SlideShare a Scribd company logo
1 of 39
Osio 2
Monimuotoisuus
Tässä osiossa kuvaamme omaistilanteiden
moninaisuutta.
[Ammattilaisten] on
tunnistettava ne ihmiset,
joiden elämään läheisen
sairastuminen vaikuttaa.
Kuka voi olla mielenterveysomainen?
Mielenterveysomainen on henkilö
• joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä
• jonka läheisellä on mielenterveyden häiriö
• joka kokee tilanteen vaikuttavan myös omaan
elämäänsä
Kuka voi olla mielenterveysomainen?
Omainen voi olla sairastuneen perheenjäsen, puoliso,
lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, sukulainen,
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega.
Yhteistä näille kaikille tilanteille on se, että
sairastuminen vaikuttaa myös lähipiirin eli omaisten
elämään monella tavalla.
puoliso
vanhempi
lapsi
sisarus
isovanhempi
lapsenlapsi
täti
eno
setä
serkku
ex-puoliso
appivanhempi
opiskelutoveri
työkaveri
ystävä
naapuri
kummi
puolison
lapsi
miniä
vävy
Kenet sairastunut kokee omaisekseen?
On tärkeää tunnistaa ne ihmiset, jotka tosiasiassa ovat
sairastuneen tukena ja ne omaiset joihin tilanne
tosiasiassa vaikuttaa.
Esimerkiksi nuorilla ystävät nousevat monesti suureen
rooliin.
Kysy sairastuneelta:
• Ketä läheistäsi sinun asiasi ja tilanteesi koskettaa?
• Kuka auttaa sinua arjessa?
• Kenen haluaisit olevan tukenasi kuntoutumisessa?
Ajattele jotakuta asiakastasi.
• Keitä hänen lähipiirissään on? Kenet
asiakkaasi kokee omaisikseen?
• Miten asiakkaasi sairaus on vaikuttanut
heihin ja heidän elämäänsä?
Olen surullinen siitä, että
lapseni on yksinäinen ja
eristäytynyt, Hän ei halua,
että hänen asioistaan
puhutaan, joten joudun
selittelemään ja
peittelemään tilannetta.
Meidän perheen koko
dynamiikka muuttui, kun
sisarukseni sairastui.
Hänestä tuli auttamatta
perheen keskipiste.
Hyvinvoivien piti pärjätä
ja niin piti minunkin.
Isän sairauden myötä minusta
tuli ylihuolehtivainen.
Tulkitsin jokaisesta eleestä,
etteihän hän ole tekemässä
itselleen mitään. Tajusin vasta
myöhemmin, ettei ole lapsen
tehtävä pitää ketään elossa.
Peitin omat ikävät
tunteeni,
etten olisi aiheuttanut
sairastuneelle
puolisolleni lisää
ongelmia ja murheita.
Jokainen näkee sairastuneen tilanteen eri tavoin
Kukin sairastuneen omainen voi ymmärtää
ja selittää tapahtunutta ja sairastuneen
tilannetta eri tavalla.
Nämä selitykset ja kokemukset vaikuttavat
perheen ja lähipiirin vuorovaikutukseen
sekä keinoihin, joilla tilanteessa yritetään
selviytyä ja toimia.
Jokaisella on erilainen kyky käsitellä
läheisen sairastumista ja sen mukanaan
tuomia vaikutuksia. Tähän tarvitaan usein
tukea.
"Minusta tuntuu, että Matti
on pahasti masentunut."
"En mä oikein tiedä mikä
sitä vaivaa"
"Poika makaa kaiket päivät
sängyssä, koska on laiska."
"Veli erosi juuri tyttöystävästään,
ehkä se johtuu siitä."
Erilaiset huolenpitotilanteet
Varsinaisen omaissuhteen lisäksi omaisten vointiin
vaikuttaa usein merkittävästi se, minkälainen
huolenpitotilanne suhteessa sairastuneeseen läheiseen
on.
Huolenpitotilanteeseen vaikuttaa sekä sairastuneen
toimintakyky että hoitojärjestelmän toiminta.
Molemmat asettavat vaatimuksensa sille, millaiseksi
omaisten huolenpitotehtävä muodostuu.
Mitkä tekijät mielestäsi vaikuttavat läheisen
huolenpitotilanteeseen?
Millaisia huolenpitotilanteita tunnistat
asiakkaidesi ja heidän omaisten elämästä?
Moninaiset tekijät vaikuttavat omaistilanteeseen
Jokainen omainen kokee tilanteen yksilöllisesti.
Toiselle sama asia voi olla helpottava tekijä ja toiselle
kuormittava. Tärkeintä on selvittää omaisen
henkilökohtainen kokemus tilanteesta ja mahdollinen
tuen tarve.
Seuraavilla dioilla kuvataan esimerkkejä yleisistä
omaistilanteeseen vaikuttavista tekijöistä.
Sairastuneen läheisen tilanne
• Millaisia ovat sairastuneen läheisen tuen tarve,
sairauden vaihe ja oirekuva?
• Haluaako sairastunut läheinen apua, miten paljon ja
miten usein? Vai sulkeeko omaiset ulkopuolelle?
• Millaista mahdollinen päihteidenkäyttö on?
• Onko läheisellä itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja?
• Onko läheisellä väkivaltaista käytöstä?
Omaisen oma elämäntilanne
• Millaisia omaisen resilienssi ja voimavarat ovat?
• Millainen tukiverkosto ja oma terveys on?
• Millainen taloustilanne ja muu elämäntilanne,
esimerkiksi työ- ja opiskelutilanne on?
• Onko omaisella riittävästi tietoa ja keinoja käsitellä
