Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille.
Se tarjoaa tietoa
• psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään
• erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista
• ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista
• keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omaa työtään.
Toivoa-verkkokoulu auttaa
• näkemään toipujat ja omaiset yhdessä asiakkaana
• ymmärtämään omaisen toipumisen tukemisen tärkeyden osana sairastuneen toipumisen tukemista.
Toivoa-verkkokoulu antaa keinoja tukea toivon näkökulmaa myös omaisen elämässä, ja edistää näin perheen yhteistä toipumista.
Kurssissa on yhteensä kuusi osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
4. Kuka voi olla mielenterveysomainen?
Mielenterveysomainen on henkilö
• joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä
• jonka läheisellä on mielenterveyden häiriö
• joka kokee tilanteen vaikuttavan myös omaan
elämäänsä
5. Kuka voi olla mielenterveysomainen?
Omainen voi olla sairastuneen perheenjäsen, puoliso,
lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, sukulainen,
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega.
Yhteistä näille kaikille tilanteille on se, että
sairastuminen vaikuttaa myös lähipiirin eli omaisten
elämään monella tavalla.
7. Kenet sairastunut kokee omaisekseen?
On tärkeää tunnistaa ne ihmiset, jotka tosiasiassa ovat
sairastuneen tukena ja ne omaiset joihin tilanne
tosiasiassa vaikuttaa.
Esimerkiksi nuorilla ystävät nousevat monesti suureen
rooliin.
Kysy sairastuneelta:
• Ketä läheistäsi sinun asiasi ja tilanteesi koskettaa?
• Kuka auttaa sinua arjessa?
• Kenen haluaisit olevan tukenasi kuntoutumisessa?
8. Ajattele jotakuta asiakastasi.
• Keitä hänen lähipiirissään on? Kenet
asiakkaasi kokee omaisikseen?
• Miten asiakkaasi sairaus on vaikuttanut
heihin ja heidän elämäänsä?
9. Olen surullinen siitä, että
lapseni on yksinäinen ja
eristäytynyt, Hän ei halua,
että hänen asioistaan
puhutaan, joten joudun
selittelemään ja
peittelemään tilannetta.
Meidän perheen koko
dynamiikka muuttui, kun
sisarukseni sairastui.
Hänestä tuli auttamatta
perheen keskipiste.
Hyvinvoivien piti pärjätä
ja niin piti minunkin.
10. Isän sairauden myötä minusta
tuli ylihuolehtivainen.
Tulkitsin jokaisesta eleestä,
etteihän hän ole tekemässä
itselleen mitään. Tajusin vasta
myöhemmin, ettei ole lapsen
tehtävä pitää ketään elossa.
Peitin omat ikävät
tunteeni,
etten olisi aiheuttanut
sairastuneelle
puolisolleni lisää
ongelmia ja murheita.
11. Jokainen näkee sairastuneen tilanteen eri tavoin
Kukin sairastuneen omainen voi ymmärtää
ja selittää tapahtunutta ja sairastuneen
tilannetta eri tavalla.
Nämä selitykset ja kokemukset vaikuttavat
perheen ja lähipiirin vuorovaikutukseen
sekä keinoihin, joilla tilanteessa yritetään
selviytyä ja toimia.
Jokaisella on erilainen kyky käsitellä
läheisen sairastumista ja sen mukanaan
tuomia vaikutuksia. Tähän tarvitaan usein
tukea.
"Minusta tuntuu, että Matti
on pahasti masentunut."
"En mä oikein tiedä mikä
sitä vaivaa"
"Poika makaa kaiket päivät
sängyssä, koska on laiska."
"Veli erosi juuri tyttöystävästään,
ehkä se johtuu siitä."
12. Erilaiset huolenpitotilanteet
Varsinaisen omaissuhteen lisäksi omaisten vointiin
vaikuttaa usein merkittävästi se, minkälainen
huolenpitotilanne suhteessa sairastuneeseen läheiseen
on.
Huolenpitotilanteeseen vaikuttaa sekä sairastuneen
toimintakyky että hoitojärjestelmän toiminta.
