rahan arvon aleneminen eli
yleisen hintatason nousu.
Deflaatio = rahan arvon nousu, yleisen
hintatason lasku.
Inflaation haitat: ostovoima heikkenee,
korot nousevat, säästäminen epäedullista,
epävarmuus kasvaa ja luottamus
heikkenee
Kysyntäinflaatio? Kustannusinflaatio?

5. Inflaatiokierre:
kustannukset nousevat → hinnat kohoavat → eläminen kallistuu → paine nostaa
palkkoja → kustannukset nousevat…
Inflaation vaikutus t-paidan hintaan, joka tällä hetkellä on 10 euroa
Vuotuinen
inflaatiovauhti: 1% 2% 5% 10% 30%
1 vuoden kuluttua 10,10 10,20 10,50 11,00 13,00
2 vuoden kuluttua 10,20 10,40 11,03 12,10 16,90
3 vuoden kuluttua 10,30 10,61 11,58 13,31 21,97
4 vuoden kuluttua 10,41 10,82 12,16 14,64 28,56
5 vuoden kuluttua 10,51 11,04 12,76 16,11 37,13
6 vuoden kuluttua 10,62 11,26 13,40 17,72 48,27
7 vuoden kuluttua 10,72 11,49 14,07 19,49 62,75
8 vuoden kuluttua 10,83 11,72 14,77 21,44 81,57
9 vuoden kuluttua 10,94 11,95 15,51 23,58 106,04
10 vuoden kuluttua 11,05 12,19 16,29 25,94 137,86

6. Suomen talouden kehitys
Suomen bruttokansantuote on moninkertaistunut IIMS jälkeen
→ Suomessa korkea elintaso
Suomi pienenä maana on paljon viennin ja tuonnin varassa (raaka-aineet,
energia) → Herkkä suhdanteille eli talouden nousuille ja laskuille.

7. Noususuhdanne
Kysyntä kasvaa
Usko
tulevaisuuteen
vahvistuu
Tilaukset
lisääntyvät
Ostovoima kasvaa Työllisyys paranee

8. Laskusuhdanne
Kysyntä laskee
Usko
tulevaisuuteen
heikkenee
Tilaukset
vähentyvät
Ostovoima
pienenee
Työttömyys kasvaa

9. NOUSU: kysyntä kasvaa,
tilauksia lisää, enemmän
töitä, työllisyys parantuu,
palkkatulot kasvavat,
kysyntä kasvaa
KORKEA: Inflaatio kiihtyy,
lainojen korot nousevat,
jopa työvoimapulaa,
asuntojen hinnat
korkealla, suuria
palkankorotuksia
LASKU: Kysyntä laskee, tilaukset vähenevät,
vähemmän töitä, työttömyys kasvaa, palkkatuloja
vähemmän, kysyntä laskee
LAMA: Suurtyöttömyys, ihmisten luottamus oman
taloutensa tulevaisuuteen huonoa, lainojen korot
laskevat

10. Suhdanne-
politiikalla
pyritään
tasoittamaan
suhdanne-
vaihteluita

11. Suhdannepolitiikkaa laskusuhdanteessa
Valtion verotulot pienenevät mutta
menot pysyvät samana tai jopa kasvavat
a. Talouden tasapainottaminen:
palvelujen ja tukien (menojen)
leikkaaminen ja/tai verojen
korottaminen.
+ Valtio ei velkaannu, menot vastaavat
tuloja.
- Ihmisten ostovoima ja siis myös
kysyntä laskee entisestään, joka voi
syventää laskukautta.
b. Elvyttäminen: valtio lisää kysyntää
investoinneilla ja veronalennuksilla.
+ Elvytys vaimentaa laskukauden
vaikutuksia
- Valtio joutuu ottamaan velkaa, joka
on maksettava myöhemmin takaisin

12. Suhdannepolitiikkaa noususuhdanteessa
Valtion verotulot kasvavat ja menot saattavat jopa laskea.
a. Talouskasvun jarruttaminen:
Valtio käyttää lisääntyneet tulot
velkojen maksuun ja säästää
rahastoihin. Verotusta kiristetään ja/tai
palvelujen määrää ja tasoa ei nosteta.
+ Inflaatio pysyy kurissa
+ Valtion kyky selviytyä seuraavasta
laskukaudesta paranee
- Ihmisten hyvinvoinnin kasvu
hidastuu
b. Kasvusta nauttiminen:
Valtio lisää palveluiden määrää ja/tai
laatua ja verotusta kevennetään.
+ Ihmisten saama julkisten
palveluiden määrä ja laatu paranee
+ Ihmisten ostovoima kasvaa
-Inflaatio kiihtyy
- Seuraava laskukausi voi iskeä
rajummin