sairautta, sen vaikutuksia ja muuttunutta arkea?
• Minkä ikäinen omainen? Esimerkiksi aikuisella ja
lapsella on erilaiset valmiudet kohdata läheisen sairaus.
• Miten saa vertaistukea? Kokeeko olevansa yksin
läheisen sairauden kanssa?
Omaisen ja sairastuneen läheisen välinen suhde
• Mikä suhde omaisella on sairastuneeseen läheiseen?
• Onko lähipiirissä useampi sairastunut?
• Miten vuorovaikutus toimii?
• Millaiseksi huolenpitotilanne on muodostunut?
• Samassa taloudessa tai esimerkiksi hyvin kaukana
asuminen?
• Millaisia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä omaisella,
sairastuneella ja perheellä on?
Hoitotahon, yhteisön ja yhteiskunnan vaikutus
• Kulttuurin vaikutus ja miten esimerkiksi
kulttuurissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin?
• Miten ympäristön ja yhteiskunnan asenteet
mielenterveysongelmiin vaikuttavat?
• Miten sairastunut läheinen saa hoitoa ja miten
yhteistyö hoitotahon kanssa sujuu?
• Miten omainen tulee huomioiduksi ja kuulluksi
palveluissa?
Huolenpitotilanteen vaativuuden arviointi
Esimerkiksi edellisten diojen (14-18) kysymysten avulla
omaisen kanssa voi pohtia, millaiseksi omainen itse kokee
huolenpitotilanteen suhteessa sairastuneeseen?
Huolenpitotehtävän ulottuvuudet
Huolenpitotehtävän vaativuus ja sen tuomat
vaikutukset omaisen elämään voivat olla hyvin
erilaisia suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan.
On tärkeä tunnistaa millainen ja miten vaativa
huolenpitotehtävä omaiselle on muodostunut, jotta
häntä osataan tukea riittävästi ja oikealla tavalla.
Tilanteen kuormittavuuteen vaikuttaa moni tekijä,
joita voidaan käsitellä huolenpitotehtävän
neljän ulottuvuuden kautta.
Huolenpitotehtävän neljä ulottuvuutta
1. Sairastuneen valvominen itselle tai muille
vahingollisen toiminnan varalta.
2. Omaisen yleinen huolestuneisuus esimerkiksi
läheisensä terveydentilasta, toimeentulosta ja
tulevaisuudesta.
3. Käytännön arkiaskareista huolehtiminen
sairastuneen puolesta tai tämän tukena ja apuna.
4. Sairastuneen ja omaisen tai lähipiirin
vuorovaikutuksen jännittyneisyys.
Seuraavissa dioissa tarkastelemme näitä ulottuvuuksia
tarkemmin.
Huolenpitotehtävän ulottuvuus 1.
Omaiset joutuvat olemaan monesti jatkuvassa
valmiudessa, joka aiheuttaa stressiä ja elämän
kaventumista.
Sairastunut läheinen voi kokea, että häntä
valvotaan, jolloin tilanne vaikuttaa
sairastuneen ja omaisten vuorovaikutukseen
heikentävästi.
On varmistettava, että sairastunut saa
riittävät palvelut ja omaiset tukea.
Turvasuunnitelma on hyvä tehdä yhdessä,
jotta keinot toimia akuutissa tilanteessa ovat
konkreettisesti mielessä.
Mielialat vaihtelivat rajusti ja
pienen lapsen suusta kuuli
itsetuhoisia puheita.
– Sain piilottaa keittiöveitset ja
työkalut, koska hulluja
päähänpistoja riitti. Lapsi oli
arvaamaton etenkin itseään
kohtaan.
Poika asui hetken luonani, mikä
oli todella rankkaa. Pahimpina
vuosina poika juoksutti minua
öisin puhelinsoitoilla hakemaan
häntä sieltä ja täältä. Kamalinta
oli, kun tuli soitto, että ”sinun
on äiti pakko tulla tänne, kun
kohta tapahtuu jotain kamalaa”.
Huolenpitotehtävän ulottuvuus 2.
Omaisia kuormittaa usein huoli läheisen
tilanteesta, tämän selviytymisestä ja
tulevaisuudesta. Epävarmuus ja epätietoisuus
kuormittavat merkittävästi jaksamista.
Omaisten huolta helpottavat mahdollisuus
purkaa omia tuntemuksia ja kuulluksi
tuleminen.
Luotettavan tiedon saaminen sairaudesta,
hoidosta, muista tarpeellisista palveluista sekä
kuntoutusmahdollisuuksista vähentävät
omaisten huolta.
Huolenpitotehtävän ulottuvuus 3.
Omaiset saattavat joutua auttamaan
sairastunutta läheistä arjen asioissa
merkittävästi. Tällöin omaisilla ei välttämättä
ole aikaa tai jaksamista tehdä itselleen
merkityksellisiä asioita.
Usein olisikin hyvä yhdessä sairastuneen
läheisen ja omaisten kanssa pohtia, onko
sairastuneella oikeus ja mahdollisuus saada
apua arjen askareisiin, talousasioihin, kauppa-
asioihin, lääkehoitoon jne. muualta.
Huolenpitotehtävän ulottuvuus 4.
Sairastuneella voi olla vaikeuksia ilmaista
itseään. Omaisten voi olla vaikea ilmaista omia
ajatuksiaan sairastuneelle läheiselle, koska
saattavat pelätä sanovansa jotakin
loukkaavaa. Joskus omaiset saattavat sallia
sairastuneelta huonoa käytöstä, koska ajattelevat
sen kuuluvan sairauteen.
