Kelan omaishoitoseminaari 20.11.2014. Yrjö Mattila: OMAKELA-hanke -viranomaishaastattelut

1. OMAKELA -hanke - viranomaishaastattelut Yrjö Mattila
OMAKELA –seminaari 20.11.2014, Kelan auditorio

2. Haastattelututkimuksen tavoitteet
•Tavoitteena oli kerätä omaishoidon viranhaltijoiden näkemyksiä oman kuntansa omaishoitojärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista
•Haastateltavaksi valittiin eri kokoisia kuntia eri puolelta Suomea.
•Haastattelut tehtiin 12 kunnassa marraskuun 2013 helmikuu 2014 aikana.
•Haastatteluun osallistui kunnittain 1-3 omaishoidon virkailijaa tai esimiestä, pääasiassa omaishoidon ohjaajia ja heidän esimiehiään
•Haastattelussa käytettiin strukturoitua haastattelulomaketta, jossa oli 16 teemaa.
•Haastattelut kestivät keskimäärin 1,5 tuntia ja ne nauhoitettiin sekä litteroitiin.
•Tulokset julkistetaan anonyymisti

3. Haastattelujen pääteemoja
•Omaishoidon tilanne ja prosessi, mittarit
•Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma, vanhuspalvelulaki
•Omaishoidon säästöt ja vaihtoehdot
•Omaishoitoa tukevat palvelut (myös yksityiset), asiakasmaksut
•Omaishoitajien vapaat ja niiden pitäminen
•Kelan etuuksien merkitys
•Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
•Visiot tulevaisuudesta
3

4. Kriteerit tiukkoja, työn ja omaishoidon yhteensovitusta ei ratkaistu
•Tietoisuus omaishoidosta vaihtelee, kaikki eivät koe olevansa omaishoitajia (erit. kehitysvammaisten osalta)
•Toimintakykyä arvioitaessa mittarit vaihtelevat, yhtenäistä mittaristoa toivottiin
•Kaikissa haastatelluissa kunnissa oli yhteisenä piirteenä omaishoidon tuen kriteereiden kireys.
•Kevyin perustein ei omaishoitajaksi päässyt yhdessäkään kunnassa.
•Omaishoitajat voivat olla palkkatyössä alimmassa palkkioluokassa, mutta työssäkäyvien omaishoitajien määrä vaihtelee
•Työn ja omaishoidon yhteensovitus on edelleen ongelmallista

5. Säästöt tunnistetaan, ylimääräinen valtionapu ei näy viranhaltijatasolla
•Omaishoidon tuottamat säästöt tunnustetaan, määrärahoissa kuitenkin ongelmia
•Omaishoidon määrärahojen loppuminen kesken vuoden turhautti työntekijöitä
•Eräissä kunnissa virkailijat saattoivat vaikuttaa tulevan vuoden määrärahojen suuruuteen.
•Kunnille pysyvästi vuosittain myönnetty kymmenen miljoonaa euroa ylimääräisenä valtionapuna omaishoidon kehittämiseen ei näkynyt työntekijöiden arjessa
•Rahat käytetty kunnan muihin menoihin. Korvamerkitsemättömän rahan jakaminen kunnille on ongelmallista. Meneekö raha tarkoitettuun kohteeseen?

6. Palveluja annetaan, asiakasmaksut voivat olla ongelma
•Palveluita omaishoidon tueksi vaihtelevasti
•Omaishoitoperheisiin annetaan kotiapua ja muuta kotiin annettavaa palvelua.
•Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut tarpeelliset palvelut pyritään toteuttamaan
•Vanhuspalvelulain vaikutukset eivät vielä näkyneet
•Asiakasmaksut hankalia, voivat olla esteenä tarpeellisten palvelujen vastaanottamiselle
•”Sinnitellään ilman palveluja”, jolloin rahaa jää muihin menoihin
•Maksujen alentamisen tai niistä vapauttamisen käytäntö vaihteli suuresti eri kunnissa