Molemmat asettavat vaatimuksensa sille, millaiseksi
omaisten huolenpitotehtävä muodostuu.
13. Mitkä tekijät mielestäsi vaikuttavat läheisen
huolenpitotilanteeseen?
Millaisia huolenpitotilanteita tunnistat
asiakkaidesi ja heidän omaisten elämästä?
14. Moninaiset tekijät vaikuttavat omaistilanteeseen
Jokainen omainen kokee tilanteen yksilöllisesti.
Toiselle sama asia voi olla helpottava tekijä ja toiselle
kuormittava. Tärkeintä on selvittää omaisen
henkilökohtainen kokemus tilanteesta ja mahdollinen
tuen tarve.
Seuraavilla dioilla kuvataan esimerkkejä yleisistä
omaistilanteeseen vaikuttavista tekijöistä.
15. Sairastuneen läheisen tilanne
• Millaisia ovat sairastuneen läheisen tuen tarve,
sairauden vaihe ja oirekuva?
• Haluaako sairastunut läheinen apua, miten paljon ja
miten usein? Vai sulkeeko omaiset ulkopuolelle?
• Millaista mahdollinen päihteidenkäyttö on?
• Onko läheisellä itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja?
• Onko läheisellä väkivaltaista käytöstä?
16. Omaisen oma elämäntilanne
• Millaisia omaisen resilienssi ja voimavarat ovat?
• Millainen tukiverkosto ja oma terveys on?
• Millainen taloustilanne ja muu elämäntilanne,
esimerkiksi työ- ja opiskelutilanne on?
• Onko omaisella riittävästi tietoa ja keinoja käsitellä
sairautta, sen vaikutuksia ja muuttunutta arkea?
• Minkä ikäinen omainen? Esimerkiksi aikuisella ja
lapsella on erilaiset valmiudet kohdata läheisen sairaus.
• Miten saa vertaistukea? Kokeeko olevansa yksin
läheisen sairauden kanssa?
17. Omaisen ja sairastuneen läheisen välinen suhde
• Mikä suhde omaisella on sairastuneeseen läheiseen?
• Onko lähipiirissä useampi sairastunut?
• Miten vuorovaikutus toimii?
• Millaiseksi huolenpitotilanne on muodostunut?
• Samassa taloudessa tai esimerkiksi hyvin kaukana
asuminen?
• Millaisia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä omaisella,
sairastuneella ja perheellä on?
18. Hoitotahon, yhteisön ja yhteiskunnan vaikutus
• Kulttuurin vaikutus ja miten esimerkiksi
kulttuurissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin?
• Miten ympäristön ja yhteiskunnan asenteet
mielenterveysongelmiin vaikuttavat?
• Miten sairastunut läheinen saa hoitoa ja miten
yhteistyö hoitotahon kanssa sujuu?
• Miten omainen tulee huomioiduksi ja kuulluksi
palveluissa?
20. Huolenpitotehtävän ulottuvuudet
Huolenpitotehtävän vaativuus ja sen tuomat
vaikutukset omaisen elämään voivat olla hyvin
erilaisia suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan.
On tärkeä tunnistaa millainen ja miten vaativa
huolenpitotehtävä omaiselle on muodostunut, jotta
häntä osataan tukea riittävästi ja oikealla tavalla.
Tilanteen kuormittavuuteen vaikuttaa moni tekijä,
joita voidaan käsitellä huolenpitotehtävän
neljän ulottuvuuden kautta.
21. Huolenpitotehtävän neljä ulottuvuutta
1. Sairastuneen valvominen itselle tai muille
vahingollisen toiminnan varalta.
2. Omaisen yleinen huolestuneisuus esimerkiksi
läheisensä terveydentilasta, toimeentulosta ja
tulevaisuudesta.
3. Käytännön arkiaskareista huolehtiminen
sairastuneen puolesta tai tämän tukena ja apuna.
4. Sairastuneen ja omaisen tai lähipiirin
vuorovaikutuksen jännittyneisyys.
Seuraavissa dioissa tarkastelemme näitä ulottuvuuksia
tarkemmin.
22. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 1.