Vuorovaikutus muuttuu varovaiseksi ja ongelmat
kasaantuvat, kun vältellään vaikeista aiheista
puhumista. Molemmat tarvitsevat keinoja
vuorovaikutuksen parantamiseen ja
keskustelumahdollisuuden ulkopuolisen kanssa.
Veljen kanssa keskusteleminen oli
epäsuoraa ja siten haastavaa. Aina ei
tiedetty puolin eikä toisin, mitä toinen
tarkoitti sanomallaan. Vaikka ei haluttu
tarkoituksella loukata toisiamme, syntyi
silti arjessa helposti riitoja ja se vaikutti
kodin ilmapiiriin.
Vähennä perheiden sisäistä yksinäisyyttä.
Auta löytämään sanoja yhteiseen keskusteluun.
Psyykkinen sairaus perheessä voi aiheuttaa
yksinäisyyttä ja haasteita vuorovaikutukseen, jos
perheellä ei ole keinoja puhua asiasta.
Keskustele asiakkaasi kanssa siitä, mitä asioita hän
haluaa tuoda yhteiseen keskusteluun. Pohtikaa
yhdessä, miten asiakkaasi voi tilanteestaan kertoa
omaisilleen.
Hienoa, jos pystyt tapaamaan omaista erikseen ja
sopimaan myös hänen kanssaan mitä asioita tuotte
yhteiseen keskusteluun.
Vähennä perheiden sisäistä yksinäisyyttä.
Auta löytämään sanoja yhteiseen keskusteluun.
• Omaisille on hyvä antaa keinoja ja tietoa ymmärtää
mikä on sairautta ja mikä ei, mitä ei pidä sallia.
• Hoitotahdon/-toiveen tekeminen on mainio
keskustelun avaaja sairastuneen ja omaisen välillä.
• Kokemusasiantuntijan mukaan ottaminen voi auttaa
rakentamaan vuoropuhelua ja ymmärrystä.
• Luotettava tieto esim. oppaiden muodossa voi avata
keskustelua.
• Konkreettiset työkalut, kuten Lapset puheeksi –
keskustelu auttavat asioiden puheeksi ottamisessa.
Pyykkivuori tyttäreni pesutiloissa kasvoi ja kasvoi. Kuljetin pyykkiä
kotiini, pesin sitä oman pyykkini lisäksi, uuvuin. Ajattelin, että
tyttäreni on laiska, saamaton vetelys. Samalla tyttäreni häpesi
pesutiloissa kasvavaa pyykkivuorta ja pelkäsi vierailujani.
Onneksi kotikuntoutuksen hoitaja sai minut näkemään todellisen syyn.
Pyykkiä kerääntyi, koska tyttärelläni oli pakonomainen tarve tarkastaa,
että sähkölaitteet ja vesihanat on suljettu. Hän ei uskaltanut mennä
pesutupaan, ettei olisi aiheuttanut koko taloyhtiölle palovaaraa.
Merkitsimme meidän molempien kalenteriin pyykkipäivän ja aluksi
pesimme pyykkiä yhdessä. Pikkuhiljaa siirryin istumaan sohvalle ja
kävin päivän päätteeksi tarkistamassa, että kaikki laitteet oli suljettu.
Tänään olen onnellinen, että sain apua tilanteen ratkaisemiseksi.
Itse en olisi uskaltanut ottaa pyykkiasiaa puheeksi tyttäreni kanssa.
Olemme nyt käsitelleen teoria- ja
kokemustietoa, joka auttaa
tunnistamaan ne ihmiset, joiden
arkeen läheisen sairastuminen
vaikuttaa.
Mistä tunnistat omaistilanteen, jossa
tarvitaan tukea ja apua?
Työkaluja ja keinoja
• Nuorten hoivaajien tunnusmerkistö - antaa suuntaa
siitä, millaisesta nuoren käyttäytymisestä ja
millaisista piirteistä nuoren hoivaajan voisi
tunnistaa.
• Ikääntyneiden huolikortti - Kuormittavan
elämäntilanteen puheeksi ottaminen. Malli on
kehitetty erityisesti ikääntyneiden palveluihin,
mutta sopii kaikenikäisille.
• Kysy, älä oleta – opas kulttuurisen moninaisuuden
kohtaamiseen mielenterveysomaistyössä
tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia omaan työhön
kaikille maahan muuttaneita työssään kohtaaville.
Opas on suunnattu erityisesti psyykkisesti
sairastuneiden läheisten parissa työskenteleville.
Riskikartoitus-
työkalu
Riskikartoitustyökalun on
kehittänyt FinFami
Pirkanmaa ry.
Työkalu on
kokonaisuudessaan
ladattavissa Ammattilaisten
aineistopankista.
On tärkeää tunnistaa
omaistilanteiden
moninaisuus ja
omaistilanteen
vaikutukset lähipiirin
elämään.
Miten voit soveltaa ja hyödyntää tässä osiossa
oppimiasi asioita omassa työssäsi?
Hyödyllisiä linkkejä
Artikkelit
Puolison kokemus ja vaikutukset puolison ja perheen elämään.
https://finfami.fi/ajankohtaista/minakin-olin-potilas-mutta-
sita-ei-ymmarretty/
Lasten kokemuksia vanhemman sairaudesta.
https://finfami.fi/ajankohtaista/on-ihan-okei-puhua-naista-
ja-niista-ei-kuulu-selvita-yksin/
Sisaruksen kokemus sisaruksen sairaudesta.
https://finfami.fi/ajankohtaista/yhdessa-kasvaneet/
Tässä osiossa olet saanut
tietoa erilaisista
omaistilanteista ja niihin
vaikuttavista tekijöistä.
Seuraavassa osiossa saat
tietoa ja opit tunnistamaan
omaisen
sopeutumisprosessin, joka
alkaa aina kun läheinen
sairastuu psyykkisesti.
Toivoa-verkkokurssi Osio 2 Omaistilanteiden erilaisuus (pptx)