7. Vapaapäivät haasteellisia
•Omaishoidon haasteista nousivat selvimmin esiin vapaapäiviin liittyvät ongelmat.
•Joissakin kunnissa vain vähemmistö omaishoitajista käytti vapaapäiväoikeuttaan.
•Syynä tyytymättömyys kunnan sijaishoitojärjestelmiin, mutta ongelmia myös hoitajien ja hoidettavien asenteissa
•Positiivisena piirteenä oli havaittavissa vuonna 2011 voimaan tulleen sijaishoitojärjestelmän onnistuneisuus.
•Mahdollisuutta saada sukulainen, läheinen, ystävä tai muu luotettava henkilö sijaistamaan kunnan maksaessa sijaiselle palkkion otettu laajasti vastaan.
•Ongelma: Järjestelmä ei voimassa kaikissa kunnissa
•”Sijaishoitajapankkia” kaivattiin järjestelmän kehittämiseksi
• (vrt. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitajapankki)

8. Kelan etuudet merkityksellisiä, mutta kritiikkiäkin tuli
•Kelan etuuksia pidettiin merkityksellisinä omaishoitoperheille, mutta tasoa kritisoitiin
•Kunnan omaishoidon työntekijät tunsivat Kelan etuudet hyvin
•Ohjasivat omaishoitoperheitä etuuksia hakemaan erityisesti kotikäyntien yhteydessä.
•Omaishoitajien kuntoutuskursseille nähtiin enemmän tarvetta, erityisesti parikurssit tärkeitä omaishoitoperheille
•Tärkeää, että sekä hoitaja että hoidettava voivat osallistua,
•Kursseista tiedottamista tulisi lisätä ja osallistujien valintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota
•Lääke- ja matkakorvaukset, eläkettä saavan hoitotuki, vammaistuki ja asumistuki (erityisesti vähävaraisissa omaishoitoperheissä) merkityksellisiä.
•Eläkettä saavan hoitotuen tasoon toivottiin korotusta.
•Matkakorvausten soveltamisalaa pidettiin kapeana. Kunnat ovat vähentäneet sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja.
•Matkakorvausten omavastuun korotus negatiivista

9. Järjestöt ja seurakunnat tukevat, lähisuhdeväkivaltaakin esiintyy
•Järjestöt ja seurakunnat tukevat virkailijoita omaishoidon toteuttamisessa, yhteistyö sujuu
•Erityisesti järjestöjen vertaistuki ja OVET –valmennus sai kiitosta työntekijöiltä
•Virkailijat ohjasivat omaishoitajia käyttämään järjestöjen ja seurakunnan palveluita
•Omaishoidon työntekijät pitivät enemmän tai vähemmän säännöllisesti yhteyttä omaishoitoperheisiin ja heihin voi aina ottaa yhteyttä tarpeen vaatiessa.
•Työntekijät pitivät itseään omaishoitajien yhdyshenkilöinä
•Heihin saattoi olla yhteydessä tarpeen vaatiessa
•Omaishoitajien turvallisuus huolestutti virkailijoita
•Lähisuhdeväkivalta ei ole harvinaista omaishoitoperheissä
•Pelko omasta turvallisuudesta voi lisätä omaishoitajien työn kuormittavuutta
9

10. Työntekijät ammattitaitoisia, Omaishoidon merkitys kasvamassa
•Omaishoidon työntekijät muodostavat kunnissa oman tiiminsä monissa kunnissa
•Toimivat melko itsenäisesti annettujen ohjeiden ja määrärahojen puitteissa ja jonkin verran erillään muista kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista.
•
•Omaishoito on sosiaalipalvelumuoto, joka vaatii oman, asiaan perehtyneen ammattihenkilöstönsä jokaisessa kunnassa.
•Tulevaisuus:
•Työntekijät luottivat omaishoidon tulevaisuuteen
•Yksimielinen näkemys: omaishoidon merkitys kasvamassa. Syynä laitoshoidon ja asumispalvelujen vähentyminen, kuntien rahapula

11. Lopuksi
•Kiitos!