Omaiset joutuvat olemaan monesti jatkuvassa
valmiudessa, joka aiheuttaa stressiä ja elämän
kaventumista.
Sairastunut läheinen voi kokea, että häntä
valvotaan, jolloin tilanne vaikuttaa
sairastuneen ja omaisten vuorovaikutukseen
heikentävästi.
On varmistettava, että sairastunut saa
riittävät palvelut ja omaiset tukea.
Turvasuunnitelma on hyvä tehdä yhdessä,
jotta keinot toimia akuutissa tilanteessa ovat
konkreettisesti mielessä.
23. Mielialat vaihtelivat rajusti ja
pienen lapsen suusta kuuli
itsetuhoisia puheita.
– Sain piilottaa keittiöveitset ja
työkalut, koska hulluja
päähänpistoja riitti. Lapsi oli
arvaamaton etenkin itseään
kohtaan.
Poika asui hetken luonani, mikä
oli todella rankkaa. Pahimpina
vuosina poika juoksutti minua
öisin puhelinsoitoilla hakemaan
häntä sieltä ja täältä. Kamalinta
oli, kun tuli soitto, että ”sinun
on äiti pakko tulla tänne, kun
kohta tapahtuu jotain kamalaa”.
24. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 2.
Omaisia kuormittaa usein huoli läheisen
tilanteesta, tämän selviytymisestä ja
tulevaisuudesta. Epävarmuus ja epätietoisuus
kuormittavat merkittävästi jaksamista.
Omaisten huolta helpottavat mahdollisuus
purkaa omia tuntemuksia ja kuulluksi
tuleminen.
Luotettavan tiedon saaminen sairaudesta,
hoidosta, muista tarpeellisista palveluista sekä
kuntoutusmahdollisuuksista vähentävät
omaisten huolta.
25. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 3.
Omaiset saattavat joutua auttamaan
sairastunutta läheistä arjen asioissa
merkittävästi. Tällöin omaisilla ei välttämättä
ole aikaa tai jaksamista tehdä itselleen
merkityksellisiä asioita.
Usein olisikin hyvä yhdessä sairastuneen
läheisen ja omaisten kanssa pohtia, onko
sairastuneella oikeus ja mahdollisuus saada
apua arjen askareisiin, talousasioihin, kauppa-
asioihin, lääkehoitoon jne. muualta.
26. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 4.
Sairastuneella voi olla vaikeuksia ilmaista
itseään. Omaisten voi olla vaikea ilmaista omia
ajatuksiaan sairastuneelle läheiselle, koska
saattavat pelätä sanovansa jotakin
loukkaavaa. Joskus omaiset saattavat sallia
sairastuneelta huonoa käytöstä, koska ajattelevat
sen kuuluvan sairauteen.
Vuorovaikutus muuttuu varovaiseksi ja ongelmat
kasaantuvat, kun vältellään vaikeista aiheista
puhumista. Molemmat tarvitsevat keinoja
vuorovaikutuksen parantamiseen ja
keskustelumahdollisuuden ulkopuolisen kanssa.
27. Veljen kanssa keskusteleminen oli
epäsuoraa ja siten haastavaa. Aina ei
tiedetty puolin eikä toisin, mitä toinen
tarkoitti sanomallaan. Vaikka ei haluttu
tarkoituksella loukata toisiamme, syntyi
silti arjessa helposti riitoja ja se vaikutti
kodin ilmapiiriin.
28. Vähennä perheiden sisäistä yksinäisyyttä.
Auta löytämään sanoja yhteiseen keskusteluun.
Psyykkinen sairaus perheessä voi aiheuttaa
yksinäisyyttä ja haasteita vuorovaikutukseen, jos
perheellä ei ole keinoja puhua asiasta.
Keskustele asiakkaasi kanssa siitä, mitä asioita hän
haluaa tuoda yhteiseen keskusteluun. Pohtikaa
yhdessä, miten asiakkaasi voi tilanteestaan kertoa
omaisilleen.
Hienoa, jos pystyt tapaamaan omaista erikseen ja
sopimaan myös hänen kanssaan mitä asioita tuotte
yhteiseen keskusteluun.