More Related Content

Similar to Toivoa-verkkokurssi Osio 2 Omaistilanteiden erilaisuus (pptx)

Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi finfami
 
Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...
Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...
Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...THL
 
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeet
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeetSuomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeet
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeetSuomen lähi- ja perushoitajaliitto
 
Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.
Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.
Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.THL
 
Pirkanmaan CP-yhdistys
Pirkanmaan CP-yhdistysPirkanmaan CP-yhdistys
Pirkanmaan CP-yhdistysMS SOSTE
 
Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuus
Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuusPäihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuus
Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuusSocca_osaamiskeskus
 
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
 
Osio 2: Arjen muutos
Osio 2: Arjen muutosOsio 2: Arjen muutos
Osio 2: Arjen muutosfinfami
 
Kriisitilanteiden kohtaaminen työssä
Kriisitilanteiden kohtaaminen työssäKriisitilanteiden kohtaaminen työssä
Kriisitilanteiden kohtaaminen työssäSannJok
 
Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...
Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...
Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...Autismiliitto
 
Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen
Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen
Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen EHYT
 
Aho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotolla
Aho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotollaAho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotolla
Aho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotollaKouluterveyskysely
 
Minna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminen
Minna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminenMinna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminen
Minna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminenTHL
 
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseenPäihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseenEHYT
 
Omin jaloin Helena Sipiläinen
Omin jaloin Helena SipiläinenOmin jaloin Helena Sipiläinen
Omin jaloin Helena Sipiläinensarilvonen
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 1, Virokannas
Päihdepäivät 2018, seminaari 1, VirokannasPäihdepäivät 2018, seminaari 1, Virokannas
Päihdepäivät 2018, seminaari 1, VirokannasEHYT
 

Similar to Toivoa-verkkokurssi Osio 2 Omaistilanteiden erilaisuus (pptx) (20)

Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 2: Arjen muutos_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
 
2. Arjen muutos
2. Arjen muutos2. Arjen muutos
2. Arjen muutos
 
Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...
Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...
Trauman kohtaaminen hoitotyössä - Perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioi...
 
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeet
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeetSuomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeet
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Lähihoitajan eettiset ohjeet
 
Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.
Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.
Vanhemmuuden tuki: hyvinvointityön keskeinen ydin.
 
Pirkanmaan CP-yhdistys
Pirkanmaan CP-yhdistysPirkanmaan CP-yhdistys
Pirkanmaan CP-yhdistys
 
Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuus
Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuusPäihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuus
Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuus
 
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä
 
Vanhuspsykiatrian ABC
Vanhuspsykiatrian ABCVanhuspsykiatrian ABC
Vanhuspsykiatrian ABC
 
Osio 2: Arjen muutos
Osio 2: Arjen muutosOsio 2: Arjen muutos
Osio 2: Arjen muutos
 
Kriisitilanteiden kohtaaminen työssä
Kriisitilanteiden kohtaaminen työssäKriisitilanteiden kohtaaminen työssä
Kriisitilanteiden kohtaaminen työssä
 
Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...
Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...
Sanna Laitamaa, yhtenäisen ohjaustavan haasteet ja mahdollisuudet, Autismin ...
 
Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen
Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen
Päihdepäivät 2019 seminaari 1 Hede Laasonen
 
Aho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotolla
Aho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotollaAho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotolla
Aho: "Se kuuntelemisen taito olisi ihan ykkösjuttu" - Nuori vastaanotolla
 
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominenLahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
 
Minna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminen
Minna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminenMinna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminen
Minna-Liisa Luoma: Ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistaminen
 
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseenPäihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
Päihdepäivät 2022: Toimivia menetelmiä nuorten kohtaamiseen
 
Riikka riihonen
Riikka riihonenRiikka riihonen
Riikka riihonen
 
Omin jaloin Helena Sipiläinen
Omin jaloin Helena SipiläinenOmin jaloin Helena Sipiläinen
Omin jaloin Helena Sipiläinen
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 1, Virokannas
Päihdepäivät 2018, seminaari 1, VirokannasPäihdepäivät 2018, seminaari 1, Virokannas
Päihdepäivät 2018, seminaari 1, Virokannas
 

More from finfami

Osio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssiOsio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssifinfami
 
Osio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssiOsio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssifinfami
 
Osio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssiOsio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssifinfami
 
Osio 5: Askel eteenpäin
Osio 5: Askel eteenpäinOsio 5: Askel eteenpäin
Osio 5: Askel eteenpäinfinfami
 
Osio 4: Oma hyvinvointi
Osio 4: Oma hyvinvointiOsio 4: Oma hyvinvointi
Osio 4: Oma hyvinvointifinfami
 
Osio 3: Monet tunteet
Osio 3: Monet tunteetOsio 3: Monet tunteet
Osio 3: Monet tunteetfinfami
 

More from finfami (6)

Osio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssiOsio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 5: Askel eteenpäin_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
 
Osio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssiOsio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 4: Oma hyvinvointi_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
 
Osio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssiOsio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
Osio 3: Monet tunteet_FinFamin TUKEA-verkkokurssi
 
Osio 5: Askel eteenpäin
Osio 5: Askel eteenpäinOsio 5: Askel eteenpäin
Osio 5: Askel eteenpäin
 
Osio 4: Oma hyvinvointi
Osio 4: Oma hyvinvointiOsio 4: Oma hyvinvointi
Osio 4: Oma hyvinvointi
 
Osio 3: Monet tunteet
Osio 3: Monet tunteetOsio 3: Monet tunteet
Osio 3: Monet tunteet
 

Toivoa-verkkokurssi Osio 2 Omaistilanteiden erilaisuus (pptx)