29. Vähennä perheiden sisäistä yksinäisyyttä.
Auta löytämään sanoja yhteiseen keskusteluun.
• Omaisille on hyvä antaa keinoja ja tietoa ymmärtää
mikä on sairautta ja mikä ei, mitä ei pidä sallia.
• Hoitotahdon/-toiveen tekeminen on mainio
keskustelun avaaja sairastuneen ja omaisen välillä.
• Kokemusasiantuntijan mukaan ottaminen voi auttaa
rakentamaan vuoropuhelua ja ymmärrystä.
• Luotettava tieto esim. oppaiden muodossa voi avata
keskustelua.
• Konkreettiset työkalut, kuten Lapset puheeksi –
keskustelu auttavat asioiden puheeksi ottamisessa.
30. Pyykkivuori tyttäreni pesutiloissa kasvoi ja kasvoi. Kuljetin pyykkiä
kotiini, pesin sitä oman pyykkini lisäksi, uuvuin. Ajattelin, että
tyttäreni on laiska, saamaton vetelys. Samalla tyttäreni häpesi
pesutiloissa kasvavaa pyykkivuorta ja pelkäsi vierailujani.
Onneksi kotikuntoutuksen hoitaja sai minut näkemään todellisen syyn.
Pyykkiä kerääntyi, koska tyttärelläni oli pakonomainen tarve tarkastaa,
että sähkölaitteet ja vesihanat on suljettu. Hän ei uskaltanut mennä
pesutupaan, ettei olisi aiheuttanut koko taloyhtiölle palovaaraa.
Merkitsimme meidän molempien kalenteriin pyykkipäivän ja aluksi
pesimme pyykkiä yhdessä. Pikkuhiljaa siirryin istumaan sohvalle ja
kävin päivän päätteeksi tarkistamassa, että kaikki laitteet oli suljettu.
Tänään olen onnellinen, että sain apua tilanteen ratkaisemiseksi.
Itse en olisi uskaltanut ottaa pyykkiasiaa puheeksi tyttäreni kanssa.
31. Olemme nyt käsitelleen teoria- ja
kokemustietoa, joka auttaa
tunnistamaan ne ihmiset, joiden
arkeen läheisen sairastuminen
vaikuttaa.
33. Työkaluja ja keinoja
• Nuorten hoivaajien tunnusmerkistö - antaa suuntaa
siitä, millaisesta nuoren käyttäytymisestä ja
millaisista piirteistä nuoren hoivaajan voisi
tunnistaa.
• Ikääntyneiden huolikortti - Kuormittavan
elämäntilanteen puheeksi ottaminen. Malli on
kehitetty erityisesti ikääntyneiden palveluihin,
mutta sopii kaikenikäisille.
• Kysy, älä oleta – opas kulttuurisen moninaisuuden
kohtaamiseen mielenterveysomaistyössä
tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia omaan työhön
kaikille maahan muuttaneita työssään kohtaaville.
Opas on suunnattu erityisesti psyykkisesti
sairastuneiden läheisten parissa työskenteleville.
36. Miten voit soveltaa ja hyödyntää tässä osiossa
oppimiasi asioita omassa työssäsi?
37. Hyödyllisiä linkkejä
Artikkelit
Puolison kokemus ja vaikutukset puolison ja perheen elämään.
https://finfami.fi/ajankohtaista/minakin-olin-potilas-mutta-
sita-ei-ymmarretty/
Lasten kokemuksia vanhemman sairaudesta.
https://finfami.fi/ajankohtaista/on-ihan-okei-puhua-naista-
ja-niista-ei-kuulu-selvita-yksin/
Sisaruksen kokemus sisaruksen sairaudesta.
https://finfami.fi/ajankohtaista/yhdessa-kasvaneet/
38. Tässä osiossa olet saanut
tietoa erilaisista
omaistilanteista ja niihin
vaikuttavista tekijöistä.
Seuraavassa osiossa saat
tietoa ja opit tunnistamaan
omaisen
sopeutumisprosessin, joka
alkaa aina kun läheinen
sairastuu psyykkisesti.