  • 2. Monimuotoisuus Tässä osiossa kuvaamme omaistilanteiden moninaisuutta.
  • 3. [Ammattilaisten] on tunnistettava ne ihmiset, joiden elämään läheisen sairastuminen vaikuttaa.
  • 4. Kuka voi olla mielenterveysomainen? Mielenterveysomainen on henkilö • joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä • jonka läheisellä on mielenterveyden häiriö • joka kokee tilanteen vaikuttavan myös omaan elämäänsä
  • 5. Kuka voi olla mielenterveysomainen? Omainen voi olla sairastuneen perheenjäsen, puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, sukulainen, ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega. Yhteistä näille kaikille tilanteille on se, että sairastuminen vaikuttaa myös lähipiirin eli omaisten elämään monella tavalla.
  • 7. Kenet sairastunut kokee omaisekseen? On tärkeää tunnistaa ne ihmiset, jotka tosiasiassa ovat sairastuneen tukena ja ne omaiset joihin tilanne tosiasiassa vaikuttaa. Esimerkiksi nuorilla ystävät nousevat monesti suureen rooliin. Kysy sairastuneelta: • Ketä läheistäsi sinun asiasi ja tilanteesi koskettaa? • Kuka auttaa sinua arjessa? • Kenen haluaisit olevan tukenasi kuntoutumisessa?
  • 8. Ajattele jotakuta asiakastasi. • Keitä hänen lähipiirissään on? Kenet asiakkaasi kokee omaisikseen? • Miten asiakkaasi sairaus on vaikuttanut heihin ja heidän elämäänsä?
  • 9. Olen surullinen siitä, että lapseni on yksinäinen ja eristäytynyt, Hän ei halua, että hänen asioistaan puhutaan, joten joudun selittelemään ja peittelemään tilannetta. Meidän perheen koko dynamiikka muuttui, kun sisarukseni sairastui. Hänestä tuli auttamatta perheen keskipiste. Hyvinvoivien piti pärjätä ja niin piti minunkin.
  • 10. Isän sairauden myötä minusta tuli ylihuolehtivainen. Tulkitsin jokaisesta eleestä, etteihän hän ole tekemässä itselleen mitään. Tajusin vasta myöhemmin, ettei ole lapsen tehtävä pitää ketään elossa. Peitin omat ikävät tunteeni, etten olisi aiheuttanut sairastuneelle puolisolleni lisää ongelmia ja murheita.
  • 11. Jokainen näkee sairastuneen tilanteen eri tavoin Kukin sairastuneen omainen voi ymmärtää ja selittää tapahtunutta ja sairastuneen tilannetta eri tavalla. Nämä selitykset ja kokemukset vaikuttavat perheen ja lähipiirin vuorovaikutukseen sekä keinoihin, joilla tilanteessa yritetään selviytyä ja toimia. Jokaisella on erilainen kyky käsitellä läheisen sairastumista ja sen mukanaan tuomia vaikutuksia. Tähän tarvitaan usein tukea. "Minusta tuntuu, että Matti on pahasti masentunut." "En mä oikein tiedä mikä sitä vaivaa" "Poika makaa kaiket päivät sängyssä, koska on laiska." "Veli erosi juuri tyttöystävästään, ehkä se johtuu siitä."
  • 12. Erilaiset huolenpitotilanteet Varsinaisen omaissuhteen lisäksi omaisten vointiin vaikuttaa usein merkittävästi se, minkälainen huolenpitotilanne suhteessa sairastuneeseen läheiseen on. Huolenpitotilanteeseen vaikuttaa sekä sairastuneen toimintakyky että hoitojärjestelmän toiminta. Molemmat asettavat vaatimuksensa sille, millaiseksi omaisten huolenpitotehtävä muodostuu.
  • 13. Mitkä tekijät mielestäsi vaikuttavat läheisen huolenpitotilanteeseen? Millaisia huolenpitotilanteita tunnistat asiakkaidesi ja heidän omaisten elämästä?
  • 14. Moninaiset tekijät vaikuttavat omaistilanteeseen Jokainen omainen kokee tilanteen yksilöllisesti. Toiselle sama asia voi olla helpottava tekijä ja toiselle kuormittava. Tärkeintä on selvittää omaisen henkilökohtainen kokemus tilanteesta ja mahdollinen tuen tarve. Seuraavilla dioilla kuvataan esimerkkejä yleisistä omaistilanteeseen vaikuttavista tekijöistä.
  • 15. Sairastuneen läheisen tilanne • Millaisia ovat sairastuneen läheisen tuen tarve, sairauden vaihe ja oirekuva? • Haluaako sairastunut läheinen apua, miten paljon ja miten usein? Vai sulkeeko omaiset ulkopuolelle? • Millaista mahdollinen päihteidenkäyttö on? • Onko läheisellä itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja? • Onko läheisellä väkivaltaista käytöstä?
  • 16. Omaisen oma elämäntilanne • Millaisia omaisen resilienssi ja voimavarat ovat? • Millainen tukiverkosto ja oma terveys on? • Millainen taloustilanne ja muu elämäntilanne, esimerkiksi työ- ja opiskelutilanne on? • Onko omaisella riittävästi tietoa ja keinoja käsitellä sairautta, sen vaikutuksia ja muuttunutta arkea? • Minkä ikäinen omainen? Esimerkiksi aikuisella ja lapsella on erilaiset valmiudet kohdata läheisen sairaus. • Miten saa vertaistukea? Kokeeko olevansa yksin läheisen sairauden kanssa?
  • 17. Omaisen ja sairastuneen läheisen välinen suhde • Mikä suhde omaisella on sairastuneeseen läheiseen? • Onko lähipiirissä useampi sairastunut? • Miten vuorovaikutus toimii? • Millaiseksi huolenpitotilanne on muodostunut? • Samassa taloudessa tai esimerkiksi hyvin kaukana asuminen? • Millaisia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä omaisella, sairastuneella ja perheellä on?
  • 18. Hoitotahon, yhteisön ja yhteiskunnan vaikutus • Kulttuurin vaikutus ja miten esimerkiksi kulttuurissa suhtaudutaan mielenterveysongelmiin? • Miten ympäristön ja yhteiskunnan asenteet mielenterveysongelmiin vaikuttavat? • Miten sairastunut läheinen saa hoitoa ja miten yhteistyö hoitotahon kanssa sujuu? • Miten omainen tulee huomioiduksi ja kuulluksi palveluissa?
  • 19. Huolenpitotilanteen vaativuuden arviointi Esimerkiksi edellisten diojen (14-18) kysymysten avulla omaisen kanssa voi pohtia, millaiseksi omainen itse kokee huolenpitotilanteen suhteessa sairastuneeseen?
  • 20. Huolenpitotehtävän ulottuvuudet Huolenpitotehtävän vaativuus ja sen tuomat vaikutukset omaisen elämään voivat olla hyvin erilaisia suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan. On tärkeä tunnistaa millainen ja miten vaativa huolenpitotehtävä omaiselle on muodostunut, jotta häntä osataan tukea riittävästi ja oikealla tavalla. Tilanteen kuormittavuuteen vaikuttaa moni tekijä, joita voidaan käsitellä huolenpitotehtävän neljän ulottuvuuden kautta.
  • 21. Huolenpitotehtävän neljä ulottuvuutta 1. Sairastuneen valvominen itselle tai muille vahingollisen toiminnan varalta. 2. Omaisen yleinen huolestuneisuus esimerkiksi läheisensä terveydentilasta, toimeentulosta ja tulevaisuudesta. 3. Käytännön arkiaskareista huolehtiminen sairastuneen puolesta tai tämän tukena ja apuna. 4. Sairastuneen ja omaisen tai lähipiirin vuorovaikutuksen jännittyneisyys. Seuraavissa dioissa tarkastelemme näitä ulottuvuuksia tarkemmin.
  • 22. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 1. Omaiset joutuvat olemaan monesti jatkuvassa valmiudessa, joka aiheuttaa stressiä ja elämän kaventumista. Sairastunut läheinen voi kokea, että häntä valvotaan, jolloin tilanne vaikuttaa sairastuneen ja omaisten vuorovaikutukseen heikentävästi. On varmistettava, että sairastunut saa riittävät palvelut ja omaiset tukea. Turvasuunnitelma on hyvä tehdä yhdessä, jotta keinot toimia akuutissa tilanteessa ovat konkreettisesti mielessä.
  • 23. Mielialat vaihtelivat rajusti ja pienen lapsen suusta kuuli itsetuhoisia puheita. – Sain piilottaa keittiöveitset ja työkalut, koska hulluja päähänpistoja riitti. Lapsi oli arvaamaton etenkin itseään kohtaan. Poika asui hetken luonani, mikä oli todella rankkaa. Pahimpina vuosina poika juoksutti minua öisin puhelinsoitoilla hakemaan häntä sieltä ja täältä. Kamalinta oli, kun tuli soitto, että ”sinun on äiti pakko tulla tänne, kun kohta tapahtuu jotain kamalaa”.
  • 24. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 2. Omaisia kuormittaa usein huoli läheisen tilanteesta, tämän selviytymisestä ja tulevaisuudesta. Epävarmuus ja epätietoisuus kuormittavat merkittävästi jaksamista. Omaisten huolta helpottavat mahdollisuus purkaa omia tuntemuksia ja kuulluksi tuleminen. Luotettavan tiedon saaminen sairaudesta, hoidosta, muista tarpeellisista palveluista sekä kuntoutusmahdollisuuksista vähentävät omaisten huolta.
  • 25. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 3. Omaiset saattavat joutua auttamaan sairastunutta läheistä arjen asioissa merkittävästi. Tällöin omaisilla ei välttämättä ole aikaa tai jaksamista tehdä itselleen merkityksellisiä asioita. Usein olisikin hyvä yhdessä sairastuneen läheisen ja omaisten kanssa pohtia, onko sairastuneella oikeus ja mahdollisuus saada apua arjen askareisiin, talousasioihin, kauppa- asioihin, lääkehoitoon jne. muualta.
  • 26. Huolenpitotehtävän ulottuvuus 4. Sairastuneella voi olla vaikeuksia ilmaista itseään. Omaisten voi olla vaikea ilmaista omia ajatuksiaan sairastuneelle läheiselle, koska saattavat pelätä sanovansa jotakin loukkaavaa. Joskus omaiset saattavat sallia sairastuneelta huonoa käytöstä, koska ajattelevat sen kuuluvan sairauteen. Vuorovaikutus muuttuu varovaiseksi ja ongelmat kasaantuvat, kun vältellään vaikeista aiheista puhumista. Molemmat tarvitsevat keinoja vuorovaikutuksen parantamiseen ja keskustelumahdollisuuden ulkopuolisen kanssa.
  • 27. Veljen kanssa keskusteleminen oli epäsuoraa ja siten haastavaa. Aina ei tiedetty puolin eikä toisin, mitä toinen tarkoitti sanomallaan. Vaikka ei haluttu tarkoituksella loukata toisiamme, syntyi silti arjessa helposti riitoja ja se vaikutti kodin ilmapiiriin.
  • 28. Vähennä perheiden sisäistä yksinäisyyttä. Auta löytämään sanoja yhteiseen keskusteluun. Psyykkinen sairaus perheessä voi aiheuttaa yksinäisyyttä ja haasteita vuorovaikutukseen, jos perheellä ei ole keinoja puhua asiasta. Keskustele asiakkaasi kanssa siitä, mitä asioita hän haluaa tuoda yhteiseen keskusteluun. Pohtikaa yhdessä, miten asiakkaasi voi tilanteestaan kertoa omaisilleen. Hienoa, jos pystyt tapaamaan omaista erikseen ja sopimaan myös hänen kanssaan mitä asioita tuotte yhteiseen keskusteluun.
  • 29. Vähennä perheiden sisäistä yksinäisyyttä. Auta löytämään sanoja yhteiseen keskusteluun. • Omaisille on hyvä antaa keinoja ja tietoa ymmärtää mikä on sairautta ja mikä ei, mitä ei pidä sallia. • Hoitotahdon/-toiveen tekeminen on mainio keskustelun avaaja sairastuneen ja omaisen välillä. • Kokemusasiantuntijan mukaan ottaminen voi auttaa rakentamaan vuoropuhelua ja ymmärrystä. • Luotettava tieto esim. oppaiden muodossa voi avata keskustelua. • Konkreettiset työkalut, kuten Lapset puheeksi – keskustelu auttavat asioiden puheeksi ottamisessa.
  • 30. Pyykkivuori tyttäreni pesutiloissa kasvoi ja kasvoi. Kuljetin pyykkiä kotiini, pesin sitä oman pyykkini lisäksi, uuvuin. Ajattelin, että tyttäreni on laiska, saamaton vetelys. Samalla tyttäreni häpesi pesutiloissa kasvavaa pyykkivuorta ja pelkäsi vierailujani. Onneksi kotikuntoutuksen hoitaja sai minut näkemään todellisen syyn. Pyykkiä kerääntyi, koska tyttärelläni oli pakonomainen tarve tarkastaa, että sähkölaitteet ja vesihanat on suljettu. Hän ei uskaltanut mennä pesutupaan, ettei olisi aiheuttanut koko taloyhtiölle palovaaraa. Merkitsimme meidän molempien kalenteriin pyykkipäivän ja aluksi pesimme pyykkiä yhdessä. Pikkuhiljaa siirryin istumaan sohvalle ja kävin päivän päätteeksi tarkistamassa, että kaikki laitteet oli suljettu. Tänään olen onnellinen, että sain apua tilanteen ratkaisemiseksi. Itse en olisi uskaltanut ottaa pyykkiasiaa puheeksi tyttäreni kanssa.
  • 31. Olemme nyt käsitelleen teoria- ja kokemustietoa, joka auttaa tunnistamaan ne ihmiset, joiden arkeen läheisen sairastuminen vaikuttaa.
  • 32. Mistä tunnistat omaistilanteen, jossa tarvitaan tukea ja apua?
  • 33. Työkaluja ja keinoja • Nuorten hoivaajien tunnusmerkistö - antaa suuntaa siitä, millaisesta nuoren käyttäytymisestä ja millaisista piirteistä nuoren hoivaajan voisi tunnistaa. • Ikääntyneiden huolikortti - Kuormittavan elämäntilanteen puheeksi ottaminen. Malli on kehitetty erityisesti ikääntyneiden palveluihin, mutta sopii kaikenikäisille. • Kysy, älä oleta – opas kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen mielenterveysomaistyössä tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia omaan työhön kaikille maahan muuttaneita työssään kohtaaville. Opas on suunnattu erityisesti psyykkisesti sairastuneiden läheisten parissa työskenteleville.
  • 34. Riskikartoitus- työkalu Riskikartoitustyökalun on kehittänyt FinFami Pirkanmaa ry. Työkalu on kokonaisuudessaan ladattavissa Ammattilaisten aineistopankista.
  • 35. On tärkeää tunnistaa omaistilanteiden moninaisuus ja omaistilanteen vaikutukset lähipiirin elämään.
  • 36. Miten voit soveltaa ja hyödyntää tässä osiossa oppimiasi asioita omassa työssäsi?
  • 37. Hyödyllisiä linkkejä Artikkelit Puolison kokemus ja vaikutukset puolison ja perheen elämään. https://finfami.fi/ajankohtaista/minakin-olin-potilas-mutta- sita-ei-ymmarretty/ Lasten kokemuksia vanhemman sairaudesta. https://finfami.fi/ajankohtaista/on-ihan-okei-puhua-naista- ja-niista-ei-kuulu-selvita-yksin/ Sisaruksen kokemus sisaruksen sairaudesta. https://finfami.fi/ajankohtaista/yhdessa-kasvaneet/
  • 38. Tässä osiossa olet saanut tietoa erilaisista omaistilanteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Seuraavassa osiossa saat tietoa ja opit tunnistamaan omaisen sopeutumisprosessin, joka alkaa aina kun läheinen sairastuu psyykkisesti.